Monet suomalaiset aikuiset kokevat vieraiden kielten ongelmat yhdeksi suurimmista vaikeuksista lukivaikeuksien yhteydessä. Kaikki voivat kuitenkin oppia kieliä vaikeuksista huolimatta. Sopivan kokoiset tavoitteet, monipuoliset opetusmenetelmät ja hyvä ilmapiiri tukevat oppimista.
Miten tukea oppijaa, jonka vaikeudet eivät näy?
Nähdäänkö erilaisuus häiriönä vai voimavarana? Tukea opintoihin tarvitaan niin peruskoulussa kuin yliopistossakin. Oppimisvaikeudet johtavat helposti kielteisiin koulukokemuksiin tai opintojen keskeytykseen, jos tukea ei ole saatavilla.
Ihanasti erilainen – osaammeko tukea ja hyväksyä erilaisuutta on teemana Virtain kansalaisopiston seuraavalla luennolla. Luento järjestetään Virtain Rantatien koulun juhlasalissa keskiviikkona 11.11.2020 klo 18. Luennoitsijana toimii kasvatustieteen maisteri ja erityisopettaja Heli Antila.
Oppaan tavoitteena on koota yhteen nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin liittyvää tietoa, tukimateriaalia ja antaa vinkkejä oman työn ja opiskeluympäristöjen kehittämiseen. Oppaan on julkaissut Kuntoutussäätiö.
Monet suomalaiset aikuiset kokevat vieraiden kielten ongelmat yhdeksi suurimmista vaikeuksista lukivaikeuksien yhteydessä. Kaikki voivat kuitenkin oppia kieliä vaikeuksista huolimatta. Sopivan kokoiset tavoitteet, monipuoliset opetusmenetelmät ja hyvä ilmapiiri tukevat oppimista.
Miten tukea oppijaa, jonka vaikeudet eivät näy?
Nähdäänkö erilaisuus häiriönä vai voimavarana? Tukea opintoihin tarvitaan niin peruskoulussa kuin yliopistossakin. Oppimisvaikeudet johtavat helposti kielteisiin koulukokemuksiin tai opintojen keskeytykseen, jos tukea ei ole saatavilla.
Ihanasti erilainen – osaammeko tukea ja hyväksyä erilaisuutta on teemana Virtain kansalaisopiston seuraavalla luennolla. Luento järjestetään Virtain Rantatien koulun juhlasalissa keskiviikkona 11.11.2020 klo 18. Luennoitsijana toimii kasvatustieteen maisteri ja erityisopettaja Heli Antila.
Oppaan tavoitteena on koota yhteen nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin liittyvää tietoa, tukimateriaalia ja antaa vinkkejä oman työn ja opiskeluympäristöjen kehittämiseen. Oppaan on julkaissut Kuntoutussäätiö.
Omantien kulkija työssäoppimassa esitys anu 2012TopLaaja
Kainuun ammattiopiston ravitsemisalan opettaja Anu Kemppainen on tehnyt ylemmän AMK tutkinnon opinnäytetyön aiheesta "Oman tien kulkijat", jossa hän tarkastelee työssäoppijoiden ohjausta mm. laajennetun topin näkökulmasta.
Maija Jauhiainen ja Riikka Roitto
Uuden opetussuunnitelman myötä koulussa on yhä enemmän tilaa seikkailukasvatukselle ja toiminnalliselle oppimiselle. Myös oman toiminnan ja oppimisen arvioinnin harjoittelu korostuu OPSin
tavoitteissa. Koulu myös nojaa entistä enemmän inklusiiviseen opetukseen, jossa opetus mukautuu kaikille oppilaille sopivaksi, riippumatta oppilaan haasteista. Tässä työpajassa ideoidaan ja opitaan yhdessä millä tavalla moninaisessa ryhmässä voi viestiä, ja kuinka erilaiset oppijat voidaan ottaa huomioon seikkailun suunnittelussa ja toteutuksessa. Pohdimme myös, kuinka rakentaa seikkailusta osa luokan arkea ja miten innostaa ja tukea opettajaa sen toteutuksessa.
