Rakennusmääräysten problematiikkaa rakennusvalvonnan näkökulmasta, Tapani Hoppu, Oulun kaupungin rakennusvalvonta

1. Rakennusmääräysten
problematiikkaa rakennusvalvonnan
näkökulmasta
11.09.2019 Tapani Hoppu

2. Suunnittelijoiden ja
rakentajien tulee tuntea
lainsäädäntö
Pitää!!!!
Kiitos!
Tämä oli
tässä...

3.  YM valmistelee lakeja ja asetuksia, sekä säätää asetuksia
ja laatii ohjeita. YM ei tulkitse vaan lähettää kyselyihin
lainsäädännön kohdan
 Rakennusvalvonta tulkitsee lainsäädäntöä mutta ei
suunnittele
 Suunnittelijan tulee selvittää
vaatimukset ja epäselvissä
tapauksissa kysyä tarkennusta tai
tulkintaa rakennusvalvonnasta
 Lainsäädäntöä ei tule lähteä kyselemään
viranomaiselta, vain tulkintaa

4. Lainsäädännön tarkoitus
• Jokainen uusi pykälä tähtää johonkin tavoitteeseen
• Tavoitteet ovat aina kompromisseja
• Normisto on kehittynyt aikojen kuluessa onnettomuuksien kautta
• Kaupunkipalot johtivat korkeuden ja etäisyyksien säätelyyn ja
rakennusmateriaalien vaatimuksiin
• Sortumat johtivat mitoituksiin
• Kosteus- ja sisäilmaongelmat??????

5. Säädösahdistus
• Tutustu säädöksiin
• Viranomainen on säädöksiin
sidottu samalla tavalla kuin asiakas
• Mielivalta on kielletty
• Tavoitteena on välttää
rakennusvirheitä ja pitää paremmin
huolta esim. rakentamisajan
kosteudenhallinnasta, rakenteiden
kestävyydestä ja käytettyjen
materiaalien
hyväksyttävyydestä

6. Rakennusvalvontaviranomaisten tehtävä
• Tulkita lainsäädäntöä
• Myöntää rakennusluvat
• Valvoa että rakennuskohteen suunnitelmat täyttävät lainsäädännön
vaatimukset
• Valvoa että kohteella on kelpoiset suunnittelijat sekä vastuuhenkilöt ja että
he suorittavat heille kuuluvat lakisääteiset tehtävät
• Valvoa että kohteella on vaadittu laadunvalvonta
• Suorittaa katselmukset ja käyttöön hyväksyntä

7. Rakennusvalvontaviranomaisen keinoja
• Rakennusvalvonta valvoo yleistä etua
• ”minä rakennan itselle” ei toimi
• Rakennusvalvonta voi äärimmäisessä tilanteessa pysäyttää työmaan.
Pysäytys on aina vahvistutettava rakennusvalvontaviranomaisella, so.
yleensä monijäseninen elin, esim. rakennuslautakunta
• Kehotus, selityspyyntö, vastuuhenkilön vaihto ...

8. MRL 150 e § Suunnitelmasta poikkeaminen
rakennustyön aikana
• Rakennuslupapiirustuksista poikkeamisesta on aina oltava yhteydessä
rakennusvalvontaan, lupapäättäjään tai lupakäsittelijään.
• Rakennusluvan pääpiirustukset lukkiutuvat lupapäätöksessä. Niitä ei voi
päivittää. Merkittäville muutoksille on haettava muutoslupa.
• Kaikista muutoksista tulee sopia rakennusvalvonnan kanssa etukäteen
vaikka muutoslupa haettaisiinkin jälkikäteen.
• Muutos saattaa vaikuttaa naapurin asemaan, esim. korkeusaseman tai
sijainnin muutos. Tällöin voidaan joutua suorittamaan naapurin kuuleminen
uudestaan.
• Omatoiminen poikkeaminen saattaa aiheuttaa purkupäätöksen, jos
muutosluvalle ei ole edellytyksiä. Ratkaisun tekee luvan päättävä
viranomainen tai rakennusvalvontaviranomainen (rakennuslautakunta).

