Suomalaisissa yrityksissä laiminlyödään projektien onnistumisen seurantaa
Tietohallintojen palvelutalo Sofigaten ja TIVIAn (ent. Tietotekniikan liitto) toteuttama Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimus kertoo useiden yritysten laiminlyövän projektiensa onnistumisen seurannan. Valtakunnallisessa tietohallintojen johtamisen tutkimuksessa selvitettiin johdon näkemyksiä tietohallinnon nykytilasta Suomessa. Toimialoittain tarkasteltuna tuloksista käy ilmi, että ICT-alalla on jo tunnistettu digitalisaation tuomat muutokset, kun muilla aloilla ei vielä nähdä sen vaikuttavan toimintaan merkittävällä tavalla.
Tietotekniikan liiton ja tietohallintojen palvelutalo Sofigaten
vuosittainen valtakunnallinen tutkimus, joka kartoittaa tietohallinnon johtamisen tilaa Suomessa sekä selvittää tietohallintojen ja liiketoiminnan yhteistyötä, hallintotapoja ja toiminnan mittaamista.
Tiukentunut kustannustenhallinta näkyy suomalaisyritysten tietohallinnoissa. ICT:n toimintaa johdetaan ja seurataan yhä vahvemmin kustannusten näkökulmasta. Edellisvuoteen verrattuna liiketoimintajohto näkee ICT:n myös enemmän operatiivisena toimintana kuin osana yritysstrategian toteutusta.
Yli puolet Suomen tietohallinnoista kokee, että heidän toimintaansa ymmärretään entistä paremmin. Edellisvuoteen verrattuna luku on kaksinkertaistunut - vuonna 2012 26 % ja nyt 52 %. Muun muassa tämä asia tuli esiin Tietotekniikan liiton ja tietohallintojen palvelutalo Sofigaten vuosittaisessa valtakunnallisessa tutkimuksessa, joka kartoitti tietohallinnon johtamisen tilaa Suomessa sekä selvitti tietohallintojen ja liiketoiminnan yhteistyötä, hallintotapoja ja toiminnan mittaamista.
Raportti Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen toiminnasta sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluista Suomessa vuonna 2009
Yli 80 %:lla yritysten johdosta on vaikea hahmottaa mistä ICT-toiminnassa on kyse.
Muun muassa tämä tulos tuli esiin Tietotekniikan liiton ja Sofigate Oy:n yhteistyössä toteuttamassa, valtakunnallisessa Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2010 -kyselytutkimuksessa. Tuore tutkimus kartoitti tietohallinnon johtamisen tilaa sekä selvitti tietohallintojen ja liiketoiminnan yhteistyötä, hallintotapoja ja toiminnan mittaamista.
Tietotekniikan liiton ja tietohallintojen palvelutalo Sofigaten
vuosittainen valtakunnallinen tutkimus, joka kartoittaa tietohallinnon johtamisen tilaa Suomessa sekä selvittää tietohallintojen ja liiketoiminnan yhteistyötä, hallintotapoja ja toiminnan mittaamista.
Tiukentunut kustannustenhallinta näkyy suomalaisyritysten tietohallinnoissa. ICT:n toimintaa johdetaan ja seurataan yhä vahvemmin kustannusten näkökulmasta. Edellisvuoteen verrattuna liiketoimintajohto näkee ICT:n myös enemmän operatiivisena toimintana kuin osana yritysstrategian toteutusta.
Yli puolet Suomen tietohallinnoista kokee, että heidän toimintaansa ymmärretään entistä paremmin. Edellisvuoteen verrattuna luku on kaksinkertaistunut - vuonna 2012 26 % ja nyt 52 %. Muun muassa tämä asia tuli esiin Tietotekniikan liiton ja tietohallintojen palvelutalo Sofigaten vuosittaisessa valtakunnallisessa tutkimuksessa, joka kartoitti tietohallinnon johtamisen tilaa Suomessa sekä selvitti tietohallintojen ja liiketoiminnan yhteistyötä, hallintotapoja ja toiminnan mittaamista.
Raportti Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen toiminnasta sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluista Suomessa vuonna 2009
Yli 80 %:lla yritysten johdosta on vaikea hahmottaa mistä ICT-toiminnassa on kyse.
Muun muassa tämä tulos tuli esiin Tietotekniikan liiton ja Sofigate Oy:n yhteistyössä toteuttamassa, valtakunnallisessa Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2010 -kyselytutkimuksessa. Tuore tutkimus kartoitti tietohallinnon johtamisen tilaa sekä selvitti tietohallintojen ja liiketoiminnan yhteistyötä, hallintotapoja ja toiminnan mittaamista.
Lloyd Fruhschien is an experienced accounts receivable and credit and collections consultant. He has over 20 years of experience in accounts receivable and collections roles for various companies. His experience includes reducing past due balances, collecting revenue, improving cash flow, and collecting over $218 million in 90+ day receivables. He lists his contact information and relevant software skills.
Dayana Rojas nació en Bogotá, Colombia en 1990. Creció en una familia de clase media y asistió a escuelas públicas locales. Ahora vive en Madrid donde trabaja como diseñadora gráfica y disfruta pasar tiempo con amigos.
O documento discute a Revolução Industrial e a Revolução Francesa. A Revolução Industrial substituiu o trabalho artesanal pelo trabalho assalariado usando máquinas. A sociedade francesa era dividida em três grupos, com o clero e nobreza no topo e os trabalhadores na base, que desejavam melhores condições de vida. A Revolução Francesa acabou com o absolutismo real e os privilégios da nobreza, garantindo igualdade civil e direitos para o povo.
TLS had various problems recently. The BEAST attack, the CRIME attack, the Lucky Thirteen attack, problems with RC4 and of course Heartbleed. Standards from the NSA aren't trustworthy any more. Where is TLS today and what improvements are planned?
See also https://blog.hboeck.de/archives/846-Easterhegg-talk-on-TLS.html
Center for Innovation in Teaching and Learning (CITL)Trevor Rasmusson
American Sentinel University has a Center for Innovation in Teaching and Learning that aims to transform healthcare through education. The university works to educate students and transform healthcare delivery. For more information, contact American Sentinel University at 1-800-729-2427 or visit their website at www.americansentinel.edu.
The document discusses the evolving role of pharmacists in health informatics. It notes that pharmacists are well-positioned to take on significant roles in clinical informatics due to their medication expertise and experience. The use of informatics in pharmacy settings has increased over time. For example, more pharmacists now have access to view electronic medical records in order to manage patient medication therapy. Informatics allows pharmacists to expand their roles and help improve healthcare through activities like developing clinical decision support systems.
The Director of Health & Human Services is responsible for developing, administering, and directing a comprehensive range of programs that address mental health, public health, child welfare, elderly services, disability services, veterans services, and other social services. The Director oversees the preparation of budgets, purchasing of contracted services, coordination of funding and grant activities, and provision of public health and mental health services. The Director also represents the County on committees, interacts with state officials, and directs staff and emergency preparedness planning.
This presentation covers how a "brand" has changed over the years and what marketers are now responsible for to assure their brands are growing, beautiful and meet the needs of the customer.
Yritykset laiminlyövät edelleen IT-projektien onnistumisen seurannan, käy ilmi Tietohallintojen palvelutalo Sofigaten, TIVIAn (ent. Tietotekniikan liitto) ja Aalto-yliopiston toteuttamasta Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimuksesta. Tulos vastaa edellisvuosien tilannetta ja kertoo siitä, että projektien suunnitteluun ja vastuunjakoon jää aukkoja. Yritykset keskittyvät projektien läpivientiin, mutta yhden päätyttyä siirtyvät heti seuraavaan. Johto ei vaadi tai vastuuta tulosten seurantaa riittävästi, mikä aiheuttaa riskin, että epäonnistumisen ja onnistumisen syitä ei tunnisteta.
Digitalisaatio tuottaa Suomessa jähmeästi uutta liiketoimintaa. Lähes puolessa suomalaisyrityksistä ja -organisaatioista ei ole lainkaan nimettyä roolia digitalisaation johtamiseen. Melkein 70 prosenttia IT- ja liiketoimintapäättäjistä kertoo, ettei digitalisaatio ole lisännyt johdon kiinnostusta globaaliin liiketoimintaan. Tulos käy ilmi tietohallintojen palvelutalo Sofigaten, TIVIAn ja Aalto-yliopiston toteuttamasta vuosittaisesta Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimuksesta.
Vuoden 2011 IT-barometrista selviää muun muassa mitä IT- ja yritysjohto ajattelevat pilvipalveluista, miten suhtaudutaan sosiaalisen median käyttöön työpaikoilla ja mikä on yritysten kanta kuluttajistumiseen.
Tämä on tiivistelmäversio kokonaisesta raportista. Voit ostaa raportin kokonaisuudessaan Tietotekniikan liitolta.
Raportti Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen toiminnasta, nuorten tieto- ja neuvontapalveluista Suomessa sekä verkkodemokratiapalvelu Aloitekanavasta vuonna 2010
Julkishallinnon johtamisohjelman valmistelua varten Fountain Park toteutti lähinnä valtion virkamiesjohdolle suunnatun kyselytutkimuksen, joka on jatkoa Valtionvarainministeriön hallinnon kehittämisyksikön toteuttamalle kyselylle. Vastaajia pyydettiin ideoimaan keinoja julkishallinnon johtamisen haasteisiin, jotka oli jaoteltu neljään eri teemaan: Tuottavuuden kehittäminen, Luovuus ja uudistumiskyky, Palvelujen laadukkuus ja käyttäjälähtöisyys sekä Politiikan ja hallinnon tasapaino. Ohjelma haluaa antaa tämän yhteenvedon kyselytutkimuksen tuloksista kaikkien julkishallinnon kehittämisestä kiinnostuneiden käyttöön.
Tietokirin tavoitteena on edistää tiedolla johtamisen kulttuuria julkishallinnossa. Valtiokonttorin Olli Ahonen esitteli hanketta Valtio Expossa 8.5.2018. #valtioexpo #tiedollajohtaminen #Tietokiri
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehittämiseen tukee hankkeessa määriteltyjä tavoitteita. Kaksi päätavoitetta ovat: 1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa ja 2) kansalaisten voimaannuttaminen osallistuttamalla hankkeen kehitykseen.
Kansalaisten osallistaminen onnistuu parhaiten sosiaalisen median keinoin. Sosiaalinen media tukee tiedon jakamista, vuorovaikutusta ja verkottumista. Sosiaalisessa mediassa sisältö on pääosin käyttäjien itsensä tuottamaa.
Tutkimuksen ICT-alan yritysten myynnin esteistä toteuttivat yhteistyössä Ohjelmistoyrittäjät ry, Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry ja Pro Growth Consulting Oy. Tutkimus perustuu sekä verkkolomakkeeseen että henkilökohtaisiin haastatteluihin. Vastaajia oli yhteensä 108, ja he edustivat ohjelmistoalan yrittäjiä sekä yritysjohtoa. Tutkimus toteutettiin nyt toista kertaa.
