#taidetoimii -Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelman tulosseminaari 20.11.2019
Kampanjassa edelläkävijänä toimineen Lempäälän Kotokampuksen kokemuksia taiteen ja kulttuurin integroimisesta osaksi hoivaa.
Jaana Holm-Tikkinen, johtaja ja Elina Vuorinen, luovan toiminnan ohjaaja, Lempäälän Kotokampus
Sitra: Kuluttajien asentet geenitutkimuksia kohtaan (Taloustutkimus 12/2013)Sitra / Hyvinvointi
Joka kolmas suomalainen olisi valmis arvioimaan elämäntapojaan uudelleen, mikäli hän saisi tarkempaa tietoa omista perinnöllisistä riskitekijöistään, selviää Sitran Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa. Valtaosa suomalaisista suhtautuu geenitestien yleistymiseen terveydenhuollossa myönteisesti. Tärkeimpänä kehityskohteena kansalaiset pitävät lainsäädännön kehittämistä sellaiseksi, etteivät geenitiedot joudu ulkopuolisten käsiin.
Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten asenteita geenitestejä kohtaan, geenitesteihin liittyviä huolenaiheita ja sitä, kenelle päätös geenitestin tekemisestä kuuluu. Tutkimuksen kohdejoukkona oli valtakunnallisesti edustava otos yli 15-vuotiaista, internetiä käyttävistä suomalaisista. Vastaajamäärä oli 2071 henkilöä.
3 Step IT:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Veijalaisen esitys Kiertotalous ja 3 Step IT Sitran Kiertotalous teknologiateollisuudessa -tapahtumassa 7.5.2015.
On haastavaa saada nykyisten päihdepalveluiden piiriin ihmisiä, joilla on kerrostunut ja pitkäaikainen päihdeongelma. Tässä seminaarissa nostetaan esiin tuoretta tutkimustietoa siitä, keitä päiväkeskustoiminta nyt tavoittaa ja mihin tarpeisiin se vastaa. Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjien sekä alueellisten organisaatioiden tulee varmistaa myös tämän ihmisryhmän pääsy arjen tuen piiriin. Järjestöt mahdollistavat laajasti päiväkeskustoiminnan yhtenä tärkeänä väylänä palveluihin. Kolmessa juuri valmistuneessa tutkimuksessa on kerätty tietoa päiväkeskuskävijöistä sekä päiväkeskusten merkityksestä kävijöille. Päiväkeskustoiminta on erityisen ajankohtainen kysymys, koska päiväkeskukset tulevat osaksi sosiaalihuoltolain palveluita vuonna 2023.
12.30 Avaus
12.35 Uuden päiväkeskus -lain uhat ja mahdollisuudet. Mitä tapahtuu, kun päihtyneenäkin saa asioida?
Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen, Sininauhaliitto
12.55 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kohtaamispaikkoihin vievät ja siellä syntyvät asiakaspolut.
Sari Jurvansuu, tutkija: A-klinikkasäätiö (MIPA-tutkimusohjelma)
13.15 Yleisön reflektiot: Mikä polku hämmästytti ja puuttuuko jokin?
13.20 Tauko
13.25 Päiväkeskusten kävijäprofiilit ja yhteys päiväkeskusten merkitykseen.
Henrietta Grönlund, kaupunkiteologian professori, Helsingin yliopisto
Joni Hokkanen, tutkija, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto (Osallistavat yhteisöt -osatutkimus, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke)
13.45 Kommentaattoreiden akvaariopaneeli
• Tukikohta ry, Anne Puonti, toimintavastaava
• Nurmon Sininauha, Anna Koskimäki, toiminnanjohtaja
• Tutkija Marja Hekkala, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke (KoMa-hanke)
• Maallikkotutkija Eve Vuori, Lissu Social Club, Porin Sininauha ry
14.15 Loppukeskustelu
#taidetoimii -Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelman tulosseminaari 20.11.2019
Kampanjassa edelläkävijänä toimineen Lempäälän Kotokampuksen kokemuksia taiteen ja kulttuurin integroimisesta osaksi hoivaa.
Jaana Holm-Tikkinen, johtaja ja Elina Vuorinen, luovan toiminnan ohjaaja, Lempäälän Kotokampus
Sitra: Kuluttajien asentet geenitutkimuksia kohtaan (Taloustutkimus 12/2013)Sitra / Hyvinvointi
Joka kolmas suomalainen olisi valmis arvioimaan elämäntapojaan uudelleen, mikäli hän saisi tarkempaa tietoa omista perinnöllisistä riskitekijöistään, selviää Sitran Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa. Valtaosa suomalaisista suhtautuu geenitestien yleistymiseen terveydenhuollossa myönteisesti. Tärkeimpänä kehityskohteena kansalaiset pitävät lainsäädännön kehittämistä sellaiseksi, etteivät geenitiedot joudu ulkopuolisten käsiin.
Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten asenteita geenitestejä kohtaan, geenitesteihin liittyviä huolenaiheita ja sitä, kenelle päätös geenitestin tekemisestä kuuluu. Tutkimuksen kohdejoukkona oli valtakunnallisesti edustava otos yli 15-vuotiaista, internetiä käyttävistä suomalaisista. Vastaajamäärä oli 2071 henkilöä.
3 Step IT:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Veijalaisen esitys Kiertotalous ja 3 Step IT Sitran Kiertotalous teknologiateollisuudessa -tapahtumassa 7.5.2015.
On haastavaa saada nykyisten päihdepalveluiden piiriin ihmisiä, joilla on kerrostunut ja pitkäaikainen päihdeongelma. Tässä seminaarissa nostetaan esiin tuoretta tutkimustietoa siitä, keitä päiväkeskustoiminta nyt tavoittaa ja mihin tarpeisiin se vastaa. Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjien sekä alueellisten organisaatioiden tulee varmistaa myös tämän ihmisryhmän pääsy arjen tuen piiriin. Järjestöt mahdollistavat laajasti päiväkeskustoiminnan yhtenä tärkeänä väylänä palveluihin. Kolmessa juuri valmistuneessa tutkimuksessa on kerätty tietoa päiväkeskuskävijöistä sekä päiväkeskusten merkityksestä kävijöille. Päiväkeskustoiminta on erityisen ajankohtainen kysymys, koska päiväkeskukset tulevat osaksi sosiaalihuoltolain palveluita vuonna 2023.
12.30 Avaus
12.35 Uuden päiväkeskus -lain uhat ja mahdollisuudet. Mitä tapahtuu, kun päihtyneenäkin saa asioida?
Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen, Sininauhaliitto
12.55 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kohtaamispaikkoihin vievät ja siellä syntyvät asiakaspolut.
