Esitys, jonka pidin suomalaisesta sovittelusta japanilaiselle valtuuskunnalle THL:ssä 17.9.2018.

1. Sovittelu Suomessa
17.9.2018
Kehittämispäällikkö Henrik Elonheimo, THL
Henrik.Elonheimo@thl.fi

2. Suomalaisen sovittelukentän rikkaus
• Lakisääteinen rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelu (THL)
• Suomen Sovittelufoorumi (SSF)
• Koulusovittelu (VERSO)
• Fasper perhesovittelu (Fasper)
• Ympäristösovittelu
• Työyhteisösovittelu
• Katusovittelu (Aseman lapset ry)
• Monikulttuurinen sovittelu; naapuruusovittelu ja
naapurustotyö (Naapuruussovittelun keskus)
• Vakavien rikosten jälkisovittelu (KRITS)
• Tuomioistuinsovittelu (OM)
• KV-sovittelu

5. Risto Koulu 2010:
”Vaihtoehtoista riidanratkaisua ja sen
lippulaivaa sovittelua on aiheellisesti
pidetty nykyajan vahvimpana
oikeudellisena megatrendinä.”

6. Sovittelu hallitusohjelmissa
• 2011
Edistetään sovittelun käyttöä konfliktinratkaisukeinona erilaisissa rikos-
ja riita-asioissa oikeudenkäyntimenettelyn nopeuttamiseksi.
Erityisesti huoltajuuskiistoihin sovittelu soveltuu hyvin nopeutensa ja
edullisuutensa johdosta.
Sen sijaan sovittelun käyttöä tulee rajata lähisuhdeväkivaltarikoksissa.
Tällaisten rikosten sovitteluun liittyy piirteitä, jotka saattavat vaarantaa
rikoksen uhrin oikeusturvaa.
Erosovittelua kehitetään lapsen edun vahvistamiseksi ja vanhemmuuden
toteutumiseksi.
• 2015
kehitetään tuomioistuinprosessien ulkopuolisia riidanratkaisumenettelyjä
Henrik Elonheimo

7. RJ-toimijoiden oikeudellinen asema Suomessa
• Lakisääteinen rikos- ja riita-asioiden sovittelu
– THL koordinoi koko maassa
• Monet muut sovittelun muodot ovat projektiluonteista
järjestötoimintaa

8. Restoratiivisen oikeuden päämuodot
• VOM
• Conferenging
• Circles

9. Lakisääteinen rikosten ja eräiden riita-
asioiden sovittelu
• Taustalla uhriliike; esim. Christie 1977
– Konfliktit kuuluvat osapuolille ja kansalle, ei valtiolle
• Ensimmäinen projekti Vantaalla 1983
– Levisi pian muihinkin kaupunkeihin
• Sovittelulaki voimaan 2006
– Laki ei juuri säätele sovitteluprosessia, vaan luo toiminnalle puitteet
9

11. Sovittelulain tavoitteet
• Turvata rahoitus
• Luo perusrakenteet sovittelupalvelun tarjoamiselle
• Yhtenäistää käytännöt
• Alueellinen yhdenvertaisuus
• Mahdollistaa toiminnan seuranta ja kehittäminen
Henrik Elonheimo

12. Sovittelun organisointitapa
• Ennen: moniportainen hallinto haittasi sovittelupalveluiden
suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista kehittämistä
– sovittelupalveluiden valtakunnallinen hajanaisuus, erilaiset käytännöt
ja ohjeet
 Asiakkaiden epätasa-arvoinen asema
 Tarve yhtenäistää sovittelun kehittämistä keskitetyn hallinnon avulla
 Järjestämisvastuu, koordinaatio ja kehittäminen THL:lle 2016
– Palveluntuottajina kunnat (11) tai yhdistykset (7)
– Vapaaehtoistyötä: sovittelijat ovat maallikoita ja saavat vain
kulukorvauksen
• Sovittelutoimistoissa myös ammattilaisia (vastaavat ja ohjaajat)

