1. Suomen
suuri haaste
- Teknologiateollisuuden
näkökulmasta
Pääekonomisti Jukka Palokangas
20.11.2013

2. Teknologiateollisuus on viiden
toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
ABB, Ensto, Murata
Electronics, Nokia, Nokia Siemens
Networks, Planmeca, Polar
Electro, Suunto, Vacon, Vaisala...
Metallien jalostus
Boliden, Componenta,
Kuusakoski, Luvata,
Norilsk
Nickel, Outokumpu, Outotec, Ova
ko, Rautaruukki, Sacotec...
Tietotekniikka-ala
Kone- ja metallituoteteollisuus
Affecto
Abloy, Cargotec, Fiskars, Glaston, Kone,
Finland, CGI, Codebakers, Code
Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patri
micon, Comptel, Digia, Efecte, En
a, Pemamek, Ponsse, Prima
fo,
Power, Stala, STX
F-Secure, Fujitsu
Finland, Valtra, Wärtsilä...
Finland, IBM, Knowit, Microsoft,
Suunnittelu ja konsultointi
Nixu, Tieto...
Ainsinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan,
FCG, Finnmap, Granlund, Neste
Jacobs, Pöyry, Ramboll, SITO, SWE
CO, Vahanen, WSP…
20.11.2013
2

3. Teknologiateollisuus – merkittävin
elinkeino Suomessa
• 55 % Suomen koko viennistä.
• 80 % Suomen koko
elinkeinoelämän
t&k-investoinneista.
• Alan yritykset työllistävät
suoraan lähes 290 000
ihmistä, välillinen
työllistämisvaikutus mukaan
lukien 720 000 henkilöä eli 30
% Suomen koko työvoimasta.
• Teknologiateollisuus ry:llä on
noin 1 600 jäsenyritystä.
20.11.2013
3

4. Globaali rakennemuutos /
Euroopan talouskriisi

5. Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia
Aasiaan ja muihin kehittyviin maihin
Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2010
%
50
45
40
Aasia
35
30
Pohjois-Amerikka
25
20
15
Eurooppa
10
5
0
1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet.
Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA
20.11.2013
5

6. Teollisuustuotannon kehitys vuosittain
320
Kiina
300
280
Etelä-Korea
260
Intia
240
Venäjä
220
200
Suomi
180
Brasilia
160
140
USA
2005=100
120
Euromaat
100
Japani
80
2005
2006
2007
2008
2009
Lähde: Consensus Economics
2010
2011
2012
2013e 2014e
20.11.2013
6

7. Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla
220,000
200,000
Aasia, Oseania, Keskija Itä-Eurooppa sekä
Latinalainen Amerikka
180,000
160,000
140,000
120,000
Länsi-Eurooppa ja
Pohjois-Amerikka
100,000
80,000
60,000
Afrikka ja Lähi-itä
40,000
20,000
0
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
23.4.2013
7

8. Teollisuuden tuotanto Suomessa on alamaissa
Teollisuustuotannon määrä EU-maissa 10 %,
mutta Suomessa 19 % jäljessä vuoden 2008 alun tilanteesta
110
2008=100
105
USA
100
95
EU28-maat
90
Japani
85
80
Suomi
75
70
65
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/2013 tai 9/2013.
Lähde: Eurostat, Tilastokeskus, Federal Reserve (USA), Statistics Bereau and
Statistics Center (Japan)
20.11.2013
8

9. Suomen teollisuustuotanto on pudonnut 4. eniten
EU-maissa
125
2008=100
120
Puola
115
Viro
110
Belgia
105
Itävalta
100
Saksa
95
Ruotsi
90
Suomi
85
Italia
80
Espanja
75
70
2008
2009
2010
2011
2012
Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/2013.
Lähde: Eurostat
2013
20.11.2013
9

10. Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa 2008
2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää
volyymituotantoa elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta**
140
2000 = 100
135
Koko kansantalous
130
125
120
Tehdasteollisuus
115
110
105
100
95
**) Teollisuuden
nykyinen rakenne
ei enää mahdollista
vastaavaa
tuottavuuskehitystä
kuin vuosina 20002008.
Teknologiateollisuus
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista tuotosta työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee
(käyrä nousee), tuotos lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
20.11.2013
10