Sari Jurvansuu, tutkija: A-klinikkasäätiö (MIPA-tutkimusohjelma)
13.15 Yleisön reflektiot: Mikä polku hämmästytti ja puuttuuko jokin?
13.20 Tauko
13.25 Päiväkeskusten kävijäprofiilit ja yhteys päiväkeskusten merkitykseen.
Henrietta Grönlund, kaupunkiteologian professori, Helsingin yliopisto
Joni Hokkanen, tutkija, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto (Osallistavat yhteisöt -osatutkimus, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke)
13.45 Kommentaattoreiden akvaariopaneeli
• Tukikohta ry, Anne Puonti, toimintavastaava
• Nurmon Sininauha, Anna Koskimäki, toiminnanjohtaja
• Tutkija Marja Hekkala, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke (KoMa-hanke)
• Maallikkotutkija Eve Vuori, Lissu Social Club, Porin Sininauha ry
14.15 Loppukeskustelu
OSSI-hanke: Asiakaslähtoinen ja oikea-aikainen palveluohjaus omaishoitoperheelleTHL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjesti koti- ja omaishoidon kärkihankkeen tueksi omais- ja perhehoidon työpajan 6.6.2017. Tilaisuudessa Etelä-Savon Ossi-hanketta esittelivät Jaana Koinsaari, Sami Sundell sekä Irene Rämö.
Orton Terveyspuistossa ylläpidetään asiakkaiden terveyttä ja huolehditaan hoidosta kotiin asti. Terveyspuistossa toimivat Orton, Plusterveys, Respecta ja Toimiva Koti DoMedi tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta oikeat palvelut löytyvät heti ja turhia hoitoja ja tutkimuksia voidaan karsia. Orton Terveyspuisto sijaitsee Helsingin Ruskeasuolla ja sen toimintaa kehittää Invalidisäätiö.
Päihdepäivät 2023 seminaari 8. Talousvaikeudet haastavat koko perheen hyvinvo...EHYT
Riippuvuuden aiheuttamat talousvaikeudet näyttäytyvät eri tavoin asiakkaan arjessa. Lapsuudessa koettu köyhyys saattaa lisätä riskiä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Yksi kuntoutumisen askeleista on omien arvojen ja rahasuhteen tarkastelu. On tärkeää, että talousvaikeuksissa olevia perheitä kohtaavilla ammattilaisilla on riittävät valmiudet ottaa raha-asiat puheeksi, keinoja tukea rahankäytön suunnittelussa sekä ohjata eteenpäin. Asiakkaan kohtaamisessa ammattilaisen oma rahasuhde nousee esiin. Pitkittyessään talousvaikeudet heikentävät mielenterveyttä ja vaikuttavat koko perheen ja lasten hyvinvointiin. Erityisen herkkiä vaikutuksille ovat perheen vauvaikäiset.
Seminaari avaa suomalaisten vanhempien kokemuksia talousvaikeuksista, niiden moninaisia taustoja ja vaikutuksia. Ammattilaiset saavat keinoja, miten ottaa asiakkaan talous puheeksi ja kuinka tukea koko perheen arjen sujuvuutta ja mielenterveyttä.
Klo 15.00-15.05 Tilaisuuden avaus
Seminaarin avaa MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen
Klo 15.05-15.30 Rahasta voi ja pitää puhua
Takuusäätiön kehittämiskoordinaattori Maria Rumpunen johdattelee kuulijoita pohtimaan omaa rahasuhdettaan: Mistä suhde rahaan muotoutuu, mitkä tekijät muokkaavat sitä ja miten raha vaikuttaa meistä jokaiseen? Omat henkilökohtaiset arvomme ja asenteemme rahaan ovat taustalla, kun kohtaamme talousvaikeuksissa olevia asiakkaita ja otamme raha-asiat puheeksi. Tule kuulemaan Takuusäätiön asiantuntijan täsmävinkit, miten otat asiakkaan kanssa raha-asiat puheeksi.
Klo 15.30-15.55 Köyhyyden moniulotteiset vaikutukset perheissä
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön väitöskirjatutkija Aino Sarkian tutkimusperustainen puheenvuoro lapsiperheköyhyydestä, perheiden omakohtaisista kokemuksista ja köyhyyden moniulotteisista vaikutuksista lapsen ja perheen hyvinvointiin
Klo 15.55-16.05 Tauko
Klo 16.05-16.35 “Nähkää erityisesti se perhe kokonaisuutena” –
taloudellisia haasteita kokevien vanhempien tuen tarpeet ja toiveet ammattilaisille
MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen ja projektisuunnittelija Minna Magnusson (Ylivelkaantuneiden perheiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tuki) esittelevät ylivelkaantuneiden ja maksuvaikeuksia kokeneiden perheiden vanhempien ääntä hankkeessa kerätyn kyselyaineiston pohjalta:
- Miten talousvaikeudet ovat vaikuttaneet perheiden hyvinvointiin, vanhemmuuteen ja voimavaroihin?
- Millaisia avun ja tuen tarpeita perheillä on?
- Mitä vanhemmat toivovat ammattilaisilta?
- Miten huomioida paremmin koko perheen mielenterveys talousasioiden yhteydessä?
Keskustelua käydään yhdessä Yhden vanhemman perheiden liitto ry:n asiantuntijan Helka Beltin kanssa, jolla on omakohtainen kokemus siitä, miltä tuntuu velkaantua nuorena vanhempana, elää pitkään pienituloisena velallisena ja selvitä lainoista matalapalkkatyössäkin.
Klo 16.35-16.55 Taloudellinen stressi vauvaperheessä -
Jonna Lehikoinen, yhteisöhoidon ohjaaja ja projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
"Asiakas on aina oikeassa" - digitalisaatio tuo yksilön sote-palveluiden kesk...Sitra / Hyvinvointi
SoTe-palveluissa digitalisaatio mahdollistaa entistä asiakaslähtöisemmän palvelutuotannon ja muuttaa myös rooleja systeemissä: asiakas tulee keskiöön ja esimerkiksi hoitajille avautuu uusia mahdollisuuksia laajempaan toimenkuvaan.
Satakunnan muutosagentti Pirjo Rehulan esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Porissa 2.12.2016
Gaia-X and how to accelerate growth – pathway to EU funding webinar 10 March ...Sitra / Hyvinvointi
The webinar is organised as a part of the Finnish Gaia-X Hub coordination. The webinar trainers from Spinverse Oy are experts in the field and funding.
If you are interested and want to explore the EU funding schemes, existing opportunities, modalities and hints on applying or just refresh your knowledge, join us for this webinar and learn about:
- European programmes focusing on digital technologies
- How to work with EU calls for proposals
- How to identify EU funding opportunities
- How to find project partners and build a successful consortium
- Practical tips on how to create winning applications.