Sähköisten palvelujen kehittäminen toimintamalli ja käsikirjaVIDICOhanke
VIDICO-hankkeessa luotu toimintamalli kuntaorganisaatioiden
VIDICOn avulla on Innoparkissa tarjottu pk-yrityksille uusia eväitä toimintojen kehittämiseen ja liiketoiminnan kasvuun sekä ratkottu Hämeenlinnan kaupungin palveluiden sähköistämistarpeita. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Porvoon yksikön käyttöön on kehitetty sähköinen palvelualusta tehostamaan projektimuotoista opiskelua ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus on testannut fyysiseen tilaan liitettyjen digitaalisten elementtien hyödyntämistä tulevaisuuden tutkimuksessa sekä tehnyt työelämän osaamistarpeiden ennakointia.
Lloyd Fruhschien is an experienced accounts receivable and credit and collections consultant. He has over 20 years of experience in accounts receivable and collections roles for various companies. His experience includes reducing past due balances, collecting revenue, improving cash flow, and collecting over $218 million in 90+ day receivables. He lists his contact information and relevant software skills.
Dayana Rojas nació en Bogotá, Colombia en 1990. Creció en una familia de clase media y asistió a escuelas públicas locales. Ahora vive en Madrid donde trabaja como diseñadora gráfica y disfruta pasar tiempo con amigos.
O documento discute a Revolução Industrial e a Revolução Francesa. A Revolução Industrial substituiu o trabalho artesanal pelo trabalho assalariado usando máquinas. A sociedade francesa era dividida em três grupos, com o clero e nobreza no topo e os trabalhadores na base, que desejavam melhores condições de vida. A Revolução Francesa acabou com o absolutismo real e os privilégios da nobreza, garantindo igualdade civil e direitos para o povo.
TLS had various problems recently. The BEAST attack, the CRIME attack, the Lucky Thirteen attack, problems with RC4 and of course Heartbleed. Standards from the NSA aren't trustworthy any more. Where is TLS today and what improvements are planned?
See also https://blog.hboeck.de/archives/846-Easterhegg-talk-on-TLS.html
Center for Innovation in Teaching and Learning (CITL)Trevor Rasmusson
American Sentinel University has a Center for Innovation in Teaching and Learning that aims to transform healthcare through education. The university works to educate students and transform healthcare delivery. For more information, contact American Sentinel University at 1-800-729-2427 or visit their website at www.americansentinel.edu.
The document discusses the evolving role of pharmacists in health informatics. It notes that pharmacists are well-positioned to take on significant roles in clinical informatics due to their medication expertise and experience. The use of informatics in pharmacy settings has increased over time. For example, more pharmacists now have access to view electronic medical records in order to manage patient medication therapy. Informatics allows pharmacists to expand their roles and help improve healthcare through activities like developing clinical decision support systems.
The Director of Health & Human Services is responsible for developing, administering, and directing a comprehensive range of programs that address mental health, public health, child welfare, elderly services, disability services, veterans services, and other social services. The Director oversees the preparation of budgets, purchasing of contracted services, coordination of funding and grant activities, and provision of public health and mental health services. The Director also represents the County on committees, interacts with state officials, and directs staff and emergency preparedness planning.
This presentation covers how a "brand" has changed over the years and what marketers are now responsible for to assure their brands are growing, beautiful and meet the needs of the customer.
Yritykset laiminlyövät edelleen IT-projektien onnistumisen seurannan, käy ilmi Tietohallintojen palvelutalo Sofigaten, TIVIAn (ent. Tietotekniikan liitto) ja Aalto-yliopiston toteuttamasta Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimuksesta. Tulos vastaa edellisvuosien tilannetta ja kertoo siitä, että projektien suunnitteluun ja vastuunjakoon jää aukkoja. Yritykset keskittyvät projektien läpivientiin, mutta yhden päätyttyä siirtyvät heti seuraavaan. Johto ei vaadi tai vastuuta tulosten seurantaa riittävästi, mikä aiheuttaa riskin, että epäonnistumisen ja onnistumisen syitä ei tunnisteta.
Digitalisaatio tuottaa Suomessa jähmeästi uutta liiketoimintaa. Lähes puolessa suomalaisyrityksistä ja -organisaatioista ei ole lainkaan nimettyä roolia digitalisaation johtamiseen. Melkein 70 prosenttia IT- ja liiketoimintapäättäjistä kertoo, ettei digitalisaatio ole lisännyt johdon kiinnostusta globaaliin liiketoimintaan. Tulos käy ilmi tietohallintojen palvelutalo Sofigaten, TIVIAn ja Aalto-yliopiston toteuttamasta vuosittaisesta Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimuksesta.
Vuoden 2011 IT-barometrista selviää muun muassa mitä IT- ja yritysjohto ajattelevat pilvipalveluista, miten suhtaudutaan sosiaalisen median käyttöön työpaikoilla ja mikä on yritysten kanta kuluttajistumiseen.
Tämä on tiivistelmäversio kokonaisesta raportista. Voit ostaa raportin kokonaisuudessaan Tietotekniikan liitolta.
Raportti Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen toiminnasta, nuorten tieto- ja neuvontapalveluista Suomessa sekä verkkodemokratiapalvelu Aloitekanavasta vuonna 2010
Julkishallinnon johtamisohjelman valmistelua varten Fountain Park toteutti lähinnä valtion virkamiesjohdolle suunnatun kyselytutkimuksen, joka on jatkoa Valtionvarainministeriön hallinnon kehittämisyksikön toteuttamalle kyselylle. Vastaajia pyydettiin ideoimaan keinoja julkishallinnon johtamisen haasteisiin, jotka oli jaoteltu neljään eri teemaan: Tuottavuuden kehittäminen, Luovuus ja uudistumiskyky, Palvelujen laadukkuus ja käyttäjälähtöisyys sekä Politiikan ja hallinnon tasapaino. Ohjelma haluaa antaa tämän yhteenvedon kyselytutkimuksen tuloksista kaikkien julkishallinnon kehittämisestä kiinnostuneiden käyttöön.
Tietokirin tavoitteena on edistää tiedolla johtamisen kulttuuria julkishallinnossa. Valtiokonttorin Olli Ahonen esitteli hanketta Valtio Expossa 8.5.2018. #valtioexpo #tiedollajohtaminen #Tietokiri
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehittämiseen tukee hankkeessa määriteltyjä tavoitteita. Kaksi päätavoitetta ovat: 1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa ja 2) kansalaisten voimaannuttaminen osallistuttamalla hankkeen kehitykseen.
Kansalaisten osallistaminen onnistuu parhaiten sosiaalisen median keinoin. Sosiaalinen media tukee tiedon jakamista, vuorovaikutusta ja verkottumista. Sosiaalisessa mediassa sisältö on pääosin käyttäjien itsensä tuottamaa.
Tutkimuksen ICT-alan yritysten myynnin esteistä toteuttivat yhteistyössä Ohjelmistoyrittäjät ry, Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry ja Pro Growth Consulting Oy. Tutkimus perustuu sekä verkkolomakkeeseen että henkilökohtaisiin haastatteluihin. Vastaajia oli yhteensä 108, ja he edustivat ohjelmistoalan yrittäjiä sekä yritysjohtoa. Tutkimus toteutettiin nyt toista kertaa.
Sähköisten palvelujen kehittäminen toimintamalli ja käsikirjaVIDICOhanke
VIDICO-hankkeessa luotu toimintamalli kuntaorganisaatioiden
VIDICOn avulla on Innoparkissa tarjottu pk-yrityksille uusia eväitä toimintojen kehittämiseen ja liiketoiminnan kasvuun sekä ratkottu Hämeenlinnan kaupungin palveluiden sähköistämistarpeita. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Porvoon yksikön käyttöön on kehitetty sähköinen palvelualusta tehostamaan projektimuotoista opiskelua ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus on testannut fyysiseen tilaan liitettyjen digitaalisten elementtien hyödyntämistä tulevaisuuden tutkimuksessa sekä tehnyt työelämän osaamistarpeiden ennakointia.
A report about the customer experience in the social media, studying usage of social media among Finnish B2C and B2B companies, and the (unfounded) myths connected to the topic.
Digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen hyötyjen mittaaminen,
Tähän esitykseen on kerätty tutkimusmateriaalia digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen käyttöönotosta teollisuusyrityksissä.
Esitys on laadittu osana SYKE-projektia, joka tarjoaa suomalaisille teollisuusyrityksille konkreettisia malleja ja parhaita käytäntöjä, joiden avulla yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää digitaalisia toimintatapoja.
http://www.insyke.fi
ELVYKOR -projektin tavoitteena oli kehittää Senaatti-kiinteistöille yhtenäinen toimintamalli vanhentuneiden (toimisto)rakennusten korjaamiseen ja kunnossapitoon. ELVKOR -projektissa on erityisesti keskitytty viiteen aiheeseen, jotka ovat kriittisiä elvyttävän korjausrakentamisen ja elvyttävän kunnossapidon näkökulmasta:
• Miten syntyvät päätös kiinteistön soveltuvuudesta tilaresurssiksi, hankepäätös ja investointipäätös, mitä varten on kehitetty kiinteistön soveltuvuusanalyysi?
• Mitkä toteutusmuodot tukevat elvyttävän korjausrakentamisen tavoitteiden täyttymistä, mitä varten on erityisesti kehitetty allianssimalli sekä talotekniikan elinkaarivastuullisen hankinnan malli?
• Mitä pitää ottaa huomioon hankkeen ohjauksessa, mitä varten on kehitetty tavoitematriisiin perustuva ohjausmalli?
• Miten kunnossapidon keinoin voidaan ennakoida ja ehkäistä tulevia korjaushaasteita, mitä varten on kehitetty riskikartan hyödyntämiseen perustuva riskienhallintamenettely?
• Kuinka tietomalleja olisi hyödynnettävä elvyttävässä korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa, mitä varten on tarkennettu tietomallien rakennetta ja hankintakriteerejä?
