Corporate Image keskittyy ydinliiketoimintoihinsa Kansallisooppera panostaa työilmapiirin kehittämiseen Tamrolla tutkitaan säännöllisesti työyhteisöä, ylin johto mukana henkilöstötutkimusten hyödyntämisessä Tehoa sisäisten prosessien toimivuuteen, mitä tapahtuu yksiköiden välisessä rajapinnassa Aivobiccaamalla keskittymistaitoja, Reidar Wasenius Corporate Imagelle kansainvälinen tutkimusalan laatusertifikaatti Corporate Image kansainvälisessä HR-Summitissa Montreauxissa

1. NEWS LETTER
T U T K I M U S Y H T I Ö C O R P O R AT E I M A G E O Y
NEWS LETTER
2 • 2010
Corporate Image keskittyy
ydinliiketoimintoihinsa
Kaksi tutkimusalan perinteistä osaajaa
on tiivistämässä yhteistyötään.
Corporate Imagen toimitusjohtaja
Jukka Pohjola ja Add Valuen toimitus-
johtaja Pekka Törrönen miettivät
nyt entistä tiiviimmin yhdessä alan
haasteita.
C
orporate Image Oy ja Add Value
Research Finland Oy tekivät hei-
näkuussa kahdensuuntaisen lii-
ketoimintakaupan. Corporate
Image osti Add Valuen henkilöstötutki-
musliiketoiminnan ja Add Value taas Cor-
porate Imagen asiakassuhde- ja yritysku-
vatutkimusliiketoiminnat. Kaupan myötä
Corporate Imagen omistajasta ja toimitus-
johtajasta, Jukka Pohjolasta tuli myös Add
Corporate Imagen omistaja ja toimitusjohtaja Jukka Pohjola (vas.) ja Add Valuen toimitusjohtaja
Valuen hallituksen jäsen. Pekka Törrönen ovat molemmat pitkän linjan tutkimusalan yrittäjiä.
Add Valuen upo uusissa toimistotilois-
sa Unioninkadulla toimitusjohtajat keskus-
televat allekirjoittamansa sopimuksen mer- tutkimuksiin ja johtamisarviointeihin. tietoa liiketoimintansa kehittämisessä.
kityksestä. Näkemykset käyvät hyvin yk- – Keskittymisen myötä meille jää en- Pohjola muistuttaa, että Corporate Ima-
siin. tistä paremmin aikaa henkilöstötutkimuk- gen kehittämä sähköinen raportointijärjes-
Corporate Imagen ja Add Valuen väli- sen kehittämistyöhön. Olemme parhaillaan telmä Cixtranet® Pro otetaan kaupan yhtey-
nen kauppa tehtiin kahden pitkään toisensa luomassa uutta, globaalia tutkimuskonsep- dessä käyttöön myös Add Valuella. Rapor-
tunteneen tutkimusalan ammattilaisen kes- tia ja työn alla on myös kokonaan uusi tut- tointimenetelmää on kehitetty vuodesta
ken. Pohjola ja Törrönen ovat kumpikin toi- kimusjärjestelmä. Lisäksi meillä on vahva 2001 lähtien ja se on rekisteröity omaksi
mineet aktiivisesti Suomen Markkinatutki- halu kehittää kansainvälistä toimintaamme, tavaramerkikseen.
musliitossa, joten heidän oli helppo lähteä Pohjola arvioi. Lisäksi Corporate Imagelta siirtyy
saman neuvottelupöydän ääreen. Hän uskoo, että Suomen tulevaisuuden Add Valuelle neljä kokenutta osaajaa. Ju-
Kaupan myötä yritykset ovatkin aloit- kilpailukyvyn ratkaisevat johtajien ja työn- ha Ala-Lipastilla, Jaana Kähösellä,
tamassa myös tiiviin yhteistyön. Asiakkail- tekijöiden osaaminen, työmotivaatio ja in- Riina Mustosella ja Anu Hukkasella
le tarjotaan palvelukokonaisuus, jossa yh- novatiivisuus. Corporate Imagen missio- on yhteensä noin 40 vuoden kokemus tut-
distyvät Add Valuen asiakassuhdeosaami- na onkin parantaa työelämän laatua ja sitä kimuksista.
