Elonheimo Lähis kommenttipuheenvuoro toukokuu 2022.pptx
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•441 views
Kommenttipuheenvuoroni lähisuhdeväkivallan sovittelun hyvän käytännön esittelytilaisuudessa 10.5.2022.
Recommended
Recommended
More Related Content
More from Henrik Elonheimo
More from Henrik Elonheimo (9)
Elonheimo Lähis kommenttipuheenvuoro toukokuu 2022.pptx
- 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos LSVV-sovittelun hyvä käytäntö 2022: kommenttipuheenvuoro 10.5.2022 Henrik Elonheimo
- 2. 11.5.2022
- 3. 11.5.2022
- 4. Oikeuslähdeoppi • Vahvasti velvoittavat oikeuslähteet • Laki (+sitovat kv-velvoitteet) • Heikosti velvoittavat oikeuslähteet (saa poiketa, jos perustelee) • Lain esityöt (painoarvo vähenee iän myötä) • Ennakkopäätökset • Sallitut oikeuslähteet (apuna tulkinnassa) • Oikeuskirjallisuus • Reaaliset argumentit: tulkinnan taloudelliset / yhteiskunnalliset / eettiset seuraukset • Oikeusvertailu 29.10.2020
- 5. Sovittelulaki • Ei sulje mitään rikoslajia sovittelun ulkopuolelle • 3§ yleiset edellytykset: rikokseen liittyvät seikat kokonaisuutena Henrik Elonheimo / THL 5
- 6. Hallituksen esitys (HE 93/2005) • Sovittelutoimistolla laaja harkintavalta sen arvioidessa rikoksen soveltumista soviteltavaksi • Arviointi tapauskohtaisesti siten, että huomioon otettaisiin tapauksen erityispiirteet sekä olosuhteet kokonaisuutena • Esim osapuolten suhteeseen liittyvät näkökohdat, kuten pyrkimys heikomman osapuolen suojaamiseen, voisivat johtaa siihen, että asian ei katsottaisi soveltuvan soviteltavaksi, vaikka he suostuisivat sovitteluun ja pystyisivät ymmärtämään siinä tehtyjen ratkaisujen merkityksen • LSVV-sovitteluun tulisi suhtautua pidättyvästi Henrik Elonheimo / THL 6
- 7. Lakivaliokunta (LaVM 13/2005) • Sovittelu = varteenotettava keino ihmisten välisten suhteiden korjaamiseksi • Lähisuhdeväkivallan sovittelu voi olla mahdollista, kun • vv ei kyseisessä suhteessa ole toistuvaa eivätkä osapuolet ole aiemmin osallistuneet sovitteluun LSVV:n vuoksi • kun tekijä aidosti katuu tekoaan ja tunnustaa menetelleensä väärin, eikä osoita hyväksyvänsä väkivaltaa konfliktinratkaisukeinona. • Sovittelulle ei edellytyksiä, jos tekijä käyttää hyväkseen uhrin suojatonta asemaa niin, että uhri sen seurauksena ehkä jopa pelkää häntä • Esim. hyvin nuoriin lapsiin kohdistuvia pahoinpitelyitä ei sovitella Henrik Elonheimo / THL 7
- 8. Istanbulin sopimus • Valtiolla ns. huolellisuusvelvoite ehkäistä, tutkia ja rangaista* naisiin kohdistuvaa + perheväkivaltaa • Varoittaa erityisesti pakollisesta vaihtoehtoisesta konfliktinratkaisusta, joka syrjäyttää formaalin oikeusprosessin • Naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan uhrit eivät pysty osallistumaan tekijän kanssa tasaveroisesti vaihtoehtoisiin riidanratkaisuprosesseihin • Toisaalta sopimusmateriaalissa todetaan: • Erityisesti perheoikeuden saralla oikeusprosessille vaihtoehtoisen riidanratkaisun ajatellaan paremmin sopivan perhesuhteiden hoitamiseen sekä johtavan pysyvämpiin ratkaisuihin • Oikeudelliset keinot voivat vahingoittaa epäsuorasti myös uhria sellaisissa tapauksissa, kun rangaistuksen kohde on perheen elättäjä *) Voiko sovittelu täyttää näitä rooleja? Henrik Elonheimo / THL 8