9. MRL 150 b § Asiantuntijatarkastus
Rakennusvalvontaviranomainen voi hakemuksesta sallia, että
rakennushankkeeseen ryhtyvä tai hänen palveluksessaan oleva asiantuntija
tarkastaa rakennustyön suunnitelmanmukaisuuden.
Asiantuntijatarkastuksen tekijällä on oltava tarkastuksen tekemiseen tarvittava
koulutus ja kokemus, ja hänen on annettava suostumuksensa
tarkastustehtävään kirjallisesti.
Tarkastus on merkittävä 150 f §:n mukaiseen rakennustyön
tarkastusasiakirjaan.
Rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä asiantuntijatarkastus täydentää
rakennustyönaikaista viranomaisvalvontaa.

10. Lainsäädännön ongelmia rakentamisessa
• Maankäyttö- ja rakennuslaki säätelee rakentamista, mutta rakentamiseen vaikuttaa
myös muu lainsäädäntö, kuten työturvallisuuteen, terveellisyyteen, osakeyhtiöihin
jne kuuluvat lait ja asetukset
• Rakentamismääräyskokoelmaan kuuluvat YM asetukset ovat lainsäädäntöä yleisellä
tasolla
• Asetusten perustelumuistiot valaisevat jonkun verran mitä lainsäätäjä on
tarkoittanut asetuksilla
• YM:n oppaat esittävät hyväksyttyjä ratkaisuja
• Asetuksissa ei voi ottaa kantaa tuotemerkkeihin
• Asetuksista voi yleensä poiketa esim. CE-merkittyjen tuotteiden kohdalla
valmistajan ohjeilla, jotka perustuvat hyväksyttyihin testimenetelmiin

11. • Lainsäädäntö ei koskaan voi olla yksityiskohtainen, tulkinnoille jää aina tilaa.
• Paikallisen viranomaisen tulkinta saattaa poiketa toisen kunnan
viranomaisen tulkinnasta.
• Usein vedotaan siihen, että kunnassa xx on rakennettu yy tyyppinen
rakennus, jossa määräyksiä on tulkittu tietyllä tavalla.
• Tulkinnat ovat aina tapauskohtaisia, vaikka asiakkaita pyritäänkin
kohtelemaan yhdenveroisesti.
• Lopullinen päätösvalta on aina paikallisella viranomaisella.

13. Yhteistyön keskeiset periaatteet
• Rakentamisprosessin sujuvoittaminen
• Hyvän rakennustavan edistäminen
• Virheiden ennalta ehkäisy
• Osaamisen ja tiedon jakaminen
• Tulkintaerojen minimoiminen

17. Määräysten soveltaminen
• Kuhunkin rakennukseen sovelletaan yleensä rakennusluvan jättöpäivänä
voimassa ollutta lainsäädäntöä
• Poikkeuksia kuitenkin on, esim. sähköturvallisuuteen liittyvissä määräyksissä
(palovaroittimet, poistumisreitillä olleet muita tiloja palvelevat
sähköasennukset)
• Laajennuksissa uudet määräykset, soveltaen
• Muutostöissä pyritään käyttämään uusia määräyksiä, huomioiden uusien
määräysten soveltamisala

18. 2.1. Rakennuksen tai sen osan
käyttötarkoituksen muutokseen sovelletaan
uudisrakentamista koskevia käytäntöjä, jos rakennuksen tai sen osan
käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi.
a. Riskillisyyden arvioinnissa otetaan huomioon käyttäjäjoukon
ominaisuudet ja tilan avoimuus erilaisille käyttäjille, kuten esimerkiksi
lapsille.
b. Riskillisyyden lisääntymistä arvioidaan erikseen esim. törmäysvaaran ja
lasirakenteen kestävyyden osalta sekä putoamisvaaran, käytön ja
huollon osalta.
Mikäli rakennuksen käyttötarkoitus palautetaan alkuperäiseen
luvanmukaiseen käyttöönsä, uudisrakentamista koskevista säännöksistä
poikkeamista on mahdollista harkita poikkeamismenettelyn kautta (esim.
toimistoiksi muutettu asuinkerrostalo takaisin asuinkäyttöön).
a. Edellytyksenä on, että alkuperäinen ratkaisu ei ole ilmeisen
haitallinen. (vertaa kappale 2.2.)
YmA rakennuksen käyttöturvallisuudesta