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus ”Kanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajat” tarkastelee laajasti erilaisia, lähinnä kaupan sekä rahoitussektorin asiakkaille suunnattuja kanta-asiakasjärjestelmiä Suomessa mutta myös Ruotsissa. Tutkimuksessa esitellään myös sitä, miten taloustieteen kirjallisuudessa on arvioitu eri tuotteiden sidonnan ja niputtamisen taloudellisia vaikutuksia. Raportissa tarkastellaan lisäksi EU:n kilpailuoikeuden tapaa arvioida näitä käytäntöjä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksessa esitellään myös teoreettinen malli, jonka avulla voidaan arvioida niputtamisen vaikutuksia rahoituspalveluiden hintoihin ja kuluttajaylijäämään. Tämä analyysi tarjoaakin tuoreen näkemyksen siitä, mistä vakuutus- ja pankkipalveluiden yhteen niputtamisessa on kysymys ja siitä, mikä siinä on kuluttajien ja kilpailun kannalta huolestuttavaa. Raportissa suositellaan, että kanta-asiakasjärjestelmien kattavuutta yli toimialojen sekä etuuksien kertymisjakson pituutta rajoitettaisiin kilpailun lisäämiseksi ja hintojen alentamiseksi.
Olin luennoimassa digianalytiikan kytkemisestä markkinoinnin strategiseen päätöksentekoon Turun kauppakorkeakoululla 31.3.2017.
Digianalytiikka on kehittynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana yksinkertaisesta klikkien seurannasta yhä kompleksisempiin kampanja-analyyseihin ja markkinointiviestinnän vaikuttavuuden mittaamiseen. Nopea teknologinen kehitys on kuitenkin jättänyt varjoonsa digianalytiikan strategisen merkityksen niin liikkeenjohdon kuin akateemisen tutkimuksen keskuudessa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa digianalytiikan tekninen toteutus tunnetaan verrattain hyvin, mutta sen käytännön hyödyt ja käyttötarkoitukset ovat jääneet vähäiselle huomiolle.
Digianalytiikkaa ei tulisi nähdä pelkkänä markkinointikampanjan seurantatyökaluna; oikeissa käsissä se voi tuottaa kallisarvoisia oivalluksia strategisen markkinoinnin päätöksenteon tueksi. Digianalytiikan avulla voidaan tuottaa uudenlaista tietämystä yrityksen asiakkaista, kilpailijoista ja markkinoista. Tämän potentiaalin hyödyntämiseksi yritysten on panostettava organisatoristen rakenteiden ja prosessien joustavuuteen, tarkoituksenmukaiseen henkilöstön koulutukseen, toimivan datahallintatyökalun kehittämiseen sekä digianalytiikan kehittämisen sitomiseen osaksi yrityksen strategiaa.
Tässä oppaassa käydään läpi rakennusvalvonnan paperiarkiston digitointiprosessin eri vaiheita ja sähköisen aineiston hyödyntämistä. Oppaassa avataan myös Lupapisteen yhteyteen kehitetyn digitointityökalun sekä uusien aineiston jakelukanavien rooleja tässä kokonaisuudessa.
Similar to Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014 -tutkimus (20)
Oletko ict-ammattilainen, ict-alan opiskelija tai muuten vain kiinnostunut ict-alasta?
Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry on Suomen johtava tieto- ja viestintätekniikan alan liitto, joka tarjoaa osaamista ja verkostoja digitaalisemman Suomen parhaaksi.
Tarjoamme yrityksellesi tai yhteisöllesi kolme tapaa tehdä yhteistyötä TIVIAn kanssa ja hyödyntää TIVIA-yhteisöä:
1. Yhteisöjäsenyys TIVIA-jäsenyhdistyksessä
2. TIVIA-kumppanuus
3. TIVIA Plus -palvelut
ICT-leidien uratarinat 1/2017 on jo kolmas versio 20 alan naisen urasta. Jokaisella on oma tarinansa, mistä kaikki alkoi ja missä mennään nyt. Ala kasvaa ja on jatkossa entistä merkittävämpi työllistäjä. Tällä esitteellä on tarkoitus viestiä niille, jotka miettivät vielä tulevaa opiskelupaikkaansa, miksi kannattaisi valita juuri tämä ala, mitä on tarjolla nyt ja tulevaisuudessa. Toisaalta alalla jo oleville esite voi antaa ajatuksen uudesta suunnasta, samalla työnantajalla tai toisella, Suomessa tai ulkomailla.
Ohjelmistoyrittäjien ja Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIAn teettämä, ja ProGrowthin tuottama, tutkimus kertoo, mitkä ovat ICT-alan myynnin esteet. Näkemyksiä kysyttiin reilulta sadalta ICT-yritysten johtajalta. Tulokset kertovat karua kieltä myynnin ja digitaalisuuden tilasta.
Teimme esitteen paristakymmenestä alan ammattilaisesta, jotta naiset kiinnostuisivat alasta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Kaikilla mukana olijoilla on oma tausta ja kasvupolku ICT:n äärelle. Vaikka esite kertoo naisten urapolusta, löytyy näiden tarinoiden joukosta hyviä esimerkkejä siitä miten monipuolisiin tehtäviin ICT-alalla voi päätyä, sukupuolesta riippumatta.
Olemme julkaisseet tämän vuoden ensimmäisen TIVIA News -jäsenlehden Tivi-lehden välissä. Sisältö puhuttelee alan ammattilaisia johtajista asiantuntijoihin. Haastateltaviksi on valikoitu henkilöitä, jotka kertovat alan asioista muutoksen keskellä. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mitä odotetaan, mitä tehdään ja mitä saadaan? Minkälaisia mahdollisuuksia ala tarjoaa monille yrityksille liiketoiminnan kehittämiseen?
TIVIAn tuoreen palkkatutkimuksen mukaan IT-alan palkkojen aikaisempi positiivinen palkkakehitys pysähtyi, ja kääntyi jopa niukasti laskuun vuonna 2015. Kaikkien palkkojen keskiarvo oli 4 379 euroa ja kokonaispalkkojen keskiarvo 4 627 euroa.
TIVIA ja Hetkyn ICT Ladies -verkosto keräsivät ICT-alalla työskentelevien naisten uratarinoita yksiin kansiin. Uratarinoiden keräämisen taustalla vaikuttaa halu kannustaa lisää nuoria naisia ICT-alalle. Vaikka keräyksen kohteena oli tällä kertaa nimenomaan naisten uratarinat, löytyy näiden parinkymmenen tarinan joukosta hyviä esimerkkejä siitä miten monipuolisiin tehtäviin ICT-alalla voi päätyä, sukupuolesta riippumatta.
Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n teettämästä seitsemännestä IT-barometrista selviää, että suomalaisyritysten kyvyssä soveltaa IT:tään on rutkasti parannettavaa. Vuonna 2014 etenkin pilvipalvelut tekivät läpimurtonsa.
IT-ura-tutkimus 2014 aineiston perusteella tieto- ja viestintätekniikan aloilla palkat ovat nousseet keskimääräistä enemmän. Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden heinä-syyskuussa palkat nousivat keskimäärin 1,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Syys-lokakuussa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan IT-alan palkat puolestaan ovat nousseet 2,2 prosenttia.
IT-ura-tutkimuksen toteuttaa vuosittain Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry, TIVIA (entiseltä nimeltään Tietotekniikan liitto). Käytännön tutkimustyön teki Innolink Research Oy. Kysely tehtiin internet-kyselynä ja siihen vastasi 1 640 IT-alan ammattilaista.
Pro Growthin, Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry:n ja Ohjelmistoyrittäjien yhteistyössä toteuttama, valtakunnallinen ICT-alan myynnin esteet -tutkimus on ensimmäinen alallaan. Tutkimus kartoittaa ja kokoaa yhteen ICT-alan toimitusjohtajien ja myyntijohtajien näkemyksiä yritystensä ja toimialansa myynnin esteistä, kehittämismahdollisuuksista ja alan kuumista puheenaiheista. Tutkimus on vuosittainen ja se toteutettiin nyt ensimmäisen kerran. Säännöllisen tutkimustoiminnan avulla päästään seuraamaan ICT-alan myynnin kehittymistä, kipupisteitä ja trendejä Suomessa.
Vuoden 2013 tutkimus antaa IT-ammattilaisten arjesta kuvan, joka keskiarvojen tasolla poikkeaa edellisistä vuosista vähemmän kuin vuoden mittaan kuullut synkät talousuutiset olisivat antaneet aiheen odottaa. Palkatkin ovat jatkaneet nousuaan, tosin nousuvauhti on hidastunut merkittävästi aikaisemmista vuosista.
Tietotekniikan liiton kuudenteen IT-barometritutkimukseen osallistuneet runsaat 200 liiketoiminta- ja tietotekniikkajohtajaa kokevat IT:n vaikutukset liiketoimintaan erittäin myönteisiksi. He arvioivat tietotekniikan merkityksen vielä kasvavan. IT:n mahdollistamien innovaatioiden koettiin kasvattaneen yritysten liikevaihtoa vuoden aikana viidellä prosentilla, alentaneen kustannuksia viidellä prosentilla ja parantaneen kannattavuutta yli neljällä prosentilla. Nämä arviot ylittävät erittäin selvästi BKT:n ja kansantalouden tuottavuuden kasvun.
FIPA provides its members a high quality mentoring program where experienced IT professionals transfer valuable knowledge to professionals of the future.
Mentoring program is a yearlong person-to-person interaction where a competent and experienced senior expert will act as a mentor. Mentor guides, supports and assists a younger professional, a mentee, to develop professional skills and success. Program offers thought-provoking and topical training sessions with a skilled network for mentors as well as new insights through the mentoring of a young talent.
ECQA-yhdistyksen ja sen toiminnan esittely (2012)TIVIA ry
Yleishyödyllinen yhdistys, joka yhdistää koulutuksen tarjoajat ja tuhannet ammattilaiset Euroopassa ja muuallakin.
Yhtenäisen Eurooppalaisen sertifiointimenettelyn tarjoaja lukuisille yhdessä määritellyille osaamisalueille.
Alan osaajien yhdistäjä, joka tukee ammatillisen osaamisen määrittelyä ja kehittämistä (Osaamiskuvaukset).
Laatukriteerien asettaja kouluttajaorganisaatioille ja kouluttajille, jotta koulutuksen taso voidaan taata.
Kaikkien sertifioitujen ammattilaisten puolestapuhuja.
The annual IT barometer of the Finnish Information Processing Association charts the importance of Information Technology (IT) for Finnish companies and organisations. The barometer gathers the views of the executive personnel about the utilisation of information technology, the kinds of changes to be expected within the next years, and the kind of IT know-how needed in the organisation in the future. The IT barometer can also be used to measure the differences of opinion between corporate and IT management personnel.
Tietotekniikan liiton (TTL) vuoden 2009 IT-barometrissa IT:n vaikutusta liiketoimintaan kuvaavat tunnusluvut lähes kaksinkertaistuivat vuoteen 2008 verrattuna. Peräti 96 prosenttia vastaajista näkee, että IT:n rooli kilpailutekijänä korostuu jatkossa (vrt. 88 prosenttia vuonna 2008), ja 77 prosenttia vastaajista kertoo yrityksensä kehittävän IT:tä strategisena voimavarana (vrt. 68 prosenttia vuonna 2008). Toisaalta IT-kustannusten osuuden liikevaihdosta odotetaan pysyvän ennallaan tai laskevan. Tutkimukseen vastasi taantuman alkukuukausien aikana 121 liiketoiminta- ja tietohallintojohtajaa.
