Teimme esitteen paristakymmenestä alan ammattilaisesta, jotta naiset kiinnostuisivat alasta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Kaikilla mukana olijoilla on oma tausta ja kasvupolku ICT:n äärelle. Vaikka esite kertoo naisten urapolusta, löytyy näiden tarinoiden joukosta hyviä esimerkkejä siitä miten monipuolisiin tehtäviin ICT-alalla voi päätyä, sukupuolesta riippumatta.
TIVIA ja Hetkyn ICT Ladies -verkosto keräsivät ICT-alalla työskentelevien naisten uratarinoita yksiin kansiin. Uratarinoiden keräämisen taustalla vaikuttaa halu kannustaa lisää nuoria naisia ICT-alalle. Vaikka keräyksen kohteena oli tällä kertaa nimenomaan naisten uratarinat, löytyy näiden parinkymmenen tarinan joukosta hyviä esimerkkejä siitä miten monipuolisiin tehtäviin ICT-alalla voi päätyä, sukupuolesta riippumatta.
ICT-leidien uratarinat 1/2017 on jo kolmas versio 20 alan naisen urasta. Jokaisella on oma tarinansa, mistä kaikki alkoi ja missä mennään nyt. Ala kasvaa ja on jatkossa entistä merkittävämpi työllistäjä. Tällä esitteellä on tarkoitus viestiä niille, jotka miettivät vielä tulevaa opiskelupaikkaansa, miksi kannattaisi valita juuri tämä ala, mitä on tarjolla nyt ja tulevaisuudessa. Toisaalta alalla jo oleville esite voi antaa ajatuksen uudesta suunnasta, samalla työnantajalla tai toisella, Suomessa tai ulkomailla.
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland Essi Ryymin
Esitys työn murroksesta, tulevaisuuden osaamisista ja niiden ketterästä kehittämisestä Management Institute of Finlandin Tulevaisuus -teemaisessa workshopissa 18.1. 2018, Helsinki. Esitys on kiteytys ja koonta niistä ajankohtaisista työnmurroksen selvityksistä, joita hyödynnämme TKI-työn sekä yritysyhteistyön tukena Hämeen Ammattikorkeakoulussa.
Tutustu strategisen tutkimuksen päivitettyihin ratkaisukortteihin, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon vuonna 2019. Kortit tarjoavat tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja auttavat löytämään asiantuntijoita, joilla on uusin tutkimustieto ja siihen perustuvia politiikkasuosituksia yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön.
Korttipakka jakautuu neljään maahan:
TEKNOLOGIAN JA TYÖN MURROKSET
ILMASTONMUUTOS, LUONNONVARAT JA ENERGIA
OSALLISTUVA KANSALAISUUS
HYVINVOINTI JA PERUSTURVA
Tämä pakka on päivitetty vuonna 2019.
Lue lisää strategisesta tutkimuksesta ja tilaa uutiskirje: strateginentutkimus.fi
Twitter: @Akatemia_STN
#strateginentutkimus
#ratkaisujatieteestä
Tarjolla sinullekin: Sähköisiä oppimisympäristöjäKari Mikkelä
Tekniikan Akateemiset -lehti 8/2001
"Olisi hauska tehdä pieni katugallup, jossa
ihmisiltä kysyttäisiin, mitä he ymmärtävät sanoilla
tietoyhteiskunta ja sähköinen oppiminen. Entä
jos kysymys kuuluisi: mitä on eLearning? Vastausten
kirjo olisi hämmästyttävä.
DI Kari Mikkelä haluaa saada elämän makua
näihin mantroihin.
– Tärkeintä on, että ollaan nöyrästi ihmisen
asialla ja tuotetaan palveluja aitoihin tarpeisiin.
Jos toimitaan vain teknologian tai pelkän rahan
ehdoilla, ei onnistuta."
SAK:n koulutusasioiden päällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 1.6.2017. Uusi aikuiskoulutus oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2017.
TIVIA ja Hetkyn ICT Ladies -verkosto keräsivät ICT-alalla työskentelevien naisten uratarinoita yksiin kansiin. Uratarinoiden keräämisen taustalla vaikuttaa halu kannustaa lisää nuoria naisia ICT-alalle. Vaikka keräyksen kohteena oli tällä kertaa nimenomaan naisten uratarinat, löytyy näiden parinkymmenen tarinan joukosta hyviä esimerkkejä siitä miten monipuolisiin tehtäviin ICT-alalla voi päätyä, sukupuolesta riippumatta.
ICT-leidien uratarinat 1/2017 on jo kolmas versio 20 alan naisen urasta. Jokaisella on oma tarinansa, mistä kaikki alkoi ja missä mennään nyt. Ala kasvaa ja on jatkossa entistä merkittävämpi työllistäjä. Tällä esitteellä on tarkoitus viestiä niille, jotka miettivät vielä tulevaa opiskelupaikkaansa, miksi kannattaisi valita juuri tämä ala, mitä on tarjolla nyt ja tulevaisuudessa. Toisaalta alalla jo oleville esite voi antaa ajatuksen uudesta suunnasta, samalla työnantajalla tai toisella, Suomessa tai ulkomailla.
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland Essi Ryymin
Esitys työn murroksesta, tulevaisuuden osaamisista ja niiden ketterästä kehittämisestä Management Institute of Finlandin Tulevaisuus -teemaisessa workshopissa 18.1. 2018, Helsinki. Esitys on kiteytys ja koonta niistä ajankohtaisista työnmurroksen selvityksistä, joita hyödynnämme TKI-työn sekä yritysyhteistyön tukena Hämeen Ammattikorkeakoulussa.
Tutustu strategisen tutkimuksen päivitettyihin ratkaisukortteihin, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon vuonna 2019. Kortit tarjoavat tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja auttavat löytämään asiantuntijoita, joilla on uusin tutkimustieto ja siihen perustuvia politiikkasuosituksia yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön.
Korttipakka jakautuu neljään maahan:
TEKNOLOGIAN JA TYÖN MURROKSET
ILMASTONMUUTOS, LUONNONVARAT JA ENERGIA
OSALLISTUVA KANSALAISUUS
HYVINVOINTI JA PERUSTURVA
Tämä pakka on päivitetty vuonna 2019.
Lue lisää strategisesta tutkimuksesta ja tilaa uutiskirje: strateginentutkimus.fi
Twitter: @Akatemia_STN
#strateginentutkimus
#ratkaisujatieteestä
Tarjolla sinullekin: Sähköisiä oppimisympäristöjäKari Mikkelä
Tekniikan Akateemiset -lehti 8/2001
"Olisi hauska tehdä pieni katugallup, jossa
ihmisiltä kysyttäisiin, mitä he ymmärtävät sanoilla
tietoyhteiskunta ja sähköinen oppiminen. Entä
jos kysymys kuuluisi: mitä on eLearning? Vastausten
kirjo olisi hämmästyttävä.
DI Kari Mikkelä haluaa saada elämän makua
näihin mantroihin.
– Tärkeintä on, että ollaan nöyrästi ihmisen
asialla ja tuotetaan palveluja aitoihin tarpeisiin.
Jos toimitaan vain teknologian tai pelkän rahan
ehdoilla, ei onnistuta."
SAK:n koulutusasioiden päällikön Mikko Koskisen esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 1.6.2017. Uusi aikuiskoulutus oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2017.
Tutkimuksen ICT-alan yritysten myynnin esteistä toteuttivat yhteistyössä Ohjelmistoyrittäjät ry, Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry ja Pro Growth Consulting Oy. Tutkimus perustuu sekä verkkolomakkeeseen että henkilökohtaisiin haastatteluihin. Vastaajia oli yhteensä 108, ja he edustivat ohjelmistoalan yrittäjiä sekä yritysjohtoa. Tutkimus toteutettiin nyt toista kertaa.
Tietotekniikan liiton ja tietohallintojen palvelutalo Sofigaten
vuosittainen valtakunnallinen tutkimus, joka kartoittaa tietohallinnon johtamisen tilaa Suomessa sekä selvittää tietohallintojen ja liiketoiminnan yhteistyötä, hallintotapoja ja toiminnan mittaamista.
Tiukentunut kustannustenhallinta näkyy suomalaisyritysten tietohallinnoissa. ICT:n toimintaa johdetaan ja seurataan yhä vahvemmin kustannusten näkökulmasta. Edellisvuoteen verrattuna liiketoimintajohto näkee ICT:n myös enemmän operatiivisena toimintana kuin osana yritysstrategian toteutusta.
The annual IT barometer of the Finnish Information Processing Association charts the importance of Information Technology (IT) for Finnish companies and organisations. The barometer gathers the views of the executive personnel about the utilisation of information technology, the kinds of changes to be expected within the next years, and the kind of IT know-how needed in the organisation in the future. The IT barometer can also be used to measure the differences of opinion between corporate and IT management personnel.