The webinar is open for anyone interested in the topic of EU funding and will bring benefits to everyone, in particular to small and medium-sized enterprises. The focus of the webinar will be Digital Europe Programme, but we will also explore other opportunities. https://www.sitra.fi/en/events/gaia-x-and-how-to-accelerate-growth-pathway-to-eu-funding/
Gaia-X Finland – Learning and Sharing Experiences 8.12.2021Sitra / Hyvinvointi
Gaia-X Finland – Learning and Sharing Experiences event on 8 December 2021. As the coordinator of the Finnish national Gaia-X Hub, Sitra is hosting an event to bring together some of the most interesting voices in Finland and in Central Europe who are working hard to bring the most value out of the European data economy. During the virtual event, you will find out about hands-on experiences and initiatives in data sharing in the framework of Gaia-X. You will learn from peer experiences, use cases and real business environment insights from different national hubs in Europe, such as Germany, Belgium, and Luxembourg. Event page: https://www.sitra.fi/en/events/gaia-x-finland-learning-and-sharing-experiences/
More Related Content
Similar to Ikäihmisten toivomat kotitalousvähennyskelpoiset palvelut
OSSI-hanke: Asiakaslähtoinen ja oikea-aikainen palveluohjaus omaishoitoperheelleTHL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjesti koti- ja omaishoidon kärkihankkeen tueksi omais- ja perhehoidon työpajan 6.6.2017. Tilaisuudessa Etelä-Savon Ossi-hanketta esittelivät Jaana Koinsaari, Sami Sundell sekä Irene Rämö.
Orton Terveyspuistossa ylläpidetään asiakkaiden terveyttä ja huolehditaan hoidosta kotiin asti. Terveyspuistossa toimivat Orton, Plusterveys, Respecta ja Toimiva Koti DoMedi tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta oikeat palvelut löytyvät heti ja turhia hoitoja ja tutkimuksia voidaan karsia. Orton Terveyspuisto sijaitsee Helsingin Ruskeasuolla ja sen toimintaa kehittää Invalidisäätiö.
Päihdepäivät 2023 seminaari 8. Talousvaikeudet haastavat koko perheen hyvinvo...EHYT
Riippuvuuden aiheuttamat talousvaikeudet näyttäytyvät eri tavoin asiakkaan arjessa. Lapsuudessa koettu köyhyys saattaa lisätä riskiä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Yksi kuntoutumisen askeleista on omien arvojen ja rahasuhteen tarkastelu. On tärkeää, että talousvaikeuksissa olevia perheitä kohtaavilla ammattilaisilla on riittävät valmiudet ottaa raha-asiat puheeksi, keinoja tukea rahankäytön suunnittelussa sekä ohjata eteenpäin. Asiakkaan kohtaamisessa ammattilaisen oma rahasuhde nousee esiin. Pitkittyessään talousvaikeudet heikentävät mielenterveyttä ja vaikuttavat koko perheen ja lasten hyvinvointiin. Erityisen herkkiä vaikutuksille ovat perheen vauvaikäiset.
Seminaari avaa suomalaisten vanhempien kokemuksia talousvaikeuksista, niiden moninaisia taustoja ja vaikutuksia. Ammattilaiset saavat keinoja, miten ottaa asiakkaan talous puheeksi ja kuinka tukea koko perheen arjen sujuvuutta ja mielenterveyttä.
Klo 15.00-15.05 Tilaisuuden avaus
Seminaarin avaa MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen
Klo 15.05-15.30 Rahasta voi ja pitää puhua
Takuusäätiön kehittämiskoordinaattori Maria Rumpunen johdattelee kuulijoita pohtimaan omaa rahasuhdettaan: Mistä suhde rahaan muotoutuu, mitkä tekijät muokkaavat sitä ja miten raha vaikuttaa meistä jokaiseen? Omat henkilökohtaiset arvomme ja asenteemme rahaan ovat taustalla, kun kohtaamme talousvaikeuksissa olevia asiakkaita ja otamme raha-asiat puheeksi. Tule kuulemaan Takuusäätiön asiantuntijan täsmävinkit, miten otat asiakkaan kanssa raha-asiat puheeksi.
Klo 15.30-15.55 Köyhyyden moniulotteiset vaikutukset perheissä
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön väitöskirjatutkija Aino Sarkian tutkimusperustainen puheenvuoro lapsiperheköyhyydestä, perheiden omakohtaisista kokemuksista ja köyhyyden moniulotteisista vaikutuksista lapsen ja perheen hyvinvointiin
Klo 15.55-16.05 Tauko
Klo 16.05-16.35 “Nähkää erityisesti se perhe kokonaisuutena” –
taloudellisia haasteita kokevien vanhempien tuen tarpeet ja toiveet ammattilaisille
MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen ja projektisuunnittelija Minna Magnusson (Ylivelkaantuneiden perheiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tuki) esittelevät ylivelkaantuneiden ja maksuvaikeuksia kokeneiden perheiden vanhempien ääntä hankkeessa kerätyn kyselyaineiston pohjalta:
- Miten talousvaikeudet ovat vaikuttaneet perheiden hyvinvointiin, vanhemmuuteen ja voimavaroihin?
- Millaisia avun ja tuen tarpeita perheillä on?
- Mitä vanhemmat toivovat ammattilaisilta?
- Miten huomioida paremmin koko perheen mielenterveys talousasioiden yhteydessä?
Keskustelua käydään yhdessä Yhden vanhemman perheiden liitto ry:n asiantuntijan Helka Beltin kanssa, jolla on omakohtainen kokemus siitä, miltä tuntuu velkaantua nuorena vanhempana, elää pitkään pienituloisena velallisena ja selvitä lainoista matalapalkkatyössäkin.
Klo 16.35-16.55 Taloudellinen stressi vauvaperheessä -
Jonna Lehikoinen, yhteisöhoidon ohjaaja ja projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
"Asiakas on aina oikeassa" - digitalisaatio tuo yksilön sote-palveluiden kesk...Sitra / Hyvinvointi
SoTe-palveluissa digitalisaatio mahdollistaa entistä asiakaslähtöisemmän palvelutuotannon ja muuttaa myös rooleja systeemissä: asiakas tulee keskiöön ja esimerkiksi hoitajille avautuu uusia mahdollisuuksia laajempaan toimenkuvaan.
Satakunnan muutosagentti Pirjo Rehulan esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Porissa 2.12.2016
Similar to Ikäihmisten toivomat kotitalousvähennyskelpoiset palvelut (20)
Gaia-X and how to accelerate growth – pathway to EU funding webinar 10 March ...Sitra / Hyvinvointi
The webinar is organised as a part of the Finnish Gaia-X Hub coordination. The webinar trainers from Spinverse Oy are experts in the field and funding.
If you are interested and want to explore the EU funding schemes, existing opportunities, modalities and hints on applying or just refresh your knowledge, join us for this webinar and learn about:
- European programmes focusing on digital technologies
- How to work with EU calls for proposals
- How to identify EU funding opportunities
- How to find project partners and build a successful consortium
- Practical tips on how to create winning applications.
