Maaseutupolitiikan Harvaan asutun maaseudun verkosto kutsui 4.5. kansanedustajia ja heidän avustajiaan mukaan suunnittelemaan parlamentaarista harvaan asutun maaseudun työryhmää Suomeen.
Tämä diaesitys on kyseisen tilaisuuden asiantuntija-alustus.
Porissa 29.11.2018 pidetyn metsäalan toimijatapaamisen materiaalia.
Tapaamisen kutsui koolle Suomen metsäkeskus.
Satakunnan puunkuljetusten infrastruktuuri: Lounais-Suomen yksityistiet -hanke - Projektipäällikkö, Petri Lähteenmäki, Suomen metsäkeskus
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019Cursor Oy
Elinkeinostrategia linjaa seudun elinkeinopolitiikan suuntaviivat ja haastaa niin julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin toimijat entistä tiiviimpään yhteistyöhön uusien työpaikkojen ja kasvun aikaansaamiseksi. Seudun visio vuodelle 2025 kiteytyy kahteen sanaan - uudistunut ja vetovoimainen. Strategian arvopohja – rohkeus, avoimuus ja aitous edellyttävät meiltä päätöksentekokykyä, kansainvälisyyttä ja omaleimaista tekemistä. Tarvitsemme kaikki mukaan uudistamaan ja rakentamaan entistä vetovoimaisempaa Kotkan-Haminan seutua.
Keski-Suomen muutosagentti Tuija Koiviston esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Jyväskylässä 18.10.2016
Porissa 29.11.2018 pidetyn metsäalan toimijatapaamisen materiaalia.
Tapaamisen kutsui koolle Suomen metsäkeskus.
Satakunnan puunkuljetusten infrastruktuuri: Lounais-Suomen yksityistiet -hanke - Projektipäällikkö, Petri Lähteenmäki, Suomen metsäkeskus
Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia 2016-2019Cursor Oy
Elinkeinostrategia linjaa seudun elinkeinopolitiikan suuntaviivat ja haastaa niin julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin toimijat entistä tiiviimpään yhteistyöhön uusien työpaikkojen ja kasvun aikaansaamiseksi. Seudun visio vuodelle 2025 kiteytyy kahteen sanaan - uudistunut ja vetovoimainen. Strategian arvopohja – rohkeus, avoimuus ja aitous edellyttävät meiltä päätöksentekokykyä, kansainvälisyyttä ja omaleimaista tekemistä. Tarvitsemme kaikki mukaan uudistamaan ja rakentamaan entistä vetovoimaisempaa Kotkan-Haminan seutua.
Keski-Suomen muutosagentti Tuija Koiviston esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Jyväskylässä 18.10.2016
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmäSTN IMPRO
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Timo Keistinen esitteli uuden hallituksen sote-suunnitelmaa. Keistinen on mukana sote-uudistuksen valmistelussa.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE. Muutoksen tuki - alustavaa suunnitelmaa, Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, THL. Esitys LAPE muutosagenttien tapaamispäivässä 10.2.2017.
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa - TEA 2017THL
Johtava asiantuntija Timo Ståhl, 13.11.2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEAviisariin liittyvän tiedonkeruun päätulokset 2017. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa -aineisto tarkastelee erityisesti kuntajohdon roolia ja merkitystä kunnan kaikkia toimialoja koskevassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.
Keski-Suomen liiton Kari Pirisen esitys Jyväskylän Pyöräilyviikon kestävän matkailun seminaarissa.
https://www.pyorailyviikko.fi/kestava-matkailu-seminaari-2020
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Järjestyksessä neljäs Maaseutubarometri on jatkumoa Maaseutubarometrille 2013 (julkaistu 2014) ja Maamerkit-barometrille (2009 ja 2011). Tutkimuksen on tilannut Maaseutupolitiikan neuvosto maa- ja metsätalousministeriöstä ja sen on tuottanut Luonnonvarakeskus. Vastausten keruun on toteuttanut Taloustutkimus Oy.
Maaseutubarometrin 2020 tulokset julkaistaan kolmessa osassa. Ensimmäinen osa, joka julkistettiin 17.6.2020, käsittelee suomalaisten mielikuvia maaseudusta, heidän kokemaa aluetyyppi-identiteettiä sekä näkemyksiä maaseudun tulevaisuudesta että maaseudun kehittämisestä.