19. b. Rakennuslupahakemukseen liitetään tällöin selvitys rakennuksen kunnosta, jossa
selvitetään:
 Kyseessä olevien rakenteiden kunto sekä niihin liittyvät rakennuksen ominaispiirteet ja
rakennushistorialliset seikat.
 Miltä osin lasirakenteet eivät täytä uudisrakentamista koskevia säännöksiä ja niiden
aiheuttamien riskien ja haitallisuuden analysointi käyttäjien turvallisuuden sekä käytön ja
huollon osalta.
c. Olosuhteita on aina järkevää parantaa uudisrakentamista koskevien periaatteiden
tasoiseksi rakennuksen ominaisuudet ja erikoispiirteet huomioon ottaen.
2.2. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä
sovelletaan uudisrakentamista koskevia käytäntöjä, jos alkuperäinen ratkaisu on
turvallisuuden tai
terveydellisyyden kannalta ilmeisen haitallinen.
a. Haitallisuuden arvioinnissa otetaan huomioon käyttäjäjoukon ominaisuudet ja tilan
avoimuus erilaisille käyttäjille.
b. Haitallisuutta arvioidaan erikseen esim. törmäysvaaran ja lasirakenteen kestävyyden
osalta sekä putoamisvaaran, käytön ja huollon osalta.
Muutokset eivät saa heikentää käyttöturvallisuutta.
YmA rakennuksen käyttöturvallisuudesta

20. Ympäristöministeriön asetus
rakennusten paloturvallisuudesta
 Tätä asetusta sovelletaan uuden rakennuksen
rakentamiseen sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen
kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.
 Asetusta sovelletaan myös rakennuksen korjaus- ja
muutostyöhön, jos rakennus tai sen osa muuttuu
korjaus- ja muutostyön seurauksena paloturvallisuuden
kannalta vaarallisemmaksi ja rakennuksen
paloturvallisuuden parantaminen on sen vuoksi
perusteltua korjaus- ja muutostyön laatu ja
henkilöturvallisuuden vaarantumisen estäminen
huomioon ottaen.
YmA rakennusten paloturvallisuudesta

21. ERI PALO-OSASTOIHIN KUULUVIEN
AUKKOJEN VÄLINEN PYSTYETÄISYYS
ULKOSEINÄLLÄ YLI 2-KERROKSISISSA
RAKENNUKSISSA 117 b 24
 ns- pystymetrisääntö
Topten-kortteja

22.  Ikkunan tai oven
yläpuolella on ulokelista tai
vastaava rakenne, joka
ohjaa liekit kauemmaksi.
 Tällöin, kun päällekkäisten
ikkunoiden ja ovien
aukkoväliin lisätään 1,4
kertaa ulokkeen syvyys ja
edellä mainittujen summa
on noin 1 metri, aukkovä-
liä voidaan pitää riittävänä.
Ulokelistan tulee olla
vähintään A2- s1, d0 -
tarviketta.

23.  Osastoinnin voi hoitaa asentamalla paloa kestävät
ikkunat. Yleensä E 15 ikkunat riittävät.
 Rajoitetaan huoneistopaloa automaattisella
sammutuslaitteistolla.
• Jos tämä em. uloke on kantava,
esim. parvekelaatta, vaatimus
on REI 30.
• Sama vaatimus tulee
ranskalaisen parvekkeen
lyhyellekin laatalle.

24. 33 § Uloskäytävien lukumäärä
• Rakennuksen jokaiselta poistumisalueelta, jossa muutoin kuin tilapäisesti
oleskelee tai työskentelee henkilöitä, on oltava vähintään taulukon 11
mukainen lukumäärä toisistaan riippumattomia, erillisiä ja tarkoitukseen
sopivia uloskäytäviä.
• Uloskäytävien sijoittelussa erillisillä uloskäytävillä tarkoitetaan sitä, että
uloskäytäviin johtavat ovet ovat riittävällä etäisyydellä toisistaan niin, että
pääsyn niihin ei voida yleensä olettaa estyvän samanaikaisesti.