The webinar is open for anyone interested in the topic of EU funding and will bring benefits to everyone, in particular to small and medium-sized enterprises. The focus of the webinar will be Digital Europe Programme, but we will also explore other opportunities. https://www.sitra.fi/en/events/gaia-x-and-how-to-accelerate-growth-pathway-to-eu-funding/
Gaia-X Finland – Learning and Sharing Experiences 8.12.2021Sitra / Hyvinvointi
Gaia-X Finland – Learning and Sharing Experiences event on 8 December 2021. As the coordinator of the Finnish national Gaia-X Hub, Sitra is hosting an event to bring together some of the most interesting voices in Finland and in Central Europe who are working hard to bring the most value out of the European data economy. During the virtual event, you will find out about hands-on experiences and initiatives in data sharing in the framework of Gaia-X. You will learn from peer experiences, use cases and real business environment insights from different national hubs in Europe, such as Germany, Belgium, and Luxembourg. Event page: https://www.sitra.fi/en/events/gaia-x-finland-learning-and-sharing-experiences/
For a country like Finland, which is full of innovations and startups, Gaia-X is a gateway for reaching the next step of the data economy ladder. The potential of this groundbreaking initiative is enormous and far-reaching.
Gaia-X is the answer to a massive demand for safe, secure and sovereign data across Europe. By merging hundreds of different organisations in different domain and from across the globe in a single endeavour, Gaia-X combines challenging use cases with innovative solutions to bring the most value out of the European data economy.
Gaia-X project is accelerating rapidly with the launch of Gaia-X regional hubs. We are pleased to invite you to our Gaia-X for Finland – Hub launch event.
During the event, you will learn about the role of a Gaia-X as a game-changer for data-driven businesses, hear about the strategy and operational model of the Finnish Gaia-X Hub and get insights from companies already involved in Gaia-X.
The event page: https://www.sitra.fi/en/events/gaia-x_for_finland_hub_launch/
Presentations:
Jaana Sinipuro, Project Director, Sitra
Hubert Tardieu, Independent Board Member in charge of relationship with governments
Lars Albäck, CEO, Vastuu Group
Kehitämme Sitrassa reilun datatalouden itsearviointityökalua, joka auttaa yrityksiä arvioimaan kestävän ja reilun datan käytön valmiuksiaan. Ensimmäinen versio kansainvälisestikin ainutlaatuisesta ”Fair Data Economy Score -työkalusta” valmistui loppuvuodesta 2020. Kehitystyö jatkuu läpi kevään keräämällä erilaisten toimijoiden näkemyksiä siitä, mihin suuntaan työkalua kannattaa viedä, jotta se auttaisi yrityksiä toimimaan ihmislähtöisesti datataloudessa.
Reilu datatalouden kypsyysmalli yrityksille -kehittämistyöpaja 23.3.2021
Esitykset:
- Tiina Härkönen, Sitra
- Katri Korhonen, Sitra
In the third part of the workshop series Smart Policies for Data, we will focus on two central building blocks – interoperability and balanced data sharing.
The presentations of the event:
- Szymon Lewandowski, DG CONNECT, European Commission
- Marko Turpeinen, CEO, 1001 Lakes
- Lars Nagel, CEO, International Data Spaces Association
The event presents real-life examples from European organisations that have used the Rulebook for Fair Data Economy to develop data-driven business. The online event was organised on 3 March 2021 by Sitra.
Presentations:
- Jaana Sinipuro, Sitra
- Olli Pitkänen, 1001 Lakes
- Marko Turpeinen, 1001 Lakes
- Lars Nagel, International Data Spaces Association
- Cátia Pinto, Serviços Partilhados do Ministério da Saúde
- Matthias De Bièvre, aNewGovernance
04022021 Miapetra Kumpula-Natri: A Human-centric Data strategy and sustainabl...Sitra / Hyvinvointi
Sitra webinar 4.2.2021
The sustainable use of data – the European competitive advantage
Key note: Miapetra Kumpula-Natri: A Human-centric Data strategy and sustainable use of data
Yksilön oikeudet, yrityksen toiminta ja reilu datatalous -kehittämistyöpaja 1...Sitra / Hyvinvointi
Kehitämme Sitrassa reilun datatalouden itsearviointityökalua, joka auttaa yrityksiä arvioimaan kestävän ja reilun datan käytön valmiuksiaan. Ensimmäinen versio kansainvälisestikin ainutlaatuisesta ”Fair Data Economy Score -työkalusta” valmistui loppuvuodesta 2020. Kehitystyö jatkuu läpi kevään keräämällä erilaisten toimijoiden näkemyksiä siitä, mihin suuntaan työkalua kannattaa viedä, jotta se auttaisi yrityksiä toimimaan ihmislähtöisesti datataloudessa.
Työkalun sisältöjä muokataan työpajoista ja eri sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta ja se kehittyy vaiheittain kevään 2021 aikana. Kypsyysmallin avulla yritykset voivat pyrkiä kohti eurooppalaista tavoitetta luoda yksilöitä palveleva ja yksilön oikeuksia paremmin kunnioittava datatalous.
Trusted! Quest for data-driven and fair health solutions Sitra / Hyvinvointi
An inspiring online event on 3 February 2021. We are discussing the future of data-driven health solutions that focus on fairness for all stakeholders: people, business and the public sector. We are asking questions such as: What is fairness in health? What role does trust play in data-driven health services? What needs to change and who needs to act? Most of all, we are launching “The Fair Health Data Challenge“.
Event speakers:
- Jaana Sinipuro, Project Director, IHAN – Human-driven data economy, Sitra
- Dipak Kalra, President, The European Institute for Innovation through Health Data (i~HD)
- Pekka Kahri, Technology Officer, HUS Helsinki University Hospital
- Markus Kalliola, Project Director, Health data 2030, Sitra
- Tiina Härkönen, Leading Specialist, Sitra
Perjantaina 5.2.2021 järjestetyn GAIA-X-tapahtuman esitykset:
- Tuomo Tuikka, VTT
- Ilkka Lakaniemi, Aalto-yliopisto
- Anita Juho, Työ- ja elinkeinoministeriö
- Elina Holmberg, Business Finland
GAIA-X on tulevaisuuden eurooppalaisia datamarkkinoita rakentava yhteiseurooppalainen projekti. Hankkeen tavoitteena on luoda avoin ekosysteemi, joka määrittelee eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvat datan jakamisen standardit ja infrastruktuurin. Koordinaatio eri maissa toteutetaan maakohtaisten GAIA-X Hubien kautta.
Sitra webinar 4 February 2021: The sustainable use of data – the European competitive advantage
Katri Korhonen, specialist, The Finnish Innovation Fund Sitra
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
1. RAPORTTI: IKÄIHMISTEN TOIVOMAT
KOTITALOUSVÄHENNYSKELPOISET PALVELUT
SitranAktiivinen kansalainen – kaiken ikäisenä -avainalue
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUnAktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen -hanke
Hanna Hihnala
Tuomo Lähdeniemi
2. Sisältö
Projektin tavoite ja tunnusluvut
Prosessi – kutsusta tuloksiin
Taustamuuttujatiedot
Tulokset lyhyesti
Palvelutoiveiden esittely
Jaottelua taustamuuttujittain
3. Projektin tavoite ja tunnusluvut
Verkkoaivoriihen tavoitteena oli kysyä ikäihmisiltä itseltään, mitä sellaisia
palveluita he haluaisivat käyttää, jos palvelut olisi mahdollista saada nyt tai
tulevaisuudessa kotitalousvähennyksen piiriin.
