Hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi –lähes nollaenergiarakentaminen ARA -paja 2016

1. Hallituksen esitys
maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi –
lähes nollaenergiarakentaminen
ARA-PAJA 2016
7.6.2016
Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki

2. HE laiksi maankäyttö- ja rakennuslain
muuttamisesta
Hallituksen esitysehdotus koskee kahta erillistä asiaa:
1. Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen
uudisrakentamisessa
2. Direktiivinmukaiseksi saattaminen
Aiheuttaa korjausrakentamisen energiatehokkuussäännöksiin liittyviä
lainmuutostarpeita – ei yhteyttä lähes nollaenergiarakentamiseen
siirtymiseen.

3. Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta
• Luonnos hallituksen esitykseksi sekä uudistukseen liittyvien
keskeisten asetusten alustavat luonnokset on lähetetty
lausunnolle 14.3.2016. Lausunnot pyydettiin toimittamaan
YM:lle viimeistään 13.5.2016.
• Muutkin kuin lausuntopyynnön jakelussa mainitut voivat antaa
lausuntoja
• Myös asetusluonnoksista voi halutessaan antaa kommentteja,
vaikka asetukset tullaankin vielä lähettämään erikseen
lausunnoille
• Lausuntopyyntö esitysmateriaaleineen löytyy YM:n nettisivulta
www.ym.fi
• Lausuntoja saatiin 75 kappaletta, joista osa oli useamman
toimijan yhteislausuntoja

4. Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus uuden
rakennuksen energiatehokkuudesta
(vrt. D3)
Ympäristöministeriön
ohje rakennuksen
energiankulutuksen
ja lämmitystehontar-
peen laskennasta
(vrt. D5)
Ympäristöministeriön
ohje rakennusosien
lämmönläpäisyker-
toimen laskennasta
(vrt. C4)
Valtioneuvoston
asetus rakennuksissa
käytettävien
energiamuotojen
kertoimien
lukuarvoista
Ympäristöministeriön
asetus uuden
rakennuksen
sisäilmastosta ja
ilmanvaihdosta
(vrt. D2)

5. Lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä
• Lähes nollaenergiarakennuksen direktiivin mukainen (EPBD 2 art.) määritelmä on
sisällytetty uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräykseen (D3) 19.8.2014 .
• Lakiin uudeksi 115 a §:ksi määritelmä edelleen direktiivin mukaisena:
Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea
energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määriteltynä Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivin 2010/31/EU liitteen 1 mukaisesti. Tarvittava lähes olematon
tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista
lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen
lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia.

6. Muutoksia 117 g §:ään: Energiatehokkuus
• Vaatimus uuden rakennuksen suunnittelemiseksi ja
rakentamiseksi lähes nollaenergiarakennukseksi
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusi rakennus sen
käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan lähes
nollaenergiarakennukseksi siten, että energiaa ja luonnonvaroja kuluu
säästeliäästi.

7. Muutoksia 117 g §:ään: Energiatehokkuus
• Vaatimusten soveltamisala asetustasolta lakitasolle, rajauksissa
hyödynnetään direktiivin sallimat poikkeukset:
Edellä 1 momentissa säädettyä sovelletaan katettuun seinälliseen rakenteeseen, jossa
käytetään energiaa tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi,
ei kuitenkaan:
1) rakennukseen, jonka kerrosala on alle 50 neliömetriä;
2) loma-asumiseen tarkoitettuun asuinrakennukseen, jotka on tarkoitettu käytettäväksi
vähemmän kuin neljän kuukauden ajan vuodessa;
3) väliaikaiseen rakennukseen, jonka käyttöaika on enintään kaksi vuotta;
4) teollisuus- ja korjaamorakennukseen;
5) muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettuun maatilarakennukseen, jossa energiantarve on
alhainen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen
energiatehokkuussopimus;
6) rakennukseen, jota käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan.

8. Lain voimaantulosäännös
• Direktiivin mukaan (EPBD:n 9 art. 1) jäsenvaltion on varmistettava, että:
a) 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat
lähes nollaenergiarakennuksia.
b) 31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat
viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes
nollaenergiarakennuksia.
• Mukautetaan kansalliseen säätämistapaan:
• Lainmuutoksen voimaantuloajankohdaksi 1.1.2017.
• Soveltaminen 1.1.2018 tai jälkeen vireille tulevaan lupahakemukseen.