Keskeisiä havaintoja / Maaseutubarometri osa 1:
Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomalaisista.
Maaseutubarometri 2020 paljastaa, että maaseutu latautuu myönteisillä mielikuvilla kuten luonto, aitous ja vapaus. Myös avoimuus ja kulttuuritekijät liitetään maaseutuun, joka nähdään myös modernimpana kuin ennen. Ympäristöystävällinen elämäntapa liitetään huomattavasti enemmän maaseutuun (52 prosenttia) kuin kaupunkiin (kymmenen prosenttia).
Suomen kaupungistumisaste on 72 prosenttia, mutta kaupunkilaiseksi itsensä kokee vain 40 prosenttia suomalaisista. Sen sijaan 37 prosenttia kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen. Maalaisiksi itsensä kokee 20 prosenttia. Maalaisidentiteetti koetaan tärkeämpänä ja vahvempana kuin kaupunkilaisidentiteetti koetaan. Kaupunkilaisidentiteetti on yleisempi nuoremmilla vastaajilla.
Tuoreen barometrin mukaan lähes 25 prosenttia ison kaupungin keskustassa tai laidoilla asuvista haluaisi asua ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla. Kyseisillä alueilla asuvat ovatkin tyytyväisimpiä asuinpaikkaansa. Muuttoaikeissa kaupunkimaisempaan ympäristöön on viisitoista prosenttia suomalaisista ja saman verran miettii muuttoa maaseutumaisempaan ympäristöön. Suurta muuttoaalto ei ole näköpiirissä. Suomalaiset mieltävät itsensä vahvasti monipaikkaisiksi. Neljännes kaupunkilaisista viettää maaseudulla aikaa kuukaudesta puoleen vuoteen. Yksitoista prosenttia maaseudulla asuvista viettää vähintään kuukauden kaupungin keskustassa. Monipaikkainen liike on kahdensuuntainen, mutta kaupungista maaseudulle liikkuu suurempia henkilömääriä.
Maaseutubarometri kertoo, että suomalaiset haluavat alueita kohdeltavan yhdenvertaisesti: 85 prosenttia katsoo, että pitäisi olla oikeus asua siellä, missä haluaa. 63 prosenttia ei pidä sopivana rajoittaa julkisia palveluja syrjäisillä seuduilla. Vain 17 prosenttia on edes osittain sitä mieltä, että haja-asutusalueille rakentamista pitäisi rajoittaa. Maaseutuun välinpitämättömästi suhtautuvien osuus on lisääntynyt; 18 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei maaseudulla ole mitään merkitystä heidän elämäänsä. Kuitenkin yhä useampi suomalainen näkee maaseudun tulevaisuuden voimavarana. Tämä trendi on ollut nouseva jo kymmenen vuoden ajan.
More Related Content
Similar to Final parlamentaarisen työryhmän loppuraportti case Ruotsi/ Christell Åström
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmäSTN IMPRO
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Timo Keistinen esitteli uuden hallituksen sote-suunnitelmaa. Keistinen on mukana sote-uudistuksen valmistelussa.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE. Muutoksen tuki - alustavaa suunnitelmaa, Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, THL. Esitys LAPE muutosagenttien tapaamispäivässä 10.2.2017.
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa - TEA 2017THL
Johtava asiantuntija Timo Ståhl, 13.11.2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEAviisariin liittyvän tiedonkeruun päätulokset 2017. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa -aineisto tarkastelee erityisesti kuntajohdon roolia ja merkitystä kunnan kaikkia toimialoja koskevassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.
Keski-Suomen liiton Kari Pirisen esitys Jyväskylän Pyöräilyviikon kestävän matkailun seminaarissa.
https://www.pyorailyviikko.fi/kestava-matkailu-seminaari-2020
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Järjestyksessä neljäs Maaseutubarometri on jatkumoa Maaseutubarometrille 2013 (julkaistu 2014) ja Maamerkit-barometrille (2009 ja 2011). Tutkimuksen on tilannut Maaseutupolitiikan neuvosto maa- ja metsätalousministeriöstä ja sen on tuottanut Luonnonvarakeskus. Vastausten keruun on toteuttanut Taloustutkimus Oy.
