TIVIA ja Hetkyn ICT Ladies -verkosto keräsivät ICT-alalla työskentelevien naisten uratarinoita yksiin kansiin. Uratarinoiden keräämisen taustalla vaikuttaa halu kannustaa lisää nuoria naisia ICT-alalle. Vaikka keräyksen kohteena oli tällä kertaa nimenomaan naisten uratarinat, löytyy näiden parinkymmenen tarinan joukosta hyviä esimerkkejä siitä miten monipuolisiin tehtäviin ICT-alalla voi päätyä, sukupuolesta riippumatta.
ICT-leidien uratarinat 1/2017 on jo kolmas versio 20 alan naisen urasta. Jokaisella on oma tarinansa, mistä kaikki alkoi ja missä mennään nyt. Ala kasvaa ja on jatkossa entistä merkittävämpi työllistäjä. Tällä esitteellä on tarkoitus viestiä niille, jotka miettivät vielä tulevaa opiskelupaikkaansa, miksi kannattaisi valita juuri tämä ala, mitä on tarjolla nyt ja tulevaisuudessa. Toisaalta alalla jo oleville esite voi antaa ajatuksen uudesta suunnasta, samalla työnantajalla tai toisella, Suomessa tai ulkomailla.
Teimme esitteen paristakymmenestä alan ammattilaisesta, jotta naiset kiinnostuisivat alasta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Kaikilla mukana olijoilla on oma tausta ja kasvupolku ICT:n äärelle. Vaikka esite kertoo naisten urapolusta, löytyy näiden tarinoiden joukosta hyviä esimerkkejä siitä miten monipuolisiin tehtäviin ICT-alalla voi päätyä, sukupuolesta riippumatta.
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland Essi Ryymin
Esitys työn murroksesta, tulevaisuuden osaamisista ja niiden ketterästä kehittämisestä Management Institute of Finlandin Tulevaisuus -teemaisessa workshopissa 18.1. 2018, Helsinki. Esitys on kiteytys ja koonta niistä ajankohtaisista työnmurroksen selvityksistä, joita hyödynnämme TKI-työn sekä yritysyhteistyön tukena Hämeen Ammattikorkeakoulussa.
SAK:n koulutusasioiden päällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 1.6.2017. Uusi aikuiskoulutus oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2017.
Petri Lempinen muuttuva ammatillinen koulutus ja opettajuus 20160202Petri Lempinen
Esitykseni muuttuvasta ammatillisesta koulutuksesta ja opettajuudesta liiketalouden koulutuksen kehittämispäivässä, jonka Opetushallitus järjesti 2.2.2016 Helsingissä.
Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...Kari Mikkelä
Kari Mikkelä, EDISTY-lehti, 2/2003
"Adam Smithin kuuluisaksi tekemä käsi
ei ole pelkästään näkymätön,
se näyttää olevan myös sokea.
Markkinat eivät vielä tarjoa läpinäkyvää
ikkunaa digitaalisten oppimispalveluiden
maailmaan vaan ennemminkin
vääristävän peilin, josta näkee vain
osia kokonaisuudesta. Suomessa on
toteutettu jo tuhansia pieniä ja suuria
teknologialla tuettuja oppimistapahtumia,
mutta ei niitä tunneta. Hiljan
perustettu digitaalisten oppimispalveluiden
osaamiskeskus pyrkii helpottamaan
mm. tätä ongelmaa."
"Suomalaisissa yrityksissä ja julkisyksiköissä
on toteutettu runsaasti digitaalisesti
tuetun oppimisen hankkeita. Niiden puitteissa
on järjestetty tuhansia oppimistapahtumia.
Suomessa toimii toista sataa digitaalisuutta
hyödyntävää yritystä, jotka
tarjoavat palveluita, koulutussisältöjä ja
teknologioita oppimisen tueksi. Artikkeliin
on koottu muutamia asiakasesimerkkejä,
jotka kuvaavat alan moninaisuutta ja
erilaisia teknologioiden sovellusalueita."
Digitaalisen median, sisältötuotannon ja
oppimispalveluiden osaamiskeskus
Hämeentie 153 A, FIN-00560 Helsinki
http://www.uudenmaanosaamiskeskus.fi/digibusiness
ICT-leidien uratarinat 1/2017 on jo kolmas versio 20 alan naisen urasta. Jokaisella on oma tarinansa, mistä kaikki alkoi ja missä mennään nyt. Ala kasvaa ja on jatkossa entistä merkittävämpi työllistäjä. Tällä esitteellä on tarkoitus viestiä niille, jotka miettivät vielä tulevaa opiskelupaikkaansa, miksi kannattaisi valita juuri tämä ala, mitä on tarjolla nyt ja tulevaisuudessa. Toisaalta alalla jo oleville esite voi antaa ajatuksen uudesta suunnasta, samalla työnantajalla tai toisella, Suomessa tai ulkomailla.
Teimme esitteen paristakymmenestä alan ammattilaisesta, jotta naiset kiinnostuisivat alasta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Kaikilla mukana olijoilla on oma tausta ja kasvupolku ICT:n äärelle. Vaikka esite kertoo naisten urapolusta, löytyy näiden tarinoiden joukosta hyviä esimerkkejä siitä miten monipuolisiin tehtäviin ICT-alalla voi päätyä, sukupuolesta riippumatta.
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland Essi Ryymin
Esitys työn murroksesta, tulevaisuuden osaamisista ja niiden ketterästä kehittämisestä Management Institute of Finlandin Tulevaisuus -teemaisessa workshopissa 18.1. 2018, Helsinki. Esitys on kiteytys ja koonta niistä ajankohtaisista työnmurroksen selvityksistä, joita hyödynnämme TKI-työn sekä yritysyhteistyön tukena Hämeen Ammattikorkeakoulussa.
SAK:n koulutusasioiden päällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 1.6.2017. Uusi aikuiskoulutus oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2017.
Petri Lempinen muuttuva ammatillinen koulutus ja opettajuus 20160202Petri Lempinen
Esitykseni muuttuvasta ammatillisesta koulutuksesta ja opettajuudesta liiketalouden koulutuksen kehittämispäivässä, jonka Opetushallitus järjesti 2.2.2016 Helsingissä.
Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...Kari Mikkelä
Kari Mikkelä, EDISTY-lehti, 2/2003
"Adam Smithin kuuluisaksi tekemä käsi
ei ole pelkästään näkymätön,
se näyttää olevan myös sokea.
Markkinat eivät vielä tarjoa läpinäkyvää
ikkunaa digitaalisten oppimispalveluiden
maailmaan vaan ennemminkin
vääristävän peilin, josta näkee vain
osia kokonaisuudesta. Suomessa on
toteutettu jo tuhansia pieniä ja suuria
teknologialla tuettuja oppimistapahtumia,
mutta ei niitä tunneta. Hiljan
perustettu digitaalisten oppimispalveluiden
osaamiskeskus pyrkii helpottamaan
mm. tätä ongelmaa."
"Suomalaisissa yrityksissä ja julkisyksiköissä
on toteutettu runsaasti digitaalisesti
tuetun oppimisen hankkeita. Niiden puitteissa
on järjestetty tuhansia oppimistapahtumia.
Suomessa toimii toista sataa digitaalisuutta
hyödyntävää yritystä, jotka
tarjoavat palveluita, koulutussisältöjä ja
teknologioita oppimisen tueksi. Artikkeliin
on koottu muutamia asiakasesimerkkejä,
jotka kuvaavat alan moninaisuutta ja
erilaisia teknologioiden sovellusalueita."
Digitaalisen median, sisältötuotannon ja
oppimispalveluiden osaamiskeskus
Hämeentie 153 A, FIN-00560 Helsinki
http://www.uudenmaanosaamiskeskus.fi/digibusiness
Kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Pelkän peruskoulun käyneet ovatkin töissä vain puolet työiästään. Heille kertyy työikäisinä keskimäärin lähes kahdeksan työttömyysvuotta.
Katoavat työpaikat – Työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987–2015 -tutkimuksen on tehnyt SAK:lle tilastotutkija Pekka Myrskylä. Tutkimuksen pohjana on Tilastokeskuksen rekisteripohjainen työssäkäyntitilasto, joka kattaa kaikki Suomessa asuvat. Tutkimus on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta.