25054.2. -1.3.2015 Mediaani 11.40
min / osallistuja
1657
omasanaista
ideaa
636 tilausta
tulosraportista
Palveluideointi JatkotOsallistumisaikaOsallistumisetAukioloaika
4. Prosessi − kutsusta tuloksiin
4
① Kutsu sähköpostitse,
Facebookin kautta,
EETUn nettisivuilla
② Taustatiedot ③ Arviointi: Olisin valmis
käyttämään itse
④ Perustelu: mikä
vaikuttaa palveluiden
käyttöön
⑤ Ideointi: Mitä palveluita
käyttäisit tulevaisuudessa?
Tulos-
raportti
⑥ Tulokset
8. Tuloksista lyhyesti
• Palveluiden käyttöhalukkuus on varsin monipuolista, ajoittainen apu arjen
askareissa nähdään tarpeelliseksi. Ideoinnissa tuli esiin myös paljon sen
tyyppisiä palveluita, joiden järjestäminen ei rajoitu kotiin.
• Mahdollinen kotitalousvähennys vaikuttaa osallistujien mukaan hankintaan
useissa tapauksissa. Kysyttäessä keneltä palveluita haluaisi ostaa,
yksityinen yrittäjä oli yleisin vastaus. Palvelun järjestäjätahoa tärkeämpi
kriteeri on tarjoajan luotettavuus, löytäminen ja hinta.
• Sivuosassa keskustelussa näkyi huoli tasavertaisuudesta. Miten käy heidän,
joilla ei ole varaa ostaa monipuolisesti arkea helpottavia palveluja?
• Toisaalta ostamista yksityiseltä toimijalta tai järjestöltä ei arkailla. Useat
kertoivat jo hyödyntävänsä erilaisia palveluita arjessa.
• Vaikka palveluiden ostohalukkuutta olisikin, omaan tarpeeseen vastaavien
palveluiden löytäminen tuntuu osallistujista hankalalta. Palvelulistaukset
esim. kunnan verkkosivuilla tai Facebookissa eivät tavoita kaikkia.
Ilmoittamista myös mm. paikallislehdessä, kotiin jaettavissa tiedotteissa,
infotauluilla.
8
9. Arjen askareisiin ja terveyteen liittyvät
palvelut kiinnostavat
Nelikenttä yksittäisten asioiden arvioinnista
9
Mitä palveluita käyttäisit tulevaisuudessa?
10. Palveluportfolio vetää tasaista letkaa
10
Mitä palveluita käyttäisit tulevaisuudessa?
Osallistujien
vastaukset luokiteltiin
teemaluokkiin niiden
sisältämien sanojen
avulla. Sama vastaus
kuuluu kaikkiin niihin
luokkiin, joita
koskevia asioita se
sisältää.
Kuvion sininen palkki
kertoo, kuinka monta
kertaa ko. asia on
mainittu aineistossa,
vihreä palkki kuinka
todennäköisesti
kyseisiä palveluita
voisi käyttää
tulevaisuudessa.
11. Lemmikkien hoito, yhteisöllinen asuminen
ja turvallisuuspalvelut jakavat mielipiteitä
11
Mitä suurempi pallo, sitä
enemmän aiheesta on
puhuttu. Pystyakseli
kuvaa asioiden koettua
tärkeyttä ja
vaaka-akseli
erimielisyyttä niiden
tärkeydestä.
Mitä palveluita käyttäisit tulevaisuudessa?
12. Yhdistetty kotiapu. Siivous ja ruoanlaitto. Kotiavun sisältö voisi vaihdella tarpeen
mukaan. Käytännön töistä vaikka pelkkään seurusteluun. Tärkeintä on
työnsuorittajien pysyvyys, jotta syntyy luottamus. Tärkeää on myös kartoittaa
yhteiskunnan toimesta millaisia palveluita kukin haluaa. Enemmän palvelutaloja
myös jolloin avustavien henkilöiden matkoihin ei kulu niin paljon aikaa. Vanhuksia on
kuunneltava ja uskottava silloin kun he väittävät tarvitsevansa hoivakoti-paikan. Yksin
jätetty, peloissaan oleva ja muistamaton vanhus on häpeä yhteikunnalle. Kaikenlaiset
sairaanhoidolliset toimenpiteet kuuluvat yhteiskunnan kontolle. Kuntien kannattaa
myös panostaa eläkeläisten kunnossa pysymiseen. Ilmaiset liikuntapalvelut ja
terveyteen liittyvät tietoiskut ovat tärkeitä! Ilmaisuuden pitäisi alkaa heti
eläkkeelle päästyä jolloin ei ehdi jumiutua sohvan nurkkaan ennen 68 ikävuotta.
(Mallina tässä Espoo, joka on todella hoitanut hyvin homman, kunhan ikäraja vielä
tippuisi sen muutaman vuotta). Kotona asuvien, huonokuntoisten vanhusten
virkistykseen syytä kiinnittää enemmän huomiota: yhteisiä virkistyspäiviä jolloin
haetaan kotoa asti. Yhteisiä ruokailupaikkoja voisi olla myös nykyistä enemmän.
Seurakunnat toimivat esemerkkeinä. Kouluille tai päiväkoteihin voisi ehkä tehdä
ikäihmisten ruokailupisteitä. Samalla voisi olla mummo-ja vaari toimintaa. Erilaisia
mummo- ja vaaritupia esim kirjastojen yhteyteen. Siellä sitten kahvittelua ja vaikka
tietokoneen käyttöopetusta. Yhteiseen toimintaan mukaan heti eläköitymisen
jälkeen!
12
14. 1. Kodin huolto, päivittäisaskareet
14
TÄSTÄ PUHUTAAN
• Kodin ja tekstiilien perushuolto sekä suuremmat
kunnostukset
• Pihan kunnossapito kesällä ja talvella
• Kodin pienet ja suuret korjaukset, turvapalveluiden
asentaminen ja ”vartiointipalvelut”
• Mökin huolto, omakotitalon askareet
• Ruuanlaitto ja kaupassa käynnit
• Peseytyminen ja hygienia
• Yksi ja sama ihminen voisi tehdä useita asioita
• Useaan palveluun saa jo kotitalousvähennyksen,
vaikuttaa positiivisesti palveluiden käyttöön
• Useimmiten tekijäksi mainitaan yksityinen
palveluntarjoaja, vaikka mielenmallina on, ettei
palvelun tarjoajalla toisaalta ole suurta väliä.
Luotettavuus, työn laatu ja hinta ratkaisevat.
Mitä palveluita käyttäisit tulevaisuudessa?
15. Mitä käytännössä?
SIIVOUS JA KODINHOITO OMASSA KODISSA TAI MÖKILLÄ
• Kodin perussiivous/viikkosiivous; imurointi, pölyt. Suursiivous.