The annual IT barometer of the Finnish Information Processing Association has now been conducted for the third time. The barometer charts the importance of information technology (IT) for Finnish companies. Participating in the IT barometer this time were 176 persons in business or IT management in Finnish organisations of over 500 persons.
During the economic downturn, criticism levelled against the immediate utilisation of IT and, in particular, the operations of IT management has clearly increased, especially in business management. This increased criticism of IT and IT management likely reflects the high expectations placed on IT which have been difficult to fulfil in the poor financial situation.
IT-investointeja karsitaan taantuman jälkimainingeissa, silti IT nähdään myös toipumiskeinona.
Tietotekniikan liiton vuotuinen IT-barometri toteutettiin nyt kolmannen kerran. Barometri kartoittaa IT:n merkitystä suomalaisille yrityksille. IT-barometriin vastasi 176 liiketoiminta tai IT-johtoon kuuluvaa henkilöä yli 500 hengen suomalaisorganisaatioista. Taantuman aikana kriittisyys IT:n välitöntä hyödyntämistä ja varsinkin tietohallintojen toimintaa kohtaan on kasvanut selvästi etenkin liiketoimintajohdossa. Kriittisyyden lisääntyminen IT:tä ja tietohallintoa kohtaan kuvastanee IT:lle asetettuja suuria odotuksia, joita on ollut vaikea lunastaa heikossa taloustilanteessa.
Published by the Finnish Information Processing Association, the yearly IT Barometer charts the importance of IT to Finnish organizations. In the IT Barometer, we study Finnish IT and business management’s views on how IT is utilized in their organizations, how IT produces value for their business, and what factors and competences are seen to contribute to future success.
This is the fourth IT Barometer and during these four years, we have seen dramatic changes in IT and the role of IT in Finnish companies. During these four years, we have gone through one downturn and we are now potentially entering another. During 2009, 2010 and 2011, we have monitored the effect that the general economic trend has on IT and perceptions on IT. During these four years, we also have seen the rise of consumerization, including social media services and a new class of smart phones and tablet computers. IT has also undergone a process of consumerization – new services and devices now first come to consumer markets and move from there to corporate use – oftentimes after years of delay.
2. Sisällysluettelo
1 JOHDANTO JA KESKEISET HAVAINNOT ..............................................................................................................4
1.1 Tutkimuksen tiedot .....................................................................................................................................5
1.2 Yhteenveto .................................................................................................................................................7
2 GOVERNANCE .....................................................................................................................................................8
2.1 Tietohallinnon toimintakategoria ...............................................................................................................8
2.2 Toimintamallit liiketoiminnan ja ICT:n vuorovaikutukselle ja päätöksenteolle ..............................................9
2.3 Yrityksen keskeisten liiketoimintojen edustus yrityksen tietohallinnon ohjausryhmässä .............................10
2.4 Liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyö liiketoiminnan kehityksessä ......................................................11
3 JOHTAMINEN ......................................................................................................................................................12
3.1 Yrityksen ja tietohallinnon välinen suhde ...................................................................................................12
3.2 Yritysten valmiudet resurssitarpeiden vaihtelun hoitamiseksi .................................................................13
3.3 ICT-prosessien määrittely .........................................................................................................................14
3.4 ICT-prosessien noudattaminen .................................................................................................................15
3.5 Tietohallinnon huolenaiheet ......................................................................................................................16
4 MITTARIT .............................................................................................................................................................17
4.1 Yritysten tietohallinnon toimivuuden luotettava mittaaminen .....................................................................17
4.2 Yritysten tietohallintojen ohjaaminen ja kehittäminen .................................................................................18
4.3 Tietohallinnon toiminnan vaikutus yrityksen asiakastyytyväisyyteen ..........................................................19
5 VIESTINTÄ ...........................................................................................................................................................20
5.1 ICT-toiminnan ymmärtäminen ...................................................................................................................20
5.2 Kommunikaatio yritysten liiketoimintajohdon ja tietohallinnon välillä .........................................................21
5.3 Suljetun sosiaalisen median käyttö ..........................................................................................................22
6 PROJEKTIT..........................................................................................................................................................23
6.1 Kehityshankkeiden projektointi .................................................................................................................23
6.2 Kehityshankkeille asetetut aikataulut ja budjetit ........................................................................................24
6.3 Yritysten hankkeiden onnistumisen seuranta ...........................................................................................25
6.4 Projektien uudelleensuunnittelu ja niiden taloudellinen resursointi ...........................................................26
7 PALVELUT ............................................................................................................................................................27
7.1 Tietohallintopalvelujen tuotteistaminen liiketoiminnalle ja käyttäjille ........................................................27
7.2 Suunnitelma jatkuvien ICT-palvelujen laadunvarmistamiseksi ..................................................................28
7.3 ICT-sopimusten, -laitteiden- ja lisenssien rekisteröinti ...............................................................................29
7.4 Kuluttajistuminen ja BYOD .......................................................................................................................30
7.5 Pilvipalveluiden luotettavuus ....................................................................................................................31
8 KUSTANNUKSET .................................................................................................................................................32
8.1 Tietohallinnon kustannusten hallinta ........................................................................................................32
9 HANKINTATOIMI..................................................................................................................................................33
9.1 ICT-toimintojen ulkoistaminen ...................................................................................................................33
10 Trendikysymys – Digitalisaatio .................................................................................................................34
10.1 Digitalisaation vaikutukset ........................................................................................................................34
3. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
4
1 JOHDANTO
Sofigaten, Tivian (ent Tietotekniikan liitto) ja itSMF Finlandin yhteistyössä toteuttama,
valtakunnallinen Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimus on ensimmäinen
alallaan. Tutkimus kartoittaa ja kokoaa yhteen organisaatioissa työskentelevien
johtotason henkilöiden näkemyksiä siitä, miten he näkevät tietohallinnon roolin
organisaatiossaan ja miten tietohallintoa ja sen eri toimintoja johdetaan.
Tutkimus pyrkii selvittämään tietohallinnon johtamisen tilaa Suomessa useasta eri
näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään tietohallintojen ja liiketoiminnan yhteistyötä ja
hallintotapoja, yleistä johtamista sekä toiminnan mittaamista.
Tämän lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan monipuolisesti tietohallintojen viestinnän tilaa,
hanke- ja projektihallinnan tavoitteellisuutta, jatkuvien palveluiden johtamista sekä ICT-
kustannusten ja omaisuuden hallintaa.
Tutkimus on vuosittainen ja se toteutettiin nyt viidennen kerran. Säännöllisen
tutkimustoiminnan avulla päästään seuraamaan tietohallinnon johtamisen kehittymistä,
kipupisteitä ja trendejä Suomessa.
Tutkimuksen keskeiset termit
ICT-toiminta, ICT-toiminnot = Tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvä organisaation
ydin- tai liiketoimintaa tukeva toiminta tai toiminnot. Esimerkiksi tietojärjestelmän ylläpito
luetaan ICT-toiminnaksi.
ICT-palvelut = Tieto- ja/tai viestintäteknologiaan liittyvä organisaation sisäinen palvelu.
ICT-Palvelu voi sisältää esimerkiksi tietojärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen.
Tietohallinto = Tietohallinto on organisaation toiminto, joka keskittyy organisaatiossa
olevan tiedon tarkoituksenmukaiseen hallintaan, muun muassa ylläpitämällä ja
kehittämällä tietojärjestelmiä, tietokantoja ja päätelaitteita organisaation vaatimusten
mukaisesti.
4. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
5
1.1 Tutkimuksen tiedot
Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimus toteutettiin verkkokyselynä
maalis-huhtikuussa 2014. Osallistujille lähettiin sähköpostitse linkki, joka ohjasi
kyselylomakkeeseen Internetissä. Kohderyhmä poimittiin Suomen Asiakastiedon
rekisteristä sekä Sofigaten markkinointirekisteristä ja se kohdistettiin suomalaisten
organisaatioiden tietohallinto- ja liiketoimintajohdon edustajille. Kysymyslomake
koostui yhteensä 27 monivalintakysymyksestä. Kysymykset oli ryhmitelty yhdeksään eri
aihepiiriin: 1) Governance 2) Johtaminen 3) Mittarit 4) Viestintä 5) Projektit 6) Palvelut
7) Kustannukset 8) Hankintatoimi ja 9) Trendikysymys – Digitalisaatio. Lisäksi vastaajia
pyydettiin määrittelemään yrityksen toimiala, oma asemansa yrityksessä, sekä yrityksen
koko.
Tutkimuksen suunnittelusta, teknisestä toteutuksesta ja tutkimusraportista vastasivat
yhdessä Tivia ja Sofigate. Kyselyyn vastasi 160 henkilöä, jotka edustivat 150 erikokoista
yritystä ja organisaatiota. Tänä vuonna tutkimukseen lisättiin omana toimialanaan ICT-
toimiala. Tutkimukseen vastasi tänä vuonna huomattavasti enemmän toimitusjohtajia
kuin viime vuonna 7 % 24 %. Alla olevat ympyrädiagrammit havainnollistavat
vastaajien jakautumisen toimialoittain sekä liiketoiminta- ja tietohallintojohdon edustajiin
27%
36%
3%
8%
18%
8%
ICT-toimiala
Teollisuus
Kauppa
Palvelu
Julkinen sektori
Muu
47%
24%
5%
13%
11%
Liiketoiminnan johtaja
Talousjohtaja
Tietohallintojohtaja
Toimitusjohtaja
Jokin muu
5. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
6
Aineiston kattavuus
Kyselyyn vastasi 160 henkilöä 150 organisaatiosta. Vastanneiden yritysten määrä
on vähäinen Suomen yli 300 000 yritykseen nähden, mutta vastanneet edustavat
keskimääräistä suurempia yrityksiä. Työpaikkojen määrällä mitattuna tutkimuksessa
mukana olevat yritykset edustavat karkeasti 4 % kaikista kohderyhmän yrityksistä. Nyt
tutkimusta kohdistettiin entistä voimakkaammin myös julkiselle sektorille, erinomaisin
tuloksin. Julkinen sektori mukaan luettuna tulokset edustavat työpaikkojen määrällä
mitattuna 20 % kaikista organisaatioista.
Tutkimuksen tuloksia ja niiden luotettavuutta arvioitaessa on huomioitava, että tulokset
perustuvat vastaajien henkilökohtaisiin näkemyksiin, eivätkä ne siten välttämättä
edusta organisaatioiden virallisia kantoja. Edellä esitetyt seikat huomioituna pidämme
tutkimuksen tuloksia luotettavina.
6. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
7
1.2 Yhteenveto
Vuoden 2014 tulokset tukevat pääsääntöisesti edellisvuoden havaintoja, mutta muutamat asiat
erottautuivat aikaisemmista tutkimustuloksista muuttuneina tai kokonaan uusina trendeinä.
Edellisvuoteen verrattuna kaikki vastaajaryhmät raportoivat entistä vähemmän projektien
tulosten ja hyötyjen mittaamista. Kysymyksen asettelua oli tänä vuonna hieman muutettu
siten, että keskityimme liiketoimintahyötyjen mittaamiseen. Vain joka kahdeksas
vastaajista (12 %) kertoi liiketoimintahyötyjä seurattavan joka kerta. Yli puolessa
yrityksestä (52 %) liiketoimintahyötyjen toteutumista seurataan harvoin tai ei koskaan.
Viime vuosien trendejä seuraten jopa 27 % vastaajista ilmoitti ettei yrityksessä ole
yhteisiä toimintamalleja liiketoiminnan ja ICT:n vuorovaikutukselle. Lisäksi 48 %
vastaajista asetti tietohallinnon osaamistoiminnon tai tukitoiminnon kategoriaan,
johtamistoiminnon tai liiketoiminnan sijaan. Yli puolet yrityksistä ei ole varautunut
resurssitarpeiden vaihteluun.
Edellisvuoden tuloksiin verrattuna näyttäisi tilanne projektien onnistumisten suhteen
olevan huonontunut. Kun vuonna 2013 joka viides yrityksistä raportoi joutuneensa
panostamaan projektien uudelleensuunnitteluun taloudellisesti merkittävästi, niin
vastaava luku tänä vuonna on 23 % eli joka neljäs. Julkisen sektorin osalta näin oli
käynyt jopa 36 % vastaajista. Lisäksi jopa neljä viidesosaa vastaajista (83%) on joutunut
käyttämään resursseja projektien uudelleensuunnitteluun.
Tämän vuoden trendikysymyksessä tiedustelimme miten vastaajat kokevat digitalisaation
ja sen vaikutuksen yrityksen toimintaan. Vastauksissa suurimmat erot löytyivät eri
toimialojen väliltä. Teollisuuden ja kaupan alat pitivät digitalisaation vaikutuksia oman
yritykseensä selkeästi pienempinä kuin ICT-toimiala tai julkinen sektori. Julkiselta
sektorilta jopa 93 % vastaajista kertoivat uskovansa digitalisaation vaikuttavan
toimintaansa erittäin paljon tai jonkin verran. Digitalisaation vaikutukset tulivat ilmi
myös tutkimuksessa ensimmäistä kertaa mukana olleissa avoimissa vastauksissa.
Useat vastaajista pitivät suurimpana huolenaiheena teknologian ja toimintamallien
muutoksessa mukana pysymisen.
Sofigate Oy TIVIA itSMF Finland
Katri Riikonen Robert Serén Timo Hyvönen
Espoossa 7.5.2014
7. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
8
2 GOVERNANCE
2.1 Tietohallinnon toimintakategoria
Kysymys: Mihin toimintakategoriaan yrityksenne tietohallinto kuuluu?
Tutkimuksessa selvitimme miten vastaajat näkevät tietohallinnon aseman ja toiminnan
yrityksessä.
Tänä vuonna kysymyksen asettelua on hieman muutettu. Vuoden 2014 tulokset
tukevat silti edellisvuosien havaintoja. Tietohallinto on valtaosassa yrityksistä edelleen
operatiivista toimintaa tukeva toiminto. Edellisvuosista poiketen vastaajien joukossa oli
tänä vuonna enemmän pienten yritysten liiketoimintojen edustajia, joilla ei välttämättä
ole organisaatiossa ollenkaan tietohallintoa. Toimialoista teollisuus, kauppa ja julkinen
hallinto näkevät tietohallinnon enemmän tukitoimintona.
IT on
osaamisalue
IT on
tukitoiminto
IT on
johtamis-
toiminto
IT on
liiketoimintaa
Ei ole
tietohallintoa
ICT-toimiala 8 % 17 % 8 % 50 % 17 %
Teollisuus 10 % 34 % 3 % 14 % 38 %
Kauppa 17 % 42 % 17 % 8 % 17 %
Palvelu 21 % 9 % 23 % 16 % 30 %
Julkinen sektori 38 % 29 % 16 % 10 % 7 %
Yhteensä 23 % 25 % 14 % 15 % 22 %
IT on osaamisalue
IT on tukitoiminto
IT on johtamistoiminto
IT on liiketoimintaa
Ei ole tietohallintoa
23%
25%
14%
15%
22%
8. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
9
2.2 Toimintamallit liiketoiminnan ja ICT:n
vuorovaikutukselle ja päätöksenteolle
Kysymys: Onko yrityksessänne yhteiset toimintamallit liiketoiminnan ja ICT:n
vuorovaikutukselle ja päätöksenteolle?
Täysin yhtenäiset
toimintamallit
Osin yhtenäiset
toimintamallit
Ei ole yhtenäisiä
toimintamalleja
En osaa
sanoa
ICT-toimiala 50 % 42 % 8 % 0 %
Teollisuus 21 % 28 % 48 % 3 %
Kauppa 17 % 50 % 33 % 0 %
Palvelu 21 % 49 % 30 % 0 %
Julkinen sektori 14 % 72 % 12 % 2 %
Yhteensä 20 % 52 % 27 % 1 %
Tutkimuksessa selvitimme onko yrityksessä olemassa toimintamallit liiketoiminnan ja
ICT:n vuorovaikutukselle ja päätöksenteolle.
Tutkimustulosten perusteella täysin yhtenäiset toimintamallit ovat joka viidennellä
yrityksistä (20 %). Luku on hieman noussut edellisvuosista, (27 % 20 % 15
% 12 %). Kuitenkin vastaajista 27 % ilmoitti ettei yhteisiä toimintamalleja ole
lainkaan. Tämä vastaa viime vuoden lukemia. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana
oleva erillinen ICT-toimiala kertoi, että 92 % yrityksistä on lähes tai täysin yhtenäiset
toimintamallit.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
20142013201220112010
Täysin yhtenäiset
toimintamallit
Osin yhtenäiset
toimintamallit
Ei ole yhtenäisiä
toimintamalleja
En osaa sanoa
9. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
10
2.3 Yrityksen keskeisten liiketoimintojen edustus
yrityksen tietohallinnon ohjausryhmässä
Kysymys: Ovatko yrityksenne kaikki keskeiset liiketoiminnot edustettuna yrityksenne
tietohallinnon ohjausryhmässä?
Kyllä Ei En osaa sanoa
Ei ole
tietohallinnon
ohjausryhmää
Liiketoiminta 37 % 17 % 3 % 43 %
Tietohallinto 49 % 20 % 1 % 30 %
Yhteensä 44 % 19 % 2 % 35 %
Tutkimuksessa selvitimme onko yrityksessä kaikki keskeiset liiketoiminnot edustettuna
tietohallinnon ohjausryhmässä.
Tutkimustulosten perusteella liiketoiminnan ja tietohallinnon näkemykset edustuksesta
ovat edelleen hyvin yhtenäiset. Pienten yritysten vastaukset tutkimukseen nostavat ”Ei
ole tietohallinnon johtoryhmää” –vastaukset korkealle, mielenkiintoista on kuitenkin se,
että 46 % 100-300 henkilön yrityksistä ovat myös ilmoittaneet ettei heidän yrityksessään
ole tietohallinnon johtoryhmää. 44 % vastaajista kertoi, että ohjausryhmissä on
kaikki keskeisimmät liiketoiminnat edustettuina, edellisvuoden 53 % sijaan. Vähiten
liiketoimintaedustusta oli teollisuuden alalla.
0
10
20
30
40
50
TietohallintoLiiketoiminta
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
Ei ole tietohallinnon
ohjausryhmää
10. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
11
2.4 Liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyö
liiketoiminnan kehityksessä
Kysymys: Osallistuuko tietohallinto yrityksessänne liiketoiminnan kehitykseen?
Aina Melko usein Harvoin Ei koskaan
En osaa
sanoa
Liiketoiminta 24 % 38 % 16 % 15 % 7 %
Tietohallinto 24 % 48 % 24 % 3 % 1 %
Yhteensä 24 % 43 % 21 % 8 % 4 %
Tutkimuksessa selvitimme miten hyvin liiketoiminnot ja tietohallinto tekevät yhteistyötä
kehityskohteita analysoitaessa. Kysymyksen asettelua ja vastausvaihtoehtoja oli hiukan
muutettu ja lisätty edellisistä vuosista.
Tietohallinto ja liiketoiminnot tekevät säännöllistä yhteistyötä liiketoiminnan
kehittämisessä neljäsosassa yrityksistä (24 %). Edellisvuonna vastaava luku oli 19 %.
Tästä huolimatta jopa 15 % liiketoiminnan edustajista eivät koe tekevänsä koskaan
yhteistyötä tietohallinnon kanssa, kun tietohallinnon edustajista vain 3 % koki saman.
Teollisuuden alalla yhteistyötä tehdään selkeästi vähiten (harvoin tai ei koskaan 55 %).
Aina
Melko usein
Harvoin
Ei koskaan
En osaa sanoa
0
10
20
30
40
50
TietohallintoLiiketoiminta
11. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
12
3 JOHTAMINEN
3.1 Yrityksen ja tietohallinnon välinen suhde
Kysymys: Onko yrityksenne tietohallinnolle asetettu selkeät toiminnalliset tavoitteet?
Kyllä,
kaikilta
osin
Osittain
Vähäisissä
määrin
Ei
En osaa
sanoa
100 henkilöä tai vähemmän 12 % 37 % 18 % 29 % 4 %
100-300 henkilöä 26 % 57 % 11 % 6 % 0 %
301-500 henkilöä 17 % 61 % 17 % 5 % 0 %
501-1000 henkilöä 50 % 33 % 8 % 9 % 0 %
Enemmän kuin 1000 henkilöä 52 % 45 % 3 % 0 % 0 %
Yhteensä 28 % 46 % 12 % 13 % 1 %
Tutkimuksessa selvitimme onko yritysten tietohallinnolle asetettu selkeät toiminnalliset
tavoitteet. Kysymyksen asettelua oli viime vuodesta hieman muokattu.
Toiminnalliset tavoitteet on määritelty kaikilta osin jo yli neljäsosassa (28 %) yrityksessä.
Viime vuonna vastaava luku oli 10 %, joten tässä on tapahtunut vuoden aikana suuri
muutos. Kokonaisuudessaan vain 25 % tietohallinnoista toimii ilman tavoitteita tai
vähäisillä tavoitteilla. Suuremmilla yrityksillä tavoitteet olivat useimmin määritellyt.