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan YrittäjätMaria Virtanen
Pirkanmaan Yrittäjien Elinvoima 2019 -seminaari kokosi 130 kuntavaikuttajaa Ylöjärven koulutuskeskus Valoon. Vuosittain järjestettävän seminaarin tavoitteena on nostaa esiin ajankohtaisia teemoja ja antaa osallistujille uusia näkökulmia kunnan elinvoimaan vaikuttaviin tekijöihin ja ideoita elinvoiman kasvattamiseen.
Vuoden 2019 seminaarin diapaketti sisältää Jarkko Tuomennoron (Ylöjärven lukio), Mika Kuismasen (Suomen Yrittäjät), Satu Grekinin (Suomen Yrittäjät), Katri Tannin (Differo Oy), Pasi Mäkisen (Pirkanmaan Yrittäjät) ja Maria Virtasen (Pirkanmaan Yrittäjät) esitykset.
https://www.yrittajat.fi/pirkanmaan-yrittajat/a/elinvoima-seminaari-2019
Kansallisen ennakointiverkoston syksyn 2015 esimmäinen Foresight Friday järjestettiin perjantaiaamuna 28.8. Tilaisuuden aiheena oli tulevaisuuden työ ja työn murros ja se rakentui Open Space -muodossa toteutettavan työpajan ympärille. Ennen varsinaisen työskentelyn alkamista tulevaisuudentyön tekijä ja asiantuntija Kirsi Juva, Como Helsingistä piti lyhyen johdatuksen aiheeseen.
Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen on #TIEKE40-juhlavuosijulkaisu.
Digitalisaatio on matka, jonka määränpää on tuntematon. Menneisyyden kokemuksista voi kuitenkin ponnistaa kohti uutta. Yli 50 eri alan asiantuntijaa jakaa julkaisussa ajateltavaa ja suuntaa yhteiselle retkellemme kohti osaavaa, ihmiskeskeistä ja yhteentoimivaa tietoyhteiskuntaa. Samalla tutustumme siihen mullistavaan kehitykseen, jonka esimerkiksi liiketoimintaprosessit, osaamisen kehittäminen ja taloushallinto ovat kokeneet tietoyhteiskuntakehityksen myötä.
Julkaisun voi myös tilata painettuna täältä: https://tieke.fi/tieken-40-vuotis-juhlajulkaisun-tilaus/
Tutustu strategisen tutkimuksen päivitettyihin ratkaisukortteihin, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon vuonna 2019. Kortit tarjoavat tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja auttavat löytämään asiantuntijoita, joilla on uusin tutkimustieto ja siihen perustuvia politiikkasuosituksia yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön.
Korttipakka jakautuu neljään maahan:
TEKNOLOGIAN JA TYÖN MURROKSET
ILMASTONMUUTOS, LUONNONVARAT JA ENERGIA
OSALLISTUVA KANSALAISUUS
HYVINVOINTI JA PERUSTURVA
Tämä pakka on päivitetty vuonna 2019.
Lue lisää strategisesta tutkimuksesta ja tilaa uutiskirje: strateginentutkimus.fi
Twitter: @Akatemia_STN
#strateginentutkimus
#ratkaisujatieteestä
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
Industrial Internet: Challenge and Opportunity. Presented in Upgraded Life Festival 19.5.2015 by Martti Mäntylä, Aalto University. http://www.upgradedlifefestival.com/
Sosiaaliset työtavat – Nice Tuesday -verkoston vierailu Siniselle Meteoriitille 13.5.2014.
Mitä kaikkea sosiaaliset työtavat pitävät sisällään?
Mitä hyötyä niistä on? Minkälaisia työvalineitä käytetään ja mitä uusien toimintatapojen käyttöönottaminen vaatii?
Vielä jokin aika sitten uskoimme digiteknologian säästävän luonnonvaroja, kun poistimme paperit toimiston rulokaapista, ryhdyimme työskentelemään etänä ja neuvottelemaan verkossa. Sittemmin digitalisaatio on laajentunut kaikille elämänalueille, ja nyt näemme myös lantin toisen puolen: laitteiden vaihdosta syntyy jätettä, akkujen valmistus syö uusiutumattomia luonnonvaroja, datakeskukset hönkivät ilmakehään hiilidioksidia. Keväällä 2020 Tiedosta suunnistaa kestävän kehityksen maastossa ja kysyy, mikä on digitalisaation rooli matkallamme kohti järkevää kulutusta ja hiilineutraalia tulevaisuutta. Etsimme tietoa, ideoita ja esimerkkejä ekologista tasapainoa edistävästä digitalisaatiosta.
Tiedosta-lehti on TIEKEn kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotus- ja sidosryhmälehti.
Lehdessä valotetaan ajankohtaisia digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien teemoja. Sisältöjä julkaistaan myös TIEKEn verkkosivuilla www.tieke.fi
Tiedosta-lehden mediakortti: https://tieke.fi/tieke/tiedosta-lehti/
Finanssialalla työnantajien ja työntekijöiden kanssa tehty yhteistyöhanke työelämän uudistamiseksi. Millaisia vaatimuksia finanssialan työssä tulevaisuudessa on? Miten alalle pitäisi kouluttautua? FK:n tutkimuspäällikkö Tarja Kallosen esitys toimittajille 21.4.2016.
Kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Pelkän peruskoulun käyneet ovatkin töissä vain puolet työiästään. Heille kertyy työikäisinä keskimäärin lähes kahdeksan työttömyysvuotta.
Katoavat työpaikat – Työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987–2015 -tutkimuksen on tehnyt SAK:lle tilastotutkija Pekka Myrskylä. Tutkimuksen pohjana on Tilastokeskuksen rekisteripohjainen työssäkäyntitilasto, joka kattaa kaikki Suomessa asuvat. Tutkimus on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta.
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan YrittäjätMaria Virtanen
Pirkanmaan Yrittäjien Elinvoima 2019 -seminaari kokosi 130 kuntavaikuttajaa Ylöjärven koulutuskeskus Valoon. Vuosittain järjestettävän seminaarin tavoitteena on nostaa esiin ajankohtaisia teemoja ja antaa osallistujille uusia näkökulmia kunnan elinvoimaan vaikuttaviin tekijöihin ja ideoita elinvoiman kasvattamiseen.
Vuoden 2019 seminaarin diapaketti sisältää Jarkko Tuomennoron (Ylöjärven lukio), Mika Kuismasen (Suomen Yrittäjät), Satu Grekinin (Suomen Yrittäjät), Katri Tannin (Differo Oy), Pasi Mäkisen (Pirkanmaan Yrittäjät) ja Maria Virtasen (Pirkanmaan Yrittäjät) esitykset.
https://www.yrittajat.fi/pirkanmaan-yrittajat/a/elinvoima-seminaari-2019
Kansallisen ennakointiverkoston syksyn 2015 esimmäinen Foresight Friday järjestettiin perjantaiaamuna 28.8. Tilaisuuden aiheena oli tulevaisuuden työ ja työn murros ja se rakentui Open Space -muodossa toteutettavan työpajan ympärille. Ennen varsinaisen työskentelyn alkamista tulevaisuudentyön tekijä ja asiantuntija Kirsi Juva, Como Helsingistä piti lyhyen johdatuksen aiheeseen.
Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen on #TIEKE40-juhlavuosijulkaisu.
Digitalisaatio on matka, jonka määränpää on tuntematon. Menneisyyden kokemuksista voi kuitenkin ponnistaa kohti uutta. Yli 50 eri alan asiantuntijaa jakaa julkaisussa ajateltavaa ja suuntaa yhteiselle retkellemme kohti osaavaa, ihmiskeskeistä ja yhteentoimivaa tietoyhteiskuntaa. Samalla tutustumme siihen mullistavaan kehitykseen, jonka esimerkiksi liiketoimintaprosessit, osaamisen kehittäminen ja taloushallinto ovat kokeneet tietoyhteiskuntakehityksen myötä.
Julkaisun voi myös tilata painettuna täältä: https://tieke.fi/tieken-40-vuotis-juhlajulkaisun-tilaus/
Tutustu strategisen tutkimuksen päivitettyihin ratkaisukortteihin, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon vuonna 2019. Kortit tarjoavat tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja auttavat löytämään asiantuntijoita, joilla on uusin tutkimustieto ja siihen perustuvia politiikkasuosituksia yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön.
Korttipakka jakautuu neljään maahan:
TEKNOLOGIAN JA TYÖN MURROKSET
ILMASTONMUUTOS, LUONNONVARAT JA ENERGIA
OSALLISTUVA KANSALAISUUS
HYVINVOINTI JA PERUSTURVA
Tämä pakka on päivitetty vuonna 2019.