nen ja Corporate Imagen organisaation kautta yritysten kilpailukykyä tuottamalla – Tämä osaajien joukko ja uusi rapor-
toimivuuden, johtamishaasteiden ja hen- näistä asioista entistä parempaa ja ajanta- tointimenetelmä antaa meille tukevan sel-
kilöstötoimintojen syvällinen ymmärrys. saisempaa tietoa sekä tukemalla päätöksen- känojan liiketoimintamme kehittämiseen,
Yrityksissä uskotaan, että tästä syntyy si- tekijöitä tämän tiedon hyödyntämisessä. Törrönen arvioi.
dosryhmätutkimusten kokonaisuus, jon- Kaupan myötä Add Valuen omistuk-
ka tietotaito ja kokemus ovat markkinoil- Add Value keskittyy asiakassuhde- seen siirtyy myös Turussa sijaitseva haas-
la ylivertaisia. ja yrityskuvatutkimuksiin tattelukeskus.
Add Valuelle kauppa merkitsi ennen kaik- – Keskuksella, kuten koko Corporate
Corporate Imagen fokus henkilöstö- kea aseman vahvistamista asiakassuhde- Imagen muullakin tutkimustoiminnalla on
tutkimuksiin ja johtamisarviointeihin ja yrityskuvatutkimuksissa, myös kansain- ISO 20252:2006 -laatusertifiointi, josta me
Pohjola perustelee ratkaisua erikoistumi- välisesti. pääsemme nyt osallisiksi. Meillä on itsel-
sen tuottamilla hyödyillä. Kauppa tukee Törrösen mukaan Add Value aikoo tule- lämmekin meneillään sertifiointityö, ja Juk-
Corporate Imagen strategista tavoitetta, van syksyn aikana satsata erityisesti siihen, ka on jo luvannut, että voimme hyödyntää
jonka mukaan se keskittyy yhä selkeäm- että asiakkaat voisivat entistä tehokkaam- CI:n asiantuntemusta ja kokemuksia, Tör-
min ydinosaamiseensa: henkilöstöpuolen min hyödyntää tutkimustulosten antamaa rönen sanoo. •
NEWS LETTER • 1

2. EDITORIAL
HYPERINTENTIOSTA
FOKUSOITUNEESEEN RENTOUTEEN
ON NIIN KIIRE, ETTEI EHDI TEHDÄ MITÄÄN.
Oletko koskaan kokeillut rentoutusharjoituksia – keskitty-
nyt vain omaan itseesi ja omiin tuntemuksiisi rauhallisessa
paikassa sängyllä loikoillen tai tuolilla istuskellen. Tunne on
uskomaton, kun huomaa lähes leijuvansa ilman huolta men-
neestä tai tulevasta, mielessä vain omat varpaat ja päälaki se-
kä kaikki siltä ja väliltä mahdollisimman rentona ja vapautu-
neena. Mitä haluat kehosi ja mielesi tekevän seuraavaksi in-
nostuneena, kiinnostuneena ja asiaasi täydellisesti keskitty-
neenä? Siihen voit luoda hyvät edellytykset juuri tällaisessa
rentouden tilassa.
Organisaatioiden strategiatyössä pitäisi mielestäni pääs-
tä vastaavaan rentouden tilaan väkinäisen yliyrittämisen si-
jaan. Kieli poskessa kaikkien rautojen takominen yhtä aikaa
Kansallisooppera
syö fyysiset voimamme ja henkisen puhtimme varsin nope-
asti. Hyperintentio johdattaa meidät salakavalan helposti jä-
seneksi ruuduntuijottajien yhä kasvavaan veljeskuntaan, jo-
työilmapiirin kehi
ka takoo aikoja sitten kylmennyttä rautaa.