9. Asetusvalmistelun lähtökohtia
• Valmistelussa kuultu laajasti alan toimijoita
• Tavoitteena mahdollistavat säädökset
• Suunnittelulle annetaan enemmän vapauksia mutta samalla vastuu ja
osaaminen korostuu
• Elinkaaren yli kantavan kustannustehokkuuden edistäminen
• Suunnittelun ja rakentamisen keskiössä on hyvä sisäilmasto,
josta ei tule tinkiä energiatehokkuuden vuoksi
• MRL:n edellyttämän rakenteellisen muutoksen
toteuttaminen ja norminpurku
• NZEB iso mahdollisuus rakennusalalle ja koko yhteiskunnalle

10. YMa luonnos uuden rakennuksen sisäilmastosta
ja ilmanvaihdosta (1/5 )
• (Nykyinen D2: 43 määräystä + 107 ohjetta + 2 liitettä/ 32 sivua.
Uusi Yma: 27 pykälää/ 11 sivua)
• Yleistä
• Koskee uuden rakennuksen rakentamista
• Rakennuksen sisäilmasto
• Huonelämpötilojen suunnitteluarvo 21°C ja huonelämpötilan
hallinnan suunnittelussa vaihteluväli talvella 20-25°C ja kesällä 20-27°C
• Ilman laatu, sisäilman laadun suunnittelun epäpuhtauksien
enimmäispitoisuudet
• Ääniolosuhteet, D2 ääntä koskevat ohjearvot on poistettu, vaatimukset
ääneneristystä ja meluntorjuntaa koskevan asetuksen mukaan (C1),
• Valaistusolosuhteet: valaistuksen suunnittelussa huomioon
valaistusvoimakkuus ja sen tasaisuus, värintoisto sekä ikkunoiden ja
valaisimien aiheuttaman häikäisyn torjunta.
Pekka Kalliomäki

11. YMa luonnos uuden rakennuksen sisäilmastosta
ja ilmanvaihdosta(2/5)
• Ilmanvaihto ja ilmanvaihtojärjestelmät
• Vähimmäisulkoilmavirta henkilöä kohden 6 dm3/s, jos ei toiminnasta
johtuvaa lisäilmanvaihdon tarvetta
• Rakennuksen ulkoilmavirta vähintään 0,35 (dm3/s)/m2 lattian pinta-alaa
kohden, jos ei toiminnasta aiheutuvaa lisäilmanvaihdon tarvetta (vastaa
ilman vaihtumista kerran kahdessa tunnissa)
• Ilmavirtojen ohjaus
• Ilmavirtojen tarpeenmukainen ohjaus
• Asunnoissa käyttäjän on voitava ohjata ilmavirtoja vähintään 30 %
suuremmaksi ja enintään 60 % pienemmäksi kuin suunnitellun
käyttöajan ilmavirrat
• Muissa kuin asuinrakennuksissa käyttöajan ulkopuolella ulkoilmavirta
vähintään 0,15 (dm3/s)/m2
i

12. YMa luonnos uuden rakennuksen sisäilmastosta
ja ilmanvaihdosta(3/5)
• Suodatus
• Sisäilmalle asetettujen vaatimusten ja ulkoilman laadun perusteella
• Oleskelutilojen tuloilma on suodatettava
• Ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen
• Asunnoista ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksen seinästä
mahdollista tietyin edellytyksin
• Palautusilman käyttö
• Palautusilmaa ei saa käyttää nykyisessä ohjeessa mainittujen lisäksi
myöskään oppilaitosten opetustiloissa eikä päiväkotien lepo-, leikki- ja
ryhmähuoneissa

13. YMa luonnos uuden rakennuksen sisäilmastosta
ja ilmanvaihdosta(4/5)
• Ilmavirtojen tasapaino ja rakenteiden ilmanpitävyys
• Ulko- ja ulospuhallusilmavirrat on suunniteltava lähelle tasapainoa
• Rakennuksen vaipan ja sisärakenteiden ilmanpitävyys suunniteltava siten,
että rakenteissa olevia epäpuhtauksia tai radonia tai muita maaperässä
olevia epäpuhtauksia ei siirry sisäilmaan eikä rakenteisiin aiheudu
kosteusvaurioita
• Tulisija ja erillispoistot
• Tulisijan ja erillispoistojen (mm. liesikuvut, keskuspölynimurit) käytön
vaatima lisäulkoilmavirran saanti on suunniteltava
• Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistettavuus ja huollettavuus
• Ilmanvaihtojärjestelmän osat on voitava helposti ja turvallisesti puhdistaa,
huoltaa korjata ja vaihtaa.