Lue lisää strategisesta tutkimuksesta ja tilaa uutiskirje: strateginentutkimus.fi
Twitter: @Akatemia_STN
#strateginentutkimus
#ratkaisujatieteestä
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
Industrial Internet: Challenge and Opportunity. Presented in Upgraded Life Festival 19.5.2015 by Martti Mäntylä, Aalto University. http://www.upgradedlifefestival.com/
Sosiaaliset työtavat – Nice Tuesday -verkoston vierailu Siniselle Meteoriitille 13.5.2014.
Mitä kaikkea sosiaaliset työtavat pitävät sisällään?
Mitä hyötyä niistä on? Minkälaisia työvalineitä käytetään ja mitä uusien toimintatapojen käyttöönottaminen vaatii?
Vielä jokin aika sitten uskoimme digiteknologian säästävän luonnonvaroja, kun poistimme paperit toimiston rulokaapista, ryhdyimme työskentelemään etänä ja neuvottelemaan verkossa. Sittemmin digitalisaatio on laajentunut kaikille elämänalueille, ja nyt näemme myös lantin toisen puolen: laitteiden vaihdosta syntyy jätettä, akkujen valmistus syö uusiutumattomia luonnonvaroja, datakeskukset hönkivät ilmakehään hiilidioksidia. Keväällä 2020 Tiedosta suunnistaa kestävän kehityksen maastossa ja kysyy, mikä on digitalisaation rooli matkallamme kohti järkevää kulutusta ja hiilineutraalia tulevaisuutta. Etsimme tietoa, ideoita ja esimerkkejä ekologista tasapainoa edistävästä digitalisaatiosta.
Tiedosta-lehti on TIEKEn kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotus- ja sidosryhmälehti.
Lehdessä valotetaan ajankohtaisia digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien teemoja. Sisältöjä julkaistaan myös TIEKEn verkkosivuilla www.tieke.fi
Tiedosta-lehden mediakortti: https://tieke.fi/tieke/tiedosta-lehti/
Finanssialalla työnantajien ja työntekijöiden kanssa tehty yhteistyöhanke työelämän uudistamiseksi. Millaisia vaatimuksia finanssialan työssä tulevaisuudessa on? Miten alalle pitäisi kouluttautua? FK:n tutkimuspäällikkö Tarja Kallosen esitys toimittajille 21.4.2016.
Vuoden ensimmäinen Tiedosta-lehtemme keskittyy kuvaamaan erilaista kehitystyötä kilpailukykyisen, yhteentoimivan ja ihmislähtöisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi. Lue esimerkiksi kuljetusten nopeuttamisesta hiljaista tietoa joukkoistamalla, digiosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta eri keinoin ja tietosuojaosaamisen viemisestä pk-yrityksille ja nuorille.
Lehden kumppanijulkaisuna on ilmestynyt myös TIEKEn 40-vuotishistoriikki, jota voit lukea täällä: https://www.slideshare.net/Tieke/tieke-40-vuotta-matkaevit-digitaaliseen-tulevaisuuteen
Tiedosta-lehti on TIEKEn kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotus- ja sidosryhmälehti.
Lehdessä valotetaan ajankohtaisia digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien teemoja. Sisältöjä julkaistaan myös TIEKEn verkkosivuilla www.tieke.fi
Tiedosta-lehden mediakortti: https://tieke.fi/tieke/tiedosta-lehti/
Miten rakennetaan yhteisöllisyyttä tukeva digitaalinen ratkaisu organisaatiorajat ylittävässä projektissa? Ambientian asiakas kertoo, puhujana verkkoviestintäpäällikkö Heikki Pölönen, OAJ
Oletko ict-ammattilainen, ict-alan opiskelija tai muuten vain kiinnostunut ict-alasta?
Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry on Suomen johtava tieto- ja viestintätekniikan alan liitto, joka tarjoaa osaamista ja verkostoja digitaalisemman Suomen parhaaksi.
Tarjoamme yrityksellesi tai yhteisöllesi kolme tapaa tehdä yhteistyötä TIVIAn kanssa ja hyödyntää TIVIA-yhteisöä:
1. Yhteisöjäsenyys TIVIA-jäsenyhdistyksessä
2. TIVIA-kumppanuus
3. TIVIA Plus -palvelut
Ohjelmistoyrittäjien ja Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIAn teettämä, ja ProGrowthin tuottama, tutkimus kertoo, mitkä ovat ICT-alan myynnin esteet. Näkemyksiä kysyttiin reilulta sadalta ICT-yritysten johtajalta. Tulokset kertovat karua kieltä myynnin ja digitaalisuuden tilasta.
Digitalisaatio tuottaa Suomessa jähmeästi uutta liiketoimintaa. Lähes puolessa suomalaisyrityksistä ja -organisaatioista ei ole lainkaan nimettyä roolia digitalisaation johtamiseen. Melkein 70 prosenttia IT- ja liiketoimintapäättäjistä kertoo, ettei digitalisaatio ole lisännyt johdon kiinnostusta globaaliin liiketoimintaan. Tulos käy ilmi tietohallintojen palvelutalo Sofigaten, TIVIAn ja Aalto-yliopiston toteuttamasta vuosittaisesta Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimuksesta.
Yritykset laiminlyövät edelleen IT-projektien onnistumisen seurannan, käy ilmi Tietohallintojen palvelutalo Sofigaten, TIVIAn (ent. Tietotekniikan liitto) ja Aalto-yliopiston toteuttamasta Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimuksesta. Tulos vastaa edellisvuosien tilannetta ja kertoo siitä, että projektien suunnitteluun ja vastuunjakoon jää aukkoja. Yritykset keskittyvät projektien läpivientiin, mutta yhden päätyttyä siirtyvät heti seuraavaan. Johto ei vaadi tai vastuuta tulosten seurantaa riittävästi, mikä aiheuttaa riskin, että epäonnistumisen ja onnistumisen syitä ei tunnisteta.
Olemme julkaisseet tämän vuoden ensimmäisen TIVIA News -jäsenlehden Tivi-lehden välissä. Sisältö puhuttelee alan ammattilaisia johtajista asiantuntijoihin. Haastateltaviksi on valikoitu henkilöitä, jotka kertovat alan asioista muutoksen keskellä. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mitä odotetaan, mitä tehdään ja mitä saadaan? Minkälaisia mahdollisuuksia ala tarjoaa monille yrityksille liiketoiminnan kehittämiseen?
TIVIAn tuoreen palkkatutkimuksen mukaan IT-alan palkkojen aikaisempi positiivinen palkkakehitys pysähtyi, ja kääntyi jopa niukasti laskuun vuonna 2015. Kaikkien palkkojen keskiarvo oli 4 379 euroa ja kokonaispalkkojen keskiarvo 4 627 euroa.
Tutkimuksen ICT-alan yritysten myynnin esteistä toteuttivat yhteistyössä Ohjelmistoyrittäjät ry, Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry ja Pro Growth Consulting Oy. Tutkimus perustuu sekä verkkolomakkeeseen että henkilökohtaisiin haastatteluihin. Vastaajia oli yhteensä 108, ja he edustivat ohjelmistoalan yrittäjiä sekä yritysjohtoa. Tutkimus toteutettiin nyt toista kertaa.
Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n teettämästä seitsemännestä IT-barometrista selviää, että suomalaisyritysten kyvyssä soveltaa IT:tään on rutkasti parannettavaa. Vuonna 2014 etenkin pilvipalvelut tekivät läpimurtonsa.
IT-ura-tutkimus 2014 aineiston perusteella tieto- ja viestintätekniikan aloilla palkat ovat nousseet keskimääräistä enemmän. Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden heinä-syyskuussa palkat nousivat keskimäärin 1,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Syys-lokakuussa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan IT-alan palkat puolestaan ovat nousseet 2,2 prosenttia.
IT-ura-tutkimuksen toteuttaa vuosittain Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry, TIVIA (entiseltä nimeltään Tietotekniikan liitto). Käytännön tutkimustyön teki Innolink Research Oy. Kysely tehtiin internet-kyselynä ja siihen vastasi 1 640 IT-alan ammattilaista.