Maaseutubarometrin 2020 tulokset julkaistaan kolmessa osassa. Ensimmäinen osa, joka julkistettiin 17.6.2020, käsittelee suomalaisten mielikuvia maaseudusta, heidän kokemaa aluetyyppi-identiteettiä sekä näkemyksiä maaseudun tulevaisuudesta että maaseudun kehittämisestä.
Keskeisiä havaintoja / Maaseutubarometri osa 1:
Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomalaisista.
Maaseutubarometri 2020 paljastaa, että maaseutu latautuu myönteisillä mielikuvilla kuten luonto, aitous ja vapaus. Myös avoimuus ja kulttuuritekijät liitetään maaseutuun, joka nähdään myös modernimpana kuin ennen. Ympäristöystävällinen elämäntapa liitetään huomattavasti enemmän maaseutuun (52 prosenttia) kuin kaupunkiin (kymmenen prosenttia).
Suomen kaupungistumisaste on 72 prosenttia, mutta kaupunkilaiseksi itsensä kokee vain 40 prosenttia suomalaisista. Sen sijaan 37 prosenttia kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen. Maalaisiksi itsensä kokee 20 prosenttia. Maalaisidentiteetti koetaan tärkeämpänä ja vahvempana kuin kaupunkilaisidentiteetti koetaan. Kaupunkilaisidentiteetti on yleisempi nuoremmilla vastaajilla.
Tuoreen barometrin mukaan lähes 25 prosenttia ison kaupungin keskustassa tai laidoilla asuvista haluaisi asua ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla. Kyseisillä alueilla asuvat ovatkin tyytyväisimpiä asuinpaikkaansa. Muuttoaikeissa kaupunkimaisempaan ympäristöön on viisitoista prosenttia suomalaisista ja saman verran miettii muuttoa maaseutumaisempaan ympäristöön. Suurta muuttoaalto ei ole näköpiirissä. Suomalaiset mieltävät itsensä vahvasti monipaikkaisiksi. Neljännes kaupunkilaisista viettää maaseudulla aikaa kuukaudesta puoleen vuoteen. Yksitoista prosenttia maaseudulla asuvista viettää vähintään kuukauden kaupungin keskustassa. Monipaikkainen liike on kahdensuuntainen, mutta kaupungista maaseudulle liikkuu suurempia henkilömääriä.
Maaseutubarometri kertoo, että suomalaiset haluavat alueita kohdeltavan yhdenvertaisesti: 85 prosenttia katsoo, että pitäisi olla oikeus asua siellä, missä haluaa. 63 prosenttia ei pidä sopivana rajoittaa julkisia palveluja syrjäisillä seuduilla. Vain 17 prosenttia on edes osittain sitä mieltä, että haja-asutusalueille rakentamista pitäisi rajoittaa. Maaseutuun välinpitämättömästi suhtautuvien osuus on lisääntynyt; 18 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei maaseudulla ole mitään merkitystä heidän elämäänsä. Kuitenkin yhä useampi suomalainen näkee maaseudun tulevaisuuden voimavarana. Tämä trendi on ollut nouseva jo kymmenen vuoden ajan.
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto.
Nuorten yrittäjäaktiivisuus erilaisilla alueilla ja yrittäjyyden edistäminen -hanke
Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta esitteli Nuorten yrittäjäaktiivisuus erilaisilla alueilla ja yrittäjyyden edistäminen –hankkeen tuloksia.
Tutkimuksen mukaan vaikuttavimmat syyt siihen, että nuoret kokevat yrittäjyyden omaksi ovat yrittäjyyden vetovoimaisuus, nuorten oma osaaminen sekä kynnys aloittaa yrittäjyys tai jatkaa perheyritystä. Ympäristön tarjoamat puitteet ja sparrausmahdollisuudet vaikuttavat sen sijaan paljon vähemmän.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Tilaisuudessa puhuivat lopuksi myös kaksi nuorta maaseudun yrittäjää omasta polustaan yrittäjiksi sekä millaista on toimia nuorena yrittäjänä maaseudulla. Topi Tullan (Tiiholan TOKA Ky, Kangasniemi) puheenvuoron esitysdiat.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Jarna Heinonen esitteli nuorten yrittäjyyspolkuihin ja yrittäjyysopetukseen maaseudulla kohdistunutta tutkimusta. Heinonen myös painotti kuntatoimijoiden yhteistyön tärkeyttä yrittäjyyden edistämiseen maaseudulla.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Nuorten yrittäjämyönteisyys nousussa
Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai piti puheenvuoron nuorten yrittäjien yrittäjyyspolitiikasta.