26. ULOSKÄYTÄVÄN PERUSVAATIMUKSIA P1-ASUIN-
RAKENNUKSISSA, KUN PORRASHUONEEN KORKEUS*
ENINTÄÄN 24 m. 117b 28
Yhteinen tulkinta/käytäntö
 ULOSKÄYTÄVÄN KOKO ja nk. SIVUKÄYTÄVÄT
Kerrostason ääripäiden etäisyys enintään 24 m.
 Yksittäinen käytävänperä enintään 12 m
o Pituus mitataan alas lähtevän porrassyöksyn reunasta
viimeisimmän asunto-oven keskilinjaan, lyhyintä
murtoviivaa pitkin.
Huomioitavaa *) = ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä
palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta, ks. myös kortti
117b 26

27. PALO-OSASTOINTI
 Koko uloskäytävä on samaa palo-osastoa, ei jakoa osiin (= kerros-,
lepotasot, porrassyöksyt ja mahdolliset savukanavat).
ASUNTOJEN KERROSTASO-OVET •
 Palo-ovet vähintään EI30 poistumistiesuuntaan avautuvina.
 Ei sallita ovien ”päällekkäin/ristiin” avautumista.
SAVUNPOISTO
 Perustelumuistion taulukon PM 2 mukaisesti.
 Korvausilma palokunnan toimenpitein.
PALOKUORMA PORRASHUONEESSA
 Palo-osastoimatta
o Porrashuonetta palvelevat sähköasennukset ja –varusteet,
o vain porrashuonetta palveleva ilmanvaihtokone (asennus ylös /
kattoon),
o savunpoistokeskus (palvelualue porrashuonetta laajempi),
 Palo-osastoidaan
o Palvelueteiset palo-osastoidaan uloskäytävästä, joko omaksi palo-
osastokseen tai yksittäiset osaksi asunnon palo-osastoa.

28. Kun näistä poiketaan, on porrashuoneen turvallisuutta
tarkasteltava erikseen. Turvallisuuden parantamiseksi
harkittavia menetelmiä voivat olla esimerkiksi:
o Vähentämällä savun pääsyä uloskäytävään esimerkiksi
varustamalla kerrostaso-ovet ovisulkimilla.
o Toteuttamalla yhteys kahteen erilliseen uloskäytävään,
myös ”erillinen kylmä porras” käy.
o Rajoittamalla savun leviämistä esimerkiksi tekemällä
varsinainen uloskäytävä palolta suojattuna ja varustamalla
sivukäytävät turvavalaistuksella.
Suunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti valittava
käytettävät ratkaisut ja huolehdittava rakennuksen
suunnittelusta siten, että rakennus täyttää
paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset
vaatimukset

29. Kaksi riippumatonta poistumistietä
tulee sijaita mahdollisimman
etäällä toisistaan.
Korkeisiin porrashuoneisiin olisi suotavaa
tehdä välille korkean tilan katkaisevia
rakenteita, esim. lasiseinä. Helpottaa myös
paine-erojen hallintaa.

30. 35 § Poistumiseen käytettävät ovet
• Uloskäytävään johtavien ja huoneista sisäiseen käytävään
johtavien ovien määrän ja leveyden on mahdollistettava niitä
käyttävien henkilöiden poistuminen.
• Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla
hätätilanteessa helposti avattavissa. Ovien on avauduttava
poistumissuuntaan jos kyseessä on asunnon kerrostaso-
ovi tai oven kautta poistuvien henkilöiden määrä on yli 60.
• Porraskäytävästä asuntoon johtavan oven vapaasta
leveydestä on säädetty valtioneuvoston asetuksessa
rakennuksen esteettömyydestä (4 § 1 momentti; 850 mm).
• Myös paarikuljetus
asunnosta ulos on
oltava mahdollista.