- 9. Uhridirektiivi • Uhrilla, joka halua osallistua korjaavan oikeuden menettelyihin, on oikeus turvallisiin ja päteviin korjaavan oikeuden palveluihin • RJ-palvelut voivat suuresti hyödyttää uhria. Jäsenvaltioiden on helpotettava tapausten siirtämistä niihin luomalla siirtämisen edellytyksiä koskevia menettelytapoja tai ohjeistuksia (kohta 2). • "Korjaavan oikeuden palvelut, kuten sovittelu — voivat olla uhrille hyvin hyödyllisiä” (46) • Edellytykset RJ:n käytölle: • uhrin edun mukaisia • huomioidaan turvallisuusnäkökohdat • uhri on antanut vapaaehtoisen ja tietoon perustuvan suostumuksensa, jonka voi peruuttaa milloin tahansa • huomioidaan rikoksen luonne ja vakavuus, trauman aste, uhrin fyysisen, seksuaalisen ja psykologisen loukkaamisen toistuvuus, vallan epätasapaino sekä uhrin kypsyys ja älyllinen kapasiteetti, jotka voivat heikentää hänen kykyään päätöksentekoon (46) Henrik Elonheimo / THL 9
- 10. GREVIO-raportti: 9. Prohibition of mandatory ADR processes or sentencing (Article 48) • Vapaaehtoissovittelijat eivät välttämättä tunnista lähisuhdeväkivallan valtadynamiikkaa • Oikeusviranomaisten pitäisi tiedostaa, että sovittelu on kielletty toistuvan lähisuhdeväkivallan tapauksissa • Sovittelun oltava täysin vapaaehtoista • Naisiin kohdistuvan väkivallan sovittelun tarjoaminen ei saisi tarkoittaa tutkinnan tai syyttämisen lopettamista Henrik Elonheimo / THL
- 11. YK:n CEDAW-komitea • Convention on the Elimination of All Forms of Discrimination against Women Pääargumentit: • Uhria ei saa uudelleenuhriuttaa • Tekijä ei saa välttää rikosvastuuta • Pakollinen sovittelu kiellettävä Henrik Elonheimo / THL 11
- 12. Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus 2018 Henrik Elonheimo / THL https://www.coe.int/en/web/prison/home/-/asset_publisher/ky2olXXXogcx/content/recommendation-cm-rec-2018-8
- 13. 18. RJ should be a generally available service. The type or seriousness of the offence should not, in themselves, preclude RJ from being offered to victims and offenders. 19. Referrals could be made by judicial authorities or criminal justice agencies at any point in the criminal justice process; this does not preclude possible provision for self-referral to a RJ service. Henrik Elonheimo / THL
- 14. Poliisihallituksen ohje (2019 - 2024) • Mitään rikostyyppiä ei ole laissa rajattu sovittelun ulkopuolelle. Esitöissä kuitenkin mainittu, että lapseen kohdistuvia seksuaalirikoksia ei tulisi pääsääntöisesti ollenkaan ottaa soviteltavaksi ja LSVV-sovitteluun tulisi suhtautua pidättyvästi. • Lähisuhdeväkivallan sovittelusta on myös myönteisiä kokemuksia, joten edellytysten täyttyessä yksittäisten LSVV-tapausten sovitteluun ohjaamiselle ei ole estettä. • LSVV-tapauksissa sovittelun kautta osapuolet voivat päästä sellaisen avun piiriin, mitä rikosprosessi ei pysty tarjoamaan. • Seksuaali- ja väkivaltarikosten sovittelussa ylipäätään, vakavien ja törkeiden rikosten sekä toistuneiden rikosten sovittelussa on käytettävä erityistä harkintaa. • Tällöin tulee ensisijaisesti ottaa huomioon asianomistajan etua edistävä näkökulma ja se, voidaanko sovittelulla turvata esimerkiksi perheen, muun läheisen ja etenkin lapsen kokonaisetua. Henrik Elonheimo / THL 14