13. Access to justice
Formaalin oikeuden ongelmia:
• Hitaus
• Kalleus
– Yhden asian käsittely sovittelussa maksaa vain 450 €, kun taas esim.
nuoren tekemän rikoksen käräjäoikeuskäsittely n. 3000 €. Helsingin KäO:
oikeuskäsittelyn kustannukset olivat juttua kohden 1683-14829 €, ja tästä
puuttuvat vielä esitutkinnan ja syyttäjälaitoksen kustannukset.
• Asiantuntijavaltaisuus
• Ei vakuuttavaa näyttöä tuloksista
– Sovittelussa ohjenuorana se mikä toimii
• Näyttöön perustuva kriminaalipolitiikka
 On tärkeää tarjota matalan kynnyksen palvelu, joka auttaa
ihmisiä heidän konflikteissaan
Asiakas-, ei systeemilähtöisyys

14. Sovittelun piirteitä
• Osapuolet kohtaavat neutraalin ulkopuolisen
fasilitaattorin avustuksella
• Maksuttomuus
• Vapaaehtoisuus
• Luottamuksellisuus
• Osapuolten voimaannuttaminen
– Sananvalta, osallisuus
• Tekijän vastuuttaminen
17.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä 14

15. Mitä rikoksia sovitellaan?
• Lähes kaikkia rikoksia
– Missä prosessin vaiheessa tahansa
– Yhtälailla virallisen syytteen alaisia ja asianomistajarikoksia
– Iästä riippumatta
• Rikoksia joiden voidaan arvioida soveltuvan soviteltaviksi, kun otetaan huomioon rikoksen
laatu ja tekotapa, osapuolten suhde ja muut rikokseen liittyvät seikat
kokonaisuutena
• Riittävä ymmärryskyky
• Epäilty vahvistettava tapahtumainkulun pääasialliset tosiseikat
• Sovittelu oltava uhrin edun mukaista
• Sovitella ei saa alaikäiseen kohdistunutta rikosta, jos uhrilla on rikoksen laadun tai ikänsä
vuoksi erityinen suojan tarve
• Viimekädessä sovittelutoimisto arvioi, soveltuuko asia soviteltavaksi (3:15§)
15

16. Kuka voi tehdä sovittelualoitteen?
• Osapuolet / vanhemmat
• Poliisi
• Syyttäjä
• Muut viranomaiset (kuten sosiaalityöntekijä)
– Poikkeus: lähisuhdeväkivalta: vain poliisi tai syyttäjä voivat
lähettää jutun sovittelutoimistoon
Henrik Elonheimo

17. Riita-asiat sovittelutoimistoissa
• Vähintään toinen osapuoli luonnollinen henkilö
• Vähäisyys
• Tarkoituksemukaisuus
Henrik Elonheimo

18. Sovittelusopimukset
• Vähintään kolme neljästä sovittelusta päätyy
sopimukseen
– v. 2017 käynnistyneistä rikossovitteluista 79%
päätyi sopimukseen
• Yleensä sopimukset myös pidetään
Sopimusmuodot (yleisyys 2017):
• aineeton (65%): anteeksipyyntö,
käytöksen muuttamissopimus
• rahallinen (32%)
• työ (2%)
• Tai näiden yhdistelmä

19. Sovittelun oikeusvaikutukset
• Toimenpiteistä luopuminen:
– Poliisi voi rajoittaa jutun
– Syyttäjä voi tehdä SJP:n
– Tuomioistuin voi jättää tuomitsematta tai tuomita lievemmin
-Oikeusviranomaiset harkitsevat kussakin jutussa erikseen, kuinka
sovittelu siihen vaikuttaa
• Asianomistajarikokset: Uhri voi päättää, meneekö juttu eteenpäin
• Virallisen syytteen alaiset rikokset: Syyttäjä päättää, meneekö
yleinen etu uhrin tahdon edelle
• Osapuolten hakemuksesta TI voi vahvistaa sopimuksen, jolloin siitä
tulee täytäntöönpanokelpoinen
Henrik Elonheimo