Kyllä, kaikilta osin
Osittain
Vähäisissä määrin
Ei
En osaa sanoa
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Enemmän
kuin 1000
henkilöä
501-1000
henkilöä
301-500
henkilöä
100-300
henkilöä
100
henkilöä tai
vähemmän
12. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
13
3.2 Yritysten valmiudet resurssitarpeiden vaihtelun
hoitamiseksi
Kysymys: Onko yrityksessänne toimintamalli resurssitarpeiden vaihtelun hoitamiseksi?
Kyllä Ei En osaa sanoa
Liiketoiminta 50 % 47 % 3 %
Tietohallinto 48 % 50 % 2 %
Yhteensä 49 % 49 % 2 %
Selvitimme miten hyvin yrityksissä on varauduttu resurssitarpeiden vaihteluun.
Puolella vastaajayrityksistä (49 %) on toimintamalli resurssitarpeiden vaihtelun
hoitamiseksi. Luku on noussut viime vuodesta kolme prosenttiyksikköä (46 %), mutta ei
silti yllä sitä edellisten vuosien tasolle (58 % ja 56 %). Tietohallinnolla ja liiketoiminnalla
on lähes yhtenäiset näkemykset resurssivaihteluiden hoitamisesta.
ICT-toimiala (75 %) ja julkinen sektori (53 %) ovat varautuneet resurssitarpeiden
vaihteluun parhaiten. Teollisuuden sekä kaupan alalla on varauduttu hiukan huonommin,
niillä yli 50 % vastaajista ei ollut varautunut vaihteluihin lainkaan.
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
0
10
20
30
40
50
TietohallintoLiiketoiminta
13. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
14
3.3 ICT-prosessien määrittely
Kysymys: Onko yrityksenne ICT-prosessit selkeästi määritelty sovelluskehityksen,
sovellusylläpidon ja palvelutuotannon ja –tuen osalta?
Halusimme selvittää kuinka selkeästi ICT-prosessit on määritelty. Kysymyksen asettelua
oli tänä vuonna muutettu, niin että vastaajat arvioivat prosessien määrittelyä kolmen eri
osa-alueen näkökulmasta; sovelluskehityksen, sovellusylläpidon sekä palvelutuotannon
ja –tuen.
Vastauksista ilmenee, että parhaimmin prosessit on määritelty palvelutuotannon ja –tuen
aluella. Siellä lähes puolet (46 %) totesi, että prosessit on määritelty täysin. Vähiten
määriteltyjä prosesseja (21 %) oli sovelluskehityksen osa-alueella.
0
10
20
30
40
50
Palvelutuotanto
ja -tuki
SovellusylläpitoSovelluskehitys
Kyllä, täysin
Osittain
Ei
En osaa sanoa
14. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
15
3.4 ICT-prosessien noudattaminen
Kysymys: Noudatetaanko yrityksenne ICT-prosessien määrittelyjä sovelluskehityksen,
sovellusylläpidon ja palvelutuotannon ja –tuen osalta?
Kysymyksen asettelua oli tänä vuonna hieman muutettu, niin että vastaajat arvioivat
prosessien noudattamista edellisen kysymyksen tapaan kolmen eri osa-alueen
näkökulmasta; sovelluskehityksen, sovellusylläpidon sekä palvelutuotannon ja –tuen.
Parhaiten prosesseja noudatetaan palvelutuotannon ja –tuen osa-alueella, hiukan
huonommin sovelluskehityksen saralla. Vastauksissa oli kuitenkin vain hyvin vähän
vaihtelua. Määriteltyjä prosesseja noudatetaan yleisesti ottaen hyvin.
Kyllä, täysin
Pääosin
Harvoin
Ei lainkaan
En osaa sanoa
0
10
20
30
40
50
60
Palvelutuotanto
ja -tuki
SovellusylläpitoSovelluskehitys
15. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
16
3.5 Tietohallinnon huolenaiheet
Avoin kysymys: Mitkä ovat suurimmat huolenaiheet tietohallinnon johtamisen osalta
tänään?
Avoimia vastauksia tuli hyvin laajasti eri tietohallinnon osa-alueilta. Erityisen
mielenkiintoisia olivat kyselyyn vastanneiden liiketoimintojen edustajien huolenaiheet,
jotka liittyivät usein organisaatiomuutoksiin ja rakenneuudistuksiin, ja siihen, miten
tietohallinto säilyttää tehokkaan tuottavuutensa nopeasti muuttuvassa ympäristössä.
Yleisemmin mainitut huolet liittyvät alla oleviin kolmeen kokonaisuuteen:
- Toiminnan tehokkuuden ylläpitämiseen, resursointiin, tehtävien priorisointiin ja muuhun
operatiivisen työn tekemiseen
- Uuteen maailmaan (digitalisoituminen, pilvipalvelut, uudet ratkaisut ja toimintamallit)
sopeutumiseen, muutosten perässä pysymiseen ja osaamistarpeiden muuttumiseen
- IT:n ja liiketoiminnan tai substanssitoiminnan yhteistyöhön, sen tehostamiseen ja
molemminpuoliseen ymmärrykseen.
Alla muutamia kyselyssä kerrottuja huolenaiheita:
”Nopeasti muuttuvan palvelutarjonnan perässä pysyminen.”
”Kustannussäästöt ja niiden vaikutus. Miten jatkat palveluiden kehittämistä, laadun
ylläpitämistä pienillä resursseilla. Miten vastaat tämän päivän tietoturvahaasteisiin, IT
budjettien yhä pienentyessä.”
”Liiketoiminnan tarpeet eivät aina kantaudu tietohallinnon tietoisuuteen. Tämä johtaa
siihen että sekä liiketoiminnan puolella että tietohallinnon puolella eivät resurssit ole
täysin hyödynnettynä ja saatetaan tehdä samaa työtä useampaan kertaan.”
”Nykyisten järjestelmien vanheneminen ja yhteensopimattomuus.”
”Tietohallintopäällikkö ei keskustele kehitysjohtajan kanssa siitä miten tulisi yhdessä
kehittää liiketoimintojen prosesseja, sekä kuinka IT:n tulisi tukea liiketoimintojen
kehitystä.”
16. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
17
4 MITTARIT
4.1 Yritysten tietohallinnon toimivuuden luotettava
mittaaminen
Kysymys: Onko yrityksenne tietohallinnon toimivuus sovelluskehityksen,
sovellusylläpidon ja palvelutuotannon ja –tuen osalta mitattavissa luotettavilla,
toistettavilla ja vertailukelpoisilla mittareilla?
Selvitimme onko yrityksen tietohallinnon toiminta kolmella eri osa-alueella
(sovelluskehitys, sovellusylläpito sekä palvelutuotanto ja -tuki) mitattavissa luotettavilla
mittareilla. Kysymyksen asettelua oli tänä vuonna hieman muutettu lisäten siihen
edellämainittu jaottelu.
Parhaat mittarit ovat selkeästi palvelutuotannon ja –tuen alueella, jossa lähes
kolmea neljästä toiminnosta mitataan ainakin osittain. Vähiten mittareita oli käytössä
sovelluskehityksen alueella.
0
10
20
30
40
50
60
Palvelutuotanto
ja -tuki
SovellusylläpitoSovelluskehitys
Kyllä, kaikilta osin
Osittain
Ei
En osaa sanoa
17. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
18
4.2 Yritysten tietohallintojen ohjaaminen ja
kehittäminen
Kysymys: Pystytäänkö yrityksenne tietohallintoa ohjaamaan ja kehittämään edellä
mainittujen mittareiden pohjalta?
Kyllä,
kaikilta osin
Osittain Ei En osaa sanoa
Liiketoiminta 9 % 50 % 29 % 12 %
Tietohallinto 1 % 74 % 25 % 0 %
Yhteensä 4 % 64 % 27 % 5 %
Tutkimuksessa selvitimme miten hyvin edellisen kysymyksen mittareilla pystytään
ohjaamaan ja kehittämään tietohallintoa.
Edellisvuosiin verrattuna, vastaajat näkivät mittareiden avulla ohjaamisen ja kehittämisen
edelleen aikaisempaa negatiivisemmin. Jopa 27 % vastaajista ei kokenut mittareiden
avulla tehtävää kehittämistä mahdolliseksi, edellisvuosien (2 % 2 % 3 %
15 %) sijaan. Kysymyksen vastauksiin saattaa tänä vuonna vaikuttaa se, että
edellisessä kysymyksessä mainutut mittarit on kohdistettu vain sovelluskehityksen,
sovellusylläpidon ja palvelutuotannon ja –tuen osa-alueille. ICT-toimialalta raportoitiin
parhaat mahdollisuudet johtamiseen ja kehittämiseen mittareiden avulla.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Julkinen
sektori
PalveluKauppaTeollisuusICT-
toimiala
Kyllä, kaikilta osin
Osittain
Ei
En osaa sanoa
18. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
19
4.3 Tietohallinnon toiminnan vaikutus yrityksen
asiakastyytyväisyyteen
Kysymys: Mitataanko yrityksenne tietohallinnon osuutta koko yrityksen
asiakastyytyväisyyteen?
Kyllä, täysin Osittain Ei
En osaa
sanoa
ICT-toimiala 33 % 17 % 42 % 8 %
Teollisuus 0 % 24 % 62 % 14 %
Kauppa 0 % 17 % 75 % 8 %
Palvelu 9 % 23 % 63 % 5 %
Julkinen sektori 12 % 43 % 43 % 2 %
Yhteensä 10 % 30 % 54 % 6 %
Halusimme selvittää kuinka usein tietohallinnon toiminnan osuutta koko yrityksen
asiakastyytyväisyyteen mitataan.
54 % kaikista vastaajista ilmoitti, että tietohallinnon osuutta asiakastyytyväisyyteen
ei mitata. Teollisuuden, kaupan ja palveluiden aloilla tietohallinnon osuutta
asiakastyytyväisyyteen mitattiin harvemmin, ICT-alalla useimmin. Kokonaistulokset
tukevat vahvasti edellisvuosien havaintoja.
Kyllä, täysin
Osittain
Ei
En osaa sanoa
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Julkinen
sektori
PalveluKauppaTeollisuusICT-
toimiala
19. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
20
5 VIESTINTÄ
5.1 ICT-toiminnan ymmärtäminen
Kysymys: Onko liiketoiminnan helppo ymmärtää tietohallinnon toimintakenttää?
Kyllä, täysin Pääosin Harvoin Ei lainkaan
En osaa
sanoa
ICT-toimiala 58 % 42 % 0 % 0 % 0 %
Teollisuus 0 % 43 % 43 % 3 % 11 %
Kauppa 0 % 59 % 33 % 0 % 8 %
Palvelu 0 % 57 % 29 % 7 % 7 %
Julkinen sektori 0 % 53 % 43 % 2 % 2 %
Yhteensä 5 % 52 % 35 % 3 % 5 %
Halusimme selvittää onko liiketoiminnan helppo ymmärtää tietohallinnon toimintakenttää.
