Esitys Miniseminaarissa: Ihmettelyä kompleksisuuden äärellä 1.9.2022.

1. Rikollisuus kompleksisena ilmiönä
Kehittämispäällikkö Henrik Elonheimo
1.9.2022

2. 12.12.2019
Henrik Elonheimo 2
Rikollisuuden tutkimus
• Ei yksimielisyyttä rikollisuuden syistä – tai edes siitä, voiko niitä tutkia!
• Törnudd, Patrik: Syytutkimus – kriminologian umpikuja. Sosiologia 3/1969.
• Moni/poikkitieteisyys: eri tieteenaloilla eri näkökulmat (biologia, sosiologia, tilastotiede,
psykologia, psykiatria)
• Kriminologia tieteenalana vakiintumaton, etsii paikkaansa ja suuntaansa
• Empiirisyys (riskitekijätutkimus) vs teoreettisuus
• Rikollisuudella monta syytä yhtä aikaa
• Tilastollisten yhteyksien runsaudenpula
• Biostatistikko: ”ei ole tavallista löytää näin paljon yhteyksiä”

3. 12.12.2019
Henrik Elonheimo 3

4. TEORIAN TASOT
• Mikro
• yksilö (psykologia, psykiatria)
• Makro
• rikollisuuden tason vaihtelu eri aikoina, eri yhteiskunnissa
(historia, sosiologia)
• Välitaso
• sosiaaliset suhteet (sosiaalipsykologia)
+Tilannetekijät, satunnaiset tekijät (kuten: 1 turvallinen aikuinen,
käännekohdat)

5. Henrik Elonheimo 5

6. Henrik Elonheimo 6

7. Kriminologisten teorioiden paljous
• Itsekontrolli (Gottfredson & Hirschi)
• Sosiaalinen kontrolli
• Reintagrative Shaming (John Braithwaite)
• Oppiminen, alakulttuurit (Edwin Sutherland)
• Leimaamisteoria
• Tilaisuusteoria
• ”Strain”
• Rationaalinen valinta
• Neutralisaatioteoria
• Elämänkaarikriminologia
• Terrie Moffit: nuoruudessa kokeilijat vs uusijat
• Sampson & Laub: käännekohdat, elämäntapahtumat
• Riski = riskitekijät + suojaavat tekijät
• Yhdistelmäteoriat
• Yleisteoria (itsekontrolli, antisosiaalisuus, shaming…) vs erilaiset rikollisuuden muodot (esim. white collar crime)
Henrik Elonheimo 7

8. Henrik Elonheimo 8

9. Henrik Elonheimo 9
Chaos theory challenges the presumption that the cosmos is
orderly, linear, and predictable―but it does not imply pure
randomness and chance events. Rather, chaos-informed
postmodernist analysis introduces a new vision by celebrating
unexpected, surprise, ironic, contradictory, and emergent
elements. Scholars in many disciplines are taking this
perspective as an alternative to the entrenched structural
functionalism and empiricism rooted in linear science. In the
early 1990s studies began to emerge applying chaos theory
to criminology, law, and social change.

10. MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT
KÄYTTÄYTYMISEEN?
• Geenit / perimä (Nature)
• lähes kaikki käyttäytymispiirteet osoittautuneet jossain määrin
perinnöllisiksi
• Ympäristö / kokemukset (Nurture)
• varhainen vuorovaikutus (esim. traumamalli)
• aivovauriot, tapaturmat (esim. otsalohkovaurio häiritsee
käyttäytymisen kontrollia ja suunnitelmallisuutta ja limbisen
järjestelmän vaurio lisää väkivaltaisuutta)
• välittäjäaineet (esim. alhainen serotoniini yhdistetty
väkivaltaisuuteen)
• ravinto (esim. alhainen verensokeri yhdistetty
humalatappoihin)
• päihteet (etenkin alkoholi vähentää estoja)
• myrkyt (esim. lyijy aiheuttaa keskittymisvaikeuksia)

11. Yksilötason riskitekijöitä
• Aggressiivisuus
• Päihteidenkäyttö
• Impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus
• Alhainen prososiaalisuus
• Psykoottisuus, skitsofrenia
• Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö
• Biologiset / geneettiset tekijät
• alhainen pulssi
• autonomisen hermoston vaisu reagointi ärsykenälkä
• alhainen ÄO
• temperamentti: 3-vuotiaana “undercontrolled”
• psykopatia
• Eksternalisoivat = ulospäinsuuntautuvat käytösongelmat yhteydessä rikollisuuteen
• Internalisoivat = sisäänpäinsuuntautuvat häiriöt (ahdistus, ujous, masennus)
• voivat jopa suojata rikolliselta kehitykseltä; tutkimustulokset ristiriitaisia; rikolliset kärsivät myös niistä
• Erilaiset ongelmat esiintyvät usein yhdessä (comorbidity). Ongelmien kasautuminen ja eri tekijöiden yhdistelmät
ennustavat rikollisuutta paremmin kuin yksittäiset piirteet.
• skitsofrenia & alkoholin väärinkäyttö
• käytöshäiriöt & internalisoivat oireet
• käytöshäiriöt & ADHD

