Luento Jyväskylän yliopistolla 3.11.2015

1. Rakennussuojelu
oikeudellisessa kontekstissa
Jyväskylä 3.11.2015
HTM Jussi Airaksinen
jussi.airaksinen@uef.fi
Oikeustieteiden laitos

2. Sisältö
•Perusasioita oikeudesta
•Miten rakennussuojelun
järjestelmä toimii
oikeudellisesti
2

3. Oikeuslähdeoppi
3
Vahvasti velvoittavat: laki, maan tapa
Heikosti velvoittavat: esityöt
(ratio legis),
ennakkoratkaisut
Sallitut:
Oikeustieteellinen
kirjallisuus, reaaliset
argumentit, jne.
Soft law,
Aarnion ja Peczenikin
mukaan

4. Säännöt ja periaatteet
•Sääntöä (rule) joko noudatetaan tai ei noudateta
– Esim. “Avioliitto purkautuu, kun toinen puoliso kuolee tai julistetaan
kuolleeksi taikka kun puolisot tuomitaan avioeroon.” AvioliittoL 3 §
•Periaatetta (principle) voidaan soveltaa ratkaisuharkinnassa
enemmän tai vähemmän tapaukselle ominaisista piirteistä riippuen
– Esim. “Puolisot ovat keskenään yhdenvertaiset. Heidän tulee
avioliitossa osoittaa keskinäistä luottamusta sekä yhteisesti toimia
perheen hyväksi.” AvioliittoL 2 §
Jussi Airaksinen 4

5. Tulkinta- ja argumentaatiotapoja
•Sanamuodon mukainen tulkinta
•Teleologinen tulkinta
– Seuraamuksen on vastattava lain objektiivista tarkoitusta
•Analoginen päättely
– Mitä järjestyslaissa säädetään koiran vapaana pidosta koskee myös
lemmikkikäärmeitä
•E contrario -päätelmä
– Koska järjestyslaissa on erikseen säädetty, mitkä nimenomaisesti
koiran kiinnipitoa koskevat määräykset ulottuvat myös kissaan tai
hevoseen, järjestyslain 14 § (koirakuri) ei ulotu lemmikkikäärmeeseen
•Systemaattiset argumentit
– Tulkitaan sen oikeusjärjestyksen kontekstissa, mihin säännös kuuluu
•Reaaliset argumentit
5

6. Kollisiosäännöt
•Ylemmänasteinen säännös syrjäyttää alemmanasteisen
(lex superior derogat legi inferiori)
•Erityissäännös syrjäyttää yleissäännöksen (lex specialis
derogat legi generali)
•Uudempi säännös syrjäyttää vanhemman (lex posterior
derogat legi priori)
6

7. Viranomaistoiminnassa tärkeimpiä periaatteita
•Yhdenvertaisuusperiaate
•Tarkoitussidonnaisuusperiaate
– Viranomainen saa käyttää valtaansa yksinomaan lain mukaan
perusteltuihin tarkoituksiin ja kielto käyttää valtaa väärin
•Objektiviteettiperiaate
– Viranomaisen toimien on oltava perusteltuja ja puoleettomia
•Suhteellisuusperiaate
– Viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun
päämäärään nähden
•Luottamuksensuojan periaate
– Viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella
oikeutettuja odotuksia
– Vilpittömässä mielessä asioineen on voitava luottaa viranomaisen
toimintaan
•Asianosaisten kuulemisen periaate
Jussi Airaksinen 7

8. 8
Asialliset ja aineelliset säännökset
kulttuuriperinnön suojelemiseksi
•Kiellot turmella säilyttämisen arvoista kulttuuriperintöä
•Velvollisuudet edistää kulttuuriperinnön säilymistä
aktiivisesti
– Yksityiset
• Rakennuksen kunnossapitovelvoite
• Yksityisoikeudellinen sopimus perinnebiotoopin hoidosta
• Jne.
– Viranomaiset
•Harkinnanvaraisesti rahoitettavat hoitotoimenpiteet
– Esim. museot
•Maastavientikielto, konfiskaatiokielto, luovutusvelvoite,
jne.