Manai totesi, että nuorten yrittäjyysmyönteisyys on nousussa ympäri maailmaa. Suomessakin joka kolmatta nuorta kiinnostaa mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi. Nuorille on kuitenkin tehtävä tilaa yhteiskunnassa, esimerkiksi panostamalla heidän mahdollisuuteensa vaikuttaa myös vähemmän virallisia kanavia pitkin siihen, minkälaiseksi suomalainen yrittäjyys muovautuu.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Esitys on Asko Peltolan, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kumppanuuspäivässä 2017.
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Tämä on Briitta Koskiahon esitys Kumppanuuspäivässä 2017.
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Tämä esitys on Eskolan kylän keissistä Kumppanuuspäivässä 2017.
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Tämä esitys on Lapin liitolta Kumppanuuspäivässä 2017.
Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumaa tehdään yhdessä!
Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti järjestetään Kurikassa 1.-3.10.2020. Tulevaisuus lautasella -otsikon alla heittäydymme rohkeasti luomaan kaikille parempaa tulevaisuutta. Maaseudut ovat avainasemassa siirryttäessä kestävään yhteiskuntaan, jossa rajat kaupunkien ja maaseutujen välillä hälvenevät. Tapahtuman punaisina lankoina ovat kestävä kehitys ja nuoret.
Tapahtuma on tarkoitettu kaikille maaseudun ja koko Suomen tasapainoisesta kehittämisestä kiinnostuneille. Mukaan kutsutaan kaikki kylistä kaupunkeihin. Tulkaa tekin kumppaneiksi tekemään kanssamme tapahtumasta huikea! Jokaiselle organisaatiolle löytyy sopiva rooli.
Maaseutuparlamentissa nostetaan maaseutunäkökulmia poliittisen keskustelun ytimeen. Tapahtumassa kirkastetaan yhteiset maaseutujemme tulevaisuutta koskevat tavoitteet ja muotoillaan yhteinen julkilausuma. Nyt haetaan ratkaisuja koko Suomea koetteleviin muutoshaasteisiin:
- miten maaseutu ja perinteinen tieto ajatellaan uusiksi ja kuinka uudet teknologiat valjastetaan lisäämään kestävää työtä ja yrittäjyyttä maaseuduilla?
- miten kestävä arki ja hyvä elämä varmistetaan ikäystävällisesti ja miten lisätään paikkojen veto- ja pitovoimaa?
- miten luodaan luonnon monimuotoisuutta turvaava hiilineutraali talous, joka tukee paikallistaloutta ja kestävää arkea maaseuduilla?
- miten nuoret ratkaisisivat nämä haasteet kestävällä tavalla?
Huom. Maaseutuparlamentti kumppanikyselyn aikaa on jatkettu: avoinna 15.1.2020 saakka. Tulettehan mukaan! Lue tarkemmin alustavasta ohjelmasta Maaseutuparlamentti.fi-sivuilta: maaseutuparlamentti.fi/kumppaniksi
Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin.
maaseutuparlamentti[at]mmm[piste]fi
Rural areas cover 95% of Finland's land area but are home to only 31% of the population. The Rural Policy Council was established in 2016 to address structural changes in rural areas and take a holistic, national approach to rural policy aligned with regional and EU policies. The Council is chaired by the Minister of Agriculture and Forestry and includes representatives from various ministries, regional authorities, organizations, and networks focused on issues like sustainable development, regional development, entrepreneurship, and citizens' participation in rural areas. The Council oversees the Rural Policy Programme which funds various projects, events, and research to support rural communities and policymaking.
Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläisen esitys Maaseutuja tulevaisuudessa - maaseutupolitiikan 30-vuotisjuhlaseminaarissa Säätytalolla 29.11.2018.
Maaseutukuvat ja -mielikuvat maaseudun kehittämisessä -artikkeli luettavissa kokonaisuudessaan täältä: http://www.mua-lehti.fi/maaseutukuvat-ja-mielikuvat-maaseudun-kehittamisessa/
2. TAUSTA
• Ruotsin hallitus asetti kesäkuussa 2015 parlamentaarisen
maaseutukomitean, tehtävänä esittää yhtenäistä politiikkaa
Ruotsin maaseudulle.