Pro Growthin, Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry:n ja Ohjelmistoyrittäjien yhteistyössä toteuttama, valtakunnallinen ICT-alan myynnin esteet -tutkimus on ensimmäinen alallaan. Tutkimus kartoittaa ja kokoaa yhteen ICT-alan toimitusjohtajien ja myyntijohtajien näkemyksiä yritystensä ja toimialansa myynnin esteistä, kehittämismahdollisuuksista ja alan kuumista puheenaiheista. Tutkimus on vuosittainen ja se toteutettiin nyt ensimmäisen kerran. Säännöllisen tutkimustoiminnan avulla päästään seuraamaan ICT-alan myynnin kehittymistä, kipupisteitä ja trendejä Suomessa.
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014 -tutkimusTIVIA ry
Suomalaisissa yrityksissä laiminlyödään projektien onnistumisen seurantaa
Tietohallintojen palvelutalo Sofigaten ja TIVIAn (ent. Tietotekniikan liitto) toteuttama Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimus kertoo useiden yritysten laiminlyövän projektiensa onnistumisen seurannan. Valtakunnallisessa tietohallintojen johtamisen tutkimuksessa selvitettiin johdon näkemyksiä tietohallinnon nykytilasta Suomessa. Toimialoittain tarkasteltuna tuloksista käy ilmi, että ICT-alalla on jo tunnistettu digitalisaation tuomat muutokset, kun muilla aloilla ei vielä nähdä sen vaikuttavan toimintaan merkittävällä tavalla.
Vuoden 2013 tutkimus antaa IT-ammattilaisten arjesta kuvan, joka keskiarvojen tasolla poikkeaa edellisistä vuosista vähemmän kuin vuoden mittaan kuullut synkät talousuutiset olisivat antaneet aiheen odottaa. Palkatkin ovat jatkaneet nousuaan, tosin nousuvauhti on hidastunut merkittävästi aikaisemmista vuosista.
Tietotekniikan liiton kuudenteen IT-barometritutkimukseen osallistuneet runsaat 200 liiketoiminta- ja tietotekniikkajohtajaa kokevat IT:n vaikutukset liiketoimintaan erittäin myönteisiksi. He arvioivat tietotekniikan merkityksen vielä kasvavan. IT:n mahdollistamien innovaatioiden koettiin kasvattaneen yritysten liikevaihtoa vuoden aikana viidellä prosentilla, alentaneen kustannuksia viidellä prosentilla ja parantaneen kannattavuutta yli neljällä prosentilla. Nämä arviot ylittävät erittäin selvästi BKT:n ja kansantalouden tuottavuuden kasvun.
FIPA provides its members a high quality mentoring program where experienced IT professionals transfer valuable knowledge to professionals of the future.
Mentoring program is a yearlong person-to-person interaction where a competent and experienced senior expert will act as a mentor. Mentor guides, supports and assists a younger professional, a mentee, to develop professional skills and success. Program offers thought-provoking and topical training sessions with a skilled network for mentors as well as new insights through the mentoring of a young talent.
ECQA-yhdistyksen ja sen toiminnan esittely (2012)TIVIA ry
Yleishyödyllinen yhdistys, joka yhdistää koulutuksen tarjoajat ja tuhannet ammattilaiset Euroopassa ja muuallakin.
Yhtenäisen Eurooppalaisen sertifiointimenettelyn tarjoaja lukuisille yhdessä määritellyille osaamisalueille.
Alan osaajien yhdistäjä, joka tukee ammatillisen osaamisen määrittelyä ja kehittämistä (Osaamiskuvaukset).
Laatukriteerien asettaja kouluttajaorganisaatioille ja kouluttajille, jotta koulutuksen taso voidaan taata.
Kaikkien sertifioitujen ammattilaisten puolestapuhuja.
The annual IT barometer of the Finnish Information Processing Association charts the importance of Information Technology (IT) for Finnish companies and organisations. The barometer gathers the views of the executive personnel about the utilisation of information technology, the kinds of changes to be expected within the next years, and the kind of IT know-how needed in the organisation in the future. The IT barometer can also be used to measure the differences of opinion between corporate and IT management personnel.
Tietotekniikan liiton (TTL) vuoden 2009 IT-barometrissa IT:n vaikutusta liiketoimintaan kuvaavat tunnusluvut lähes kaksinkertaistuivat vuoteen 2008 verrattuna. Peräti 96 prosenttia vastaajista näkee, että IT:n rooli kilpailutekijänä korostuu jatkossa (vrt. 88 prosenttia vuonna 2008), ja 77 prosenttia vastaajista kertoo yrityksensä kehittävän IT:tä strategisena voimavarana (vrt. 68 prosenttia vuonna 2008). Toisaalta IT-kustannusten osuuden liikevaihdosta odotetaan pysyvän ennallaan tai laskevan. Tutkimukseen vastasi taantuman alkukuukausien aikana 121 liiketoiminta- ja tietohallintojohtajaa.
The annual IT barometer of the Finnish Information Processing Association has now been conducted for the third time. The barometer charts the importance of information technology (IT) for Finnish companies. Participating in the IT barometer this time were 176 persons in business or IT management in Finnish organisations of over 500 persons.
During the economic downturn, criticism levelled against the immediate utilisation of IT and, in particular, the operations of IT management has clearly increased, especially in business management. This increased criticism of IT and IT management likely reflects the high expectations placed on IT which have been difficult to fulfil in the poor financial situation.
IT-investointeja karsitaan taantuman jälkimainingeissa, silti IT nähdään myös toipumiskeinona.
Tietotekniikan liiton vuotuinen IT-barometri toteutettiin nyt kolmannen kerran. Barometri kartoittaa IT:n merkitystä suomalaisille yrityksille. IT-barometriin vastasi 176 liiketoiminta tai IT-johtoon kuuluvaa henkilöä yli 500 hengen suomalaisorganisaatioista. Taantuman aikana kriittisyys IT:n välitöntä hyödyntämistä ja varsinkin tietohallintojen toimintaa kohtaan on kasvanut selvästi etenkin liiketoimintajohdossa. Kriittisyyden lisääntyminen IT:tä ja tietohallintoa kohtaan kuvastanee IT:lle asetettuja suuria odotuksia, joita on ollut vaikea lunastaa heikossa taloustilanteessa.
1. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry
Lars Sonckin kaari 12
02600 Espoo
www.tivia.fi
Puh. 020 741 9898
ICT-leidien
uratarinoita
2. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2015
Tasa-arvoinen ICT-ala
Olen käynyt useissa oppilaitoksissa kertomassa TIVIAn vuosittain tekemästä
IT-ura-tutkimuksesta, jossa tutkitaan ICT-alan ammattilaisten palkkakehitystä
ja muita uraan liittyviä seikkoja. Vuodesta toiseen ICT-ala on näyttäytynyt kes-
kimääräistä tasa-arvoisempana alana palkkauksen suhteen ja viime vuonna
(2014) ilmestyneessä tutkimuksessa peruspalkan mediaani ICT-ammattilaisilla
oli 4 200 € kuukaudessa sukupuolesta riippumatta. Pieniä eroja löytyi edelleen,
kun tarkasteltiin kokonaisansioita, mutta kaiken kaikkiaan ICT-alaa voidaan pitää
tasa-arvoisena palkan suhteen.
Tasa-arvoisesta palkkauksesta huolimatta naisten osuus ICT-alan ammattilaisista
Suomessa on lähteestä riippuen noin 20–30 %. Oppilaitosvierailuilla tämä sama
seikka on pistänyt silmään. Nuoria naisia on edelleen vähän alaa opiskelemas-
sa. Tästä syystä päätimme keväällä 2014 ryhtyä keräämään ICT-alalla työsken-
televien naisten uratarinoita yhdessä Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistyksen ICT
Ladies -verkoston kanssa. Toivomme, että näistä uratarinoista löytyy inspiraatio-
ta alaa harkitseville nuorille.
Kuten eräs tarinansa meille kirjoittanut ICT-ammattilainen sanoo: ”ICT-alan
yhteisöt ovat aivan poikkeuksellisen vapaita, joustavia ja rohkeita työympäristö-
jä, joiden ilmapiirissä on helppoa ja antoisaa viihtyä ja kasvaa upeiden, fiksujen,
luovien ja hauskojen kollegojen kanssa.”
Jatkuvasti kehittyvä, mielenkiintoinen ala tarvitsee koko ajan uusia osaajia, niin
miehiä kuin naisia. Oletko sinäkin tulevaisuuden upea, fiksu, luova ja hauska
ICT-ammattilainen?