11. Teknologiateollisuuden tilanne ja
näkymät tarkemmin

12. Teollisuuden ja teknologiateollisuuden
liikevaihto Suomessa
Muutos: 1-8, 2013 / 1-8, 2012, %
2005 = 100
150
140
Teollisuus
130
-4 %
120
110
Teknologiateollisuus
100
-6 %
90
80
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 8/2013.
Lähde: Tilastokeskus
20.11.2013
12

13. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
Muutos / Change: 1-8,2013 / 1-8,2012, %
2005 = 100
200
190
Tietotekniikka-ala
180
+13 %
170
160
Suunnittelu ja konsultointi
+4 %
150
140
130
Kone- ja metallituoteteollisuus
120
-7 %
110
Metallien jalostus
100
-7 %
90
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
-14 %
80
70
60
50
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 8/2013. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2012: kone- ja metallituoteteollisuus
41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 26 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 11 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %.
Lähde: Tilastokeskus
20.11.2013
13

14. Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset pohjalla
Tilaukset Suomessa pudonneet alkuvuoden 2009 tasolle
12000
11000
10000
9000
8000
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
Milj. euroa, käyvin hinnoin
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2005
2006
2007
Muutos:
Vientiin:
Kotimaahan:
Yhteensä:
2008
2009
2010
2011
III,2013 / III,2012
-30 %
+1 %
-24 %
2012
2013
III,2013 / II,2013
-24 %
-21 %
-23 %
*) Pl. metallien jalostus.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto heinä-syyskuu 2013.
20.11.2013
14

15. Taloudellinen tilanne vaihtelee yritysten välillä
merkittävästi
200 %
Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa Suomessa yrityksittäin: 30.9.2013 / 30.9.2012
180 %
160 %
140 %
120 %
100 %
80 %
60 %
40 %
20 %
Mediaani: 0 %
0%
Keskiarvo: -10 %
-20 %
-40 %
-60 %
-80 %
-100 %
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset
20.11.2013
15

16. Teknologiateollisuuden henkilöstö
Suomessa vähentynyt 3 % vuonna 2013 ja
kaikkiaan 10 % vuoden 2008 jälkeen
Henkilöstöstä noin
15 000
lomautusjärjestelyjen
piirissä
340,000
320,000
300,000
280,000
260,000
240,000
220,000
200,000
180,000
160,000
140,000
2008
2009
Henkilöstö Suomessa
2010
2011
2012
2013 (30.9.)
Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
20.11.2013
16

17. Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa puolet
suuntautuu alihankintaan
160,000
146021
140,000
141579
120,000
100,000
80,000
60,000
40,000
20,000
0
Henkilöstö alihankintatehtävissä
Muu henkilöstö
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden
ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
20.11.2013
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2010
17

18. Teknologiateollisuuden tuotteiden alihankinnasta
Suomessa 41 prosenttia ostetaan ulkomailta
25 €
21.76
20 €
14.96
15 €
10 €
5€
0€
Tuotetaan Suomessa
Tuodaan ulkomailta Suomeen
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden
ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
20.11.2013
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2010
18

19. Teknologiateollisuuden henkilöstön eläkkeelle
siirtyminen
Henkilöä / vuosi
9000
8000
7000
6000
5000
Toimihenkilöt
4000
3000
2000
Työntekijät
1000
0
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Toteutunut eläköityminen
Arvioitu eläköityminen
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n
palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
20.11.2013
19

20. Suomen uusiutumiseen
on saatava vauhtia
- viennin kilpailukykyyn
- elinkeinoelämän
kustannuskehitykseen
- työehtosopimuksiin
20.11.2013
20

21. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
• Cleantech
– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat
– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman
puhdistuksen mahdollistavat teknologiat
• Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat
uudet mahdollisuudet
• Ohjelmistot ja pelit
• Lääketieteellinen teknologia ja palvelut
• Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
• Teollisuutta palveleva suunnittelutyö
• Autoteollisuuden murros
• Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa
(anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)
20.11.2013
21