Toukokuisessa Back-to-Basics seminaarissamme asiak-
kaamme toivat taas kerran esille erinomaisia toimintamalleja
ja lähtökohtia rennon keskittymisen merkityksestä organi-
saation kehitystoiminnassa. Priorisoi asiat tärkeysjärjestyk-
seen, keskity olennaiseen ja hoida hommat suunnitelman Suomen KAnSAllISoopperAn johto VAIhtuI
mukaan. Palkinnoksi saat hyvin toimivan ja tehokkaan orga- läheS KoKonAAn VuoSInA 2007-2008. uuSIen
nisaation, joka tukee oikealla tavalla strategian mukaista joh- IhmISten pItI oppIA teKemään KeSKenään
tamista, hyvää esimiestyöskentelyä sekä henkilöstön työhy-
yhteIStyötä jA löytää myöS yhtenäISIä
vinvointia. Lue ihmeessä miten asiat on hoidettu mallikkaasti
ylhäältä alas saakka mm. Suomen Kansallisoopperassa sekä eSImIeSKäytäntöjä.
Tamrossa. Jutuissa on aistittavissa aidosti johdon jämäkkä,
mutta rennon fokusoitunut ote organisaatioon ilman yliyrit-
tämisen makua. Jos kaipaat apua fokusoituneen mielentilan
Teksti Kaisa Riikilä, Kuvat Kimmo Brandt
löytämiseen omassa toiminnassasi, kannattaa sitä treenata
N
vaikkapa Aivobicin avulla.
eljästä johtoryhmän jäsenestä kolme oli uusia
Myös Corporate Image on toteuttanut kesän aikana his- ja kahdella heistä ei ollut ollenkaan aikaisem-
toriassaan erittäin merkittävät askeleet toiminnan strategi- paa johtajakokemusta. Organisoimme johta-
sen fokusoinnin osalta. Toteutamme jatkossa kaikki tutki- misen uudestaan ja sen vuoksi vuonna 2009
muksemme sertifioidusti kansainvälisen ISO 20252:2006 tunsimme tarpeelliseksi teettää jälleen ker-
laatustandardin mukaisesti. Edellisen lisäksi olemme myy- ran henkilöstön keskuudessa työilmapiiritut-
neet asiakassuhde- ja yrityskuvatutkimukset niihin erikois- kimuksen. Halusimme selvittää, miten organisaatiomuutos
tuneelle Add Value Research Finland Oy:lle. Tämä tarkoit- on talon sisällä koettu, perustelee Kansallisoopperan pääjoh-
taa käytännössä sitä, että keskitymme jatkossa laadukkai- taja Päivi Kärkkäinen, joka itse aloitti tehtävässään vuoden
siin henkilöstöpuolen tutkimuksiin ja johtamisarviointeihin. 2007 lopussa.
Tiukkoja liiketoiminnallisia linjauksia, mutta vapauttaa mo- Suuri osa oopperan henkilöstöä on luovan työn tekijöitä ja
lempien yritysten resurssit saavuttamaan omat strategiset ta- taiteilijoita. He ovat perinteisesti väkeä, joka ei ole tottunut eikä
voitteensa entistä mielekkäämmin ja te- edes kiinnostunut vertailemaan lukuja. Tämän joukon innosta-
hokkaammin. minen mukaan työilmapiiritutkimukseen on jo sinällään haasta-
va tehtävä. Kärkkäinen toteaakin, että ehkä osittain tästä syystä
taidealan työyhteisöissä ei ole vastaavia tutkimuksia juuri tehty.
Focus on Future Benchmarking-kohteen löytyminen on vaikeaa.
Kansallisoopperassa vastausprosentti oli kuitenkin yli 70.
Tutkimusjohtaja Kansainvälisessä työyhteisössä tutkimus tehtiin sekä englan-
Jarmo Ruohonen niksi että suomeksi. Tutkimus on koettu oopperassa erittäin
Corporate Image Oy merkitykselliseksi ja pääjohtaja toivookin, että muutkin tai-
deyhteisöt ryhtyisivät niitä hyödyntämään.