Tiina Riutta
markkinointi- ja koulutuspäällikkö
Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry
3. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2015
Nimi
Leena Rinne
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Ambitio Group Oy, yritysvalmentaja, coach ja mentori
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Aloitin Nokia Electronicsissa 1977. Kokosimme
Suomen ensimmäisiä MikroMikko-tietokoneita.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin ensin instrumenttiasentajaksi. Pisimmän jakson (yli 10 v) suunnitte-
lin piirilevyjä CADillä. CAD-koulutusta ei ollut edes silloisella Teknisellä korkea-
koululla, joten Nokia järjesti meille oman koulutuksen. Piirilevyt valmistettiin
samassa rakennuksessa Kilon tehtaalla. Vuonna -94 siirryin Team Ware Group-
iin, testaamaan PC-ohjelmistoja. Opiskelin datanomiksi. Palattuani Nokiaan -98,
pääsin ensimmäisiin esimiestehtäviini, vetämään Configuration Management
-ryhmää. Tällöin alkoi todellinen kansainvälistyminen, reissasimme paljon koska
kollegoja oli Tanskassa, UK:ssa ja Saksassa.
Vuonna 2006 40 000 nokialaista ja 20 000 siemensläistä muodostivat Nokia-
SiemensNetworksin. Toimin IT-puolen ”mergessä” yhtenä muutosagenttina.
Tämä työ oli haastavaa, mutta erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Itse
muutosprosessihan kesti monta vuotta, kun kaksi toisaalta samanlaista, mutta
kuitenkin hyvin erilaista yrityskulttuuria koetettiin saada toimimaan saumatto-
masti yhteen.
Tähänastisen urani paras ajanjakso oli vuonna 2010. Olin työkomennuksella eli
expattina Intiassa, Bangaloressa. Toimin samalla testausryhmän ”host manage-
rina”.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Dynaamisuuden takia. Jatkuvien muutosten, eripuolilla maailmaa sijaitsevien
toimistojen ja kansainvälisyyden takia pidin todella paljon työstäni. Olisin valmis
milloin vain hyppäämään taas asiantuntijaorganisaation pyörteisiin.
4. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2015
Nimi
Johanna Koskimies
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Neovolentia, coach ja hyvinvointivalmentaja
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Aloitin Tekla Oy:n palveluksessa tammikuussa 1983 ja
työskentelin siellä eri tehtävissä yli 23 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelutaustani on kaupallinen ja päädyin ICT-alalle aivan sattumalta. Tulin Tek-
laan aluksi sihteeriksi ollessani aivan työurani alkumetreillä. Pian minulle tarjot-
tiin CAD-kouluttajan tehtävää, johon tartuin mielelläni ja viihdyinkin tässä työssä
useita vuosia, kunnes kouluttamani englantilaisen ohjelmiston edustus päättyi.
Seuraavaksi sain alkaa luoda uutta ja omannäköistäni tehtävää markkinoin-
nin parissa, jossa pääsin toteuttamaan itseäni suunnittelijana, kirjoittajana ja
visualistina. Viihdyin markkinoinnin suunnittelijana yli 10 vuotta, mutta ajan ja
kokemuksen myötä kiinnostuin enemmän ja enemmän asiakastyytyväisyyden
kehittämisestä. Itselleni ja osaamiselleni sopivin tapa lähteä edistämään tätä
asiaa oli asiakkaille jaettavan dokumentaation jalostaminen.
Seuraavat vuodet vierähtivätkin ohjelmistokäsikirjojen kirjoittamisen, kehittämi-
sen ja standardoinnin parissa. Käsikirjoja kirjoittaessani tunnistin, että tärkeä kei-
no edistää asiakastyytyväisyyttä olisi myös ohjelmistojen käytettävyyden kehit-
täminen. Kun yrityksessä sitten perustettiin erityisesti käytettävyyteen keskittyvä
yksikkö, lähdin sen käynnistämiseen innolla mukaan. Tässä antoisassa työssä
vietin viimeiset Tekla-vuoteni ennen nykyiselle yrittäjän uralle siirtymistäni.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Innovatiivisella ja jatkuvasti eteenpäin katsovalla alalla on hyvin monipuolisia
tehtäviä sekä kehittymisen ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia sille, joka
sellaista itselleen toivoo. Monet ICT-alan yhteisöt ovat aivan poikkeuksellisen
vapaita, joustavia ja rohkeita työympäristöjä, joiden ilmapiirissä on helppoa ja
antoisaa viihtyä ja kasvaa yhdessä upeiden, fiksujen, luovien ja hauskojen kolle-
gojen kanssa.
5. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2015
Nimi
Jenna Fröjd
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Gofore Oy, Service Desk -asiantuntijana
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen työskennellyt ICT-alalla kaksi ja puoli vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Koulutukseltani olen datanomi. Olen valinnut alan kotoa tulleen kannustuksen
ansiosta. Isäni on tietoliikenneinsinööri ja kasvoin tietokoneiden ympäröimänä.
Minulle oli pienestä saakka selvää, että haluan työskennellä tietokoneiden paris-
sa ja ”isän sihteerinä”. Vuosien mittaan ajatus hieman jalostui, mutta alavalinta
pysyi selvänä. En ole katunut valintaani päivääkään.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
ICT-ala on naiselle hyvä valinta. Alalla on naisista huutava pula. Olen huoman-
nut, että varsinkin nykyisessä työssäni Goforella naisten panostusta arvostetaan
erityisen paljon ja naisnäkökulma on enemmän kuin tervetullutta. Mielestäni
parasta työssäni on työpaikkamme rento ilmapiiri, toimenkuva jossa saan tehdä
asioita sekä itsenäisesti että ryhmässä, vapaus kehittää yrityksen toimintaa ja
mahdollisuus vaikuttaa omaan tekemiseeni.
Pidän alassa erityisesti siitä, että tällä alalla menestyvä yritys ei voi kangistua
kaavoihin eikä jämähtää paikoilleen. Alalla panostetaan työntekijöiden hyvin-
vointiin ja hyvään työilmapiiriin. Rohkea nainen löytää alalta paljon mahdollisuuk-
sia kehittää itseään ja edetä urallaan.
6. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2015
Nimi
Riitta Hiltunen
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Hallinnon tietotekniikkakeskus, kehityspäällikkö
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Hallinnon tietotekniikkakeskukseen siirryin IBM:ltä, jossa toimin Portfolio Ser-
vice Managerina ja Integration Project Managerina. IBM:llä tein myös control-
ler-tehtäviä, joten palvelutoiminta tuli tutuksi niin operatiivisesta kuin hallinnol-
lisesta näkökulmasta. Lisäksi olen toiminut projektipäällikkönä Fujitsulla. Kaiken
kaikkiaan olen ollut ICT-alalla 15 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Alalle päädyin kun halusin hyödyntää vahvaa talouden ja hallinnon osaamistani
konsultoinnin näkökulmasta. No, ei minusta tullut järjestelmäkonsulttia eikä
ERP-toimitusten projektipäällikköä, vaan olen tehnyt infrastruktuuriprojekteja,
ns. rautaa rajalle. Olen myös ollut aina kiinnostunut tietotekniikan hyödyntämi-
sestä. ICT-alaa edeltäneessä työpaikassani sain toteuttaa tietotekniikalla uusia
toimintamalleja.
Teknistä koulutusta minulla ei ole. Oppini ovat taloustieteistä ja kasvatustieteistä.
ICT-alalla siis on tehtäviä joissa syvällistä teknistä osaamista ei tarvita, mutta vah-
va kiinnostus tekniikkaan ja sen toiminnalliseen hyödyntämiseen pitää olla.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
ICT-ala on ollut mielenkiintoinen maailma ja antanut paljon uusia kokemuk-
sia niin liike-elämässä kuin valtionhallinnossa. Kannattaa olla rohkea, utelias ja
heittäytyä tarjoutuviin tilaisuuksiin. Itse olen toiminut näin, enkä ole katunut.
7. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2015
Nimi
Johanna Puro-Grönblom
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Basware Oyj, Senior Development Manager
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut ICT-alalla 15 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin Turun Kauppakorkeakoulussa 1990-luvulla. Ennen opintojen alkua
olin harkinnut vakavasti myös teknistä alaa, mutta se ei kuitenkaan tuntunut
omalta. Opiskelin johtamista pääaineena ja toisena pääaineenani oli tietojärjes-
telmätiede. Silloiset tietojärjestelmätieteen opinnot tutustuttivat lähinnä eri
tietokoneohjelmiin ja antoivat hyvän pohjan ja uskallusta eri perusohjelmien
käytölle ja hyödyntämiselle.