9. 9
Juristien mielenkiinto kohdistuu usein
muuhun kuin suojelemisen arvoinen/ei-
suojelemisen arvoinen
•Menettelyjen muotosäännökset
•Toimivaltasuhteet
•Korvausvastuu

10. Konflikteissa säilyttämistä vastaan puhuu
muita intressejä
•Yhteiskuntataloudelliset seikat
•Alueen vaihtoehtoiset käyttötarkoitukset
•Kohteen kunnossapidot aiheutuvat kustannukset
•Kohtuuttomuus haitankärsijälle – vastuun jakautuminen
•Yhdenvertaisuus muiden vastaavassa tilanteessa olevien
kanssa
•Jne.
10

11. Perusoikeudet ja aineellinen kulttuuriperintö
• PeL 15 §:
– Jokaisen omaisuus on turvattu.
– Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan
säädetään lailla.
• PeL 20 §:
– Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja
kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
– Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen
ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan
päätöksentekoon.
• PeL 18 §:
– Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä,
ammatilla tai elinkeinolla.
• PeL 121 §:
– Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden
itsehallintoon.
11

12. Eräitä kiinteän kulttuuriperinnön suojelua
käsitteleviä säädöksiä
• Maankäyttö- ja rakennuslaki
– Rakennettu ympäristö, luonnonympäristö, maisemakuva
• Rakennusperintölaki
– Rakennukset, rakennelmat, rakennusryhmät, rakennetut alueet,
istutukset kaavoitetun alueen ulkopuolella
• Muinaismuistolaki
– Hautakumpuja, kalmistoja, palvontapaikkoja, kauppareittejä, yms.
• Luonnonsuojelulaki
– Erikoiset ja harvinaiset luonnonmuodostumat, luonnonkauneus,
harvinaistuvat perinneluontotyypit, edustavat, tyypilliset ja arvokkaat
alueet
• Kirkkolaki & laki ortodoksisesta kirkosta
• Ahvenanmaan itsehallintolait
12

13. Maankäytön ohjausjärjestelmä
•Kaavoituksen tarkoitus on sovittaa erilaiset maankäyttöintressit
yhteen
•Hierarkia ja vertikaalinen ohjausvaikutus
•Toimii rakennus- ja muiden maankäyttöön liittyvien lupien
perustana
13
VATVAT
MaakuntakaavaMaakuntakaava
YleiskaavaYleiskaava
AsemakaavaAsemakaava

14. Kaavaprosessi (1)
•Tiedottaminen kaavoituksen vireilletulosta (MRL 63 §)
– Sopivalla tavalla. Esim. kuten kunnalliset ilmoitukset ko. kunnassa
yleensä julkaistaan. Kuitenkin vähintään yhdessä paikkakunnalla
ilmestyvässä sanomalehdessä.
– Osallisilla tulee olla mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen
lähtökohdista, aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä
•Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 §)
– Laadittava riittävän aikaisin
– Osallistus- ja vuorovaikutusmenettelyt
– Kaavan vaikutusten arviointi
– Laajuus riippuu kaavasta
14

15. Kaavaprosessi (2)
•Laadinnan aikainen kuuleminen (MRL 62 §, MRA 30 §)
– Kirjallisesti: aineisto nähtäville ja mielipiteet määräaikaan mennessä
– Suullisesti: esim. tilaisuuden järjestäminen
– Tai muulla sopivaksi katsottavalla tavalla
– Muoto määritellään OAS:ssa
– Vaikutukseltaan vähäisissä asemakaavamuutoksissa voi olla
vireilletuloilmoituksen yhteydessä
•Nähtävilläolo (MRL 65 §)
– Kunnan jäsenille ja asianosaisille varattava mahdollisuus antaa
muistutuksia
– Muistutuksen tehneille on annettava perusteltu kannanotto esitettyyn
mielipiteeseen
15