TIVIAn tuoreen palkkatutkimuksen mukaan IT-alan palkkojen aikaisempi positiivinen palkkakehitys pysähtyi, ja kääntyi jopa niukasti laskuun vuonna 2015. Kaikkien palkkojen keskiarvo oli 4 379 euroa ja kokonaispalkkojen keskiarvo 4 627 euroa.
Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen on #TIEKE40-juhlavuosijulkaisu.
Digitalisaatio on matka, jonka määränpää on tuntematon. Menneisyyden kokemuksista voi kuitenkin ponnistaa kohti uutta. Yli 50 eri alan asiantuntijaa jakaa julkaisussa ajateltavaa ja suuntaa yhteiselle retkellemme kohti osaavaa, ihmiskeskeistä ja yhteentoimivaa tietoyhteiskuntaa. Samalla tutustumme siihen mullistavaan kehitykseen, jonka esimerkiksi liiketoimintaprosessit, osaamisen kehittäminen ja taloushallinto ovat kokeneet tietoyhteiskuntakehityksen myötä.
Julkaisun voi myös tilata painettuna täältä: https://tieke.fi/tieken-40-vuotis-juhlajulkaisun-tilaus/
Taikoja-koordinaatiohankkeen webinaarissa 19.5.2017 pidetty esitys. Webinaari oli tarkoitettu kaikille ICT-perustaitojen oppimisesta ja kouluttamisesta kiinnostuneille.
Miten rakennetaan yhteisöllisyyttä tukeva digitaalinen ratkaisu organisaatiorajat ylittävässä projektissa? Ambientian asiakas kertoo, puhujana verkkoviestintäpäällikkö Heikki Pölönen, OAJ
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
Iloinen TKI-tiimi ratkaisuna korkeakoulujen TKI-toiminnan tehostamiseen. 200 henkilötyöpäivää / vuosi tiukkaa tekemistä. Ei yksilö, vaan tiimi. Käytössä koko tiimin tiedot, taidot, kokemus ja sosiaalinen pääoma. Palkkio voidaan sitoa tuloksiin.
Tutkimuksen ICT-alan yritysten myynnin esteistä toteuttivat yhteistyössä Ohjelmistoyrittäjät ry, Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry ja Pro Growth Consulting Oy. Tutkimus perustuu sekä verkkolomakkeeseen että henkilökohtaisiin haastatteluihin. Vastaajia oli yhteensä 108, ja he edustivat ohjelmistoalan yrittäjiä sekä yritysjohtoa. Tutkimus toteutettiin nyt toista kertaa.
Tietotekniikan liiton ja tietohallintojen palvelutalo Sofigaten
vuosittainen valtakunnallinen tutkimus, joka kartoittaa tietohallinnon johtamisen tilaa Suomessa sekä selvittää tietohallintojen ja liiketoiminnan yhteistyötä, hallintotapoja ja toiminnan mittaamista.
Tiukentunut kustannustenhallinta näkyy suomalaisyritysten tietohallinnoissa. ICT:n toimintaa johdetaan ja seurataan yhä vahvemmin kustannusten näkökulmasta. Edellisvuoteen verrattuna liiketoimintajohto näkee ICT:n myös enemmän operatiivisena toimintana kuin osana yritysstrategian toteutusta.
The annual IT barometer of the Finnish Information Processing Association charts the importance of Information Technology (IT) for Finnish companies and organisations. The barometer gathers the views of the executive personnel about the utilisation of information technology, the kinds of changes to be expected within the next years, and the kind of IT know-how needed in the organisation in the future. The IT barometer can also be used to measure the differences of opinion between corporate and IT management personnel.
TIVIAn tuoreen palkkatutkimuksen mukaan IT-alan palkkojen aikaisempi positiivinen palkkakehitys pysähtyi, ja kääntyi jopa niukasti laskuun vuonna 2015. Kaikkien palkkojen keskiarvo oli 4 379 euroa ja kokonaispalkkojen keskiarvo 4 627 euroa.
Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen on #TIEKE40-juhlavuosijulkaisu.
Digitalisaatio on matka, jonka määränpää on tuntematon. Menneisyyden kokemuksista voi kuitenkin ponnistaa kohti uutta. Yli 50 eri alan asiantuntijaa jakaa julkaisussa ajateltavaa ja suuntaa yhteiselle retkellemme kohti osaavaa, ihmiskeskeistä ja yhteentoimivaa tietoyhteiskuntaa. Samalla tutustumme siihen mullistavaan kehitykseen, jonka esimerkiksi liiketoimintaprosessit, osaamisen kehittäminen ja taloushallinto ovat kokeneet tietoyhteiskuntakehityksen myötä.
Julkaisun voi myös tilata painettuna täältä: https://tieke.fi/tieken-40-vuotis-juhlajulkaisun-tilaus/
Taikoja-koordinaatiohankkeen webinaarissa 19.5.2017 pidetty esitys. Webinaari oli tarkoitettu kaikille ICT-perustaitojen oppimisesta ja kouluttamisesta kiinnostuneille.
Miten rakennetaan yhteisöllisyyttä tukeva digitaalinen ratkaisu organisaatiorajat ylittävässä projektissa? Ambientian asiakas kertoo, puhujana verkkoviestintäpäällikkö Heikki Pölönen, OAJ
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
Iloinen TKI-tiimi ratkaisuna korkeakoulujen TKI-toiminnan tehostamiseen. 200 henkilötyöpäivää / vuosi tiukkaa tekemistä. Ei yksilö, vaan tiimi. Käytössä koko tiimin tiedot, taidot, kokemus ja sosiaalinen pääoma. Palkkio voidaan sitoa tuloksiin.
MIF on Suomen monipuolisin työyhteisöjen kehittäjä ja tuloksenteon vauhdittaja.
Tarjoamme kattavat kehittämispalvelut johtamisessa, viestinnässä ja kansainvälisyydessä niin Suomessa kuin maailmalla. Meillä on käytännönläheiset ja osallistavat diagnoosi- ja kehittämismenetelmät sekä mittava asiantuntijaverkosto.
MIF yhdistää kolme arvostettua ja kokenutta asiantuntijayritystä: Fintran osaamisen kansainvälisessä liiketoiminnassa, Inforin viestinnässä ja Johtamistaidon Opisto JTO:n johtamisessa.
Liiketoiminta-alueita ovat avoimet ja yrityskohtaiset valmennukset ja tapahtumat, tutkintokoulutukset, oppisopimuskoulutukset ja ELY-toiminta, tutkimus ja konsultointi, rekrytoinnin palvelut sekä ammattijulkaisut.
Palvelut on tarkoitettu organisaatioiden ylimmälle johdolle, esimiehille, assistenteille sekä asiantuntijoille, erityisesti viestinnän, HR:n ja kansainvälisen kaupan ammattilaisille. Palveluja tarjotaan niin yrityksille, julkiselle sektorille kuin järjestöillekin.
Asiakkainamme on noin 3 000 eri yritystä ja organisaatiota. Koulutusohjelmiimme osallistuu yli 30 000 henkilöä vuosittain. MIF tarjoaa palveluita kattavasti kaikkialla Suomessa ja toimii myös maan rajojen ulkopuolella. Olemme pitäneet valmennusohjelmia yli 50:ssa maassa, kuudella eri mantereella. Yhtiö toimii alkuvaiheessa JTO:n, Fintran ja Inforin tiloissa pääkaupunkiseudulla sekä alueellisissa toimipisteissä Tampereella, Jyväskylässä, Vaasassa, Oulussa, Brysselissä ja Pietarissa.
Tutustu strategisen tutkimuksen päivitettyihin ratkaisukortteihin, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon. Kortit tarjoavat tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja auttavat löytämään asiantuntijoita, joilla on uusin tutkimustieto ja siihen perustuvia politiikkasuosituksia yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön.
Korttipakka jakautuu neljään maahan:
TEKNOLOGIAN JA TYÖN MURROKSET
ILMASTONMUUTOS, LUONNONVARAT JA ENERGIA
OSALLISTUVA KANSALAISUUS
HYVINVOINTI JA PERUSTURVA
Tämä pakka on päivitetty syksyllä 2019. Ensimmäinen versio ratkaisukorteista julakistiin helmikuussa 2019 strategisen tutkimuksen Ratkaisuja tieteestä -tapahtumassa.
Lue lisää strategisesta tutkimuksesta ja tilaa uutiskirje: strateginentutkimus.fi
Twitter: @Akatemia_STN
Instagram: stn_akatemia
#strateginentutkimus
#ratkaisujatieteestä
TrendIT-tutkimushanke pureutui laajan kumppaniverkoston toimesta suomalaiseen työhön ja informaatioteknologiaan rooliin työssä. Haluamme auttaa suomalaisia organisaatioita ymmärtämään tulevaisuuden työelämää ja teknologian roolia menestyvissä organisaatioissa. TrendIT-työpaja tuo käyttöösi tietovarannon, jonka koostimme hankkeen aikana.