Päädyin ICT-alalle täysin vahingossa. Opiskelukaverini houkutteli minut haastat-
teluun taloushallinnon järjestelmiä valmistavaan firmaan – ja sillä tiellä ollaan.
Toimin aluksi laatukonsulttina ja vastuullani oli sovellusten testaaminen, do-
kumentointi ja lokalisointien koordinointi. Basware oli tuohon aikaan pieni 60
henkilön yritys ja alusta asti pääsin mukaan myös toimintamallien ja prosessien
määrittämiseen, kehittämiseen ja toimeenpanoon.
Olin melkein 10 vuotta tuotekehitysorganisaatiossa erilaisissa tehtävissä:
tuotteistustiiminvetäjänä,tuotepäällikkönäsekäprojekti-jaohjelmapäällikönteh-
tävissä. Viimeiset 5 vuotta on kulunut pääasiassa strategisten hankkeiden ja
palveluiden kehittämishankkeissa luomassa ja toteuttamassa muutosta kansain-
välisessä ympäristössä. Yrityksen kasvun ja kansainvälistymisen myötä on avau-
tunut jatkuvasti uusia henkilökohtaisia mahdollisuuksia ja oppimiskokemuksia.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
ICT-alalla tapahtuu koko ajan! Ala on innovatiivinen ja sieltä on hyvä näköalapaikka
uusiin tuotteisiin, palveluihin, teknologioihin ja työkaluihin. Loppukädessä jossain
on kuitenkin aina ihminen, joka käyttää ratkaisua joko suoraan tai välillisesti, ja sil-
loin on tärkeää, että ratkaisu sopii hänen tarpeeseensa. Kiinnostavinta onkin kuinka
teknologiaa ja sovelluksia hyödynnetään niin yrityselämässä kuin kotitalouksissakin.
ICT-ala on myös monipuolinen ja sieltä löytyy monenlaisia tehtäviä markkinoinnis-
ta ja myynnistä asiakaspalveluun, talouspalveluihin, HR:ään ja kehittämistehtäviin
– jokaiselle jotakin.
8. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2015
Nimi
Jaana Ovaska
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Traintree, yrittäjä, osaamisen ja vuorovaikutuksen
asiantuntija
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut alalla noin 30 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Halusin kielenkääntäjäksi. Ylioppilaaksi päästyäni hain myös Atk-instituuttiin
(nyk. Haaga-Helia). Tunnistin tulevaisuuden alan ja kokeilunhaluni. Edessä oli
vain päivän soveltuvuustesti. Päädyin opiskelemaan kieliä - ohjelmointikieliä.
Valmistuin, koodasin, testasin, määrittelin, suunnittelin, toimimme projektiryh-
minä ja meillä oli hauskaa. Kiinnostuin aikuisen oppimisesta ja kehittymisestä.
Siirryin ICT-opettajaksi ja opiskelin aikuiskasvatustiedettä, viestintää ja sosiaali-
psykologiaa. Kiinnostuin ICT-asiantuntijoiden ja tietosysteemien käyttäjien vuo-
rovaikutuksesta. Halusin ratkaista projekteissa toistuvan ongelman - ”emme
puhu samaa kieltä”. Tuleville ICT-asiantuntijoille korostin ”saman kielen” merki-
tystä onnistumisen näkökulmasta.
Siirryin takaisin IT-konsultointiin mm. projekti- ja laatupäälliköksi. Huomasin, että
ICT-asiantuntijat eivät ymmärrä aina edes toisiaan. Kokemukseni on, että onnis-
tumiseen vaikuttaa mm. se, miten erilaiset ihmiset kommunikoivat ja visioivat
tavoitteita. Aloin opiskella onnistumiseen johtavia vuorovaikutus- ja ajattelutai-
toja ja sanatonta viestintää. Nykyisin konsultoin ja valmennan mm. projekteja
laadukkaaseen yhteistyöhön.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
ICT-ala on maasto, täynnä kulkemattomia polkuja. Etukäteen et voi tietää, mi-
hin polku johtaa. Ala on muutoksessa kulkemista, löytöretkeilyä, oppimista,
yhteisymmärryksen hakemista, yhteistyötä ja asiakkaiden auttamista.
9. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2015
Nimi
Sara Sillanpää
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Dream Broker, Sales Consultant
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Kolme vuotta. Aloitin työssäni syksyllä 2012, heti valmistuttuani K T M : k s i
Vaasan yliopistosta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin yliopistossa kansainvälistä liiketoimintaa ja markkinointia ja hainkin
aluksi töihin perinteisimmille toimialoille, kuten vähittäiskaupan ja valmista-
van teollisuuden aloille. Huomasin kuitenkin nauttivani nopeasti muuttuvasta
toimintaympäristöstä, missä pääsee haastamaan itsensä päivittäin. Innostuin
myös mahdollisuudesta kehittää omaa osaamistaan samalla ja halusin saada
työkokemusta kansainvälistyvästä organisaatiosta. Näin ollen ICT-alalta tarjottu
myyntikonsultin työ online-video-ohjelmistoyrityksessä vastasi toiveitani erino-
maisesti.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Yhteiskunta digitalisoituu ja siksi uskon, että ICT-alalla tulee olemaan töitä myös
tulevaisuudessa. ICT-alan toimijat ovat Suomessa verrattain pieniä, joten omalla
työpanoksella voi olla todella suuri merkitys yrityksen kasvuun ja menestykseen.
Työskennellessäni ICT-alalla koen olevani vahvoilla työmarkkinoilla, sillä olen
oppinut käsittelemään laajoja kokonaisuuksia ja ymmärrän muuttuvan maa-
ilman paineet tehostaa yritysten toimintaa. Parhaimmillaan työni onkin siis
asiakkaiden ja yritysten ongelmien ratkaisemista tarjottavan palvelun avulla.
Siksi minusta tuntuu, että teen työtä, jolla on merkitystä.
10. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2015
Nimi
Sari Hildén
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Vincit Oy, Determined Software Designer
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut IT-alalla koodarina melkein kymmenen vuotta. Olen työskennellyt kol-
messa eri yrityksessa urani aikana ja saanut tehdä monenlaisia hommia.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelupaikkaa valitessa ohjelmistotekniikka ei ollut ensimmäisenä mielessä.
Ongelmanratkaisuhalu, pelottomuus erilaisten laitteiden kanssa sekä viimeisenä
niittinä pääsykokeiden helppouden tuntu sai vakuutettua, että ehkä tekniikan
ala olisi sitten kuitenkin “se oikea”.
Lähdin aikoinaan opiskelemaan sähkötekniikkaa ammattikorkeaan, mutta tun-
sin jo ensimmäisten kuukausien aikana kuinka ohjelmointiin ja logiikkaan liit-
tyvät asiat veivät jalat alta. Vaikka sähkötekniikan koulutusohjelma pysyi, erikois-
tuminen ohjelmistotekniikkaan oli seuraava päämäärä.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Kerroin olevani koodari, koska koodin kirjoittaminen ja suunnittelu on sitä, mistä
pidän eniten. Se ei kuitenkaan kuvaa työtä tarpeeksi kattavasti. Tämä on minun
mielestäni kutsumusammatti. Tilanteita menee ja tulee. Projekteja tulee ja me-
nee. Välillä on älytön kiire ja välillä löysää.
Saan koodata, etsiä erikoistilanteita, opetella uusia asioita ja hyödyntää kaikkea
jo osaamaani.
Pääsen halutessani tekemään juttuja mobiililaitteille ja webbiin sekä ennen
kaikkea työskennellä mahtavien tyyppien kanssa. Koodaus on todellakin so-
siaalinen tapahtuma. Joukossa jaetaan niin onnistumiset kuin epäonnistumiset-
kin. Tämä ei ole vain ammatti, tämä on heimo!
Älkää tähdätkö vain ammattiin, tähdätkää johonkin, missä voitte hyödyntää vah-
vuuksianne.
11. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2015
Nimi
Mari Heimala
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Työkyvyttömyyseläkkeellä. Viimeisin työni oli Product
Managerina.
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Tein töitä 14 v, aloitin urani 19-vuotiaana. Aloitin aikoinaan koodaamisen juuri
ilmestyneellä Commodore 64:lla. Olen ollut ATK-suunnittelijana, suunnittelijana,
tukitiimissä ja tuotepäällikkönä.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Innostuin tietokoneista jo 6. luokalla. Kävin yläasteella tietokonekerhossa. OPOni
mielestä arvosanojeni perusteella lukio olisi ollut ainoa valinta. OPOn kauhuksi
meninkin kauppaopistoon, jossa oli alkamassa ensimmäinen valtakunnallinen
peruskoulupohjainen ATK-linja.