Tietokortti on tehty osana Kuntoutussäätiön Tukea työkykyyn ja oppimiseen työuran alussa -hanketta. Lue lisää Onnistuneesti työelämään! -oppaasta: http://www.kuntoutussaatio.fi/files/2005/onnistuneesti_tyoelamaan.pdf
Webinaarit tammikuussa 2021
Teams/Vaasa
Sisältö: VOPS ja POPS, opetuksen eheyttäminen, kielirikasteisuus, kieli- ja kulttuurikasvatus, toiminnalliset työtravat, ääntämisen harjoittelu
Kuulovammaisen lapsen/oppilaan kohtaaminen ja tarpeiden huomiointi päiväkodin/koulun arjessa.
Millainen on hyvä kuunteluympäristö? Mitä on hyvä ottaa huomioon kuulovammaisen lapsen tai oppilaan kohtaamisessa, ohjaamisessa ja opetuksessa?
Omantien kulkija työssäoppimassa esitys anu 2012TopLaaja
Kainuun ammattiopiston ravitsemisalan opettaja Anu Kemppainen on tehnyt ylemmän AMK tutkinnon opinnäytetyön aiheesta "Oman tien kulkijat", jossa hän tarkastelee työssäoppijoiden ohjausta mm. laajennetun topin näkökulmasta.
Maija Jauhiainen ja Riikka Roitto
Uuden opetussuunnitelman myötä koulussa on yhä enemmän tilaa seikkailukasvatukselle ja toiminnalliselle oppimiselle. Myös oman toiminnan ja oppimisen arvioinnin harjoittelu korostuu OPSin
tavoitteissa. Koulu myös nojaa entistä enemmän inklusiiviseen opetukseen, jossa opetus mukautuu kaikille oppilaille sopivaksi, riippumatta oppilaan haasteista. Tässä työpajassa ideoidaan ja opitaan yhdessä millä tavalla moninaisessa ryhmässä voi viestiä, ja kuinka erilaiset oppijat voidaan ottaa huomioon seikkailun suunnittelussa ja toteutuksessa. Pohdimme myös, kuinka rakentaa seikkailusta osa luokan arkea ja miten innostaa ja tukea opettajaa sen toteutuksessa.
Tietokortti on tehty osana Kuntoutussäätiön Tukea työkykyyn ja oppimiseen työuran alussa -hanketta. Lue lisää Onnistuneesti työelämään! -oppaasta: http://www.kuntoutussaatio.fi/files/2005/onnistuneesti_tyoelamaan.pdf
Webinaarit tammikuussa 2021
Teams/Vaasa
Sisältö: VOPS ja POPS, opetuksen eheyttäminen, kielirikasteisuus, kieli- ja kulttuurikasvatus, toiminnalliset työtravat, ääntämisen harjoittelu
Kuulovammaisen lapsen/oppilaan kohtaaminen ja tarpeiden huomiointi päiväkodin/koulun arjessa.
Millainen on hyvä kuunteluympäristö? Mitä on hyvä ottaa huomioon kuulovammaisen lapsen tai oppilaan kohtaamisessa, ohjaamisessa ja opetuksessa?
3. Mistä vaikeudet kielen
oppimisessa johtuvat?
• Neurologinen poikkeavuus esim. fonologisen
prosessoinnin vaikeus
= OPPIMISVAIKEUS
Vrt.
• Kielen fonologisen järjestelmän heikkous/
tuntemattomuus
• Väärät tai heikot opiskelustrategiat
• Motivaatio
• Huono opetus (opiskelijalle sopimaton opetus)
29.11.2012 Marisa Köngäs -- Kielikorvan korjauspaketti 3
4. Millainen on ”huono” oppilas
SANASTON OPPIMISESSA:
• Käyttää paljon aikaa oppimiseen.
• Valitsee opiskeltavat sanat ulkoisten syiden
perusteella.
• Käyttää vähän elaborointia, paljon ulkoa
oppimista.
• Asettaa lyhytkestoisia, ”testiohjautuneita”
tavoitteita.
• Käyttää kertaamista riittämättömästi.
• On tyytymättömiä sanaston oppimisen määrään
ja tapoihin, mutta ei muuta niitä.
(Moir, 1996)
29.11.2012 Marisa Köngäs -- Kielikorvan korjauspaketti 4
5. Kielen ymmärtämisessä
• Haluaa kääntää ”sanasta sanaan”, ei
kykene päättelemään merkityksiä.
• Ei erota sanoista kieliopillisia merkityksiä, ei
ymmärrä kielioppisanojen merkityksiä, eikä
osaa soveltaa niitä.