Oletko ict-ammattilainen, ict-alan opiskelija tai muuten vain kiinnostunut ict-alasta?
Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry on Suomen johtava tieto- ja viestintätekniikan alan liitto, joka tarjoaa osaamista ja verkostoja digitaalisemman Suomen parhaaksi.
Tarjoamme yrityksellesi tai yhteisöllesi kolme tapaa tehdä yhteistyötä TIVIAn kanssa ja hyödyntää TIVIA-yhteisöä:
1. Yhteisöjäsenyys TIVIA-jäsenyhdistyksessä
2. TIVIA-kumppanuus
3. TIVIA Plus -palvelut
Ohjelmistoyrittäjien ja Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIAn teettämä, ja ProGrowthin tuottama, tutkimus kertoo, mitkä ovat ICT-alan myynnin esteet. Näkemyksiä kysyttiin reilulta sadalta ICT-yritysten johtajalta. Tulokset kertovat karua kieltä myynnin ja digitaalisuuden tilasta.
Digitalisaatio tuottaa Suomessa jähmeästi uutta liiketoimintaa. Lähes puolessa suomalaisyrityksistä ja -organisaatioista ei ole lainkaan nimettyä roolia digitalisaation johtamiseen. Melkein 70 prosenttia IT- ja liiketoimintapäättäjistä kertoo, ettei digitalisaatio ole lisännyt johdon kiinnostusta globaaliin liiketoimintaan. Tulos käy ilmi tietohallintojen palvelutalo Sofigaten, TIVIAn ja Aalto-yliopiston toteuttamasta vuosittaisesta Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimuksesta.
Yritykset laiminlyövät edelleen IT-projektien onnistumisen seurannan, käy ilmi Tietohallintojen palvelutalo Sofigaten, TIVIAn (ent. Tietotekniikan liitto) ja Aalto-yliopiston toteuttamasta Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimuksesta. Tulos vastaa edellisvuosien tilannetta ja kertoo siitä, että projektien suunnitteluun ja vastuunjakoon jää aukkoja. Yritykset keskittyvät projektien läpivientiin, mutta yhden päätyttyä siirtyvät heti seuraavaan. Johto ei vaadi tai vastuuta tulosten seurantaa riittävästi, mikä aiheuttaa riskin, että epäonnistumisen ja onnistumisen syitä ei tunnisteta.
Olemme julkaisseet tämän vuoden ensimmäisen TIVIA News -jäsenlehden Tivi-lehden välissä. Sisältö puhuttelee alan ammattilaisia johtajista asiantuntijoihin. Haastateltaviksi on valikoitu henkilöitä, jotka kertovat alan asioista muutoksen keskellä. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mitä odotetaan, mitä tehdään ja mitä saadaan? Minkälaisia mahdollisuuksia ala tarjoaa monille yrityksille liiketoiminnan kehittämiseen?
Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n teettämästä seitsemännestä IT-barometrista selviää, että suomalaisyritysten kyvyssä soveltaa IT:tään on rutkasti parannettavaa. Vuonna 2014 etenkin pilvipalvelut tekivät läpimurtonsa.
IT-ura-tutkimus 2014 aineiston perusteella tieto- ja viestintätekniikan aloilla palkat ovat nousseet keskimääräistä enemmän. Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden heinä-syyskuussa palkat nousivat keskimäärin 1,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Syys-lokakuussa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan IT-alan palkat puolestaan ovat nousseet 2,2 prosenttia.
IT-ura-tutkimuksen toteuttaa vuosittain Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry, TIVIA (entiseltä nimeltään Tietotekniikan liitto). Käytännön tutkimustyön teki Innolink Research Oy. Kysely tehtiin internet-kyselynä ja siihen vastasi 1 640 IT-alan ammattilaista.
Pro Growthin, Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry:n ja Ohjelmistoyrittäjien yhteistyössä toteuttama, valtakunnallinen ICT-alan myynnin esteet -tutkimus on ensimmäinen alallaan. Tutkimus kartoittaa ja kokoaa yhteen ICT-alan toimitusjohtajien ja myyntijohtajien näkemyksiä yritystensä ja toimialansa myynnin esteistä, kehittämismahdollisuuksista ja alan kuumista puheenaiheista. Tutkimus on vuosittainen ja se toteutettiin nyt ensimmäisen kerran. Säännöllisen tutkimustoiminnan avulla päästään seuraamaan ICT-alan myynnin kehittymistä, kipupisteitä ja trendejä Suomessa.
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2014 -tutkimusTIVIA ry
Suomalaisissa yrityksissä laiminlyödään projektien onnistumisen seurantaa
Tietohallintojen palvelutalo Sofigaten ja TIVIAn (ent. Tietotekniikan liitto) toteuttama Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimus kertoo useiden yritysten laiminlyövän projektiensa onnistumisen seurannan. Valtakunnallisessa tietohallintojen johtamisen tutkimuksessa selvitettiin johdon näkemyksiä tietohallinnon nykytilasta Suomessa. Toimialoittain tarkasteltuna tuloksista käy ilmi, että ICT-alalla on jo tunnistettu digitalisaation tuomat muutokset, kun muilla aloilla ei vielä nähdä sen vaikuttavan toimintaan merkittävällä tavalla.
Vuoden 2013 tutkimus antaa IT-ammattilaisten arjesta kuvan, joka keskiarvojen tasolla poikkeaa edellisistä vuosista vähemmän kuin vuoden mittaan kuullut synkät talousuutiset olisivat antaneet aiheen odottaa. Palkatkin ovat jatkaneet nousuaan, tosin nousuvauhti on hidastunut merkittävästi aikaisemmista vuosista.
Tietotekniikan liiton kuudenteen IT-barometritutkimukseen osallistuneet runsaat 200 liiketoiminta- ja tietotekniikkajohtajaa kokevat IT:n vaikutukset liiketoimintaan erittäin myönteisiksi. He arvioivat tietotekniikan merkityksen vielä kasvavan. IT:n mahdollistamien innovaatioiden koettiin kasvattaneen yritysten liikevaihtoa vuoden aikana viidellä prosentilla, alentaneen kustannuksia viidellä prosentilla ja parantaneen kannattavuutta yli neljällä prosentilla. Nämä arviot ylittävät erittäin selvästi BKT:n ja kansantalouden tuottavuuden kasvun.
FIPA provides its members a high quality mentoring program where experienced IT professionals transfer valuable knowledge to professionals of the future.
Mentoring program is a yearlong person-to-person interaction where a competent and experienced senior expert will act as a mentor. Mentor guides, supports and assists a younger professional, a mentee, to develop professional skills and success. Program offers thought-provoking and topical training sessions with a skilled network for mentors as well as new insights through the mentoring of a young talent.
ECQA-yhdistyksen ja sen toiminnan esittely (2012)TIVIA ry
Yleishyödyllinen yhdistys, joka yhdistää koulutuksen tarjoajat ja tuhannet ammattilaiset Euroopassa ja muuallakin.
Yhtenäisen Eurooppalaisen sertifiointimenettelyn tarjoaja lukuisille yhdessä määritellyille osaamisalueille.
Alan osaajien yhdistäjä, joka tukee ammatillisen osaamisen määrittelyä ja kehittämistä (Osaamiskuvaukset).
Laatukriteerien asettaja kouluttajaorganisaatioille ja kouluttajille, jotta koulutuksen taso voidaan taata.
Kaikkien sertifioitujen ammattilaisten puolestapuhuja.
Tietotekniikan liiton (TTL) vuoden 2009 IT-barometrissa IT:n vaikutusta liiketoimintaan kuvaavat tunnusluvut lähes kaksinkertaistuivat vuoteen 2008 verrattuna. Peräti 96 prosenttia vastaajista näkee, että IT:n rooli kilpailutekijänä korostuu jatkossa (vrt. 88 prosenttia vuonna 2008), ja 77 prosenttia vastaajista kertoo yrityksensä kehittävän IT:tä strategisena voimavarana (vrt. 68 prosenttia vuonna 2008). Toisaalta IT-kustannusten osuuden liikevaihdosta odotetaan pysyvän ennallaan tai laskevan. Tutkimukseen vastasi taantuman alkukuukausien aikana 121 liiketoiminta- ja tietohallintojohtajaa.
The annual IT barometer of the Finnish Information Processing Association has now been conducted for the third time. The barometer charts the importance of information technology (IT) for Finnish companies. Participating in the IT barometer this time were 176 persons in business or IT management in Finnish organisations of over 500 persons.
During the economic downturn, criticism levelled against the immediate utilisation of IT and, in particular, the operations of IT management has clearly increased, especially in business management. This increased criticism of IT and IT management likely reflects the high expectations placed on IT which have been difficult to fulfil in the poor financial situation.
IT-investointeja karsitaan taantuman jälkimainingeissa, silti IT nähdään myös toipumiskeinona.