Kauppaopistossa opiskeltiin mikroilla ja minikoneella. Viimeisenä opiskelu-
vuotenani kävin vakituisen iltatyöni lisäksi opettamassa ATK:ta kansalaisopistos-
sa. Valmistuttuani olin kesän operaattorina.
Sitten opiskelin vuoden Kauhavan Yrittäjäopiston tietotekniikkalinjalla, jossa
opiskeltiin pääasiassa IBM:n isokoneella.
Ensimmäisen päivätyöni ohessa opiskelin iltalukiossa vuodessa lukion pitkän
matematiikan.
Toisessa työpaikassani tein paljon töitä englanniksi. Samalla iltaopiskelin
avoimessa yliopistossa tietojenkäsittelyopin perustutkinnon. Olen käynyt koko
ajan työnantajan kustantamissa alan koulutuksissa ja opiskellut jatkuvasti eng-
lantia.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
IT-alalla ei kyllästy. Kahta samanlaista päivää ei ole, koko ajan voi ja täytyy oppia
uutta. Tapaa erilaisia ihmisiä, ja työnkuvaansa voi ohjailla hakeutumalla miellyt-
täväksi tuntemiinsa tehtäviin.
Ohjelmointi on luovaa työtä. On kuin pelaisi shakkia työkseen ja saa siitä vielä
palkkaa.
12. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2015
Nimi
Sanna Uusimäki
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Accenture, Business and System Integration Consult-
ant
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut alalla 6 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Minusta piti tulla juristi, mutta päädyin opiskelemaan ohjelmistotekniikkaa
Vaasan yliopistossa ja lopulta tietojohtamista Tampereen Teknillisessä yliopis-
tossa, josta valmistuin diplomi-insinööriksi.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Konsulttina olen saanut tutustua eri toimialojen toimintaan eli olen päässyt
tekemään ICT-työtä hyvin erilaisissa yrityksissä, mikä pitää yllä mielenkiintoa.
Omassa työssäni ja varmasti ICT-alalla ylipäätään on tärkeää opetella alan uusim-
mat tuulet, joten kouluttaudun jatkuvasti. Toimenkuvani saattaa olla asiakkaan
liiketoiminnallisen ongelman ratkaisuksi tehdyn analytiikkasovelluksen määrit-
tely, datan laadun varmistaminen tai vaikka verkkokaupan tekeminen yhdessä
tiimin kanssa. Teenkin töitä tiiviisti tiimissä ja läheisessä yhteistyössä asiakkaan
kanssa.
Tällä hetkellä opettelen, miten finanssialan prosessit toimivat. Koen ainakin
työnantajani hyvin tasa-arvoiseksi, mikä on minulle erittäin tärkeää. Olen tyy-
tyväinen alavalintaani, enkä oikein osaisi kuvitella enää itseäni muulle alalle.
13. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2015
Nimi
Anne Sunikka
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Aalto-yliopisto, tietotekniikkapalvelut/asiakkuuspääl-
likkö
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Ensimmäinen varsinainen ICT-alan työpaikkani oli Elisalla 2000-luvun alussa.
Hoidin SAP-projektin muutoksenhallintaa ja koulutusta keskellä Elisan isoa or-
ganisaatiomuutosta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
2000-luvun alussa 10 vuoden rahoitusalalla työskentelyn jälkeen kolmen pienen
lapsen äitinä päätin, että osaamisen päivitys on paikallaan. Osallistuin kauppa-
korkeakoulun ICT-alan muuntokoulutukseen ja opiskelin kauppatieteen
maisteriksi pääaineenani tietojärjestelmätieteet. Suoritin samanaikaisesti opet-
tajan ammatilliset opinnot HAMK:ssa.
Ensimmäinen ICT-alan työpaikkani oli Elisan talouden SAP-järjestelmän käyt-
töönotto. Kahden vuoden projektityön jälkeen olin valmis jatkamaan opintoja.
Aloitin jatko-opinnot kauppakorkeakoululla. Keskityin tutkimaan rahoitusalan
palveluja, päähuomioni oli personoinnissa osana palveluja ja viestintää sekä
palveluiden tuottamisessa joko verkkopalveluna tai henkilökohtaisen palveluna.
Toimin aktiivisessa yhteistyössä yritysten kanssa kahdessa Tekesin rahoittama-
ssa projektissa.
2010 aloitin asiakkuuspäällikkönä Aalto-yliopiston tietotekniikkapalveluissa.
Asiakkaitani ovat lähinnä tutkijat ja tutkimukselle palveluja tarjoavat palveluyk-
siköt. Koordinoin lisäksi kahden Aalto-korkeakoulun: kauppakorkeakoulun ja
insinööritieteiden korkeakoulun IT-asioita. Ehdottomasti parasta työssäni on
Aallon erilaisen tutkijoiden ja muun henkilökunnan tapaaminen. He ovat innos-
tuneita ja suhtautuvat intohimoisesti työhönsä.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Ala on monipuolinen ja jatkuvasti muuttuva. ICT-alalta löytyy hyvin erilaisia teh-
täviä, aina portfolionhallinnasta koodaukseen eli jokaiselle oman kiinnostuksen
mukaisia töitä.
14. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2015
Nimi
Maaret Pyhäjärvi
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Granlund Oy, testausasiantuntija
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut ICT-alalla vuodesta 1995 lähtien.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Päädyin alalle kotona tietokoneisiin syntyneen kiinnostuksen kautta, mikä sai
minut vaihtamaan tietotekniikan pääaineekseni. Välillä tuntuu, että minut ajoi
alalle kateus (tietokone kotona oli veljen) ja välillä, että onnekas sattuma (kreikan
kielen harrastukseni yhdistettynä tietotekniikkakiinnostukseen johti ensimmäi-
seen testaustyöpaikkaani).
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
ICT-alan työt ovat monipuolisia ja omilla taidoilla pystyy jättämään jälkensä maa-
ilmaan. Ohjelmistokehityksessä muutamme ideoita koodiksi, ja sehän on oi-
keastaan tässä modernissa maailmassa tapa päästä lähimmäs reaalimaailman
supervoimia, kun tietokoneet saa valjastettua avuksi mitä moninaisimmissa asi-
oissa. Olen ihastunut ryhmätyöhön sekä järjestelmien ja niiden tuottaman arvon
ymmärtämiseen, ja sitä kautta nautin löytäessäni keskustelunaiheita, jotka uh-
kaavat käyttäjien positiivista kokemusta ohjelmistoja käyttäessä.
Olen pyörittänyt testaukseen liittyvää yhdistys- ja yhteisötoimintaa reilun vuo-
sikymmenen (Ohjelmistotestaus ry, TestausOSY), ollut mukana luomassa tekni-
sen erinomaisuuden painotusta ketterien menetelmien yhdistystoiminnassa
(Agile Finland ry, Tech Excellence Finland) ja panostanut ohjelmoinnin opettami-
seen lapsille ryhmätyöpainotuksella tasapuolista sukupuolijakaumaa mallintaen
(Learn With Llew). Työni on vienyt minut kymmeniin kansainvälisiin konferens-
seihin osaamistani jakamaan.
Jos jossakin voi tehdä työstään juuri itsensä näköisen ja kokoisen, ICT-ala tarjoaa
sen mahdollisuuden!
15. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2015
Nimi
Maarit Rantala
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Fujitsu Finland Oy, palvelukonsultti
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Noin 30 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin ensin kauppaoppilaitoksessa ja siellä oli yksi tietokone, jonka kimpussa
olin koko ajan. Kiinnosti, miten se toimii. Hain Raahen tietokonealan oppilaitok-
seen yo-puolelle kaksi kertaa; en päässyt. Opiston puolelle pääsin ja valmistuin
tietokoneinsinööriksi 1987.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Samalla koulutuksella voi tehdä lukemattomia erilaisia töitä varsinkin kun
työnantaja antaa täsmäkoulutuksen kuhunkin tehtävään. Fujitsulla olen ollut yli
28 vuotta ja tehnyt varmaan 10 erilaista työtä. Tosin pääsääntöisesti esimies- ja
kehitystehtäviä.