16. Kaavaprosessi (3)
•Viranomaisneuvottelu
– ELY:n ja kunnan välillä
• Muitakin viranomaisia, joiden toimialaa voi koskea
– Jos koskee valtakunnallisia tai seudullisia tärkeitä
alueidenkäyttötavoitteita
– Muutoin yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai
kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä taikka valtion
viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä
– Maakuntakaavoissa aina (maakuntaliiton ja ELY:n välillä)
Jussi Airaksinen 16

17. Kaavaprosessi (4)
•Hyväksyminen
– AK ja YK kunnanvaltuusto
– Ei merkittävä AK voidaan delegoida KH:lle tai lautakunnalle
– MK ja kuntien yhteinen YK maakuntaliiton ylin päättävä elin
– MK ja kuntien yhteinen YK alistetaan YM:lle
• Lakimuutos lausuntokierroksella, hallitusohjelman mukaan poistettava
Jussi Airaksinen 17

18. Muutoksenhaku
•AK ja YK kuntalain mukaan alueelliseen hallinto-oikeuteen ilman
oikaisumenettelyä
– Poikkeus: ELY saa esittää oikaisuvaatimuksen
•MK alistusmenettelyn yhteydessä YM:n
•Edelleen KHO:hon
– Rajoituksia ja tietyssä tapauksessa valituslupajärjestelmä
•Actio popularis
– Kunnan asukkaat
– Yhteisöt, joiden kotipaikka on ko. kunta
– Asianosaiset
– ELY
– Muut viranomaiset, joiden valvomaa etua koskee
03.11.15Jussi Airaksinen 18

19. Muita avainkäsitteitä
•Rakennusjärjestys
– Annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan
rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä
hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta
tarpeelliset määräykset
– Asemakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava syrjäyttää
– Kunnanvaltuusto hyväksyy
19

20. Muita avainkäsitteitä
•Suunnittelutarvealue
– Alueen käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä
erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin
rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen
– säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka
ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista
lupamenettelyä laajempaa harkintaa
– Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai
rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen,
jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää
yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai
ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä
– Luo lisäedellytyksiä rakentamislupaharkintaan
(suunnittelutarveratkaisu)
20

21. Lupajärjestelmä
•Rakennuslupa
•Toimenpidelupa
•Purkamislupa
•Maisematyölupa
•Oikeusharkintaisia
•Haetaan rakennusvalvontaviranomaiselta
Jussi Airaksinen 21

22. Rakennuslupa
•Tarvitaan
– Rakennuksen rakentamiseen
– Korjaus- ja muutostöihin, jotka on verrattavissa rakentamiseen
– Laajentamiseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen
– Korjaus- ja muutostöitä varten, jos vaikutusta rakennuksen käyttäjien
turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin
– Käyttötarkoituksen muuttamiseen
Jussi Airaksinen 22

23. Rakennusluvan myöntämisedellytyksiä mm.
•Aina
– Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan
sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.
– rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus
– tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja
muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää,
soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai
toimia on rajoittunut
– Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen
ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun
käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei
saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä.
– rakennus soveltuu paikalle
– vesihuolto järjestettävissä ilman ympäristöhaittoja
– Ei haittaa tarpeettomasti naapuria
Jussi Airaksinen 23

24. Rakennusluvan myöntämisedellytyksiä mm.
•AK alueen ulkopuolella
– Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla
tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri,
kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä
•AK alueella
– voimassa olevan asemakaavan mukainen
•Suunnittelutarvealueella
– ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle
järjestämiselle;
– ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja
– on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten
luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä
virkistystarpeiden turvaamista.
– Ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen
Jussi Airaksinen 24