12. Henrik Elonheimo 12

13. SUOJAAVAT TEKIJÄT
= Yhteydessä alentuneeseen rikoksentekoriskiin / vähentävät riskitekijöiden vaikutusta
• Resilience: psyykkinen vastustus- tai sopeutumiskyky, kyky tulla toimeen vaikeuksista huolimatta
• Henkilökohtaiset voimavarat
•älykkyys
•emotionaalinen vakaus
•sosiaalinen kypsyys
•psyykkinen energia
•koherenssintunne (elämänhallinta)
•adaptiiviset coping-keinot
• Sosiaaliset siteet: sosiaalinen pääoma, informaali sosiaalinen kontrolli
•perhe, puoliso, koulu, työ
•perheen positiivinen rooli voi auttaa pääsemään varhain ilmenneiden ongelmien yli
•yksikin turvallinen aikuinen

14. • Myös internalisoivia piirteitä on ehdotettu
suojatekijöiksi
• Vähentävät rikosriskiä esimerkiksi sitä kautta, että
ehkäisevät nuoren yhteyttä ikätoveihin, tai kertovat
yleisestä toimintakyvyn alenemisesta,
estyneisyydestä, ylivarovaisuudesta,
passiivisuudesta yms.
 pidättäytyminen rikoksista ei välttämättä ole täysin
ongelmatonta

15. KÄÄNNEKOHDAT
= elämäntapahtumat, jotka auttavat lopettamaan rikollisen uran
• Naimisiinmeno
• Vakituisen ja mieluisan työpaikan saaminen
• Paremmalle alueelle tai kaupungista pois muuttaminen, rikollisten
piirien hylkääminen
• Armeija
• Rutiinien muuttuminen ja uuden prososiaalisen identiteetin
omaksuminen (esim. emigrantit)

16. FinnCrime-tutkimus
• Väestöpohjainen edustava otos
• 5,405 Suomessa 1981 syntynyttä poikaa ja tyttöä
• Alkuperäinen otos: 10% koko ikäluokasta
• Poikia 2717 (50.3%) ja tyttöjä 2688 (49.7%)
Henrik Elonheimo 16

17. Taustatekijät
8-v. (1989)
• Kyselykomakkeet:
1. Lapsille: Children’s Depression Inventory (CDI)
Feelings of sadness, success, joy, worrying, self-esteem, fearfulness, self-blaming,
loneliness, sleeping problems, tiredness, school attainment, enjoying school and social
situations, getting along with people, having friends, feeling that is being cared by someone
2. Vanhemmille ja opettajjille (Rutter)
-lasten käytös viimeisten 12 kk aikana kolmella skaalalla:
• Käytös (the child steals, breaks things, is disobedient, lies, fights or argues with other
children)
• Hyperaktiivisuus (the child is restless, unable to sit still and concentrate for any longer
while)
• Tunne-elämä (anxiety, tension, fearfulness, withdrawal)
Henrik Elonheimo 17
+Perherakenne, vanhempien koulutustaso, lapsen koulumenenestys

18. • Kutsunnat (vain pojat)
• Kysytyt aiheet:
1. Perhetausta ja elämäntapahtumat
2. adaptive functioning
3. mielenterveys
4. päihteet
• Young Adult Self-Report (YASR)
• eksternalisoivat (delinquency, aggressiveness, intrusiveness)
• internalisoivat (withdrawal, anxious–depressiveness)
• Kognitiiviset ja tarkkaavaisuus- ja
• Somaattiset ongelmat
• Koherenssintunne (Antonovsky)
Henrik Elonheimo 18
18-v (1999)

19. • Tiedot Puolustusvoimilta
• Perustana lääkärintutkimukset kutsunnoissa ja
palvelusaikana
• Diagnoosit jaettiin 6 ryhmään:
• Antisosiaalinen persoonallisuus-
• Päihde-
• Psykoottiset
• Ahdistus- (sosiaalisten tilanteiden tai julkisten paikkojen pelko,
paniikkihäiriöt)
• Masennus- ja
• Sopeutumishäiriöt
Henrik Elonheimo 19
Psykiatriset häiriöt 18-23 –v.