- 15. Valtakunnansyyttäjänviraston sovittelutyöryhmä 2006 • Sovittelu saattaa olla varteenotettava keino perhe- tm. lähisuhteen korjaamiseksi etenkin, jos tekijä tunnustaa menetelleensä väärin ja katuu tekoaan. • LSVV ei pitäisi sovitella, jos väkivalta on kyseisessä suhteessa toistuvaa tai kun osapuolet ovat jo aikaisemmin osallistuneet sovitteluun LSVV:n vuoksi tai jos tekijä pitää väkivallan käyttöä hyväksyttävänä keinona lähisuhteessa ilmenevien ristiriitojen ratkaisemiseksi. • Sovittelulain esitöissä ei oteta kantaa, olisiko väkivallan toistuvuus katsottava sovittelun esteeksi aina kun viranomainen tai sovittelutoimisto saa tietää, että suhteessa on ennenkin käytetty väkivaltaa. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jos uhri tehdessään ensimmäistä kertaa rikosilmoituksen poliisille kertoo saman henkilön pahoinpidelleen häntä aikaisemminkin, asiaa ei voitaisi sovitella. Tarkoituksenmukaisempi tulkinta on, että aikaisempi väkivalta katsotaan sovittelun esteeksi vain silloin, kun se on jo saatettu viranomaisen tietoon. Esitutkinnassa on selvitettävä, onko samojen asianosaisten osalta aikaisemmin tehty ilmoituksia samantyyppisistä rikoksista ja onko tällaisia rikoksia soviteltu heidän kesken. • Jos syyttäjä on epätietoinen sovittelun edellytysten täyttymisestä lähisuhdeväkivaltatapauksissa, hän voi aina harkintansa mukaan tehdä sovittelualoitteen. Päätöksen sovittelun aloittamisesta tekee sovittelutoimisto, mikäli se katsoo edellytysten sovittelulle olevan kyseisessä tapauksessa olemassa. • LSVV:n asianosaiset saattavat käytännössä pudota kokonaan auttamisverkoston ulkopuolelle, mikäli asiassa ei ole tarpeen tehdä lastensuojeluilmoitusta tai poliisi tai syyttäjä eivät tee sovittelualoitetta. Henrik Elonheimo / THL 15
- 16. Access to Justice: oikeuksiin (ja palveluihin) pääsy • Perinteisesti on korostettu pääsyä muodolliseen tuomioistuinprosessiin. Käsitteen voisi ymmärtää myös laajemmin niin, että se kokonaisvaltaisemmin kattaa erilaiset konfliktinratkaisumenettelyt. • RJ voidaan nähdä keinona taata oikeuden saatavuus esimerkiksi varallisuudesta tai iästä riippumatta • Sovittelun vaihtoehtona käytännössä usein, että asia ei etene oikeuslaitoksessa esim. näytön puutteen vuoksi Pitäisikö myös muiden kuin oikeusviranomaisten tai jopa asianosaisten itse saada ottaa sovittelutoimistoon yhteyttä LSVV-jutuissa? Muodostaako sovitteluun pääsy osapuolille sellaisen oikeuden, että sen rajoittamiseen lakia alemmantasoisilla normeilla tulisi suhtautua pidättyvästi? Laki ei esim. edellytä seurantaa eikä erillistapaamisia eikä esim lomakkeiden käyttöä edellytysten arvioinnissa Jos käytäntöjä tiukennetaan, vaarannetaanko silloin de facto oikeuksiin ja palveluihin pääsy? Henrik Elonheimo / THL
- 17. Sovittelu uhrin oikeutena Tutkimus on osoittanut (Deleuran & Garner 2011), että monet LSVV kokeneet naiset eivät kokeneet itseään alistetuiksi vaan halusivat sovittelua; pikemminkin tämän henkilökohtaisen valintaoikeuden kieltäminen lisäsi heidän ahdistustaan, kun taas sovittelu voimaannutti heitä. Henrik Elonheimo / THL 17