25. Toimenpidelupa
•Tarvitaan mm.
– Rakennelman tai laitoksen rakentamiseen (ei rakennus) jos vaikutusta
luonnonoloihin, maankäyttöön, kaupunki- tai maisemakuvaan
– Rakennuksen ulkoasun muuttamiseen, huoneistojärjestelyihin
– Rakennelman määritelmiä MRL 126 a §:ssä ja oikeuskäytännössä
Jussi Airaksinen 25

26. Jussi Airaksinen 26

27. Rakennuksen purkamislupa
•Tarvitaan
– AK-alueella
– Rakennuskieltoalueella AK:n laatimiseksi
– Jos YK:ssa niin määrätään
•Ei tarvita
– Jos perustuu rakennuslupaan, katusuunnitelmaan, tiesuunnitelmaan
tai ratasuunnitelmaan
– Talousrakennuksen ja muun siihen verrattavan vähäisen rakennuksen
purkamiseen, ellei rakennusta ole pidettävä historiallisesti
merkittävänä tai rakennustaiteellisesti arvokkaana tai tällaisen
kokonaisuuden osana
Jussi Airaksinen 27

28. Rakennuksen purkamislupa
•Purkamisilmoitus
– 30 päivää ennen purkamista
•Ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien
perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa
kaavoituksen toteuttamista
Jussi Airaksinen 28

29. Rakennuksen purkamislupa
•KHO 2002:74: AK ei ollut ajantasainen ja kohteen suojelu oli
rakennussuojelulain mukaan vireillä -> ei lupaa
•KHO 2006:96: Museoviranomaisella ei ollut valitusoikeutta
purkamisluvasta
– ELY:llä on
•KHO 2006:62: Noin 50 metriä korkeat nosturit olivat rakennuksia
-> tarvitsivat purkamisluvan
Jussi Airaksinen 29

30. Maisematyölupa
•AK-aluella, YK- alueella, jos niin määrätään sekä
rakentamiskieltoalueella AK:n tai YK:n laatimiseksi
•Maisemaa muuttavat maanrakennustyöt
•Puiden kaataminen
•Ei tarvita, jos perustuu rakennuslupaan tai toimenpidelupaan
Jussi Airaksinen 30

31. Rakennussuojelun säädöspohja MRL:n mukaan
•Asemakaava tai yleiskaava (jos niin määrätään) voi toimia
rakennusluvan tai toimenpidenluvan myöntämisperusteena
– Myös poikkeamismahdollisuuksia ja rakentaminen kaava-alueiden
ulkopuolella (rakennusjärjestys, suunnittelutarveratkaisu)
•Kaavassa voidaan antaa tarpeelliset määräykset rakennuksen ja
rakennetun kulttuuriympäristön suojelemiseksi
•MRL 39 § ja 54 § kaavan sisältövaatimuksina
– Olemukseltaan joustavia normeja
•Asemakaava on aina ensisijainen tapa toteuttaa rakennussuojelua
31

32. Poikkeaminen
•Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa
säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta
toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja
muista rajoituksista (MRL 171 §)
•Rakennussuojelumääräyksistä poikkeaminen kuuluu kuitenkin
ELY:lle
– Lakimuutos kommenttikierroksella, hallitusohjelman mukaan siirtyy
kunnalle
•Naapureita kuultava
•Haetaan ennen rakennuslupaa (2 vuotta aikaa hakea)
Jussi Airaksinen 32

33. Poikkeaminen ei saa
•Aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai
alueiden käytön muulle järjestämiselle
•Vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista
•Vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien
tavoitteiden saavuttamista
•Johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen
•Muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita
vaikutuksia
•Onko erityisen syyn punninnassa intressivertailun elementtejä?
Jussi Airaksinen 33

34. Poikkeaminen
•KHO 2009:67
•KHO 2015:144
Jussi Airaksinen 34

35. Muutoksenhaku luvista ja poikkeamisesta
•Oikaisuvaatimus
– Ei kuitenkaan ELY:n päätöksestä
•Edelleen hallinto-oikeuteen
•KHO:hon vain valitusluvalla
– Viranomainen pääsee ilman valituslupaa
•Valitusoikeus yksityiskohtaisesti riippuu myönnetystä luvasta
•Rakennus- ja toimenpidelupa noudattelee asianosaisasemaa
•Purkamislupa ja maisematyölupa actio popularis
•Poikkeaminen ja suunnittelutarveratkaisu asianosaiset, kunta, ELY,
tietyt yhdistykset
– Ks. KHO:2012:25
Jussi Airaksinen 35