31. • Savunpoisto luukun huolto
oltava mahdollista.
Pääsuunnittelija suorittaa ensim-
mäisen huollon
• Uloskäytävän painovoimainen savunpoisto
voidaan korvata koneellisella savunpoistolla.
Tällöin puhaltimen ohjauksen tulee tapahtua
sisäänkäyntitasolta.
42 §. Savunpoisto

32. Rakennuksen paloteknisen korkeuden määritys 117b
25 A
 Rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkauslinjan korkeus
maan pinnasta (MRA 58 §).
 Tarvittaessa lasketaan rakennuksen nurkkapisteiden korkeuksien keskiarvo
(paloasetus).
 Yhteinen käytäntö Paloasetuksessa esitettyjä korkeusrajoja ei voi
pyöristää (esim. 28,1 m on yli 28 m, eikä sitä voi pyöristää 28 metriin).

33.  1) Asetuksen tarkoittamat korkeudet kuvaavat
tilannetta, jossa perinteinen harjakattoinen ja
symmetrinen rakennus rakennetaan suhteellisen
tasaiselle tontille.
 2) Rakennus, jossa yläpohjan lämmöneristeen alapinta
on selkeästi nurkkapisteistä määritettyjen julkisivun ja
vesikaton leikkauslinjojen keskiarvon yläpuolella.
 a. Ellei asiaa tarkemmin selvitetä paloteknisessä
erityissuunnitelmassa, lasketaan rakennuksen
palotekniset ominaisuudet määrittävä korkeus
yläpohjan lämmöneristeen alapinnasta muodostetun
vaakalinjan ja vesikaton leikkauslinjan mukaan.

36. 3) Ylimmässä kerroksessa sijaitsevat asumista palvelevat
välttämättömät tilat ja rakennuksen käyttöä palvelevat tilat
on yleensä otettava huomioon rakennuksen paloteknisen
korkeuden määrityksessä ullakkotulkinnasta riippumatta.
 a. asukkaiden talousirtaimiston säilytystä ja
pyykinkuivatusta varten rakennettavat tilat sekä
 b. pesutila ja saunatila, kerhotila tai muu asukkaiden
yhteiskäyttötila.
 c. näissä tapauksissa ullakko ja kerros on ajateltava
paloteknisesti saman arvoisena.

37. 4) Rakennuksen katolla sijaitsevaa IV -konehuonetta ei
yleensä tarvitse ottaa huomioon rakennuksen paloteknistä
korkeutta määritettäessä.
 a. IV-konehuoneen kantavat ja jäykistävät rakenteet on
suunniteltava siten, että ei IV-kh ei kaadu vesikaton
reunojen yli koko rakennuksen rungolta vaadittuna
palonkestoaikana.)
 b. IV -konehuone voi olla tarpeen huomioida
rakennuksen korkeudessa, jos se on pinta-alaltaan ja/tai
korkeudeltaan huomattavan kokoinen.

38. 5) Rinteeseen tai pihakannen viereen rakennettava rakennus
 a. Suunnittelijan on selvitettävä todellisen tilanteen vaikutus
henkilöturvallisuuteen sekä pelastus- ja sammutustyön
edellytyksiin.
 b. Erityisesti rakennuksen korkeus 28 metriä ja asetuksen 33 §
tarkoittama ylimmän lattiatason 24 metrin raja muodostavat
yhdessä merkittävän rajan. Rinnetontit ja rakennukset, joissa
eri korkuisia osia edellyttävät yleensä tarkempaa
suunnittelua, kun ollaan lähellä asetuksen rajakorkeuksia.
 c. Rakennuksessa, jossa on sisäänkäyntitaso myös
pohjakerrosta ylemmällä tasolla, esim. pihakannen päällä, on
rakennuksen korkeutta määritettäessä huomioitava mm.
toptenkäytäntökortissa 117b 26 (ylimmän kerroksen lattian
etäisyys...) esitetyt periaatteet.

39. 6) Jos rakennuksessa on erikorkuisia osia, määrittyy
rakennuksen palotekninen korkeus yleensä rakennuksen
korkeimman osan mukaan. Rakennuksen eri osissa voi olla
myös erilaisia paloteknisiä korkeuksia riippuen esim.
poistumissuunnista.
7) Liitteeseen on kerätty asetuksen kohtia, joihin korkeudet
ja osin kerrosluku voivat vaikuttaa. Näitä voidaan käyttää
apuna arvioitaessa miten rakennuksen korkeus ja sen
tulkinta vaikuttavat rakennushankekohtaisesti.