- 18. Jännitteitä: paluu perusasioihin? • Yhtenäistäminen vs asiakaskeskeisyys, joustavuus • THL rooli ei määräävä • Formal vs informal justice • Standardisoidut instrumentit vs vapaa harkinta ja ”ihmiskasvot” • Lisääntynyt sääntely ja vaatimukset vs maallikkoideaali • Ammattihenkilöiden koulutus (vrt Sustima) • Oikeus sovitteluun vs velvollisuus sulkea pois epäsopivat tapaukset • Toistuvuus vs oikeus sovitteluun • Lakia alemmat normit vs oikeus sovitteluun • ”Moralismi”, oikeudenmukaisuus vs saarnaaminen • Punitiivisuus vs restoratiivisuus • Valtion intressit, ”yleinen etu” vs osapuolten tarpeet ja oikeudet • Etujärjestöt vs osapuolten tarpeet ja oikeudet • Sovittelun rooli vs oikeusviranomaiset • Lähis saanut erityisaseman: mihin lähisuhteisiin raja vedetään? • Monimuotoisuus vs parisuhde, terrori • Ideologia, teoriat vs se mikä toimii käytännössä, osapuolten tarpeet ja oikeudet Sovittelun proaktiivisuus vs reaktiivisuus: Pitäisikö enemmän tuoda esiin, mitä RJ on ja mitä tarjottavaa sillä on osapuolillle ja yhteisölle? Kaikille lähisuhteille oikeus sovitteluun kerran (jos yleiset edellytykset täyttyvät ja halua on)? 5/11/2022
- 20. CONFERENCING lähissovittelussa Henrik Elonheimo / THL 20
- 21. 11.5.2022 ”Vahvistetaan tukihenkilön roolia sovittelussa ja pyritään tarvittaessa varmistamaan tukihenkilön läsnäolo sovittelussa.” Eur neuvoston ministerikomitean suositus: 27. ”RJ services should be as inclusive as possible; a degree of flexibility should be used in order to enable as many people as possible to participate.”
- 22. Sovitteluun soveltuvuuden arviointi Ammattihenkilöstön ja sovittelijan roolit SovitteluL 15 § Sovittelun edellytysten selvittäminen ja sovittelusta päättäminen • Ennen kuin sovittelutoimisto päättää sovittelun aloittamisesta, se varmistaa, että 2 §:ssä säädetyt edellytykset sovittelulle ovat olemassa, sekä arvioi, soveltuuko asia soviteltavaksi. Sovittelutoiminnan vastuuhenkilö päättää asian ottamisesta soviteltavaksi. • Flinck 2013: Kun sovittelua koskeva aloite on saapunut sovittelutoimistoon, toimiston ammattihenkilöstö arvioi esitutkintamateriaalin perusteella ja tarvittaessa osapuolten kanssa keskustellen, täyttyvätkö sovittelulaissa säädetyt edellytykset sovittelulle ja soveltuuko asia soviteltavaksi ja suostuvatko osapuolet sovitteluun. • Sovittelija keskeyttää sovittelutapaamisen välittömästi, jos osapuoli peruuttaa suostumuksensa tai jos on syytä epäillä, että suostumus ei ole vapaaehtoinen. Sovittelutapaaminen on keskeytettävä myös, jos on perusteltua syytä epäillä, ettei joku osapuolista kykene ymmärtämään sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkitystä tai jos sovittelun jatkaminen on selvästi vastoin alaikäisen etua (19 §). • Sovittelijat kertovat sovittelun keskeytymisestä sovittelun ohjaajalle tai vastuuhenkilölle. Vastuuhenkilö tekee saamiensa tietojen perusteella ratkaisun, onko sovittelun jatkamiselle edellytyksiä. 29.10.2020
- 23. Henrik Elonheimo / THL
- 24. Ideoita • Pitäisikö kunkin parin päästä sovitteluun kerran (jos yleiset edellytykset täyttyvät), ja jos samojen henkilöiden välinen väkivalta toistuu, sille ei annettaisi enää mahdollisuutta? Henrik Elonheimo / THL 24 Kiitos!