14. YMa luonnos uuden rakennuksen sisäilmastosta
ja ilmanvaihdosta(5/5)
• Ilmanvaihtojärjestelmän käyttöönoton mittaukset
• Ilmanvaihtojärjestelmän tiiviyden mittaaminen. Yhden tilan tai
asuinhuoneiston ilmanvaihtojärjestelmässä mittaus voidaan korvata
asennustarkastuksella, jos kanavisto on tehty tiiviysluokan C kanavista
• Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat on mitattava ja säädettävä: Ilmavirran
mittaus järjestelmä-, huoneisto ja huonekohtaisesti. Ilmanvaihto-
järjestelmän ominaissähköteho on mitattava.
• Ilmanvaihtojärjestelmä on saatettava toimimaan suunnitelman mukaisesti
ennen rakennuksen käyttöönottoa
• Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan suunnitelmanmukaisuudesta on
tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan

15. YMa luonnos uuden rakennuksen
energiatehokkuudesta (1/6)
• Soveltamisala
• Koskee uutta rakennusta MRL:n rajauksin
• Vaatimukset asetetaan energiatehokkuuden vertailuluvulle (E-
luku) käyttötarkoitusluokan mukaan
• Muutettu E-luvusta käytettävää sanallista kuvausta, jotta paremmin
vältyttäisiin sekaannuksilta
• Vaatimukset rakennuksen lämpöhäviölle
• Rakennuksen vaipan rakennusosien vertailuarvot
• Vuotoilman lämpöhäviön laskennan ilmanvuotoluvun vertailuarvo
• Ilmanvaihdon lämpöhäviö (ilmavirta ja LTO vuosihyötysuhteen
vertailuarvo)
• Kesäajan huonelämpötilan rajoitus
• Aurinkosuojauksen suunnittelu ja ylilämpötilojen rajoittaminen
Pekka Kalliomäki

16. YMa luonnos rakennuksen energiatehok-
kuudesta (2/6)
• Vaatimukset asetetaan energiatehokkuuden vertailuluvulle
Pekka Kalliomäki
Käyttötarkoitusluokka Energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku)
kWhE/(m2a)
Luokka 1) Pienet asuinrakennukset
a) Pientalo Anetto < 85 m2
11 900/Anetto (ts. 140 ja siitä ylöspäin)
b) Pientalo 85 m2  Anetto < 120 m2
140
c) Pientalo 120 m2  Anetto < 150 m2
260 - Anetto (ts. 140 – 110)
d) Pientalo 150 m2  Anetto  600 m2
116 – 0,04Anetto (ts. 110 – 92)
e) Pientalo Anetto > 600 m2
92
f) Rivitalo ja enintään kaksikerroksinen asuinkerrostalo 105
Luokka 2) Asuinkerrostalo 82
Luokka 3) Toimistorakennus 64
Luokka 4) Liikerakennus 101
Luokka 5) Majoitusliikerakennus 129
Luokka 6) Opetusrakennus 76
Luokka 7) Liikuntahalli 82
Luokka 8) Sairaala 296
Luokka 9) Muut rakennukset Ei raja-arvoa

17. YMa luonnos rakennuksen energiatehok-
kuudesta (3/6)
• Energiatehokkuuden vertailuluvun vaatimukset eivät koske:
• Loma-asumiseen suunniteltavaa pientaloa
• käyttötarkoitusluokkaa 9 kuten varastorakennus, liikenteen
rakennus, uimahalli, jäähalli, määräajan paikallaan
pysytettävä siirtokelpoinen rakennus
• Massiivipuurakennuksen energiatehokkuuden vertailuarvo saa
pientaloissa olla 15 % raja-arvoa suurempi ja muissa
rakennuksissa 10 % suurempi
Pekka Kalliomäki