– Se olisi meidänkin etumme, sillä silloin meillä olisi mah-
dollisuus saada sopivampaa vertailukohtaa omiin tuloksiimme,
Kärkkäinen naurahtaa.
2 • NEWS LETTER

3. NEWS LETTER
Kansallisoopperan
pääjohtaja Päivi
Kärkkäinen kannustaa
muitakin taideyhteisöjä
hyödyntämään
henkilöstötutkimuksia.
a panostaa
ittämiseen
yhtenäinen purkukäytäntö tutkimusta räätälöitiin vain vähän oopperan tarpeita
– Kun tulokset valmistuivat, järjestimme kaikille esi- varten. ”tutKImuS on
miehille koulutuksen, jonka tavoitteena oli tulosten – Selkeästi jäsennelty perusratkaisu toimii kaiken- Koettu
purkutavan yhtenäistäminen. Kaikissa työryhmissä laisissa työyhteisöissä eikä muutoksia yleensä juuri- oopperASSA
käytiin tulokset läpi ja esimiesten tehtävänä oli toimit- kaan tarvita. Tietysti aina voidaan tehdä täsmennyk- erIttäIn
taa kirjaamansa kaksi keskeistä kehittämiskohdetta, siä, joissa otetaan huomioon työyhteisön erikoistar- merKItyKSellISeKSI”
joihin hänen johtamassaan työryhmässä pyritään. Tar- peet, Lehti sanoo.
koitus on myös seurata, että asioissa edetään yhdessä Kärkkäinen on tyytyväinen siihen tapaan, jolla tut-
sovitulla tavalla, pääjohtaja selostaa tutkimustulosten kimus valmisteltiin.
hyödyntämistä. – Yrjänä Lehti oli aina valmis keskustelemaan mah-
Kansallisoopperassa aloitettiin säännölliset esi- dollisista muutostoiveista ja kaikesta muustakin tutki-
mieskoulutukset keväällä 2008. Niiden yhteydessä on mukseen liittyvästä. Hyvää oli se, ettei hän aina auto-
pohdittu myös ratkaisuja tutkimuksessa esiin tullei- maattisesti hyväksynyt ehdotuksiamme, vaan perustel-
siin ongelmiin. lusti piti joskus myös kiinni omasta kannastaan. Hän-
– Ensin opintopiireihin kutsuttiin vain edustajat kai- hän se on näiden asioiden asiantuntija, joten on hyvä,
kista työntekijäryhmistä, mutta se ei osoittautunut hy- että hän evästää meitäkin, Kärkkäinen sanoo.
väksi ratkaisuksi. Se aiheutti vain kitkeryyttä ryhmien Kansallisoopperassa on tarkoitus jatkaa tutkimus-
sisällä, kun toiset pääsivät ikään kuin etuoikeutettuina ta säännöllisesti.
työajalla tällaisiin tilaisuuksiin. Nyt, kun ne ovat kaikil- – Ehkä vähän kevyemmällä kysymysarsenaalilla
le avoimia, niiden positiivinen merkitys on korostunut, tai vain joka toinen vuosi, mutta ehdottomasti koemme
Kärkkäinen kertoo. tärkeäksi jatkossakin tutkia, miten muutokset ja esi-
miestyö tuottavat tulosta, Kärkkäinen päättää. •
jatkoa seuraa
Corporate Imagen puolesta tutkimusta koordinoi se-
nior advisor Yrjänä Lehti. Hänen mukaansa perus-
NEWS LETTER • 3

4. EDITORIAL
Tamrolla tutkitaan säännöllisesti työyhteisöä
YLIN JOHTO MUKANA HENKILÖSTÖ-
TUTKIMUSTEN HYÖDYNTÄMISESSÄ
meillä tamrossa henkilöstötutkimuksien
toteuttaminen on ollut helppoa, koska talon johdon
sitoutuminen on ollut ehdotonta. he odottavat
aina sormet syyhyten tutkimusten tuloksia ja
kokevat selvästi saavansa tuloksista työkaluja
organisaation strategiseen kehittämiseen, toteaa
henkilöstöjohtaja jenni Kosonen.