Tietotekniikan liiton vuotuinen IT-barometri toteutettiin nyt kolmannen kerran. Barometri kartoittaa IT:n merkitystä suomalaisille yrityksille. IT-barometriin vastasi 176 liiketoiminta tai IT-johtoon kuuluvaa henkilöä yli 500 hengen suomalaisorganisaatioista. Taantuman aikana kriittisyys IT:n välitöntä hyödyntämistä ja varsinkin tietohallintojen toimintaa kohtaan on kasvanut selvästi etenkin liiketoimintajohdossa. Kriittisyyden lisääntyminen IT:tä ja tietohallintoa kohtaan kuvastanee IT:lle asetettuja suuria odotuksia, joita on ollut vaikea lunastaa heikossa taloustilanteessa.
Published by the Finnish Information Processing Association, the yearly IT Barometer charts the importance of IT to Finnish organizations. In the IT Barometer, we study Finnish IT and business management’s views on how IT is utilized in their organizations, how IT produces value for their business, and what factors and competences are seen to contribute to future success.
This is the fourth IT Barometer and during these four years, we have seen dramatic changes in IT and the role of IT in Finnish companies. During these four years, we have gone through one downturn and we are now potentially entering another. During 2009, 2010 and 2011, we have monitored the effect that the general economic trend has on IT and perceptions on IT. During these four years, we also have seen the rise of consumerization, including social media services and a new class of smart phones and tablet computers. IT has also undergone a process of consumerization – new services and devices now first come to consumer markets and move from there to corporate use – oftentimes after years of delay.
Vuoden 2011 IT-barometrista selviää muun muassa mitä IT- ja yritysjohto ajattelevat pilvipalveluista, miten suhtaudutaan sosiaalisen median käyttöön työpaikoilla ja mikä on yritysten kanta kuluttajistumiseen.
Tämä on tiivistelmäversio kokonaisesta raportista. Voit ostaa raportin kokonaisuudessaan Tietotekniikan liitolta.
Tietotekniikan liiton perinteinen palkkatutkimus suoritettiin keväällä 2011 yhteistyössä Tietoviikon kanssa. Palkkatutkimusta on toistettu 1–2 vuoden välein ja tuloksista on saatavissa vertailukelpoisia tietoja vuosilta 2005–2011.
1. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry
Lars Sonckin kaari 12
02600 Espoo
www.tivia.fi
ICT-leidien
uratarinoita
2. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2016
ICT-ala kasvaa ja kehittyy tulevaisuudessakin
Tämä esite on tehty siksi, että nostaisimme kiinnostusta ICT-alaa kohtaan. Koska
ala kehittyy ja on täynnä mahdollisuuksia, toivotaan erityisesti naisten kiinnostu-
van alan tarjoamista vaihtoehdoista jatkossa enemmän.
Toistaiseksi ja edelleen, alalle hakeutuu huomattavasti vähemmän naisia kuin
miehiä. Taustalla saattaa olla edelleen käsitys siitä, että ala on hyvin tekniikkapain-
otteinen, töitä tehdään pääosin koneiden kanssa. Kuitenkin suurin osa alan työpai-
koista sisältää paljon muutakin kuin tekniikkaa.
Digitalisaation myötä ICT-ala on suuressa muutoksessa ja hyötyjen täyspainoiseen
ulosmittaamiseen on paljon sen kaltaisia tehtäviä, joihin naisten edellytykset usein
sopivat miehiä paremmin. Esimerkkeinä voidaan mainita erilaiset asiakkuuksien ja
projektien hallintaan, viestintään ja markkinointiin liittyvät tehtävät.
Naisten vahvuuksia ovat mm. monen asian yhtaikainen hoitaminen, pitkäjän-
teisyys, sujuva kommunikaatio sekä asioiden loppuunsaattaminen ja aikatauluista
kiinnipitäminen. Lisäksi alalla tarvitaan paljon käyttöliityntäsuunnittelua ja palvelu-
muotoilua, missä naisten kyvykkyydet pääsevät hyvin oikeuksiinsa.
Tutkimusten mukaan ICT-ala on vuosi vuodelta näyttäytynyt keskimääräistä ta-
sa-arvoisempana alana palkkauksen suhteen. Lisäksi aiemmin mainittu alan jatku-
va kehittyminen sekä yritysten digitalisoitumisen tarve luo mielenkiintoisia uusiak-
in positioita sekä mahdollistaa kasvun omalla uralla.
Näemme hyvin tärkeänä tulevaisuutta ajatellen, että saamme naiset kiinnostu-
maan alasta. Haasteena niin Suomessa kun koko Euroopassakin meillä on se tosia-
sia, että ICT-alalla tulee olemaan erittäin suuri puute hyvistä osaajista lähivuosina.
Vuoteen 2020 mennessä arvioidaankin, että Euroopassa on noin 800 000 henkilön
vajaus ICT-ammattilaisten osalta.
Jotta ala tulisi sinulle tutummaksi, jotta kiinnostuksesi heräisi, olemme toimittaneet
oheisen teoksen mihin on kerätty poikkileikkaus ICT-alan naisista ja heidän uratari-
noista – miten ovat päätyneet alalle ja mitä he näkevät hyvänä alaa ajatellen.
Tervetuloa joukkoomme.
Robert Serén
toiminnanjohtaja
Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry
3. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2016
Nimi
Päivi Hokkanen
Nykyinen työpaikka ja -nimike
A-Katsastus Group Oy, tietohallintojohtaja
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut alalla yli 35 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Kirjoitin ylioppilaaksi 1978 ja tavoitteeni oli päästä yliopistoon lukemaan kieliä, ol-
inhan kirjoittanut viisi kieltä ja lyhyen matematiikan. Näinä vuosina lukiossa ei vielä
opetettu tietotekniikkaa. Myöhästyin hakuajoista tuona keväänä ja kävin työvoima-
toimistossa selvittämässä, mihin vielä voi pyrkiä. ATK-instituutti oli ainoa oppilaitos,
jonka kokeet olivat sopivasti vielä edessä ja päätin pyrkiä kyseiseen oppilaitokseen
viettämään välivuotta. Tämä ”välivuosi” on nyt kestänyt yhtäjaksoisesti 38 vuotta.
Ala vei mennessään ja kielet vaihtuivat COBOLiksi ja muiksi IT-työkaluiksi.
Työtehtäväni ovat olleet moninaiset. Toimin yli kymmenen vuotta pankin rahoitusy-
htiössä useassa eri IT-tehtävässä, kuten järjestelmäpäällikkönä, ja sen jälkeen kah-
deksan vuotta kahdessa eri toimittajaorganisaatiossa projekti- ja laatupäällikkönä,
myyntipäällikkönä ja johtajana. Tästä pestistä siirryin Stockmannille tietohallinto-
johtajaksi vuonna 2001 ja tämä tehtäväkenttä on pitänyt minut liikkeessä siitä al-
kaen. Olen myös viimeiset neljä vuotta toiminut Digian hallituksessa katsoen alaa
jälleen vähän uudesta näkökulmasta.
Pankkivuosieni aikana aloitin tietotekniikan opinnot Helsingin yliopistossa, mutta
pankin tarjoaman johtamiskoulutuksen myötä valmistuin ensin MBA:ksi ja sen jäl-
keen Jyväskylän yliopistosta KTM:ksi. Toimittajavuosinani suoritin myös kansain-
välisen CISA-tutkinnon. Nyt olen tekemässä väitöskirjaa IT:n johtamisesta, siitä pe-
rusopinnot suoritettuna ja kolmas artikkeli työnalla.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
IT-ala on jatkuvassa muutoksessa ja tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia toimia hyvin
monenlaisissa tehtävissä, kuten omakin urapolkuni osoittaa. Millään muulla alalla
ei ole nähdäkseni vastaavaa mahdollisuutta työskennellä yrityksen kaikkien funk-
tioiden kanssa kehittäen yrityksen liiketoimintaprosesseja IT-hankkeiden myötä
vastaamaan uusia tarpeita. Parasta alalla on jatkuva oppimisen mahdollisuus; jos
on utelias mieli ja vahva halu sekä hitunen rohkeutta, mielenkiintoisia haasteita on
taatusti tarjolla.
4. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2016
Nimi
Satu Yrjänen
Nykyinen työpaikka ja -nimike
TNS Gallup Oy, toimitusjohtaja
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Aloitin Microsoftilla vuonna 2001, jolloin rakensimme kovaa vauhtia MSN-por-
taalin myyntiä ja markkinointia sekä kasvatimme kävijämääriä ripeään tahtiin. Si-
itäpä tulikin sitten yksi Suomen vahvimmista saiteista!