• Ikkunoiden ja lattioiden pesu esim. 2x vuosi
• Mattojen pesu ja puistelu
• Asunnon järjestely/sisustussuunnittelu, turhan tavaran hävittäminen
• Roskien vienti, kierrätystavaroiden kuljetus
• Vaatteiden ja liinavaatteiden huolto. Likapyykkikorista kaappiin, pesu ja selitys,
mankelointi, tuuletus, verhojen vaihto yms. Liinavaatteiden vaihto. Vaatteiden kesä-
ja talvisäilytyksen organisointi
• Mökin laittaminen talviteloille
• Hintamielikuva siivouksesta: noin 10-50 €/h TAI 50-100 €/kerta
PIHATYÖT OMASSA KODISSA TAI MÖKILLÄ
• Lumen auraus, kolaus
• Pihan suunnittelu ja perustyöt: haravointi, maan muokkaus, kukkien istutus,
kasvimaan kitkeminen, nurmikon leikkuu, pensasaidan leikkaaminen
• Polttopuiden teko ja kanto
• Hintamielikuva pihatöistä, lumitöistä: useimmiten 10-20 €/h, joillain 40-50 €/h,
jollain alle 10 €/h. Osa ehdottaa lumitöihin vuosimaksua.
15
16. Mitä käytännössä?
KODIN KORJAUS JA HUOLTOTYÖT
• Isot ja pienet remontit esim. keittiö, kylpytilat, lattiat, maalaus, ilmastoinnin
korjaus, sähköasennukset. Tarve joko terveydellisistä tai muista syistä.
Hintamielikuva: urakkahinta, riippuu remontista. Yksityinen tekijä.
• Jos korjaustyö on pieni, esim. laiturin korjaus, vuotava hana, niin kotitalonmiehen
palvelu voisi olla toimiva. Hintamielikuva 10-50 €/h.
• Huonekalujen kokoaminen
• Johdot kuriin -järjestelijä, johdot pois näkyvistä
• Kodinkoneiden huolto
• Apuvälineiden asentaminen. Tämä voisi kuulua julkiseen palveluun.
MÖKIN TAI OMAKOTITALON HOITOON LIITTYVÄT ASIAT
• Mökin laittaminen talviteloille
• Mökin turvallisuuden tsekkaus, huoltokäynnit
• Omakotitalon kesä- ja matkahuolto, kevät ja syystyöt
• Nuohous
• Vesirännien puhdistaminen, katon puhdistaminen
16
17. Mitä käytännössä?
RUOKAILU JA KAUPPA-ASIAT
• Kaupassakäynti, ihminen joka käyttää kaupassa ja auttaa tavaroiden kanssa
• Kaupassa käynti toisen puolesta, ruokaostokset kotiin tilattuna
• Ruokaostosten tekeminen netissä, palvelu ja käytön opastus
• Kokki/ruokaryhmä yms. kokkaa kotona terveellistä ruokaa, esim. viikonloppuateriat
• Kerran viikossa ruoanvalmistusapua itse suunnitellun ruokalistan mukaan, ruokien
pakastaminen tulevalle viikolle
• Ravitsemusvinkkejä, ateriavinkkejä täysipainoisen ravitsemuksen toteuttamiseen
• Ruokailuun liittyviä palveluja voisivat tarjota julkinen sektori, järjestö tai yksityiset
yrittäjät. Hintamielikuvasta ollaan epävarmoja, noin 10-20 euroa per kerta.
HYGIENIA
• Avustaja kylpyyn, suihkuun, saunottamiseen
YHTEISÖLLISET ASUMISMUODOT
• Palvelutalo- tyyppisen asumisen tukeminen, senioritalot
17
18. ” Fyysisesti raskaiden töiden
teettäminen
esim. korjausremontit,
pihatöistä auraukset.
salaojitukset ym. Taloustöistä
suursiivoukset ja ikkunoiden
pesu. Turhista tavaroista
luopuminen ja järjestäminen.
Sota-ajan lapsena ei osaa
vieläkään luopua turhasta
roinasta,. Tavaroihin liittyy
turhaa tunnesidonnaisuutta.”
18
” ”Entinen kodinhoitaja
tyylinen apu olisi hyvä, että
yksi ihminen käynnillään voisi
tehdä ruokaa ja jopa pestä
ikkunoita!!!! siivota ja auttaa
myös saunanlämmityksessä ja
pesuissa. Mitä vähemmän eri
ihmisiä ramppaisi kodissa,
että olisi tuttu ja turvallinen
ihminen kävijänä””
Autenttisia kommentteja
” Talonmiespalvelu. Selviytyäkseni
omakotitalossa mahdollisimman pitkään
tarvitsisin luotettavan henkilön, naisen
tai miehen, joka hoitaisi pihatyöt
talvella ja kesällä. Hän voisi tehdä myös
tarvittaessa pientä remonttia ja
kunnossapitokorjausta. Hän voisi kasata
ostetun huonekalun, vaihtaa lamput ja
verhot jne. Mitä monipuolisempaa
osaamista henkilöllä olisi, sitä parempi.
Myös matkojen aikana voisi huolehtia
postit ja huolehtia talosta. Eli
monitoiminainen tai -mies, jolla olisi
asiakaskunta. Nyt ikäihmiset joutuvat
muuttamaan kerrostaloihin ja
palveluasuntoihin, kun ei ole tällaista
palvelua, vaan apua pitäisi hankkia
monelta eri taholta.”
19. 2. Teknologia ja turvallisuus
19
TÄSTÄ PUHUTAAN
• Teknologinen osaaminen ja siihen liittyvä
henkilökohtaisen avun tarve; ohjeita sekä ihan
tekniseen toimintaan että arjen käyttömahdollisuuksiin
• Tukea tietokoneen, ohjelmistojen ja erilaisten
(lisä)laitteiden käyttöön, asennuksiin, päivityksiin,
laitteiden hankintaan
• Hyvinvointiteknologian ja henkilökohtaisten
tarkastuskäyntien yhdistäminen
• Perinteisten turvapalveluiden asennus ja käyttöopastus
• Arvioidaan, että kotitalousvähennys vaikuttaa näidenkin
palveluiden hankintaan
• Monipuolisesti auttavaa apuhenkilöä kaivataan
• Hintamielikuvat vaihtelevat, asettuvat pääpiirteittäin
10-50 €/tunti välille
Mitä palveluita käyttäisit tulevaisuudessa?
20. Mitä käytännössä?
TEKNOLOGIA
• Puhelimen ja tietokoneen ohjelmien päivitys
• Neuvontaa virustorjuntaohjelmiin liittyen
• Täsmäopetusta kotona tai puhelimen välityksellä
tietokoneen/internetin käyttöön, sosiaaliseen mediaan liittymiseen
ja käytön hallintaan/verkkopankin käyttöön ja virastoissa asiointiin
• Television ja lisälaitteiden asennus ja käyttöapu
• iPadin/tablettien ja kännykän käytön opastusta, liittymäasioiden
käytön opettamista
TURVALLISUUS
• Keskuslukituksen, valvontakameroiden, hälyttymien yms.
asentaminen ja käytön tuki
• Etäyhteydet terveydenhoitohenkilökuntaan, säännölliset
tsekkaukset
20
21. ” ipadin käytön opettaminen
ja paikka josta voi kysyä jos
tulee ongelmia
- Mieluiten hankkisin palvelun
yksityiseltä tai järjestöltä,
odottaminen ei ole
vahvuuksiani. Mahdollisesti 20
- 40 €. Kotitalousvähennys
voisi vaikuttaakin.