22. Suomen viennin hartioita on levennettävä
Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen, vientituloja puuttuu 20-30
miljardia euroa / vuosi
28
27
26
25
24
23
22
21
20
19
18
17
16
15
14
13
12
11
10
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin
Tarvittava
vientikehitys, jotta
julkinen sektori
kyettäisiin
rahoittamaan ilman
lisävelkaantumista
Toteutunut vienti
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja.
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2013.
Lähde: Tilastokeskus
2011
2012
2013
20.11.2013
22

23. Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä
230
Tavara- ja palveluviennin arvo (euroina) vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi
220
210
200
Viro
190
Puola
180
Tšekki
170
Saksa
160
Alankomaat
150
140
Belgia
130
Ruotsi
120
Suomi
110
100
2005,I = 100
90
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja.
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2013.
Lähde: Eurostat
2012
2013
20.11.2013
23

24. Viennin osuus bkt:sta pudonnut 7 %-yksikköä
Suomessa vuoden 2008 jälkeen
54
Tavaroiden ja palvelujen viennin osuus bruttokansantuotteesta, %
52
50
48
46
44
42
40
38
36
2008
2009
2010
Suomi
2011
Ruotsi
Lähde: Tilastokeskus, Statistiska centralbyrån
2012
2013(1-6 kk)
Saksa
20.11.2013
24

25. Julkiset menot kestämättömällä tasolla Suomessa
58
Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta, %
Merkitsee
Suomessa
10 mrd. euron
leikkauksia
julkisiin
menoihin
56
54
52
50
48
46
44
42
2008
2009
2010
Suomi
2011
Ruotsi
Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2013
2012
2013e
2014e
Saksa
20.11.2013
25

26. Teollisuus tuo 80 prosenttia Suomen
viennistä, mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä
julkista sektoria
650000
Työpaikkojen määrä Suomessa
600000
550000
500000
450000
400000
350000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Teollisuus
Julkinen sektori
Lähde: Tilastokeskus
20.11.2013
26

27. Viennin tasopudotuksen ja
julkisen sektorin kasvun seurauksena
valtionvelka* Suomessa kasvaa nopeasti
Mrd. euroa, kuukausisaldo
95
90
85
80
75
70
65
60
55
50
45
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
*) Vastaavasti kuntien velkamäärä oli vuoden 2005 lopussa yhteensä 7,1
miljardia euroa ja vuoden 2012 lopussa noin 12,5 miljardia euroa.
Viimeisin tieto syyskuu 2013.
Lähde: Valtiokonttori
2013
20.11.2013
27

28. IMF: Suomen vaihtotase pysyy negatiivisena
ainakin vuoteen 2018 asti, ainoana euromaana
Suomen ja Saksan kehitys ovat peilikuvia toisilleen
12
11
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
-1
-2
-3
-4
-5
-6
-7
-8
-9
-10
-11
-12
Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, %
Alankomaat
Ruotsi
Saksa
Italia
Espanja
Suomi
Iso-Britannia
2000
2002
2004
2006
2008
2010
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2013.
Lähde: Eurostat, IMF / World Economic Outlook April 2013
2012
20.11.2013
28

29. Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2010
100 %
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %
90 %
25
34
80 %
70 %
72
67
66
63
63
60
59
54
53
46
Henkilöstöä
60 %
31
50 %
40 %
16
30 %
20 %
10 %
0%
16
17
7
4
21
19
8
8
4
9
6
13
17
15
15
10
9
15
17
13
28
22
16
10
12
8
17
42
25050-249
10-49
0-9
15
18
19
19
7
15
Suomi Tšekki Puola Ruotsi Saksa Ranska Iso- Tanska Itävalta Italia Alanko- Viro
Britannia
maat
*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: Eurostat, External Trade Statistics by Enterprise Characteristics
20.11.2013
29

30. Suomi on saatava houkuttelevaksi maaksi yritysten
investoinneille
Yritysten kiinteät investoinnit eri maissa
Indeksi, 2005=100
135
Saksa
130
125
Alankomaat
120
Ruotsi
115
110
USA
105
Sveitsi
100
95
Suomi
90
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012e
Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2013
2013e
2014e
20.11.2013
30