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Olin aikaisemmin töissä asiakkuusjohtajana verkkomainonnan jenkkibrokereil-
la DoubleClickillä ja 24/7 Medialle, jotka myivät mainontaa MSN:ään. Tein tiivistä
yhteistyötä asiakashankinnan ja yhteismarkkinoinnin tiimoilta Microsoftin kanssa
ja jotenkin tulin sitten kaapatuksi sinne, kiitos Jukka Veräväisen. Urani jatkui pit-
kään Microsoftilla. Siirryin MSN:stä Microsoftin Small & Medium Businekseen mark-
kinointipäälliköksi vastaten asiakas- ja markkinointiviestinnästä pk-yrityksille sekä
kumppanimarkkinoinnista eri sidosryhmien kanssa. Matkani jatkui viestintäpääl-
liköstä viestintäjohtajaan ja johtoryhmän jäseneksi. Seuraavaksi sitten siirryinkin
markkinointiviestintäjohtajaksi vastaten koko Microsoftin markkinointiviestinnästä.
Ainut syy miksi lähdin 8 vuoden jälkeen Microsoftilta oli se, että sain kokeilla toimi-
tusjohtajan siipiä SEK Loyalissa.
Olen KTM ja intohimonani on ollut aina markkinointi, viestintä ja myynti sekä BI-tie-
don käyttö liiketoimintaa tukevana funktiona. Lisäksi olen aina ollut myös kiinnos-
tunut teknologiasta ja sen tuomista uusista hyötymahdollisuuksista. Varsinaista
ICT-alaa en ole opiskellut, mutta ehkäpä roolini alalla kuvastavatkin vain sitä, että
ICT-alalla tarvitaan erilaisia ihmisiä erilaisine taustoineen. Alalle mahtuvat niin hu-
manistit, kauppatieteilijät kuin insinööritkin.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Innostavinta ICT-alassa on juuri se, että voi olla keskiössä muuttamassa maailmaa,
koskipa se sitten tiedolla johtamista, kuluttajakäyttäytymistä, digitalisaatiota tai uu-
sia suuntauksia, kuten M2M tai Internet of Things -potentiaalia. Lisäksi ICT-ala kou-
luttaa hyvin työntekijöitään. Minä olin onnekas ja sain elämäni johtamiskoulutuksen
ICT-alalla. Tosin tämä posti on ikuista oppimista, et ole koskaan valmis!
5. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2016
Nimi
Jenna Fröjd
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Gofore Oy, Service Desk -asiantuntijana
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen työskennellyt ICT-alalla kaksi ja puoli vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Koulutukseltani olen datanomi. Olen valinnut alan kotoa tulleen kannustuksen ansi-
osta. Isäni on tietoliikenneinsinööri ja kasvoin tietokoneiden ympäröimänä. Minulle
oli pienestä saakka selvää, että haluan työskennellä tietokoneiden parissa ja ”isän
sihteerinä”. Vuosien mittaan ajatus hieman jalostui, mutta alavalinta pysyi selvänä.
En ole katunut valintaani päivääkään.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
ICT-ala on naiselle hyvä valinta. Alalla on naisista huutava pula. Olen huomannut,
että varsinkin nykyisessä työssäni Goforella naisten panostusta arvostetaan erity-
isen paljon ja naisnäkökulma on enemmän kuin tervetullutta. Mielestäni parasta
työssäni on työpaikkamme rento ilmapiiri, toimenkuva jossa saan tehdä asioita sekä
itsenäisesti että ryhmässä, vapaus kehittää yrityksen toimintaa ja mahdollisuus vai-
kuttaa omaan tekemiseeni.
Pidän alassa erityisesti siitä, että tällä alalla menestyvä yritys ei voi kangistua
kaavoihin eikä jämähtää paikoilleen. Alalla panostetaan työntekijöiden hyvinvointiin
ja hyvään työilmapiiriin. Rohkea nainen löytää alalta paljon mahdollisuuksia kehit-
tää itseään ja edetä urallaan.
6. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2016
Nimi
Riitta Hiltunen
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Hallinnon tietotekniikkakeskus, kehityspäällikkö
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Hallinnon tietotekniikkakeskukseen siirryin IBM:ltä, jossa toimin Portfolio Service
Managerina ja Integration Project Managerina. IBM:llä tein myös controller-tehtäviä,
joten palvelutoiminta tuli tutuksi niin operatiivisesta kuin hallinnollisesta näkökul-
masta. Lisäksi olen toiminut projektipäällikkönä Fujitsulla. Kaiken kaikkiaan olen ol-
lut ICT-alalla 15 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Alalle päädyin kun halusin hyödyntää vahvaa talouden ja hallinnon osaamistani
konsultoinnin näkökulmasta. No, ei minusta tullut järjestelmäkonsulttia eikä
ERP-toimitusten projektipäällikköä, vaan olen tehnyt infrastruktuuriprojekteja,
ns. rautaa rajalle. Olen myös ollut aina kiinnostunut tietotekniikan hyödyntämi-
sestä. ICT-alaa edeltäneessä työpaikassani sain toteuttaa tietotekniikalla uusia toi-
mintamalleja.
Teknistä koulutusta minulla ei ole. Oppini ovat taloustieteistä ja kasvatustieteistä.
ICT-alalla siis on tehtäviä joissa syvällistä teknistä osaamista ei tarvita, mutta vahva
kiinnostus tekniikkaan ja sen toiminnalliseen hyödyntämiseen pitää olla.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
ICT-ala on ollut mielenkiintoinen maailma ja antanut paljon uusia kokemuk-
sia niin liike-elämässä kuin valtionhallinnossa. Kannattaa olla rohkea, utelias ja
heittäytyä tarjoutuviin tilaisuuksiin. Itse olen toiminut näin, enkä ole katunut.
7. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2016
Nimi
Johanna Puro-Grönblom
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Basware Oyj, Senior Development Manager
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut ICT-alalla 15 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin Turun Kauppakorkeakoulussa 1990-luvulla. Ennen opintojen alkua
olin harkinnut vakavasti myös teknistä alaa, mutta se ei kuitenkaan tuntunut
omalta. Opiskelin johtamista pääaineena ja toisena pääaineenani oli tietojärjes-
telmätiede. Silloiset tietojärjestelmätieteen opinnot tutustuttivat lähinnä eri
tietokoneohjelmiin ja antoivat hyvän pohjan ja uskallusta eri perusohjelmien käytölle
ja hyödyntämiselle.
Päädyin ICT-alalle täysin vahingossa. Opiskelukaverini houkutteli minut haastattelu-
un taloushallinnon järjestelmiä valmistavaan firmaan – ja sillä tiellä ollaan. Toimin
aluksi laatukonsulttina ja vastuullani oli sovellusten testaaminen, dokumentointi ja
lokalisointien koordinointi. Basware oli tuohon aikaan pieni 60 henkilön yritys ja
alusta asti pääsin mukaan myös toimintamallien ja prosessien määrittämiseen, ke-
hittämiseen ja toimeenpanoon.
Olin melkein 10 vuotta tuotekehitysorganisaatiossa erilaisissa tehtävissä:
tuotteistustiiminvetäjänä, tuotepäällikkönä sekä projekti- ja ohjelmapäällikön teh-
tävissä. Viimeiset 5 vuotta on kulunut pääasiassa strategisten hankkeiden ja palve-
luiden kehittämishankkeissa luomassa ja toteuttamassa muutosta kansainvälisessä
ympäristössä. Yrityksen kasvun ja kansainvälistymisen myötä on avautunut jatku-
vasti uusia henkilökohtaisia mahdollisuuksia ja oppimiskokemuksia.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
ICT-alalla tapahtuu koko ajan! Ala on innovatiivinen ja sieltä on hyvä näköalapaikka
uusiin tuotteisiin, palveluihin, teknologioihin ja työkaluihin. Loppukädessä jossain on
kuitenkin aina ihminen, joka käyttää ratkaisua joko suoraan tai välillisesti, ja silloin on
tärkeää, että ratkaisu sopii hänen tarpeeseensa. Kiinnostavinta onkin kuinka teknolo-
giaa ja sovelluksia hyödynnetään niin yrityselämässä kuin kotitalouksissakin.
ICT-ala on myös monipuolinen ja sieltä löytyy monenlaisia tehtäviä markkinoinnista ja
myynnistä asiakaspalveluun, talouspalveluihin, HR:ään ja kehittämistehtäviin – jokai-
selle jotakin.
8. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2016
Nimi
Jaana Ovaska
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Traintree, yrittäjä, osaamisen ja vuorovaikutuksen
asiantuntija
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut alalla noin 30 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Halusin kielenkääntäjäksi. Ylioppilaaksi päästyäni hain myös Atk-instituuttiin (nyk.
Haaga-Helia). Tunnistin tulevaisuuden alan ja kokeilunhaluni. Edessä oli vain päivän
soveltuvuustesti. Päädyin opiskelemaan kieliä - ohjelmointikieliä.
Valmistuin, koodasin, testasin, määrittelin, suunnittelin, toimimme projektiryh-
minä ja meillä oli hauskaa. Kiinnostuin aikuisen oppimisesta ja kehittymisestä.