36. Laki rakennusperinnön suojelemisesta (RPL,
498/2010)
•AK-alueiden ulkopuolella
•Tai jos
– Kohteella valtakunnallista merkitystä
– Kohteen säilymistä ei voi turvata MRL:n nojalla
– Kohteen suojeluun on erityisiä syitä AK-tilanteen vuoksi
•Koskee rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä, rakennettuja
alueita kiinteää sisustusta
•ELY toimivaltainen viranomainen
•Asiantuntijaviranomaisina Museovirasto ja Siida
36

37. Menettely RPL:n mukaan
•Vireillepano ELY:lle
– Maanomistaja, kunta, valtion viranomainen, maakuntaliitto,
kulttuuriperintöä vaaliva yhdistys (toimialueellaan)
•Vaarantamiskielto
– Tarvittaessa
– ELY määrää
– Asia ratkaistava 2 vuodessa vaarantamiskiellon antamisesta
•Lausunnot
– Omistaja, haltija, naapurit, museovirasto, kunta
•Päätös suojelusta
– Voidaan suojella, jos valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai
paikallisesti merkittävä RPL 8 §
37

38. KHO 2447/2015, 17.9.2015
•MRL 139.1 §: purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei
purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien
perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa
kaavoituksen toteuttamista
•Kaupunki oli myöntänyt rakennusluvan sis. luvan purkaa
rakennus, jolla väitettiin olevan suojeluarvoja
•Asiakirjoista pystyi saamaan käsityksen, ettei kaupunki ole halukas
suojelemaan rakennusta tulevissakaan kaavoissa
•ELY:ssä oli pantu vireille päätöksen jälkeen RPL:n mukainen
prosessi
•ELY oli määrännyt rakennuksen vaarantamiskieltoon
38

39. KHO 2447/2015, 17.9.2015
•RPL:n yksityiskoht. perustelut: “voitaisiin soveltaa
asemakaavoitustilanteen vuoksi esimerkiksi silloin, kun
asemakaavaa voidaan pitää rakennusperinnön huomioon
ottamisen kannalta vanhentuneena eikä asian selvittäminen ja
ratkaiseminen asemakaavanmuutoksella käynnisty. Erityisenä
syynä voidaan pitää myös kaavoituksen viivästymistä joko kunnan
ottaman kannan tai kaavoituksen resurssien vuoksi niin, että
rakennuksen purkaminen tai ajan kulumisesta johtuva kunnon
rappeutuminen uhkaavat”
•Ei ollut kaavoituksesta johtuvaa estettä purkamisluvan
myöntämiselle
•Eli purkamislupa piti myöntää ja talo oli toimenpidekiellossa
•Voidaan tulkita niin, että RPL:a käytetään silloin kun kunta on
haluton kaavasuojeluun ja ajantasaistamaan kaavat (vrt.
Annikinkadun ratkaisu)
39

40. Kulttuuriperintö ja intressit kaavoituksessa (1)
•Usein muita intressejä on suojeluintressin kanssa ristiriidassa
•Sisältövaatimusten välinen painoarvo ratkaistaan tapauskohtaisesti
•Jokainen laissa mainittu sisältövaatimus on otettava huomioon
40

41. Kulttuuriperintö ja intressit kaavoituksessa (2)
•Ratkaisuharkinnassa arvioidaan jokaisen kohteen suojeluarvot
erikseen
•Lähtökohtana sisältövaatimusten yhteensovittaminen
•Jonkinlaista intressivertailua toisinaan tehdään
•Hallinto-oikeudet kunnioittaa kuntien itsehallintoa kohtuullisesti
– Lain vastainen kaava palautetaan, mutta ei välttämättä ohjeisteta,
mikä on laillista
41