Kysymyksen asettelua oli tänä vuonna hieman muutettu.
Reilusti yli puolet vastaajista (57 %) kokee ICT-toiminnan ymmärrettävänä asiana.
Edellisvuoteen verrattuna ymmärryksen parantumisessa on tapahtunut kehitystä.
Tämä saattaa johtua esimerkiksi aktiivisesta ICT-uutisoinnista ja voimakkaasta
digitalisoitumisesta. Oletettavasti parhaiten toiminta ymmärretään ICT-toimialalla, mutta
muuten erot toimialojen välillä ovat pienet.
Kyllä, täysin Pääosin Harvoin Ei lainkaan
En osaa
sanoa
Liiketoiminta 11 % 45 % 31 % 3 % 10 %
Tietohallinto 0 % 58 % 38 % 3 % 1 %
Yhteensä 5 % 52 % 35 % 3 % 5 %
Liiketoiminnan vastaajista vain kolmasosa (34 %) kokee, että ICT-toimintaa on
vaikea ymmärtää. Tietohallinnon vastaajista kukaan ei kuitenkaan ole sitä mieltä että
liiketoiminta ymmärtää ICT-toimintaa täysin.
20. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
21
5.2 Kommunikaatio yritysten liiketoimintajohdon ja
tietohallinnon välillä
Kysymys: Onko liiketoiminnan ja tietohallinnon välillä luonteva ja aktiivinen
keskusteluyhteys?
Aina Melko usein Harvoin Ei koskaan
En osaa
sanoa
Liiketoiminta 27 % 41 % 19 % 3 % 10 %
Tietohallinto 15 % 66 % 17 % 1 % 1 %
Yhteensä 20 % 55 % 18 % 2 % 5 %
Halusimme selvittää miten hyvin kommunikointi toimii tietohallinnon ja liiketoimintojen
välillä.
Vastaajista 20 % kertoi, että kommunikaatio on harvoin tai ei koskaan luontevaa ja
avointa. Luku on noussut viime vuodesta 6 prosenttiyksikköä.
Täysin tyydyttävää kommunikointi on kuitenkin jo viidesosassa yrityksistä, mikä on lähes
10 prosenttiyksikön kasvu edellisvuoteen (11 %) ja näin ollen palaa takaisin vuosien
2010-2012 tasolle.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
TietohallintoLiiketoiminta
Aina
Melko usein
Harvoin
Ei koskaan
En osaa sanoa
21. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
22
5.3 Suljetun sosiaalisen median käyttö
Kysymys: Käyttääkö organisaationne jotain sisäistä/suljettua sosiaalista mediaa?
Kyllä Ei En osaa sanoa
Liiketoiminta 52 % 46 % 2 %
Tietohallinto 44 % 55 % 1 %
Yhteensä 48 % 51 % 1 %
Halusimme selvittää käyttävätkö yritykset jotain sisäistä tai suljettua sosiaalista mediaa
työnteon eräänä välineenä ja kommunikointikanavana.
Puolet vastaajista ei käyttänyt tällä hetkellä mitään sosiaalisen median palvelua tai
ratkaisua yrityksen sisällä. Liiketoiminnan edustajat raportoivat hieman tietohallintoa
useammin SoMe-ratkaisujen käytöstä, mikä on päinvastainen tulos kuin viime vuonna.
Tulokset vastaavat muuten hyvin viime vuoden tutkimusta.
0
10
20
30
40
50
60
TietohallintoLiiketoiminta
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
22. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
23
6 PROJEKTIT
6.1 Kehityshankkeiden projektointi
Kysymys: Ovatko yrityksenne kehityshankkeet projektoituja (eli kehityshankkeilla on
tavoite, omistaja, budjetti ja aikataulu)?
Täysin
projektoituja
Osin
projektoituja
Ei ollenkaan
projektoituja
En osaa sanoa
Liiketoiminta 29% 52 % 16 % 3 %
Tietohallinto 45 % 51 % 3 % 1 %
Yhteensä 38 % 51 % 9 % 2 %
Halusimme selvittää ovatko yritysten kehityshankkeet projektoituja.
Kehityshankkeet ovat projektoitu täysin hieman yli kolmanneksessa yrityksistä (38 %).
Pienissä yrityksissä hankkeet projektoidaan edelleen selkeästi harvemmin. Lisäksi
liiketoiminta arvioi hankkeet harvemmin projektoiduiksi kuin tietohallinto.
Tulokset tukevat vahvasti kaikkia edellisvuosien havaintoja.
0
10
20
30
40
50
60
TietohallintoLiiketoiminta
Täysin
projektoituja
Osin
projektoituja
Ei ollenkaan
projektoituja
En osaa sanoa
23. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
24
6.2 Kehityshankkeille asetetut aikataulut ja budjetit
Kysymys: Kuinka usein yrityksenne kehityshankkeet pysyvät niille asetetussa
aikataulussa ja budjetissa?
Aina Melko usein Harvoin Ei koskaan
En osaa
sanoa
Liiketoiminta 4 % 54 % 30 % 0 % 12 %
Tietohallinto 2 % 63 % 31 % 2 % 2 %
Yhteensä 3 % 59 % 31 % 1 % 6 %
Halusimme tietää miten usein projektit pysyvät aikataulussa ja budjetissa.
Vastaajista 32 % ilmoitti, että tietohallintoprojektit pysyvät harvoin tai ei koskaan niille
asetetussa aikataulussa ja budjetissa. Tämä on 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin
kahtena edellisenä vuonna. Tietohallinnon edustajien mukaan projektiaikataulut ja
budjetit pitävät hieman paremmin kuin liiketoiminnan edustajien mukaan. Kaupan alalla
tietohallintoprojektit pysyvät keskimääräistä huonommin aikataulussaan ja budjetissaan,
mikä on vastakohta viime vuoden tutkimustuloksille. Vuonna 2013 kaupan alan projektit
pysyivät keskimääräistä paremmin aikataulussa ja budjetissa.
62 % yrityksistä on sitä mieltä, että projektit pysyvät aikataulussaan ja budjetissaan
aina tai melko usein. Tämä on 7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuonna ja koko
tutkimuksen 5 vuoden aikana alin lukema.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
TietohallintoLiiketoiminta
Aina
Melko usein
Harvoin
Ei koskaan
En osaa sanoa
24. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
25
6.3 Yritysten hankkeiden onnistumisen seuranta
Kysymys: Seurataanko yrityksessänne projekteille asetettujen liiketoimintahyötyjen
saavuttamista?
Aina
Melko
usein
Harvoin
Meillä
ei ole
seurantaa
En osaa
sanoa
100 henkilöä tai vähemmän 18 % 31 % 26 % 18 % 7 %
100-300 henkilöä 12 % 34 % 40 % 14 % 0 %
301-500 henkilöä 6 % 33 % 50 % 11 % 0 %
501-1000 henkilöä 8 % 33 % 42 % 17 % 0 %
Enemmän kuin 1000 henkilöä 8 % 37 % 47 % 8 % 0 %
Yhteensä 12 % 33 % 38 % 14 % 3 %
Halusimme selvittää kuinka yleistä yrityksissä on hankkeiden onnistumisen ja erityisesti
niiden liiketoimintahyötyjen seuranta.
Vain reilu kymmenesosa (12 %) yrityksistä seuraa projektien liiketoimintahyötyjen
toteutumista joka kerta. Yli puolessa (52 %) yrityksistä hankkeiden onnistumista
seurataan joko harvoin tai ei koskaan. Pienemmissä yrityksissä hankkeita seurataan
enemmän kuin isommissa yrityksissä. Hankkeiden seurantaan voi vaikuttaa myös
erikokoisten yritysten erilaiset määritelmät hankkeista ja projekteista.
Tämän vuoden havainnot eroavat hieman viime vuoden vastaavista, mutta syynä
voi olla myös kysymyksen asettelun muutos. Tänä vuonna keskityttiin erityisesti
liiketoimintahyötyjen toteutumisen seurantaan.
0
10
20
30
40
50
Julkinen
sektori
PalveluKauppaTeollisuusICT-
toimiala
Aina
Melko usein
Harvoin
Meillä ei ole
seurantaa
En osaa sanoa
25. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
26
6.4 Projektien uudelleensuunnittelu ja niiden
taloudellinen resursointi
Kysymys: Joutuuko yrityksenne käyttämään resursseja projektien uudelleen
suunnitteluun, koska niiden alkuperäinen aikataulu/suunnitelma ei toteutunut?
Ei lainkaan
Ei taloudellisesti
merkittävästi
Taloudellisesti
merkittävästi
En osaa
sanoa
ICT-toimiala 8 % 75 % 16 % 0 %
Teollisuus 18 % 56 % 19 % 7 %
Kauppa 17 % 75 % 8 % 0 %
Palvelu 16 % 63 % 14 % 7 %
Julkinen sektori 4 % 55 % 36 % 5 %
Yhteensä 11 % 60 % 23 % 6 %
Halusimme selvittää kuinka paljon yritykset joutuvat käyttämään taloudellisia resursseja
projektien uudelleensuunnitteluun.
Valtaosa vastaajista (83 %) ovat joutuneet käyttämään resursseja projektien
uudelleensuunnitteluun. Lähes joka neljäs (23 %) yritys ilmoitti joutuneensa panostamaan
taloudellisesti merkittävästi epäonnistuneisiin projekteihin. Julkisen sektorin vastaajista
jopa 36 % raportoi joutuvansa käyttämään taloudellisesti merkittävä määrän varoja.
Edellisvuoden tuloksiin verrattuna tilanne on edelleen hieman huonontunut. Vuonna
2013 vain joka viides yrityksistä joutui panostamaan projektien uudelleensuunnitteluun
merkittävästi.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Julkinen
sektori
PalveluKauppaTeollisuusICT-
toimiala
Ei lainkaan
Ei taloudellisesti
merkittävästi
Taloudellisesti
merkittävästi
En osaa sanoa
26. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
27
7 PALVELUT
7.1 Tietohallintopalvelujen tuotteistaminen
liiketoiminnalle ja käyttäjille
Kysymys: Ovatko tietohallintopalvelut tuotteistetut liiketoiminnalle ja käyttäjille esim
palvelukuvausten tai palvelukatalogin avulla?
Aina Melko usein Harvoin Ei koskaan
En osaa
sanoa
ICT-toimiala 25 % 50 % 8 % 0 % 17 %
Teollisuus 4 % 11 % 46 % 32 % 7 %
Kauppa 8 % 8 % 34 % 50 % 0 %
Palvelu 5 % 28 % 35 % 28 % 4 %
Julkinen sektori 10 % 55 % 24 % 9 % 2 %
Yhteensä 8 % 35 % 32 % 21 % 4 %
Halusimme selvittää miten hyvin tietohallinnon palvelut ovat tuotteistettu liiketoiminnalle
ja käyttäjille.