18. YMa luonnos rakennuksen energiatehok-
kuudesta (4/6)
• Energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku)
• Energiatehokkuuden vertailuluku on energiamuotojen kertoimilla
painotettu rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus lämmitettyä
nettoalaa kohden
• Rakennukseen kuuluvalla laitteistolla ympäristöstä vapaasti
hyödynnettävästä energiasta otettu energia siltä osin, kuin se on käytetty
rakennuksessa, vähentää ostoenergian tarvetta
• Ympäristöstä vapaasti hyödynnettävällä energialla tarkoitetaan paikan
päällä tai rakennuksen lähellä auringosta, tuulesta, maasta ilmasta tai
vedestä tuotettua energiaa
Pekka Kalliomäki

19. YMa luonnos rakennuksen energiatehok. (5/6)
• Vaatimukset rakennuksen lämpöhäviölle
• Rakennuksen vaipan rakennusosien vertailuarvot (ei muutoksia)
• Vuotoilman lämpöhäviön laskennan ilmanvuotoluvun vertailuarvo on
2,0 m3/(h m2) (ei muutosta)
• Ilmanvaihdon lämpöhäviö:
• LTO vuosihyötysuhteen vertailuarvo 55 prosenttia (nykyinen 45
prosenttia)
• Ei vertailuarvoa:
• Jos poistoilman likaisuus estää LTO:n toiminnan
• Jos tilan lämpötila on matala eikä LTO kustannustehokas
• Jos painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä (uusi poikkeus)
Pekka Kalliomäki
Rakennusosa Lämmönläpäisykertoimen vertailuarvo
W/(m2K)
a) Seinä 0,17
b) massiivipuuseinä, vähintään 180 mm 0,40
c) yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,09
d) ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,17
e) maata vasten oleva rakennusosa 0,16
f) ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,0

20. YMa luonnos rakennuksen energiatehok. (6/6)
• Kesäajan huonelämpötilan rajoitus
• Aurinkosuojauksen suunnittelu ja ylilämpötilojen rajoittaminen
• Kesäajan huonelämpötila ei saa ylittää arvoa 27°C asuinkerrostaloissa 25
°C käyttötarkoitusluokissa 3 – 8 enemmän kuin 150 astetuntia (ei
muutosta)
• Ei koske käyttötarkoitusluokkia 1 ja 9
• Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehon enimmäisarvo
• Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmälle 1,8 kW/(m2/s) (nyt 2,0)
• Koneelliselle poistoilmajärjestelmälle 0,9 kW/(m2/s) (nyt 1,0)
• Rakennuksen energiankäytön mittausvelvoite
• Rakennuksen varustettava energiankäytön mittauksen mahdollistavilla
mittauslaitteilla tai suunnitellaan mittausvalmiudella siten, että
rakennuksen energiankäyttöä voidaan seurata
• Rakennuksen lämmitysjärjestelmän teho
• Lämmitysjärjestelmän teho riittävä mitoittaville ulkolämpötiloille
Pekka Kalliomäki

21. VNa luonnos energiamuodon kertoimien
lukuarvot
• Rakennuksissa käytettävien energiamuodon kertoimien
lukuarvot (suluissa voimassa olevat):
• Sähkö 1,20 (1,7)
• Kaukolämpö 0,50 (0,7)
• Kaukojäähdytys 0,28 (0,4)
• Fossiiliset polttoaineet 1,00
• Rakennuksessa käytettävät
uusiutuvat polttoaineet 0,50
Pekka Kalliomäki

22. Energiamuodon kertoimiin vaikuttavia tekijöitä
• Jalostamattoman luonnonenergian kulutus mm.
• Uusiutuvan ja uusiutumattoman primäärienergian kulutus
• Uusiutuvan energian käytön edistäminen mm.
• EU velvoitteet uusiutuvan energian käytön edistämisessä
• Energiariippuvuuden vähentäminen
• Vaikutukset ilman laatuun
• Lämmitystapa energiantuotannon yleisen tehokkuuden
kannalta mm.
• EU velvoitteet kaukolämmön- ja jäähdytyksen edistämisessä
• Energiahuoltovarmuuden parantaminen
Pekka Kalliomäki

23. Aikataulu 2016
3/2016 6/2016 9/2016 1/2017
Ehdotus HE:ksi VN:oon
ja asetukset lausunnolle
Säädökset voimaan
2017 alussa, soveltaminen
2018 alussa
Eduskuntakäsittely
HE + asetusten keskeinen
sisältö lausunnolle
Käännös ja laintarkastus
Lausuntoyhteenveto
Pekka Kalliomäki

24. Kiitos