Siirryin ICT-opettajaksi ja opiskelin aikuiskasvatustiedettä, viestintää ja sosiaali-
psykologiaa. Kiinnostuin ICT-asiantuntijoiden ja tietosysteemien käyttäjien vuo-
rovaikutuksesta. Halusin ratkaista projekteissa toistuvan ongelman - ”emme puhu
samaa kieltä”. Tuleville ICT-asiantuntijoille korostin ”saman kielen” merkitystä on-
nistumisen näkökulmasta.
Siirryin takaisin IT-konsultointiin mm. projekti- ja laatupäälliköksi. Huomasin, että
ICT-asiantuntijat eivät ymmärrä aina edes toisiaan. Kokemukseni on, että onnis-
tumiseen vaikuttaa mm. se, miten erilaiset ihmiset kommunikoivat ja visioivat tav-
oitteita. Aloin opiskella onnistumiseen johtavia vuorovaikutus- ja ajattelutaitoja ja
sanatonta viestintää. Nykyisin konsultoin ja valmennan mm. projekteja laadukkaa-
seen yhteistyöhön.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
ICT-ala on maasto, täynnä kulkemattomia polkuja. Etukäteen et voi tietää, mihin
polku johtaa. Ala on muutoksessa kulkemista, löytöretkeilyä, oppimista, yhteisym-
märryksen hakemista, yhteistyötä ja asiakkaiden auttamista.
9. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2016
Nimi
Sara Sillanpää
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Dream Broker, Sales Consultant
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Kolme vuotta. Aloitin työssäni syksyllä 2012, heti valmistuttuani KTM:ksi
Vaasan yliopistosta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin yliopistossa kansainvälistä liiketoimintaa ja markkinointia ja hainkin
aluksi töihin perinteisimmille toimialoille, kuten vähittäiskaupan ja valmistavan te-
ollisuuden aloille. Huomasin kuitenkin nauttivani nopeasti muuttuvasta toimint-
aympäristöstä, missä pääsee haastamaan itsensä päivittäin. Innostuin myös mah-
dollisuudesta kehittää omaa osaamistaan samalla ja halusin saada työkokemusta
kansainvälistyvästä organisaatiosta. Näin ollen ICT-alalta tarjottu myyntikonsultin
työ online-video-ohjelmistoyrityksessä vastasi toiveitani erinomaisesti.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Yhteiskunta digitalisoituu ja siksi uskon, että ICT-alalla tulee olemaan töitä myös
tulevaisuudessa. ICT-alan toimijat ovat Suomessa verrattain pieniä, joten omalla
työpanoksella voi olla todella suuri merkitys yrityksen kasvuun ja menestykseen.
Työskennellessäni ICT-alalla koen olevani vahvoilla työmarkkinoilla, sillä olen
oppinut käsittelemään laajoja kokonaisuuksia ja ymmärrän muuttuvan maa-
ilman paineet tehostaa yritysten toimintaa. Parhaimmillaan työni onkin siis
asiakkaiden ja yritysten ongelmien ratkaisemista tarjottavan palvelun avulla.
Siksi minusta tuntuu, että teen työtä, jolla on merkitystä.
10. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2016
Nimi
Leena Rinne
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Ambitio Group Oy, yritysvalmentaja, coach ja mentori
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Aloitin Nokia Electronicsissa 1977. Kokosimme Suomen
ensimmäisiä MikroMikko-tietokoneita.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin ensin instrumenttiasentajaksi. Pisimmän jakson (yli 10 v) suunnitte-
lin piirilevyjä CADillä. CAD-koulutusta ei ollut edes silloisella Teknisellä korkea-
koululla, joten Nokia järjesti meille oman koulutuksen. Piirilevyt valmistettiin sa-
massa rakennuksessa Kilon tehtaalla. Vuonna -94 siirryin Team Ware Group-
iin, testaamaan PC-ohjelmistoja. Opiskelin datanomiksi. Palattuani Nokiaan -98,
pääsin ensimmäisiin esimiestehtäviini, vetämään Configuration Management -ry-
hmää. Tällöin alkoi todellinen kansainvälistyminen, reissasimme paljon koska kolle-
goja oli Tanskassa, UK:ssa ja Saksassa.
Vuonna 2006 40 000 nokialaista ja 20 000 siemensläistä muodostivat Nokia-
SiemensNetworksin. Toimin IT-puolen ”mergessä” yhtenä muutosagenttina. Tämä
työ oli haastavaa, mutta erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Itse muutospros-
essihan kesti monta vuotta, kun kaksi toisaalta samanlaista, mutta kuitenkin hyvin
erilaista yrityskulttuuria koetettiin saada toimimaan saumattomasti yhteen.
Tähänastisen urani paras ajanjakso oli vuonna 2010. Olin työkomennuksella eli ex-
pattina Intiassa, Bangaloressa. Toimin samalla testausryhmän ”host managerina”.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Dynaamisuuden takia. Jatkuvien muutosten, eripuolilla maailmaa sijaitsevien
toimistojen ja kansainvälisyyden takia pidin todella paljon työstäni. Olisin valmis
milloin vain hyppäämään taas asiantuntijaorganisaation pyörteisiin.
11. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2016
Nimi
Johanna Koskimies
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Neovolentia, coach ja hyvinvointivalmentaja
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Aloitin Tekla Oy:n palveluksessa tammikuussa 1983 ja työskentelin siellä eri
tehtävissä yli 23 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelutaustani on kaupallinen ja päädyin ICT-alalle aivan sattumalta. Tulin Tek-
laan aluksi sihteeriksi ollessani aivan työurani alkumetreillä. Pian minulle tarjottiin
CAD-kouluttajan tehtävää, johon tartuin mielelläni ja viihdyinkin tässä työssä useita
vuosia, kunnes kouluttamani englantilaisen ohjelmiston edustus päättyi.
Seuraavaksi sain alkaa luoda uutta ja omannäköistäni tehtävää markkinoinnin paris-
sa, jossa pääsin toteuttamaan itseäni suunnittelijana, kirjoittajana ja visualistina. Vii-
hdyin markkinoinnin suunnittelijana yli 10 vuotta, mutta ajan ja kokemuksen myötä
kiinnostuin enemmän ja enemmän asiakastyytyväisyyden kehittämisestä. Itselleni
ja osaamiselleni sopivin tapa lähteä edistämään tätä asiaa oli asiakkaille jaettavan
dokumentaation jalostaminen.
Seuraavat vuodet vierähtivätkin ohjelmistokäsikirjojen kirjoittamisen, kehittämi-
sen ja standardoinnin parissa. Käsikirjoja kirjoittaessani tunnistin, että tärkeä keino
edistää asiakastyytyväisyyttä olisi myös ohjelmistojen käytettävyyden kehittämin-
en. Kun yrityksessä sitten perustettiin erityisesti käytettävyyteen keskittyvä yksikkö,
lähdin sen käynnistämiseen innolla mukaan. Tässä antoisassa työssä vietin viimei-
set Tekla-vuoteni ennen nykyiselle yrittäjän uralle siirtymistäni.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Innovatiivisella ja jatkuvasti eteenpäin katsovalla alalla on hyvin monipuolisia te-
htäviä sekä kehittymisen ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia sille, joka sel-
laista itselleen toivoo. Monet ICT-alan yhteisöt ovat aivan poikkeuksellisen vapaita,
joustavia ja rohkeita työympäristöjä, joiden ilmapiirissä on helppoa ja antoisaa vii-
htyä ja kasvaa yhdessä upeiden, fiksujen, luovien ja hauskojen kollegojen kanssa.
12. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2016
Nimi
Sanna Uusimäki
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Accenture, Business and System Integration Consultant
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut alalla 6 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Minusta piti tulla juristi, mutta päädyin opiskelemaan ohjelmistotekniikkaa
Vaasan yliopistossa ja lopulta tietojohtamista Tampereen Teknillisessä yliopistossa,
josta valmistuin diplomi-insinööriksi.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Konsulttina olen saanut tutustua eri toimialojen toimintaan eli olen päässyt
tekemään ICT-työtä hyvin erilaisissa yrityksissä, mikä pitää yllä mielenkiintoa.
Omassa työssäni ja varmasti ICT-alalla ylipäätään on tärkeää opetella alan uusimmat
tuulet, joten kouluttaudun jatkuvasti. Toimenkuvani saattaa olla asiakkaan liiketo-
iminnallisen ongelman ratkaisuksi tehdyn analytiikkasovelluksen määrittely, datan
laadun varmistaminen tai vaikka verkkokaupan tekeminen yhdessä tiimin kanssa.
Teenkin töitä tiiviisti tiimissä ja läheisessä yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Tällä hetkellä opettelen, miten finanssialan prosessit toimivat. Koen ainakin työnan-
tajani hyvin tasa-arvoiseksi, mikä on minulle erittäin tärkeää. Olen tyytyväinen alav-
alintaani, enkä oikein osaisi kuvitella enää itseäni muulle alalle.
13. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2016
Nimi
Anne Sunikka
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Aalto-yliopisto, tietotekniikkapalvelut/asiakkuuspäällik-
kö
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Ensimmäinen varsinainen ICT-alan työpaikkani oli Elisalla 2000-luvun alussa. Hoidin
SAP-projektin muutoksenhallintaa ja koulutusta keskellä Elisan isoa organisaatiom-
uutosta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
2000-luvun alussa 10 vuoden rahoitusalalla työskentelyn jälkeen kolmen pienen
lapsen äitinä päätin, että osaamisen päivitys on paikallaan. Osallistuin kauppa-
korkeakoulun ICT-alan muuntokoulutukseen ja opiskelin kauppatieteen maisteriksi
pääaineenani tietojärjestelmätieteet. Suoritin samanaikaisesti opettajan ammatilli-
set opinnot HAMK:ssa.
Ensimmäinen ICT-alan työpaikkani oli Elisan talouden SAP-järjestelmän käyttöönot-
to. Kahden vuoden projektityön jälkeen olin valmis jatkamaan opintoja. Aloitin
jatko-opinnot kauppakorkeakoululla. Keskityin tutkimaan rahoitusalan palveluja,
päähuomioni oli personoinnissa osana palveluja ja viestintää sekä palveluiden tuot-
tamisessa joko verkkopalveluna tai henkilökohtaisen palveluna. Toimin aktiivisessa
yhteistyössä yritysten kanssa kahdessa Tekesin rahoittamassa projektissa.
2010 aloitin asiakkuuspäällikkönä Aalto-yliopiston tietotekniikkapalveluissa.
Asiakkaitani ovat lähinnä tutkijat ja tutkimukselle palveluja tarjoavat palveluyksiköt.
Koordinoin lisäksi kahden Aalto-korkeakoulun: kauppakorkeakoulun ja insinööriti-
eteiden korkeakoulun IT-asioita. Ehdottomasti parasta työssäni on Aallon erilaisen
tutkijoiden ja muun henkilökunnan tapaaminen. He ovat innostuneita ja suhtautu-
vat intohimoisesti työhönsä.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Ala on monipuolinen ja jatkuvasti muuttuva. ICT-alalta löytyy hyvin erilaisia teh-täviä,
aina portfolionhallinnasta koodaukseen eli jokaiselle oman kiinnostuksen mukaisia
töitä.
14. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2016
Nimi
Maaret Pyhäjärvi
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Granlund Oy, testausasiantuntija
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Olen ollut ICT-alalla vuodesta 1995 lähtien.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Päädyin alalle kotona tietokoneisiin syntyneen kiinnostuksen kautta, mikä sai minut
vaihtamaan tietotekniikan pääaineekseni. Välillä tuntuu, että minut ajoi alalle ka-
teus (tietokone kotona oli veljen) ja välillä, että onnekas sattuma (kreikan kielen
harrastukseni yhdistettynä tietotekniikkakiinnostukseen johti ensimmäiseen tes-
taustyöpaikkaani).
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
ICT-alan työt ovat monipuolisia ja omilla taidoilla pystyy jättämään jälkensä maail-
maan. Ohjelmistokehityksessä muutamme ideoita koodiksi, ja sehän on oi-keastaan
tässä modernissa maailmassa tapa päästä lähimmäs reaalimaailman supervoim-
ia, kun tietokoneet saa valjastettua avuksi mitä moninaisimmissa asioissa. Olen
ihastunut ryhmätyöhön sekä järjestelmien ja niiden tuottaman arvon ymmärtämi-
seen, ja sitä kautta nautin löytäessäni keskustelunaiheita, jotka uhkaavat käyttäjien
positiivista kokemusta ohjelmistoja käyttäessä.
Olen pyörittänyt testaukseen liittyvää yhdistys- ja yhteisötoimintaa reilun vuo-
sikymmenen (Ohjelmistotestaus ry, TestausOSY), ollut mukana luomassa tekni-
sen erinomaisuuden painotusta ketterien menetelmien yhdistystoiminnassa (Ag-
ile Finland ry, Tech Excellence Finland) ja panostanut ohjelmoinnin opettamiseen
lapsille ryhmätyöpainotuksella tasapuolista sukupuolijakaumaa mallintaen (Learn
With Llew). Työni on vienyt minut kymmeniin kansainvälisiin konferensseihin osaa-
mistani jakamaan.
Jos jossakin voi tehdä työstään juuri itsensä näköisen ja kokoisen, ICT-ala tarjoaa
sen mahdollisuuden!
15. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2016
Nimi
Maarit Rantala
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Fujitsu Finland Oy, palvelukonsultti
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Noin 30 vuotta.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin ensin kauppaoppilaitoksessa ja siellä oli yksi tietokone, jonka kimpussa
olin koko ajan. Kiinnosti, miten se toimii. Hain Raahen tietokonealan oppilaitokseen
yo-puolelle kaksi kertaa; en päässyt. Opiston puolelle pääsin ja valmistuin tieto-
koneinsinööriksi 1987.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Samalla koulutuksella voi tehdä lukemattomia erilaisia töitä varsinkin kun työnanta-
ja antaa täsmäkoulutuksen kuhunkin tehtävään. Fujitsulla olen ollut yli 28 vuotta ja
tehnyt varmaan 10 erilaista työtä. Tosin pääsääntöisesti esimies- ja kehitystehtäviä.
Lisäksi ainakin meidän yrityksessä palkka määräytyy tulosten perusteella, sukupu-
olella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ja itse ainakin teen mieluummin töitä
miesten kuin naisten kanssa ja tällä alallahan miehiä riittää ;-)
16. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2016
Nimi
Susanne Leppänen
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Aforum Oy, konsultti, kouluttaja, yritysneuvoja ja
sarjayrittäjä
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Aloitin Siemens-Nixdorfilla atk-kouluttajana vuonna 1990, ensimmäiset kurs-
sit olivat WordPerfect-tekstinkäsittelystä. Huomasin, että koulutusala kiinnos-
taa enemmänkin ja koulutettuani ensin TT Training Centerille, Kasanen koulutus-
yhtiölle ja oppilaitoksille satoja kursseja, päätin itse ryhtyä yrittäjäksi.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Opiskelin ensin yo-merkonomiksi Mercuriasta ja sitten valmistuin Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi.
Ehkäpä juuri kaupallisen koulutuksen takia, löin hynttyyt yhteen toisen koulutta-
jan kanssa ja perustimme Microforum Trainingin. Helsingin Autotalossa sijaitseva
koulutuskeskus kasvoi nopeaa tahtia Microsoft Office -ohjelmien kouluttajana. Se
työllisti 15 työntekijää sekä lukuisia freelance-kouluttajia. Olin mukana video- ja ver-
kko-opetuksen kehittämisessä ja Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmassa.
Vuonna 2000 kaipasin vaihtelua koulutusalalta, joten yrityskaupan jälkeen ra-
kensimme taloa ja matkustimme IT-pankkialalla toimivan mieheni ja poikamme
kanssa.
Seuraavat vuodet perehdyin sähköisen taloushallinnon maailmaan perustet-
tuani tilitoimiston. Perhe-elämä kuitenkin voitti kuopustyttären ilmoitettua tu-
lostaan, päädyin jälleen myymään yritykseni.
YritysHelsingissä toimin pari vuotta yritysneuvojana tavaten satoja alkavia yrittäjiä.
Olin mukana kehittämässä sähköistä liiketoimintasuunnitelman työkalua ja suoritin
YNEATin eli yritysneuvojan erikoistutkinnon.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Ala sopii vaihtelunhaluiselle; onko enää edes alaa, missä ICT:tä ei hyödynnetä? Myös
verkostoituminen on tärkeää. Suosittelen, etenkin naisille, liittymistä ICT Ladies -ver-
kostoon, joka järjestää lähes kuukausittain alan tapahtumia ja tietoiskuja.
17. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2016
Nimi
Erja Ladarsi
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Atos IT Solutions and Services Oy, Senior Manager (Ser-
vice and Project Delivery).
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Aloitin Tietokonepalvelussa vuonna 1983 nimikkeellä ATK-testaaja.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Näin työpaikkailmoituksen Hesarissa, jossa haettiin ATK-testaajaa ja työ alkaisi kou-
lutuksella ja työharjoittelujaksolla. Siihen aikaan 80-luvulla työpaikkoja riitti, mutta
silti paikkaa haki 200 hakijaa. Minä olin yksi seitsemästä onnekkaasta, joka valittiin.