40. Huomioitavaa
Rakennuksen korkeus (ja joiltakin osin kerrosluku) vaikuttaa:
• 1. P3 -ja P2 -paloluokan rakennusten käyttötarkoitusta ja kokoa koskeviin rajoituksiin (8 §).
• 2. Yli 2 -kerroksisen rakennuksen kantavien ja jäykistävien rakenteiden luokkavaatimuksiin
P1- ja P2 -luokan rakennuksissa (palonkestoluokka ja tarvikkeiden luokka) (12 §).
• 3. Oletettuun palokehitykseen perustuvaan kantavien rakenteiden mitoitukseen (13 §)
• 4. Kerrososastointiin (14 §)
• 5. Palo-osaston kokorajoituksiin (kerroslukurajat) (15 §)
• 6. Avoimen autosuojan enimmäisalan laskentaan pinta-alaosastointia tulkittaessa
(kerroslukuraja 5 krs.) (15 §)
• 7. Osastoivien rakennusosien luokkavaatimuksiin (16 §)
• 8. Asuinhuoneistojen kerrostaso-ovien suljinvaatimuksiin (17 §)
• 9. Parvekkeiden osastointivaatimukseen (kerroslukuraja 2 krs.) (21 §)
• 10. Enintään 2 -kerroksisten rakennusten palkkien ja pilareiden pintakerrosvaatimukseen
(kerroslukuraja 2 krs) (23 §).
• 11. Välillisesti sisäpuolisten pintojen luokkavaatimuksiin (23 §).
• 12. Sisäpintojen suojaverhousvaatimuksiin (24 §).
• 13. Ulkoseinissä käytettävien tarvikkeiden paloluokkavaatimuksiin (25 §).
• 14. Ulkoseinien lämmöneristekerrokselta vaadittaviin katkoihin (25 §).
• 15. Täyden mittakaavan kokeen käyttämiseen ulkoseinärakenteen toimivuuden
osoittamisessa (25 §).
• 16. Ulkoseinän ulkopinnan ja tuuletusvälin pintojen luokkavaatimuksiin (26 §).
• 17. Yläpohjassa käytettävien tarvikkeiden paloluokkavaatimuksiin (27 §).
• 18. Palomuurissa käytettävien tarvikkeiden paloluokkavaatimukseen (30 §).
• 19. Uloskäytävän mitat (kerroslukuraja 2 krs.) (34 §)
• 20. Automaattisen sammutuslaitteiston rakentamisvelvoitteeseen (39 §).
• 21. Pääsy ullakon palo-osastoon ulkokautta (40 §).

41. Ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä
palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta
117b 26
• Ylimmän kerroksen lattian ja porrashuoneen sisäänkäyntitason määritys
• Uloskäytävien lukumäärä ja tyyppi, kiinteä sammutusvesiputkisto ja
palomieshissi
• Ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen
sisäänkäyntitasosta vaikuttaa:
A. Uloskäytävien lukumäärään ja uloskäytävien tyyppiin (33 §)
B. Kiinteän sammutusvesiputkiston rakentamisvelvoitteeseen (43 §)
C. Palomieshissin rakentamisvelvoitteeseen (41 §)
Yhteinen käytäntö :
Paloasetuksessa esitettyjä korkeusrajoja ei voi pyöristää (esim. 24,1 m on
yli 24 m, eikä sitä voi pyöristää 24 metriin).

42. Ylimmän kerroksen lattian ja sitä palvelevan
porrashuoneen sisäänkäyntitason perusmäärityksiä:
 Ylimmän kerroksen lattia on ylimmän poistumisalueen
ylin lattiataso ja porrashuoneen sisäänkäyntitaso on
porrashuoneen alin lattiataso, josta on sisäänkäynti
seuraavin täsmennyksin:

46. Sammutus- ja pelastustehtävien järjestely.
• a. Tehtävät on voitava suorittaa ylemmän tason kautta,
jonne pelastuslaitoksen sammutus- ja pelastuskalustolla
on oltava suora pääsy kadulta kulkematta pihakannen
alapuolisen rakennuksen kautta.
• b. Tehtävät alempaan kerrokseen on suunniteltava
kuten kellarillisessa rakennuksessa (savunpoisto,
sammutusreitit).
• c. Mikäli ylempi poistumistaso on pihakannen päällä,
lasketaan korkeus yleensä alemmalta
sisäänkäyntitasolta (Hp2) kiinteän
sammutusvesiputkiston rakentamisvelvoittetta (43 §) ja
palomieshissin rakentamisvelvoitetta (41 §) tulkittaessa.
5. Rakennus, jossa on sisäänkäyntitaso myös
pohjakerrosta ylemmällä tasolla
Asetuksen 33 §, 41§ ja 43§ tarkoittaman korkeuden laskeminen ylemmältä tasolta
edellyttää erityssuunnittelua. Mikäli korkeuden määrittämisessä käytetään
ylemmän tason sisäänkäyntitasoa, on suunnitelmassa otettava huomioon mm.
seuraavat seikat:

47. Henkilöiden poistuminen.
• a. Asuntojen varatiet sijaitsevat ylemmän tason puolella
tai pelastuslaitos on puoltanut toisenlaista järjestelyä.
Kun ylempi taso on pihakansi, edellisten lisäksi
huomioitava
• a. Pihakannen alla olevat tilat eivät saa heikentää
tilannetta.
• b. Tilat on osastoitava erilleen rakennuksesta ja
osastoivien rakenteiden aukkoja suojaavien
rakennusosien (ovet, ikkunat, luukut)
palonkestävyysajassa ei käytetä osastointivaatimuksen
puolitussääntöä.
• c. Alemman kerroksen sammutusreittejä ja savunpoistoa
ei ole toteutettu pihakannan alapuolisten tilojen kautta.

48. 41 § Pelastus- ja sammutustyössä
käytettävä hissi
• Ns. palomieshissi
• Edellytetään kun ylimmän kerroksen lattian etäisyys ylittää 38 metriä
rakennuksen sisäänkäyntitasosta
• Hissikorin on oltava sisämitoiltaan paarikuljetukseen soveltuva
• Paarikuljetukseen soveltuva hissi mitoitetaan rakentamisen ajankohtana
tyypillisen paarikaluston mukaan (syvyys ≥ 2100 mm)
• Toisena hissinä saa ylittää kerrosalan

49. 40 § Pelastus- ja sammutustyön
edellytykset
• Palon sammuttamisen ja
henkilöiden pelastamisen
edellytykset rakennuksessa
ja sen läheisyydessä on
otettava suunnittelussa
huomioon.
• Palo- ja pelastuskalustolla on
oltava mahdollisuus päästä
riittävän lähelle rakennusta
(pelastustie).

51. Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohto-
tehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien
kelpoisuudesta

52. Yleisiä puutteita jotka keskeyttää lupaprosessin
• Kaikkia tarpeellisia suunnittelijoita ei ole nimetty
• Hakijatiedot ovat virheelliset/puutteelliset (hakija on aina rakennuspaikan haltija(t),
ei osakkeen omistaja)
• Selvä tieto mitä haetaan (hankkeen kuvaus) ja kaikille erillisille
rakennuksille/rakennelmille oma toimenpide
• Valtuutus (joko hakija(t) osapuolina tai valtakirja liitteenä)
• Poikkemiset perusteluineen
• Suunnittelijan tai työnjohtajan sähköinen allekirjoitus puuttuu
• Hakemusta ei kannata jättää vajain tiedoin ja liittein, se vain pitkittää käsittelyä
• Suunnittelijalle annettu tiukka takaraja lupahakemuksen jättöön aiheuttaa helposti
vajavaisen hakemuksen