- ipad päivitykset ja
ongelmien selvittely.
Maksaisin 5€. kerta.”
21
” Tarvitsen tietokoneen
käytön peruskoulutusta sekä
kohdeapua erilaisissa
ongelmatilanteissa. En odota
tällaista palvelua kunnalta,
vaan yksityiseltä sektorilta,
josta olen valmis maksamaan
asianmukaisen tuntihinnan.
Kotitalousvähennyksen
korottaminen on suotavaa,
koska eläkkeiden ostovoima
heikkenee koko ajan.”
Autenttisia kommentteja
” Turvallisuus. asia ei ole ajankohtainen
juuri nyt, mutta jos joudun asumaan
yksin, kukaan ei päiviin tarkistaisi
olenko kunnossa vai kitumasta lattialla.
Turvaranneke ei aina tällaisissa
tilanteissa auta (halvaus) ja yleensä se
hankitaan vasta huonokuntoisena, mutta
sairaskohtauksia voi saada
nuorempanakin ja terveenä. Tästä
asiasta huolestuneille pitäisi saada
palvelu, jossa voisimme itse kerran
vuorokaudessa käydä kuittaamassa "
Kaikki hyvin" ja jos ei kuittausta tulisi
esim. Klo 20.00 mennessä, systeemi
ryhtyisi selvittämään onko kaikki ok.
Jotta huonomuistisetkin sen
muistaisivat, voisi automaattinen
hälytys tulla palvelun tarjoajalta, joka
sitten vai kuitattaisiin.”
22. 3. Terveys ja hyvinvointi
22
TÄSTÄ PUHUTAAN
• Sairaanhoitoa ja terveyspalveluja tarvittaessa kotona
sekä kasvokkain että teknologia-avusteisesti
• Sairaanhoidossa pääpaino kunnallisen puolen
palveluissa, joita voisi halutessaan täydentää yksityisen
puolen tarjoamaa hyödyntämällä
• Hintamielikuva lääkärin/hoitajan tulosta kotiin noin 40-
50 €/kerta, myös harvemmin 20-30 euroa mainittu
• Kaunistautumis- ja hyvinvointipalveluiden saaminen
oman katon alle
• Kauneuspalveluissa suosittaisiin herkästi yksityistä
yrittäjää. Hintamielikuva palveluista noin 20-80 €/tunti
/ sama hinta kuin muutenkin.
• Fyysinen vireystila ja liikunta; lenkkiseuraa, personal
trainer kotiin. Järjestäjänä voi toimia mikä taho vain.
Hintamielikuva edullisempi, 1-10 €/kerta, 30-50 €/kk.
Mitä palveluita käyttäisit tulevaisuudessa?
23. Mitä käytännössä?
SAIRAANHOITO, TERVEYSPALVELUT
• Lääkäri lennossa kotiin –palvelu
• Virtuaalilääkäri
• Kotisairaanhoito; hoitajan kotikäynnit, myös etäyhteyden
hyödyntäminen vuorovaikutteisesti, videoneuvonta
• Kotona tapahtuva kuntoutus
• Fysikaaliset hoidot
• Alzheimer apu, kotikäynti muutosten toteamiseksi kuukausittain
• Muistisairaan ikäihmisen ulkoiluttaminen
• Vapaapäivien järjestäminen omaishoitajille, ns. ”lomittaja”
• Painonhallinnan opastus
• Terveystarkastus kerran vuodessa
23
24. Mitä käytännössä?
KAUNEUDENHOITO, HYVINVOINTI
• Virkistysmatkat kylpylään
• Kampaaja kotiin
• Jalkahoitaja kotiin
• Hieroja kotiin
• Liikkuvan kosmetologin hoidot
LIIKUNTA
• Ohjattua kuntoliikuntaa yhdessä ohjaajan/personal trainerin
kanssa kotona tai kuntosalilla
• Liikuntaryhmiä, harrastetaan yhdessä erilaisia lajeja. Yksi ohjaaja.
• Avustaja viemään harrastuksiin, kaveri kävelylle tai hiihtämään
tms.
24
25. ” Lääkkeiden tilaus netin kautta,
kuljetus kotiin
- Palvelunkäyttö
kotitalousvähenyksiin. Postin
kuljettamat lääkkeet haja-
asutusalueille.”
25
” Kunnan kotisairaanhoito on
luonteva valinta, mutta yksityinen
tai järjestö voi hyvin olla
vaihtoehtona, jos se olisi
kotitalousvähennyksen piirissä.
Kotisairaanhoidon maksut pitäisi
olla pieniä tai ainakin pitäisi olla
vuosikatto, koska muutoin se ei
olisi todellinen vaihtoehto
laitoshoidolle, jos hoitoa tarvitsisi
runsaasti. Kotona asuessa on rahaa
jäätävä muuhunkin elämiseen”
Autenttisia kommentteja
” Liikuntaryhmä
Vertaisliikunnanohjaaja tulee kylälle
vuorotellen eri ihmisten kotipihoille. Sieltä
lähdetään lenkille, uimaan, hiihtämään
tms... tai siellä ollaan ulkona ja tehdään
jotain yhdessä. Mukaan pääsevät
kohtalaisesti liikkuvat, vähän liikkuvat ja
he, jotka eivät jaksa lähteä pois
kotipihalta.”
”Kampaajalla
käynti
Kampaaja,
jalkojenhoitaja sekä
fysioterapeutti
ym.voisivat tulla
kotiin.”
26. 4. Kuljetuspalvelut ja seura
26
TÄSTÄ PUHUTAAN
• Ikääntymisen myötä liikkuminen vaikeutuu. Oman
kulkupelin huollot, muut keinot päästä kulkemaan
tärkeitä paleluita. Liikkumisessa ja kuljetuksissa nousee
esiin niin julkinen liikenne kuin muut kuljetuspalvelut.
• Julkinen, yksityinen toimija tai järjestö toteuttajana.
Hintamielikuva usein julkisen liikenteen matkojen tasoa
tai vähintään taksihintoja halvempia.
• Erilaiset avustaja/seuralaispalvelut. Kaveri
kauppareissuille, harrastuksiin, päiväkahviseuraksi,
kävelylle. Palvelu voisi olla mistä vaan. Hintamielikuva
5-20 euroa, osa sanoo per tunti, osa per käynti.
Mitä palveluita käyttäisit tulevaisuudessa?