Lisäksi ainakin meidän yrityksessä palkka määräytyy tulosten perusteella, suku-
puolella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ja itse ainakin teen mieluummin
töitä miesten kuin naisten kanssa ja tällä alallahan miehiä riittää ;-)
16. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2015
Nimi
Susanne Leppänen
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Aforum Oy, konsultti, kouluttaja, yritysneuvoja ja
sarjayrittäjä
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Aloitin Siemens-Nixdorfilla atk-kouluttajana vuonna 1990, ensimmäiset kurs-
sit olivat WordPerfect-tekstinkäsittelystä. Huomasin, että koulutusala kiinnostaa
enemmänkin ja koulutettuani ensin TT Training Centerille, Kasanen koulutus-
yhtiölle ja oppilaitoksille satoja kursseja, päätin itse ryhtyä yrittäjäksi.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin ensin yo-merkonomiksi Mercuriasta ja sitten valmistuin Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi.
Ehkäpä juuri kaupallisen koulutuksen takia, löin hynttyyt yhteen toisen koulutta-
jan kanssa ja perustimme Microforum Trainingin. Helsingin Autotalossa sijaitseva
koulutuskeskus kasvoi nopeaa tahtia Microsoft Office -ohjelmien kouluttajana. Se
työllisti 15 työntekijää sekä lukuisia freelance-kouluttajia. Olin mukana video- ja
verkko-opetuksen kehittämisessä ja Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmassa.
Vuonna 2000 kaipasin vaihtelua koulutusalalta, joten yrityskaupan jälkeen ra-
kensimme taloa ja matkustimme IT-pankkialalla toimivan mieheni ja poikamme
kanssa.
Seuraavat vuodet perehdyin sähköisen taloushallinnon maailmaan perustet-
tuani tilitoimiston. Perhe-elämä kuitenkin voitti kuopustyttären ilmoitettua tu-
lostaan, päädyin jälleen myymään yritykseni.
YritysHelsingissä toimin pari vuotta yritysneuvojana tavaten satoja alkavia yrittäjiä.
Olin mukana kehittämässä sähköistä liiketoimintasuunnitelman työkalua ja suori-
tin YNEATin eli yritysneuvojan erikoistutkinnon.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Ala sopii vaihtelunhaluiselle; onko enää edes alaa, missä ICT:tä ei hyödynnetä?
Myös verkostoituminen on tärkeää. Suosittelen, etenkin naisille, liittymistä ICT La-
dies -verkostoon, joka järjestää lähes kuukausittain alan tapahtumia ja tietoiskuja.
17. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2015
Nimi
Erja Ladarsi
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Atos IT Solutions and Services Oy, Senior Manager
(Service and Project Delivery).
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Aloitin Tietokonepalvelussa vuonna 1983 nimikkeellä ATK-testaaja.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Näin työpaikkailmoituksen Hesarissa, jossa haettiin ATK-testaajaa ja työ alkaisi kou-
lutuksella ja työharjoittelujaksolla. Siihen aikaan 80-luvulla työpaikkoja riitti, mutta
silti paikkaa haki 200 hakijaa. Minä olin yksi seitsemästä onnekkaasta, joka valittiin.
En ollut tuohon aikaan opiskellut alaa. Sain ensin noin vuoden kestävän koulutuk-
sen, joka sisälsi myös työharjoittelut ATK-testauksesta ja hieman myöhemmin vuo-
den kestävän koulutuksen työharjoittelujaksoineen ohjelmoijana. Siihen aikaan
alan opiskelupaikkoja oli hyvin rajoitetusti. Myöhemmin (1990-luvulla) opiskelin
alaa Helsingin yliopistossa töiden ohella. Tietokonepalvelun neljäntoista vuoden
aikana toimin ATK-testaajana, ohjelmoijana, suunnittelijana, projektipäällikkönä ja
projektipäällikköpalvelut-yksikön osastopäällikkönä.
Minua pyydettiin Suomen Postiin tietoarkkitehdiksi ja luomaan heille tietovarasto-
järjestelmää 1990-luvun loppupuolella. Sen jälkeen olen toiminut ICL Inviassa, Ba-
lanced Business Intelligencessä, Nice-business Solutionissa, Nokialla ja Nokia Sie-
mens Networksillä Offering Managerina, Service Directorina, Project Managerina,
Program Managerina, Project Portfolio Managerina ja Linja managerina suoma-
laisille ja intialaisille projekti- ja program-päälliköille.
Vuonna 2013 siirryin nykyiseen työpaikkaani Atokselle, kun Nokia Siemens Net-
works ulkoisti loput IT-operaatioista ja osan IT managementista Atokselle. Toimin
alussa NSN accountissa noin kahdentuhannen atoslaisen hosting managerina sekä
Service Level ja Availability Management -prosessien process ownerina palvelui-
den käyttöönottovaiheessa. Nyttemmin toimin suuren globaalin asiakkaamme Ser-
vice Delivery Managerina. Työ on mielenkiintoista ja vaihtelevaa, kun on vastuussa
asiakkaamme SAP-palveluista ja -projekteista.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Alalla on mahdollisuus kehittyä, oppia uutta ja tehdä monenlaisia töitä. Lisäksi
alalla työskentelee mielenkiintoisia ja upeita ihmisiä.
18. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2015
Nimi
Johanna Sjöblom
Nykyinen työpaikka ja -nimike
UPM-kymmene, Manager, IT service Management
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Vuonna 1999 opiskelin liiketaloutta ja pääsin kesätöihin start up -yritykseen IT
Education Centeriin koulutusassistentiksi. Yrityksen perustajat olivat niin in-
noissaan uudesta IT-koulutusyrityksestään, että saivat minutkin innostumaan.
Päätin jatkaa opiskeluja IT-puolella ja hainkin Helian tietojenkäsittelyn koulutus-
ohjelmaan Pasilaan.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
En ole päivääkään katunut valintaani ja ohjautumistani IT-alalle. Jo opiskelu-
vaiheessa tein strategisia päätöksiä kiinnostukseni mukaan. Olin jo silloin kiin-
nostunut kokonaisuuksista, systeemityöstä - tietojärjestelmän kehittämisestä
projektina. Halusin enemmän tietoa tietoturvasta, verkoista yms., mutta eniten
kiinnosti kokonaisuuden hallinta sen sijaan, että olisin perehtynyt syvällisemmin
vaikka ohjelmointiin.
Olen saanut 11 vuotta tehdä asiakaspalvelua alalla, joka on erittäin mielenkiin-
toinen ja haastava. Asiat muuttuvat nopeasti ja kokoajan keksitään jotain uut-
ta ja kiehtovaa, päivääkään ei voi olla seuraamatta trendejä. Ongelmanratkai-
sukyky on ihan ykkösasia. Alalla vallitsee ilmapiiri, missä osaajia kunnioitetaan
sukupuolesta riippumatta ja tiedetään, että ihmiset tekevät parhaansa ja vielä
vähän enemmän.
IT-palveluosaaminen on haluttua ja kysyttyä, olen päässyt tekemään hirvittävästi
kaikkea erilaista ja mielenkiintoista hommaa.
Uraani olen koittanut kehittää systemaattisesti ja järkevästi. Hieman ennen val-
mistumistani sain työpaikan Elan IT:llä, jonka kautta tein Nice-business Solutio-
nille spesialistin hommia, sieltä siirryin Nicelle omaksi vakituiseksi työntekijäksi ja
suunnittelimme urapolun palvelupäälliköksi. Tuonne väliin mahtui äitiyslomaa
ja hoitovapaatakin, joka hoitui sujuvasti miesvaltaisella alalla.
19. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2015
Niceltä siirryin Logica Finlandille ja sitä kautta Logia-CGI:lle. CGI:ltä hyppäsin
Headstartille, joka on SAP-yritys. Olin jo kouluajoilta lähtien halunnut oppia
SAP-maailmaan ja nyt siihen tarjoutui tilaisuus. Etenin palvelujohtajaksi ja sain
tehdä asioita kaikilla eri tasoilla. Nyt olen töissä UPM:llä ja urani on vasta alku-
taipaleella, mutta olen aivan innoissani siitä, että olen nyt ensimmäistä kertaa
asiakkaan puolella töissä. Huomasin aivan heti miten erilaisesta maailma tältä
puolelta näyttää. Minulla on nyt vastuulla keskitetysti ison yrityksen palvelunhal-
linnan maturiteetti ja kehittäminen, isot on kengät ja parhaani aion tehdä jotta
ne ansiokkaasti täytän.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
IT-ala on täynnä erittäin hienoja ihmisiä ja verkostoituminen onkin ihan ykkös-
juttu.