20. Sovittelun oikeusturvatakeet
• Sovittelussa ei olla varsinaisesti sidottuja aineelliseen
lakiin, mutta sovittelijoiden ei tulisi suosia ratkaisuja, jotka
ovat selvästi vastoin oikeuskäytäntöä tai kohtuutta
– Sovittelija voi ottaa aikalisän ja konsultoida asiantuntijoita tai
kirjallisuutta
• Sovittelija tasapainottaa eriarvoisessa asemassa olevien
osapuolten suhdetta ja takaa turvallisen kohtaamisen
• Menettely on strukturoitua ja sitä ohjaavat restoratiiviset
arvot ja periaatteet
• Osapuolet voivat aina halutessaan kääntyä muodollisen
oikeuslaitoksen puoleen

21. Sovittelu ja Suomen perustuslaki
•Lapsia kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän
tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin
kehitystään vastaavasti (6§)
•Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön
mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen
toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan
päätöksentekoon (14§)

25. THL:n rooli
• Tekee puitesopimukset palveluntarjoajien kanssa
• Valvoo rahojen käyttöä
• Ohjaa ja valvoo sovittelutoimistoja
– Sovittelijan opas
– Vapaaehtoistyön kokonaisohjelma
– Kehittää sovittelijoiden koulutusta
– Kokoaa sovittelun tilastot
– Kehittämisohjelma (2016-2020)
• Keskeinen tavoite: yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tasalaatuisia
sovittelupalveluita asuinpaikasta riippumatta
• Paikalliset sovittelutoimistot rekrytoivat sovittelun ammattihenkilöt ja
vapaaehtoissovittelijat
Henrik Elonheimo

26. THL sovittelun laadun takaajana
• THL:n etuja: ammattimaiset tiimit
– taloushallinto, juridiikka, viestintä, tilastot…
• Synergia valtion eri palveluiden välillä (samassa yksikössä
esim. koulu- ja turvakodit)
• Toimivat yhteydet eri ministeriöihin (STM, OM, SM)
– Sovittelu koskettaa eri hallinnonaloja, jotka THL tavoittaa hyvin
• THL:n toimintasuunnitelma 2017-2019
”Laitos on viime vuosina saanut enenevästi vastuuta hyvinvointiin ja
terveyteen liittyvien valtion erityispalveluiden järjestäjänä, ohjaajana ja
koordinoijana. Palvelutehtävät rikastuttavat THL:n perinteisiä
osaamisalueita – ja uskomme, että muualla laitoksessa oleva
asiantuntemus auttaa parantamaan vaativien palveluiden laatua.”

27. THL:n lisäksi muita tärkeitä toimijoita
• STM: valvoo sovittelupalveluntuottamista (yleinen johto,
ohjaus ja valvonta)
• Neuvottelukunta: valvoo ja kehittää
– Edustettuna: THL, OM, STM, SM, poliisi, syyttäjä, tuomioistuin,
sovittelutoimistot, rikosuhripäivystys, HY, kuntaliitto
Henrik Elonheimo

28. Ammattilaiset sovittelutoimistoissa
• N. 100
– Johtaja, ohjaajat, toimistohenkilöstö
• Ammattilaiset valvovat ja ohjaavat vapaaehtoissovittelijoita
• Sovitteluammattilaisilla oltava soveltuva korkeakoulututkinto
– Useimmilla yhteiskuntatieteistä
– Erityisestä syystä tehtävään voidaan ottaa muukin henkilö, jolla
on hyvä perehtyneisyys sovittelutoimintaan ja sen suunnitteluun
ja ohjaamiseen
• Sovitteluammattilaiset vaihtelevissa määrin sovittelevat myös
itse
Henrik Elonheimo