27. Mitä käytännössä?
KULJETUSPALVELUT, KULJETUSVÄLINEEN HUOLTO
• Auton kunnossapito; määräaikaishuollot, sisätilojen puhdistus
• Oma autokuski, ajaa palvelun ostajan autoa
• Kuljetuspalvelua palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien äärelle
• Saattoapu; kuljetus/avustaminen kauppa-, pankki- tai
apteekkimatkalla
• Kimppakuljetukset kulttuuritilaisuuksiin
• Kimppakuljetukset kauppakeskuksiin/marketteihin esim. 1krt/vko
AVUSTAJA/SEURA
• Avustajan palvelut, seuraksi lenkille, teatteriin, kotiin. Avustaja
monitaitoinen, sekoitus sihteeriä, seuralaista, siivoojaa ja kokkia.
• Ystäväpalvelu
• Keskustelukerhojen vetämistä, verkossa tai esim. taloyhtiöiden
tiloissa, retket 27
28. ” Kuljetuspalvelu ikääntymisen
myötä. Liikkumisen vaikeutuessa,
ehdottomasti kuljetuspalvelu on
tarpeellinen sairauteen
(terveyskeskus, apteekki,
laboratorio yms.) liittyvien
matkojen suhteen.
Kuljetuspalvelu mahdollistaisi
kulttuuri- ja erilaisiin
harrastustapahtumiin/piirei-hin
osallistumisen.”
28
” Auton kunnossapito.
Määräaikaishuollot
- Yksityinen korjaamo voisi
hoitaa. Kuntotarkastus ja
korjaus vaikkapa ennen
katsastusta, joka hoituisi
samassa paketissa. Pitäisi
ehdottomasti olla
kotitalousvähennyksen piirissä
tai sitten voisi käyttää ns.
palveluseteleitä tähänkin
tarkoitukseen. 75
€/pakettihinta. Korjauskulut
erikseen”
Autenttisia kommentteja
” Kotipalvelu laajasti (ei kunnan
tuottama) Henkilökohtainen avustaja
vanhukselle, joka toimisi saattajana
terv.huollon palveluihin ja apteekkiin.
Tilaisi taksikyydit, järjestelisi
aikataulut. Avustaisi kotiaskareissa,
hoitaisi isommat kauppaostokset,
avustaisi kenties siivouksessa yms.
Tarve kasvaa koko ajan, jotta kotona
pystyy pärjäämään. Omaishoitaja, joka
käy töissä, tarvitsisi apua paljonkin eri
yhteyksissä. Ja jo vapaapäivien
pitämiseen - niitä eivät kunnat pysty
läheskään aina järjestämään. Olen itse
kahden henkilön työssä käyvä
omaishoitaja - apua ei vaan löydy
rahallakaan yksityiseltä sektorilta.”
” kulttuurimenoissa ja
kauppa-asioissa voi
tarvita auttajaa. joko
vapaaehtoinen avustaja tai
kohtuuhintainen avustaja
(kotitalousvähennys
kelpoinen )”
29. Lisää yksittäisiä palveluehdotuksia, mm.
• Tilitoimiston palvelut/ apua erilaisiin talouteen liittyviin ”paperitöihin”
mm. veroilmoitus, lupa-asiat
• Ohjausta raha-asioiden turvalliseen hoitoon
• Niksineuvontaa; miten järjestät arjen helpommin, kuinka säästät energiaa
• Henkisen hyvinvoinnin valmentaja kotiin
• Järjestely- ja tarjoiluapu esim. juhliin
• Seuralaispalvelulle monipuolisia tarpeita. Mm. päiväkahviseura, seura
konserttiin, teatteriin, lapsenlapsen kanssa puistoon yms.
• Lapsille apua: vauvanhoitoa ja lastenlasten tukiopetusta yksityiseltä
sektorilta
• Koiranulkoilutusta ja lemmikkien hoitoa sairauden ajaksi
• Muutetaan kotitalousvähennys vanhusvähennykseksi
29
30. ”Aaneen lukija. Joku
tulisi lukemaan aaneen
vaikka pari kertaa
viikossa.”
30
” Konkreettista apua
kaupungilta tai yksityisiltä
haettavien lomakkeiden
täyttämisessä vanhuksen
kotona. Esim.
kotitalousvähennyksen
hakeminen, esitäytetyn
verolomakkeen korjaukset.
Monilla vanhuksilla on
näkövaikeuksia, kirjoittaminen
ei suju, mutta asiat voivat
toimia hyvin yhteistyössä
ymmärtävän "tulkin" avulla..”
Poimintoja yksittäisistä ehdotuksista
”Kotitalousvähennys
vanhusvähennykseksi. Yli 65-
vuotiaiden kaikki
henkilökohtaiset palvelut voisi
saattaa vähennyksen piiriin,
koska ne parantavat kykyä elää
ilman yhteiskunnan raskaita
palveluita. Aktiivi-iässä olevilla
voisi nykyinen systeemi säilyä,
koska se vähentää harmaata
taloutta ja lisää jonkin verran
työtä kokonaisuutena.”
” Olen mieheni omaishoitaja.
Jos tarvitsen apua mennäkseni
johonkin, apua ei läheskään
aina saa. Resurssit ovat niin
vähäiset. Pitäisi olla jokin
"henkilöpaketti" reservissä
olevia auttajia, joihin voi ottaa
suoraan yhteyttä vaikka
edellisenä päivänä, jotta pääsee
itse harrastuksiin, asioille jne”
31. 31
” Palvelun tarjoavan
pysyvyys.. Jos olisin omilla
jaloillani pysyvä ja tarvitsisin
vain hiukan apua niin toivoisin
auttavan ihmisen olevan aina
sama mahdollisuuksien
mukaan. En todellakaan
tykkäisi että aamuisin syöksyy
asuntooni joka aamu eri
ihminen omilla avaimillaan ja
alkaa huutaa jo eteisessä että
puuroo vai kahvii ja onko suoli
toiminut??.. Se pysyvyys on
avain sana mielestäni..”
Palveluissa huomioitava löytäminen ja
luotettavuus. Tarjoaja ei ole ratkaiseva tekijä.
” Palveluiden löytäminen.
Meille eläkeläisille pitäisi
kerran vuodessa toimittaa
luettelo kaikista mahdollisista
palveluista, joita
paikkakunnalla on saatavana
sekä niiden hinnoista. Ei niistä
muuten mitään tiedä. Mitä
enemmän ikää tulee, sitä
työläämpää on itse
aktiivisesti ottaa selvää
asioista.”
” Kunta voisi tarjoa
verkkomarkkinapaikan, josta löytyy
alan luotettavat yritykset alueella
(+ käyttäjät voivat antaa arvion
palvelusta). Luotettavien yritysten
verkkomarkkinapakalle voisi olla käyttöä
muillekin palvelualoille.
” Ihan sama kuka
tarjoaa palvelun,
kunhan hinta
kohtuullinen”
” Vapaa-ajan asunnolla olisi
kaikenlaista pientä
remontoitavaa. Tulisi
teetettyä helpommin, kun
olisi luotettava tekijä ja
saisi
kotitalousvähennyksenkin.
Tuntipalkka ehkä n. 20 euroa
ja niin, ettei minun tarvitsisi
huolehtia työntekijän
vakuutuksista tms”