42. Kiinteistönhaltijan asema
•Odotusoikeutta lisärakentamisoikeudelle ei automaattisesti ole
•Kiinteistönhaltijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti
– KHO 1.3.2007 t. 478 Rovaniemellä sodasta säästynyt 1930-luvulla
rakennettu talo ei tullut suojelluksi, koska ympärillä olevilla
vastaavilla tonteilla rakennusoikeutta lisättiin ja kyseisellä tontilla
vähennettiin
•Määräysten on oltava kohtuullisia
– Kohtuullisuusharkinta on tapauskohtaista ja kontekstuaalista
– Rakennusten tavanomainen kunnossapitovastuu ei ole kohtuutonta
– Kiinteistö käytettävissä kohtuullisesti tuottavalla tavalla
– Kohtuuttomat määräykset mahdollisia asemakaavassa
•Isojen virkistysalueiden, yms. rakentamattomien alueiden osalta
kannattaa yrittää ostaa tai vaihtaa alueet kunnalle
42

43. Kuinka rakennuksen suojeluarvoa arvioidaan?
•Kaavan sisältövaatimukset joustava ja avoimesti muotoiltu normi
•Kaavan on perustuttava riittäviin selvityksiin
– Selvitysten riittävyys ratkaistaan tapauskohtaisesti
•Otetaan huomioon asiasta saatavat selvitykset
– Perusteluvelvollisuus
•Muutoksenhaussa de facto
– Museoviraston ja ELY:n mielipide painaa eniten
– Yksittäisillä asiantuntijalausunnoilla on merkitystä
– Asiantuntijan muodollinen asema painaa paljon
– Lausunnon on keskityttävä relevantteihin seikkoihin
• Mitä lain mukaan voidaan ja tulee ottaa huomioon?
• Onko lausunnonantajalla kompetenssia lausua kyseisestä asiasta?
43

44. Soft Law suojeluarvon määrittelyssä (1)
•Joustavia normeja kiinteytetään soft law -aineistolla
•Soft Law saa hyväksyttävyytensä ja soveltamiskäytännöissä
vakiintuneen tehokkuutensa perusteella normatiivista merkitystä
•Soft law -aineistolla ei ole lakiin perustuvaa muodollista asemaa
– Ongelmallista laillisuusperiaatteen kannalta (KHO 2010:41)
– Yhdenmukaistaa ratkaisukäytäntöä, lisää yhdenvertaisuutta
•Lainopillisesti painoarvo perustuu argumentaatioon
•Tosiasiallisesti kuitenkin viranomaisen tuottamilla aineistoilla
auktoriteettiarvoa
44

45. Soft Law suojeluarvon määrittelyssä (2)
•Kaavoituksessa käytettyjä soft law –aineistoja esimerkkinä:
– Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY)
– Valtakunnallinen maisemansuojeluohjelma (VNP)
– Valtakunnalinen harjujensuojeluohjelma (VNP)
– Alueelliset rakennusten inventoinnit
45

46. Soft Law suojeluarvon määrittelyssä (3)
•Heikosti velvoittava tai sallittu oikeuslähde
•Ei voi olla oikeudellisen ratkaisun yksinomainen peruste
•Voi toimia normi- tai faktapremissin muodostamisessa
käytettävänä oikeuslähteenä
•Soft law:n käytössä oikeuslähteenä korostuu tapauksen
erityispiirteet huomioon ottava tapauskohtainen sisällöllinen
hyväksyttävysarviointi
•Jos Soft law:ta käytetään ratkaisun perusteena, ratkaisun
perusteluissa on viitattava yksilöidysti käytettyyn aineistoon
Jussi Airaksinen 46