• Mietintö ”Ruotsin maaseuduille - yhtenäinen politiikka työn,
kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin puolesta”, valmis
tammikuussa 2017.
• Sisältää 75 ehdotusta, jotka yhdessä muodostavat perustan
yhtenäiselle Ruotsille, jossa kaikilla - asuinpaikasta riippumatta -
on yhtäläiset edellytykset hyvään elämään.
• Mietintö laajalla lausuntokierroksella 22.3.2017 saakka. Yli 500
vastausta.
• Työn alla on hallitukselle annettava esitys yhtenäisestä
maaseutupolitiikasta, valmistuu kevään 2018 aikana.
4. MIETINNÖN OSA-ALUEET
• ELINKEINOPOLITIIKKA
• DIGITALISAATIO JA KULJETUSINFRA
• OSAAMISEN YLLÄPITÄMINEN JA LISÄÄMINEN
• ASUNTOPOLITIIKKA JA YHTEISKUNTASUUNNITTELU
• PALVELUJEN SAATAVUUS JA SAAVUTETTAVUUS, HYVINVOINTI JA
KULTTUURI
• VALTION LÄSNÄOLO ALUEILLA
• OHJAUS JA YHTEISTOIMINTA
• KANSALAISYHTEISKUNTA
Jokaiselle osa-alueelle osoitetut tavoitteet, toimenpiteet,
odotetut vaikutukset ja seuraukset.
HUOM! vrt. maaseutupolitiikan kokonaisohjelma 2014-2020.
6. Tasa-arvoiset edellytykset elinkeinokehitykselle
Käsitellään mm.
• maaseutuyritysten
rahoituspääoman käyttöä
• paikkaan sidottujen
toimintojen kestävää käyttöä
• osaamisen kehittäminen
maaseutuelinkeinojen suhteen
• palvelutakuu mikro ja pk -
yrityksille (selvitys)
• kohdennettu elinkeinopaketti
kunnille joilla on erityisen
suuret haasteet
Esitetään mm.
• tutkimuskeskuksen perustamista
alue- ja maaseutuelinkeinojen
tutkimuksen tueksi sekä
• yrittäjyys- ja yrityskehittämistä
koskevan tiedon levittämiseksi
maaseutualueille (etenkin harvaan
asuttu maaseutu).
10. • Valtiontuki (n. 70 milj.
kruunua/vuosi) mm.
opetuskeskuksien
perustamiselle maaseudulla.
• Parempien indikaattorien
käyttöön otto jotta koulutus
ja työpaikkojen tarve
kohdentuu.
• Seurantaa kehitetään
.
Ylemmän koulutuksen
saavutettavuutta
parannetaan koko maassa.
16. Kansallisella tasolla selkeämpi ohjaus ja koordinointi
maaseutupolitiikasta
Vaikutukset maaseudulle huomioidaan mm. hallituksen ehdotuksissa,
komiteamietinnöissä ym. (vrt. maaseutuvaikutusten arviointi)
• Ohjeistuksessa selkeytetään virastojen ja yhtiöiden maaseutupoliittinen vastuu:
• Trafikverket; Post- och telestyrelsen; Universitets- och högskolerådet;
Tillväxtverket; Jordbruksverket;Naturvårdsverket; Polismyndigheten,
Arbetsförmedlingen ja Länsstyrelsen.
• Läänien maaseutupoliittinen rooli vahvistetaan:
Asetetaan maaseutudelegaatio tavoitteena
• selkeyttää maaseutunäkökulmaa päätöksenteossa
• tehokkaammin koordinoida valtiollista toimintaa alueilla
19. RAHOITUS
• Nykyisen matkakorvausjärjestelmän muuttaminen (arvioitu
rahoituksen ”siirto” n.1,4 mrd. kruunua).
• n. 70 milj. kruunun valtiotuki kohdennetaan koulutusinfraan.
• n. 300 milj. kruunun vuosittainen rahoitus kohdennetaan
laajakaistan rakentamiseen sekä innovatiivisten hankintojen
käynnistämiselle.
• n. 500 milj. kruunua kohdennetaan erityistä tuke tarvitseville
kunnille elinkeinopoliittisiin ja kasvua edistäviin toimenpiteisiin.
• Lisäksi tarkoitus olisi kohdentaa uudelleen nykyisen maaseutuohjelman
rahoitusta ja viranomaisten määrärahoja.