• Tukeutuu jatkuvasti äidinkieleen ja sen
rakenteisiin.
• yleensä vaikea muuttaa opittua
oppimisstrategiaa
29.11.2012 Marisa Köngäs -- Kielikorvan korjauspaketti 5
6. Pintaoppiminen
• Opiskelee kurssia tai ”opettajaa” ei sisältöä.
• Opiskelijasta kurssin tiedot ovat irrallisia tiedonpalasia jotka
pyritään muistamaan rutiininomaisesti.
• Opiskelijan huomio suuntautuu yksityiskohtiin kuin
kokonaisuuksiin.
• Opiskeltavaa asiaa ei myöskään ajatella tai prosessoida kovin
syvällisesti.
• Lähestymistapaan liittyy usein vaikeudet säädellä omaa
oppimistaan.
• Opiskelija on hyvin riippuvainen opettajan vihjeistä
siitä, mitä ja miten kannattaa opiskella.
• Ulkoiset asiat (kokeet) ohjaavat opiskelua.
7. Syväoppiminen
• Opiskelija pyrkii ymmärtämään opiskeltavaa asiaa,
yhdistämään aiempaa tietoa uuteen asiaan, tarkastelemaan
taustalla olevia periaatteita ja yhdistelemään johtopäätöksiä
sekä pohtimaan argumentteja kriittisesti.
• Opiskelijan huomio suuntautuu enemmän kokonaisuuksiin
kuin yksityiskohtiin.
• Yleensä opiskelija on kiinnostunut opiskeltavasta asiasta.
• Eivät ole yhtä riippuvaisia opettajan ja ohjeista mitä ja miten
kannattaa opiskella.
29.11.2012 Marisa Köngäs -- Kielikorvan korjauspaketti 7
8. Strateginen oppiminen
• Opiskelija käyttää sekä pinta- että syväsuuntautunutta
lähestymistapaa.
• Opiskelijan tavoitteena on saada hyviä arvosanoja ja tämä
ohjaa opiskelijan oppimista.
• Opetus ohjaa voimakkaasti opiskelijan lähestymistapaa
oppimiseen esim. mitä opiskelija olettaa kokeessa kysyttävän
ohjaa opiskelijan oppimista.
• Opiskelijat käyttävät syväsuuntautunutta lähestymistapaa
todennäköisemmin, jos opettaja korostaa kokonaisuuksia ja
kokeen tiedetään painottuvan kokonaisuuksien
ymmärtämiseen, kuin silloin, kun opettaja korostaa
yksityiskohtia ja koe koostuu monivalintatehtävistä.
29.11.2012 Marisa Köngäs -- Kielikorvan korjauspaketti 8
9. Syväoppimiseen ohjaaminen
• Minimoida sanaston käyttö
• Kannustaa induktiiviseen oppimiseen ja
vahvistaa päättelytaitoja.
• Sanaston mieleen painamiseen erilaisia
keinoja esim. laululeikit, liikelorut ja muut
pelit, joissa opittavat fraasit
toistuvat, tietokonepelit, muistipelit, musiikki,
tabletit ja älypuhelimet (appsit ja qr-koodit).
29.11.2012 Marisa Köngäs -- Kielikorvan korjauspaketti 9
10. Tunnistaminen ja harjaannuttaminen
Neurologiset
Biologinen tausta Vaikeuden ilmiasu Hankaluudet tunnilla
vaikeudet
Äänteiden Sanojen oppiminen
tunnistamisen
vaikeus
Fonologinen
prosessointi Kuuntelut vaikeita
Geenimuutos
Mekaaninen Kirjoittaminen hidasta
lukeminen hidasta
Muisti- Vaikea pysyä mukana
tunnilla
vaikeudet
Työmuistin
heikkous Luetunymmärtämi-
nen vaikeaa
29.11.2012 Marisa Köngäs 10
11. Opetuksen järjestäminen
Normaali opetus/ luokka opetus
Tehostettu tuki
Eriyttäminen perus-,
hyvän osaamisen- ja Spesifisten Erityinen tuki
kiitettävään tasoon. vaikeuksien Oppimisvaikeuden
Monimuotoiset kartoittaminen ja diagnosointi ja
opetusmetodit tukiopetus kuntoutus
(suunnitelmalliset
interventiot).
29.11.2012 Marisa Köngäs -- Kielikorvan korjauspaketti 11