20. Nuorisorikollisuuden esiintyvyys pojilla poliisirekisterin
mukaan
• 23% rekisteröity rikoksesta 16-20-v. (poislukien liikennerikkomukset)
• MONTAKO TEKOA PER TEKIJÄ
0 rikosta 2205 77%
1-2 425 15%
3-5 120 4%
>5 116 4%
Kasautuminen: Rikosaktiivisin 4% teki 72% kaikista rikoksista.
• ERI RIKOSLAJIEN YLEISYYS
• omaisuusrikollisia 318 11%
• liikennerikollisia 314 11%
• väkivaltarikollisia 205 7%
• rattijuoppoja 152 5%
• huumerikollisia 106 4% Kaikki rikoslajit korreloivat toistensa kanssa.
Henrik Elonheimo 20

21. Ongelmien kasautuminen
-Lähes kaikki taustaongelmat olivat yhteydessä rikollisuuteen
-Sekä lapsuudessa että nuoruudessa mitattuja ongelmia oli
etenkin kaikkein rikosaktiivisimmalla ryhmällä (4%, yli 5
rikosta)
• 8-v: vanhempien alhainen koulutus, rikkinäinen perhe,
käytösongelmat, levottomuus, masennusoireet, psykosomaattiset
oireet, opettajan raportoimat psyykkiset ogelmat, hoidontarve ja
keskitasoa heikompi koulumenestys
• 18-v: vanhempien ero, itse havaitut psyykkiset ongelmat,
itsetuhoisuus, päihteidenkäyttö, ongelmat perheenjäsenten kanssa,
parisuhteessa, koulussa ja työssä, heikko koherenssintunne,
aggressiivisuus, ahdistus, masennus, ajatus- ja
tarkkaavaisuushäiriöt, somaattiset vaivat
Henrik Elonheimo 21

22. Mittausikä Taustatekijä Yli 5
rikosta
1-5 rikosta Ei rikoksia
8 Hajonnut perhe 43 22 14
18 Vanhempien ero 64 38 27
8 Vanhempien alhainen
koulutustaso
82 73 61
8 Opettajan raportoimat
psyykkiset ongelmat
26 23 13
8 Opettajan arvioima
hoidon tarve
19 12 6
8 Huono koulumenestys 25 20 15
8 Kiusaa muita lapsia 44 37 28
18 Itse havaitut psyykkiset
ongelmat
44 25 26
18 Itsetuhoisuus 12 8 6
18 Päivittäinen tupakointi 85 59 29
18 Viikoittainen
humalajuominen
47 22 6
18 Huumeidenkäyttö 28 12 4
18-23 Psykiatrinen diagnoosi 59 16 7
Kuinka monella oli tiettyjä taustatekijöitä (%):
Henrik Elonheimo 22

23. Nuorisorikollisuuden itsenäiset
ennustekijät (8-v) pojilla
• Rikkinäinen perhetausta
• Vanhempien alhainen koulutustaso
• Käytösongelmat
• Hyperaktiivisuus
23
Henrik Elonheimo

24. Nuorisorikollisuuden itsenäiset korrelaatit (18-v)
pojilla
• Pieni asuinpaikka (satunnainen rikollisuus)
• Seurustelu (satunnainen rikollisuus)
• Vanhempien ero
• Itse ilmoitettu ”delikenssi”
• Päihteet:
• Päivittäinen tupakointi
• Säännöllinen humalajuominen
24
Henrik Elonheimo

25. Psykiatriset diagnoosit ja nuorisorikollisuus
• 10% pojilla oli psyk diagnooseja
• Tämä vähemmistö teki lähes puolet kaikista rikoksista
• Tästä vähemmistöstä lähes puolet (48%) oli tehnyt rikoksia (muista
vain 19%)
• Antisos persoonallisuus- ja päihdehäiriöt erityisen
kriminogeenisiä
• Pelkkä masennus ei altistanut rikoksille
• Psyk häiriöt lisääntyivät käsi kädessä rikosaktiivisuuden
kanssa
• Kaikista rikollisista 23 %:lla oli diagnooseja
• Aktiivisista uusijoista, 59 %:lla oli diagnooseja
Henrik Elonheimo 25

26. Palvelujen käyttö
Vain 3% aktiivista uusijoista oli käyttänyt
mielenterveyspalveluita 12 kk aikana
Henrik Elonheimo 26

27. RIKOSKONTROLLIN PYRAMIDI
RESTORATIIVINEN
OIKEUS
MUODOLLINEN & RANKAISEVA RIKOSOIKEUS
INKAPASITAATIO
(VANKEUS)
+REHABILITAATIO
Henrik Elonheimo / THL 27

28. Palaute:
henrik.elonheimo@thl.fi
Henrik Elonheimo 28