Kahdeksan prosenttia yrityksistä on tuotteistanut tietohallintopalvelunsa täysin, joka on
kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna, ja seuraa hyvin vuoden 2012 tuloksia. 21 %
yrityksistä ei ole tuotteistanut palveluita lainkaan, mikä on parannus viime vuoteen verrattuna
muttei yllä vuoden 2012 tasolle. Eniten tuotteistettuja palveluita raportoitiin tarjottavan ICT-
toimialalta ja julkiselta sektorilta.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Enemmän
kuin 1000
henkilöä
501-1000
henkilöä
301-500
henkilöä
100-300
henkilöä
100
henkilöä tai
vähemmän
Aina
Melko usein
Harvoin
Ei koskaan
En osaa sanoa
27. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
28
7.2 Suunnitelma jatkuvien ICT-palvelujen
laadunvarmistamiseksi
Kysymys: Onko yrityksessänne palvelunhallintasuunnitelma (esim ISO20000) jatkuvien
ICT-palveluiden laadunvarmistamiseksi?
Kyllä Ei En osaa sanoa
Liiketoiminta 13 % 78 % 9 %
Tietohallinto 11 % 85 % 4 %
Yhteensä 12 % 82 % 6 %
Selvitimme miten suurella osalla yrityksistä on suunnitelma jatkuvien ICT-toimintojen
laadunvarmistukselle.
Tutkimuksen mukaan vain hieman yli kymmenesosalla (12 %) vastanneista yrityksistä
on olemassa palveluhallintasuunnitelma IT-palveluiden laadunvarmistukseen. Viime
vuoteen verrattuna tilanne on huonontunut merkittävästi, mutta siihen saattaa vaikuttaa
myös muutos kysymyksen asettelussa. Viime vuonna jopa 60 % vastaajista kertoi,
että yrityksessä oli suunnitelmaa laadunvarmistukseksi (ei ISO20000). Kaupan alalla
suunnitelmat puuttuivat kaikilta yrityksiltä.
Kyllä Ei En osaa sanoa
ICT-toimiala 50 % 42 % 8 %
Teollisuus 7 % 93 % 0 %
Kauppa 0 % 92 % 8 %
Palvelu 5 % 95 % 0 %
Julkinen sektori 16 % 72 % 12 %
Yhteensä 12 % 82 % 6 %
28. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
29
7.3 ICT-sopimusten, -laitteiden- ja lisenssien
rekisteröinti
Kysymys: Onko yrityksellänne rekisterit ICT-sopimuksista, -laitteista- ja lisensseistä?
Selvitimme miten hyvin yritykset ovat huolehtineet omaisuutensa kirjaamisesta. Tänä
vuonna muutimme kysymyksen asettelua siten, että pyysimme vastaajia arvioimaan
rekisterejä kolmen eri osa-alueen näkökulmasta; sovelluskehityksen, sovellusylläpidon
sekä palvelutuotannon ja –tuen.
Yli puolella vastaajista oli kaikista sopimuksista, laitteista ja lisensseistä rekisteri.
Vastaukset vaihtelivat hyvin vähän kolmen eri osa-alueen välillä.
Kysymyksellä ei ole varsinaista vertailupohjaa edellisiltä vuosilta, sillä tämä oli
ensimmäinen vuosi kun kyseistä jaottelua käytettiin vastaamisessa.
0
10
20
30
40
50
60
ICT-lisenssitICT-laitteetICT-sopimukset
Kyllä, kaikista
Kyllä, osasta
Ei
En osaa sanoa
29. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
30
7.4 Kuluttajistuminen ja BYOD
Kysymys: Saavatko yrityksenne työntekijät tehdä työnsä omilla päätelaitteillaan?
Kyllä
Rajatusti
(esimerkiksi vain
määrätyissä
tehtävissä)
Ei En osaa sanoa
Liiketoiminta 26% 34 % 37 % 3 %
Tietohallinto 11 % 33 % 56 % 0 %
Yhteensä 18 % 33 % 48 % 1 %
Halusimme selvittää sallivatko yritykset työntekijöidensä käyttävän työssään omia
puhelimia, kannettavia tietokoneita, tabletteja yms.
Omien päätelaitteiden käyttö työn tekemiseen on vastanneiden mukaan edelleen
hyvin rajattua tai kokonaan kiellettyä (81 %). Luku oli hieman laskenut edellisvuoden
vastaavasta (83 %). ICT- ja kaupan alalla omat päätelaitteet olivat käytössä laajimmin.
Tutkimuksen mukaan omien laitteiden käyttö on hieman vapautunut isoissa yrityksissä
viime vuosiin verrattuna. Tietohallinnossa omia laitteita saa käyttää huomattavasti
vähemmän kuin liiketoiminnan puolella.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Julkinen
sektori
PalveluKauppaTeollisuusICT-
toimiala
Kyllä
Rajatusti
(esimerkiksi vain
määrätyissä
tehtävissä)
Ei
En osaa sanoa
30. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
31
7.5 Pilvipalveluiden luotettavuus
Kysymys: Onko pilvipalveluiden tietoturva mielestänne...
riittävän
hyvällä
tasolla
melko
hyvällä
tasolla
riittämät-
tömällä
tasolla
en käytä pilvi-
palveluita
tietoturva-
riskien vuoksi
en osaa
sanoa
Liiketoiminta 23 % 37 % 10 % 15 % 15 %
Tietohallinto 10 % 48 % 21 % 14 % 7 %
Yhteensä 16 % 43 % 16 % 15 % 10 %
Halusimme selvittää mikä on johdon näkemys pilvipalveluiden tietoturvasta.
Yli puolet vastanneista ei epäile pilvipalveluiden tietoturvaa merkittävästi (59 %). Vajaa
kuudennes vastaajista (15 %) ei hanki pilvipalveluita tietoturvasyistä. Tietohallinto
suhtautuu edelleen epäilevämmin pilvipalveluiden tietoturvaan kuin liiketoiminta.
Kaiken kaikkiaan luottamus pilvipalveluiden tietoturvaan on hieman laskenut
edellisvuodesta. Syynä saattaa olla esimerkiksi lukuisat tietovuodot ja uutisoinnit
NSAn tietourkinnasta.
0
10
20
30
40
50
TietohallintoLiiketoiminta
Riittävän hyvällä
tasolla
Melko hyvällä
tasolla
Riittämättömällä
tasolla
En käytä
pilvipalveluita
tietoturvariskien
vuoksi
En osaa sanoa
31. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
32
8 KUSTANNUKSET
8.1 Tietohallinnon kustannusten hallinta
Kysymys: Miten ICT-kustannukset kohdistetaan yrityksessänne?
Pääosin
liiketoiminta-
palveluille
Pääosin
liiketoiminta-
yksiköille
Pääosin ICT-
kustannus-
paikalle
En osaa sanoa
Liiketoiminta 18% 34 % 39 % 9 %
Tietohallinto 8 % 32 % 58 % 2 %
Yhteensä 12 % 33 % 50 % 5 %
Halusimme selvittää miten tietohallinnon kustannukset kohdennetaan. Kysymyksen
asettelua on tänän vuonna muutettu selvittämään nimenomaan kustannusten
kohdentamista.
Puolet (50 %) yrityksistä ilmoitti tietohallinnon kustannusten kohdentuvan ICT
kustannuspaikalle. Tietohallinnon ja liiketoiminnan näkemyksen kohdennuksista erosivat
hieman, liiketoiminta kertoi kustannusten kohdentuvan hieman tietohallintoa enemmän
liiketoimintapalveluille, tietohallinto taas ICT-kustannuspaikalle.
0
10
20
30
40
50
60
TietohallintoLiiketoiminta
Pääosin liiketoiminta-
palveluille
Pääosin liiketoiminta-
yksiköille
Pääosin ICT-
kustannuspaikalle
En osaa sanoa
32. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
33
9 HANKINTATOIMI
9.1 ICT-toimintojen ulkoistaminen
Kysymys: Millaisia ICT-toimintojen ulkoistukseen liittyviä tavoitteita teillä on
sovelluskehityksen, sovellusylläpidon ja palvelutuotannon ja -tuen osalta?
Halusimme selvittää pyrkivätkö tietohallinnot ulkoistamaan vai purkamaan ICT-
toimintojen ulkoistamista. Tänä vuonna muutimme kysymyksen asettelua siten,
että vastaajat arvioivat ulkoistamista kolmen eri osa-alueen näkökulmasta;
sovelluskehityksen, sovellusylläpidon sekä palvelutuotannon ja –tuen.
Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista kertoi ulkoistuksien pysyvän ennallaan. Lopuista
vastaajista valtaosa kertoi ulkoistuksia lisättävän, vain muutama ilmoitti ulkoistuksia
purettava yrityksessä.
Kysymyksellä ei ole varsinaista vertailupohjaa edellisiltä vuosilta, sillä tämä oli
ensimmäinen vuosi kun kyseistä jaottelua käytettiin vastaamisessa. Kokonaistulokset
kuitenkin vastaavat hyvin edellisvuosien trendiä.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Palvelutuotanto
ja -tuki
SovellusylläpitoSovelluskehitys
Ulkoistusta lisätään
Ulkoistusta puretaan
Ei muutoksia
En osaa sanoa
33. Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014
10 TRENDIKYSYMYS – DIGITALISAATIO
10.1 Digitalisaation vaikutukset
Kysymys: Miten paljon uskotte digitalisaation muuttavan yrityksenne toimintaa
seuraavan kahden vuoden aikana?
Erittäin paljon Jonkin verran Ei kovin paljon En osaa sanoa
Liiketoiminta 28 % 48 % 18 % 6 %
Tietohallinto 23 % 62 % 15 % 0 %
Yhteensä 25 % 56 % 16 % 3 %
Halusimme selvittää miten vastaajat näkevät digitalisaation vaikutuksen oman
yrityksensä toimintaan.
Sekä liiketoiminnan että tietohallinnon edustajat näkevät digitalisaation vaikuttavan
yrityksen toimintaan, tietohallinnon edustajat ovat hieman vahvemmin vakuuttuneita
vaikutuksista. Toimialakohtaiset erot ovat yllättävän suuret, teollisuuden ja kaupan alalla
vaikutuksia nähdään muita aloja selkeästi vähemmän. Teollisuuden edustajista jopa
kolmannes ei usko digitalisaation vaikuttavan yritykseensä kovin paljon.
34
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Julkinen
sektori
PalveluKauppaTeollisuusICT-
toimiala
Erittäin paljon
Jonkin verran
Ei kovin paljon
En osaa sanoa