En ollut tuohon aikaan opiskellut alaa. Sain ensin noin vuoden kestävän koulu-
tuksen, joka sisälsi myös työharjoittelut ATK-testauksesta ja hieman myöhemmin
vuoden kestävän koulutuksen työharjoittelujaksoineen ohjelmoijana. Siihen aikaan
alan opiskelupaikkoja oli hyvin rajoitetusti. Myöhemmin (1990-luvulla) opiskelin alaa
Helsingin yliopistossa töiden ohella. Tietokonepalvelun neljäntoista vuoden aikana
toimin ATK-testaajana, ohjelmoijana, suunnittelijana, projektipäällikkönä ja projek-
tipäällikköpalvelut-yksikön osastopäällikkönä.
Minua pyydettiin Suomen Postiin tietoarkkitehdiksi ja luomaan heille tietovarasto-
järjestelmää 1990-luvun loppupuolella. Sen jälkeen olen toiminut ICL Inviassa, Ba-
lanced Business Intelligencessä, Nice-business Solutionissa, Nokialla ja Nokia Sie-
mens Networksillä Offering Managerina, Service Directorina, Project Managerina,
Program Managerina, Project Portfolio Managerina ja Linja managerina suomalais-
ille ja intialaisille projekti- ja program-päälliköille.
Vuonna 2013 siirryin nykyiseen työpaikkaani Atokselle, kun Nokia Siemens Net-
works ulkoisti loput IT-operaatioista ja osan IT managementista Atokselle. Toimin
alussa NSN accountissa noin kahdentuhannen atoslaisen hosting managerina sekä
Service Level ja Availability Management -prosessien process ownerina palvelui-
den käyttöönottovaiheessa. Nyttemmin toimin suuren globaalin asiakkaamme Ser-
vice Delivery Managerina. Työ on mielenkiintoista ja vaihtelevaa, kun on vastuussa
asiakkaamme SAP-palveluista ja -projekteista.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Alalla on mahdollisuus kehittyä, oppia uutta ja tehdä monenlaisia töitä. Lisäksi alalla
työskentelee mielenkiintoisia ja upeita ihmisiä.
18. ICT-leidien uratarinoita | TIVIA 2016
Nimi
Johanna Sjöblom
Nykyinen työpaikka ja -nimike
UPM-kymmene, Manager, IT service Management
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Vuonna 1999 opiskelin liiketaloutta ja pääsin kesätöihin start up -yr- i t y k s e e n
IT Education Centeriin koulutusassistentiksi. Päätin jatkaa opiskeluja IT-puolella ja
hainkin Helian tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaan Pasilaan.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
En ole päivääkään katunut valintaani ja ohjautumistani IT-alalle. Jo opiskeluvaihees-
sa tein strategisia päätöksiä kiinnostukseni mukaan. Olin jo silloin kiinnostunut
kokonaisuuksista, systeemityöstä - tietojärjestelmän kehittämisestä projektina. Ha-
lusin enemmän tietoa tietoturvasta, verkoista yms., mutta eniten kiinnosti koko-
naisuuden hallinta sen sijaan, että olisin perehtynyt syvällisemmin vaikka ohjel-
mointiin.
Olen saanut 11 vuotta tehdä asiakaspalvelua alalla, joka on erittäin mielenkiintoin-
en ja haastava. Asiat muuttuvat nopeasti ja kokoajan keksitään jotain uutta ja kie-
htovaa, päivääkään ei voi olla seuraamatta trendejä.
Uraani olen koittanut kehittää systemaattisesti ja järkevästi. Hieman ennen val-
mistumistani sain työpaikan Elan IT:llä, jonka kautta tein Nice-business Solutio-
nille spesialistin hommia, sieltä siirryin Nicelle omaksi vakituiseksi työntekijäksi ja
suunnittelimme urapolun palvelupäälliköksi. Tuonne väliin mahtui äitiyslomaa ja
hoitovapaatakin, joka hoitui sujuvasti miesvaltaisella alalla.
Niceltä siirryin Logica Finlandille ja sitä kautta Logia-CGI:lle. CGI:ltä hyppäsin Head-
startille, joka on SAP-yritys. Olin jo kouluajoilta lähtien halunnut oppia SAP-maail-
maan ja nyt siihen tarjoutui tilaisuus. Etenin palvelujohtajaksi ja sain tehdä asioita
kaikilla eri tasoilla. Nyt olen töissä UPM:llä ja urani on vasta alkutaipaleella, mut-
ta olen aivan innoissani siitä, että olen nyt ensimmäistä kertaa asiakkaan puolella
töissä. Minulla on nyt vastuulla keskitetysti ison yrityksen palvelunhallinnan matur-
iteetti ja kehittäminen.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
IT-ala on täynnä erittäin hienoja ihmisiä ja verkostoituminen onkin ihan ykkösjuttu.
19. ICT-leidien uratarinoita |TIVIA 2016
Nimi
Pirjo Myyry
Nykyinen työpaikka ja -nimike
Sofigate Oy, Senior Advisor
Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?
Aloitin työurani Tapio Laakso Oy:ssä keväällä 1984, josta siirryin noin 1,5 vuoden
jälkeen Finnairin tietohallintoon. Finnairilla työura kestikin hieman pidempään, yli 25
vuotta. Vuoden 2012 alussa aloitin nykyisessä työpaikassani Sofigatella.
Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?
Päädyin ICT-alalle täysin sattumalta. Yo-merkonomiksi valmistumiseni jälkeen
työskentelin joensuulaisessa puutavarayrityksessä toimistotehtävissä. Yritys oli ai-
kaansa edellä tietotekniikan hyödyntämisessä ja sen ATK-yksikössä työskenteli jopa
kaksi henkilöä kokopäiväisesti. Työtehtävissäni jouduin käyttämään tietokoneita
ja näin innostuin alasta ja aloitin tietojenkäsittelyopiskelut. 1980-luvulla tietotek-
niikkaa osaavien henkilöiden kysyntä oli suurta ja yritykset joutuivat kilpailemaan
osaajista. Minullakin oli ennen valmistumistani viisi työpaikkaa valittavana, valitsin
lopulta Tapio Laakso Oy:n.
Vuonna 1985 siirryin Finnairin tietohallintoon, jossa työskentelin useissa IT-alan te-
htävissä. Suoritin työn ohessa myös IT-tradenomin tutkinnon. Vuonna 2002 Finnair
ulkoisti koko tietohallintonsa niin työasema- kuin sovelluspalvelut. Viiden kollegani
kanssa muodostimme tuossa yhteydessä Finnairille perustetun Konsernin tieto-
hallinnon. Tehtävänä oli johtaa ICT-toimintaa sekä koordinoida liiketoiminnan sekä
toimittajan välistä yhteistyötä. Vastasimme jokainen omista alueistamme ja minun
vastuullani oli kehittäminen, projektit sekä kaikki projektitoimintaan liittyvät asiat.
Kymmenen vuoden aikana koimme monet ulkoistetun tietohallinnon tuomat mah-
dollisuudet ja haasteet kuten myös useat organisaatiomuutokset.
Sofigatella aloitin 2012 ja tunnen joka päivä olevani täysin oikealla alalla ja oikeassa
työpaikassa. Työyhteisömme onkin ideaalinen eli toisiaan täydentävä sekoitus sekä
senioreita että junioreita. Siirtyminen uuteen työpaikkaan ja rooliin, Finnairilla teh-
dyn pitkän uran jälkeen, on ollut mahtavaa, palkitsevaa ja antoisaa.
Miksi ICT-alalla on mielestäsi hyvä työskennellä?
Organisaatioiden haasteet ja teknologian tuomat mahdollisuudet vievät alaa koko
ajan eteenpäin. IT-alalla kehittyy koko ajan, joka päivä opin jotain uutta niin haas-
teiden kuin mahdollisuuksien kautta joko kollegoiltani, asiakkailta ja nykyisin jopa
lapsiltani. Jatkuva kehittyminen pitää, ainakin minut, joka päivä virkeänä ja innos-
tuneena työstäni.
20. Noin 10 000 jäsenen yhteisöllämme on vaikutusvaltaa: edistämme
yhdessä ICT-alan tulevaisuutta. Tehtävämme on huolehtia nyky-
isten ammattilaisten taidoista ja siitä, että Suomessa on tule-
vaisuudessakin rautaisia tietotekniikan ammattilaisia.
Verkostoitumalla saat arvokkaita kontakteja muista alan ammat-
tilaisista. Yhdistyksemme ympäri Suomea tarjoavat jatkuvasti
yhteisöllisyyttä, osaamisen kehittämistä sekä tapahtumien, yritys-
vierailujen ja muun toiminnan kautta.
Jäsenenä pääset mukaan ajankohtaisiin seminaareihin usein mak-
sutta sekä pystyt edullisesti päivittämään osaamistasi sekä sertifi-
oitua joko TIVIAn tai yhteistyökumppaniemme koulutuksissa, joi-
hin osallistumista tuetaan antamalla jäsenalennukset.
Katso jäsenedut: tivia.fi/jasenedut
Liity jäseneksi!
tivia.fi
ps. opiskelijoiden jäsenhinnat alk. 15 €/vuosi
Tule mukaan TIVIA-yhteisöön!