53. Loppukatselmus
Rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin
rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen loppukatselmuksessa käyttöön
otettavaksi.
Loppukatselmus voidaan toimittaa, kun rakennushankkeeseen ryhtyvä on
ilmoittanut rakennusvalvontaviranomaiselle, että:
• 1) rakennustyö on saatettu loppuun rakennusluvan sekä rakentamista
koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti;
• 2) rakennusvalvontaviranomaisen määräämät katselmukset ja tarkastukset sekä
niissä vaaditut toimenpiteet on tehty;
• 3) muuhun lakiin perustuvat ja rakennuksen käyttöturvallisuuteen olennaisesti
vaikuttavat tarkastukset ja niissä vaaditut toimenpiteet on tehty;
• 4) rakennustyön tarkastusasiakirjaan on tehty 150 f §:ssä edellytetyt merkinnät
ja tarkastusasiakirjan yhteenveto on toimitettu rakennusvalvontaviranomaiselle;
• 5) rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, jos sellainen on laadittava, on riittävässä
laajuudessa valmis ja toimitettavissa rakennuksen omistajalle; ja
• 6) ympäristönsuojelulain mukainen lupa, jos sellaista tarvitaan rakennuksen
käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan, on saanut lainvoiman.

54. Rakennusvalvontaviranomaisen on laadittava
loppukatselmuksesta pöytäkirja. Loppukatselmukseen
sovelletaan lisäksi, mitä 150 §:n 2 momentissa säädetään
siitä, keiden on oltava läsnä katselmuksessa sekä mitä 150
§:n 3 momentissa säädetään.
(Rakennushankkeeseen ryhtyvän tai tämän edustajan sekä vastaavan
työnjohtajan on oltava läsnä katselmuksessa. Suunnittelijoiden ja
erityisalan työnjohtajien on oltava läsnä katselmuksessa, jos heidän
asiantuntemustaan tarvitaan jonkin katselmukseen liittyvän asian
selvittämisessä.)
Katselmus voidaan toimittaa pysyväisluonteiseen
asumiseen käytetyissä tiloissa vain, jos se on välttämätöntä
katselmuksen kohteena olevan asian selvittämiseksi.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on haettava
loppukatselmuksen toimittamista myönnetyn luvan
voimassaoloaikana.

55. Vanhoille luville haettava uusi lupa.
Loppukatselmusta tilattaessa
toimitetaan MRL 153 § mukainen
ilmoituslomake rakennusvalvontaan.
Lomakkeen mukaiset toimenpiteet
tulee olla tehtynä, esim. eri
vastuuhenkilöiden tarkistuslistat.

56. Viimeaikaisia huomioitavia asioita Oulussa:
 Väestönsuojan rakentamista ei voi enää siirtää rakennettavaksi
seuraavassa vaiheessa, vaan väestönsuoja on rakennettava silloin kun
velvoite sen rakentamiseksi syntyy.
 Käyttöönottokatselmuksen yhteydessä on luvan edellytyksenä olevat
vaatimukset, esim. autopaikat ja jätteiden keräysastiat, oltava valmiina,
vaikka niillä olisikin erillinen lupa, esim. LPA-alueella. Joissain
tapauksissa ne voidaan aluksi hoitaa tilapäisillä järjestelyillä. Vaatii
kuitenkin sopimista rakennusvalvonnan kanssa. Määräaika?
 Yli 4 krs asuinrakennuksissa tehtävä lupavaiheessa hissitoimittajan
kapasiteettilaskelma. Vaatimus olisi vähintään hyvä (3/4 tai 4/4).
 Asuinhuoneen ikkunavaatimusta ei saa kiertää nimittämällä huone
esim. makuutilaksi. Ikkunattomalle alkoville/huonetilalle mahdollisesti
tulossa Topten-tulkinta?

57.  Rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin lupa on lainvoimainen, ellei
luvan yhteydessä ole haettu aloitusoikeutta ja rakennusvalvontaan
toimitettu viranomaisen määrittelemää vakuutta (esim. vakuutus tai
pankkitalletus sulkutilille (ei käteistä)).
 Purkuluville ei voi saada aloitusoikeutta, vaan on odotettava, että
päätös on lainvoimainen.
 Luvaton rakentaminen (myös liian aikaisin aloittaminen) aiheuttaa
rakennustyön keskeyttämisen, jonka rakennuslautakunta käsittelee.
Luvan jatkamiseen määrittelee rakennuslautakunta.
 Keskeytyspäätöksen rikkominen johtaa tutkintapyyntöön poliisille.

58. Kiitos!