29. Vapaaehtoissovittelijat
• Suomessa lakisääteinen sovittelu nojaa vahvasti
vapaaehtoissovittelijoiden työpanokseen
• N. 1200
• Saavat vain kulukorvauksen
• Sovittelijana voi toimia henkilö, joka on suorittanut
sovittelutoimintaan perehdyttävän koulutusjakson ja jolla
muutoin on sellainen koulutus, taito ja kokemus, jota tehtävän
asianmukainen hoitaminen edellyttää, ja joka on muutoin
tehtävään soveltuva
• Peruskurssi: n. 54 kontaktiopetustuntia
• Jatkokoulutus:
• Lähisuhdeväkivalta (170 tuntia)
• Lapset & nuoret (100 tuntia)
Henrik Elonheimo

30. Vapaaehtoisten rekrytointi
• Huomiodaan hakijan ihmiskuva, motivaatio,
ihmissuhdetaidot
• Elämän oltava tasapainossa, ei käsittelemättömiä vakavia
konflikteja, rikoksia tai traumoja
– Rikosrekisteriotetta tai turvallisuusselvitystä ei kuitenkaan vaadita
• Sovittelijaksi hakeutuminen ei saa olla seurausta halusta
prosessoida omia ongelmia
• Sovittelijoiden valinta juttuihin: ammattihenkilöstö valitsee
parhaat sovittelijat näiden kokemuksen ja osaamisen
perusteella
Henrik Elonheimo

31. Sovittelijoiden koulutus – kohti
ammattimaisuutta?
• Vapaaehtoistyön perinne
• Silti tarvitaan tiettyä professionaalisuutta
• Ammattimaisuuden riskit: konfliktivarkaus + korkeammat kustannukset
– Korjaavan oikeuden arvojen & periaatteiden ymmärrys tärkeää
– Asiakaslähtöisyys
• Vaatimukset kasvavat; sovittelijoiden pitää osata esim.
– Fasilitoida dialogia ja tukea keskustelussa heikompaa osapuolta
– Tuntea lainsäädännön perusperiaatteita
– Käsitellä hankalia asiakkaita ja tilanteita

32. Koulutustarpeet
• Koulututus olennaista, jos haluamme lisää uskottavuutta,
legitimiteettiä ja laatua ja laajemman sovellusalan
• Täydennyskoulutukset
– Lähisuhdeväkivalta
– Lasten ja nuorten jutut
– Monikulttuurinen sovittelu?
– Vakavien rikosten sovittelu?
– Riita-asiat? Todellinen vaihtoehto oikeusprosessille.
– Palveluohjaus
• Tavoite: sovittelupalvelut olisivat kiinteä osa uhrien ja epäiltyjen ja heidän
läheistensä palveluverkostoa ja palveluohjauksen väline

33. Suomalaisen sovittelun haasteet
• Jämähtäminen VOM-paradigmaan?
– Conferencing visiona
• Jämähtäminen lieviin ja nuorten juttuihin?
– Esteenä esim. oikeuslaitoksen asenteet? Sosiaalityön silmälasit? Lakitekstin
sanamuodot?
• Varsinkin lähisuhdeväkivallan sovittelua vaikeutetaan
– Teoreettis-ideologinen kritiikki
– Feministit vaativat rangaistuksia
• Aina uuden todistusaineiston vaatiminen sovittelulta
– Muodollisen ja rangaistukeskeisen oikeudenkäynnin ja rankaisemisen ottaminen
itsestäänselvyytenä, jonka ei tarvitse perustella olemassaoloaan ja tehoaan
– Ultima ratio –oppi unohdettu
• Sovittelun väliinputoajan asema yliopisto-opetuksessa
– Varsinkin oik. tdk:ssa voi osaltaan aiheuttaa hajanaiset sovitteluun ohjauskäytännöt
• Rajallinen budjetti rajoittaa sovittelun laajempaa hyödyntämistä
– Joissakin toimistoissa jouduttu rajoittamaan juttujen sisäänottoa
• Työkorvauksen vähäinen käyttö

34. Kiitos!
Palaute:
Henrik.Elonheimo@thl.fi