47. Korvauksen määrääminen
• Vain merkityksellinen vahinko tai haitta on korvattavaa
• Maanomistaja, kiinteistön haltija
– Ei kuitenkaan valtio, kunta tai valtion liikelaitos
• AK-suojelussa tulee kyseeseen, jos suojelumääräykset kohtuuttomia
– Valtakunnallisesti merkittävät kohteet valtio
– Muut kunta
• Kunta voi hakea ympäristöministeriöltä avustusta korvauksiin
• MRL:n perustuva korjausvelvollisuus tai rakennuksen tavanomainen
kunnossapitovelvollisuus ei ole merkittävä haitta
• Jos omistajan on ryhdyttävä toimiin suojeluarvojen säilyttämiseksi,
kustannukset korvataan
• Ensisijaisesti ympäristöministeriön pyrittävä sopimaan
• Toissijaisesti haettava maanmittauslaitokselta lunastuslain mukaan
– 2 vuoden määräaika suojelupäätöksen lainvoimasta
Jussi Airaksinen 47

48. Etuosto-oikeus
•Etuostolain (608/1977) perusteella kunnat saa käyttää kiinteistöjen
etuosto-oikeutta maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista
sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten
•Etuostossa kunta astuu luovutuskirjan mukaisilla ehdoilla ostajan
sijaan
•Ei juurikaan käytetty rakennussuojelussa ja sopii aika harvoihin
tapauksiin
•Jos kunnalla on itsellään järkevää käyttöä ko. rakennukselle, niin
miksipä ei
Jussi Airaksinen 48

49. Jokelan suojeluarvoa perusteltiin seuraavilla
•Systemaattiset inventoinnit
– Osayleiskaavan valmistelun tueksi tehty selvitys ja inventointi
kulttuuri ja rakennushistoriasta
– Joensuun seudun 2008 yleiskaavan selvityksissä oleva inventointi
– Valmisteilla olevan maakuntakaavan inventointi
•In casu
– Sosiokulttuurinen arviointi (Itä-Suomen yliopisto)
– Museoviraston aiemmat kannanotot
– Prof. Sinikka Vakimon lausunto
– Piispa – Maironiemi: Wanha Jokela (2002)
– Räppänän arvio
•Ei voida määritellä yleisesti, mikä on riittävästi
49

50. Päätelmiä Wanhasta Jokelasta
Kuopion HaO 23.1.2014 14/0019/3
•Yleiskaava ei saa olla kohtuuton
•Asemakaava saa olla rakennussuojelun osalta kohtuuton
– Korvauksia ei ole määrätty kertaakaan
•Korjauskustannukset voivat nousta kohtuuttomiksi
•Lisärakentamismahdollisuutta ei tutkittu -> puutteellisesti
selvitetty
– Vaikuttaa kohtuullisuusarviointiin
•Kaavahierarkian ohjausvaikutus ei toimi, jos kohtuuttomuuskielto
muuttaa sisältövaatimuksia
•Jatkoa ajatellen kannattaisi sallia kohtuuttomat yleiskaavat
50

51. Kulttuuriesineiden säilyttämisen sääntely
• Kulttuuriaineiston luovutusvelvollisuus kirjastoille
(vapaakappaleet)
• EU- ja kotimaista lainsäädäntöä sekä kv-sopimuksia
kulttuuriesineiden liikkumisen rajoittamiseksi
• Kansallinen tarkoitus pitää tärkeät esineet Suomen rajojen
sisällä
• Maastavienti luvanvaraista
• Muuten esineitä kohdellaan kuten mitä hyvänsä irtaimia
esineitä
– Poikkeus takavarikointikiellossa olevat ulkomaiset
näyttelyesineet
• KV-kontekstissa päänvaivaa aiheuttaa esineiden
palauttamisen vaatiminen
– Varastettuja, laillisesti myytyjä, salakuljetettuja,
laittomasti kaivettuja, sota-alueilta tulevia esineitä,
sotasaaliita, holokaustissa varastettuja esineitä, jne.
51

52. Kysymyksiä?
www.uef.fi
jussi.airaksinen@uef.fi