31. Myös teknologiateollisuus tarvitsee lisää investointeja
Teknologiateollisuuden investoinnit Suomessa
Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin
4,200
3,600
3,000
2,400
1,800
1,200
600
0
2005
2006
2007
2008
Kiinteät investoinnit
2009
2010
2011
2012
2013e
Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito,
EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2013)
20.11.2013
31

32. Hallituksen on vastattava toimintaympäristön
kilpailukyvystä
•
•
•
•
•
•
Yritys- ja vientirahoitus on turvattava
T&K-, innovaatio- ja yliopistorahoitus on varmistettava
Ala-Pietilän ryhmän ehdotukset on toteutettava
Päästökaupan kustannuksia kompensoitava
Logistinen takamatka kompensoitava
Teollisuudelle ei lisärasitteita. Uusien rasitteiden
seurauksena menetämme työpaikkoja.
– Valtioneuvoston linjaus puoliväli-istunnossaan 28.2.2013: Hallitus sitoutuu
päätöksissään loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle
aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Myös olemassa
olevaa sääntelytaakkaa tarkastellaan. EU-vaikuttamisen osalta teollisuudelle
kriittisiin päätöksiin vaikutetaan entistä koordinoidummin.
31.7.2013
32

33. Yhteiskunnan on tuettava
yritys- ja
toimipaikkakohtaisen
sopimisen kulttuurin
vahvistumista
20.11.2013
33

34. Teollisuuden työn hinta Suomessa on korkea
Filippiinit
Bulgaria
Venäjä
Meksiko
Latvia
Liettua
Taiwan
Puola
Unkari
Viro
Brasilia
Slovakia
Tšekin tasavalta
Argentiina
Portugali
Malta
Etelä-Korea
Cypros
Slovenia
Singapore
Israel
Uusi Seelanti
Kreikka
Iso-Britannia
Espanja
Japani
Italia
USA
Kanada
Luxemburg
Irlanti
Australia
Itävalta
Alankomaat
Suomi
Ruotsi
Saksa
Ranska
Tanska
Belgia
Sveitsi
Norja
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Euroa/tunti, vuonna 2010
Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics
20.11.2013
34

35. Yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa moniin vuosiin
Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa
135
2005 = 100
130
125
120
115
110
105
100
95
90
85
80
2005
2006
2007
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo)
2008
2009
2010
Teollisuuden tuottavuus
2011
2012
2013
Teollisuuden työn hinta
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2013.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
20.11.2013
35

36. Suomen kansantalouden kustannuskilpailukyky
on heikentynyt suhteessa kilpailijamaihin
Yksikkötyökustannukset (työvoimakustannukset/tuottavuus, ml. kunkin maan
efektiiviset valuuttakurssit)
120
2005,I =100
115
Suomen
kustannuskilpailukyky
heikkenee
110
105
Suomen
kustannuskilpailukyky
paranee
100
95
90
2005
2006
2007
Suhteessa Saksaan
Suhteessa Italiaan
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Suhteessa Espanjaan
Suhteessa Alankomaihin
*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen
valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden
yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2013.
36
20.11.2013
Lähde: Euroopan keskuspankki

37. Työllisyys- ja kasvusopimuksen vaikutus Suomen
kustannuskilpailukykyyn jää pieneksi
Suomen suhteelliset yksikkötyökustannukset Saksaan nähden
1.30
1.25
1.20
1.15
Suomi
1.10
Saksa
1.05
Suomi uusi
1.00
0.95
0.90
Lähde: EK
21.8.2013
37

38. Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta
myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo/työntekijä vuonna 2012
Jalostusarvo = työvoimakustannukset+vuokrat+poistot+liikevoitto
150,000 €
140,000 €
130,000 €
120,000 €
110,000 €
100,000 €
Työvoimakustannusten
osuus
jalostusarvosta:
-keskiarvo 79 %
90,000 €
80,000 €
70,000 €
60,000 €
50,000 €
40,000 €
30,000 €
20,000 €
10,000 €
0€
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
(pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 24 %:ssa yrityksistä vuonna 2012.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 27.9.2013
20.11.2013
38