T
amro on Suomen johtava lääkevalmisteiden ja- sia, ei niillä voi täysin korvata toisiaan, koska niiden sisällölliset
kelija. Yrityksellä on toimintaa Vantaalla, Tampe- painopisteet ovat erilaiset.
reella ja Oulussa. Talossa on noin 340 työntekijää.
Työurat Tamrossa ovat perinteisesti pitkiä. Kes- Kanava mielipiteen ilmaisemiseen
kimäärinkin työskentelyaika on noin 10 vuotta, Kososen mukaan henkilöstötutkimuksista selviää tehokkaasti,
mutta jopa 45 vuoden mittaisia työrupeamia on mitkä asiat ihmisillä on kulloinkin päällimmäisenä mielessään,
useampia. henkilöstö pääsee ilmaisemaan mielipiteensä ja ottamaan kantaa
– Meidän ihmiset ovat erittäin sitoutuneita ja he kokevat työn- siihen, millaisia asioita heidän mielestään pitäisi kehittää. Tulok-
sä mielekkääksi. Satsaamme siihen, että näin olisi jatkossakin: sista selviää myös se, onko eri yksiköiden välillä suuria eroja.
henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen ovat Onnistuneissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa on lopulta
osa strategiaa. Vuodesta 2007 asti Tamrossa on tehty säännölli- kyse varsin pienistä käytännön asioista. Ne vain täytyy tehdä jär-
sesti nykymuotoisia henkilöstötutkimuksia ja barometrimittauk- jestelmällisesti ja seurata asioiden etenemistä suunnitelmallises-
sia, Kosonen kertoo. ti ja pitkäjänteisesti.
Jotta tutkimuksen tuloksena syntyneestä aineistosta saataisiin Kososen mukaan on ollut hyödyllistä toteuttaa tutkimukset
paras mahdollinen hyöty, on Tamrossa paneuduttu erityisesti sen saman asiantuntijan kanssa.
purkuprosessiin. HR, johto ja esimiehet perehtyvät tuloksiin ja ne – Corporate Imagen Jarmo Ruohonen tuntee yrityksemme
käydään esimiesten toimesta läpi kaikissa tiimeissä . ja toimintamme niin hyvin, että hänen on helppo kommentoida
ja osallistua tutkimuksen suunnitteluun. Hänen kauttaan olem-
esimiehille valmennusta me saaneet myös tärkeää asiantuntemusta tulosten tulkintaan,
– Tavoitteena on, että jokaisessa tiimissä kirjataan yhdestä kol- Kosonen kertoo.
meen keskeistä kehittämishanketta, joiden edistymistä myös seu- – Tamrolaiset kokevat varmasti saaneensa arvokasta tietoa tut-
rataan määrätietoisesti. Mielestämme kehityskohteet kannattaa kimusten kautta. Tulosten hyödyntämistä on edesauttanut huo-
valita huolellisesti, eikä niitä saa olla kerralla liian montaa, jotta mattavasti yrityksen johtoryhmän vahva sitoutuminen tutkimus-
niiden toteuttaminen olisi myös käytännössä mahdollista, henki- hankkeeseen, Ruohonen Corporate Imagelta kiittää. •
löstöjohtaja perustelee.
Myös Tamron intrassa julkaistaan yrityksen tulokset ja koko
yrityksen kehitystavoitteet.
Kososen mukaan on tärkeää antaa esimiehille kunnolliset
työkalut tulosten purkutilanteita varten. Tamrossa esimiehet ovat
saaneet valmennusta ennen kuin he lähtevät käymään tutkimus-
ta läpi oman tiiminsä kanssa. Pyrkimyksenä on korostaa ratkai-
sukeskeistä toimintatapaa.
Vuonna 2007 tehdyn henkilöstötutkimuksen jälkeen teetimme
vuonna 2008 henkilöstöbarometrin, jolla haluttiin selvittää, olem-
meko matkalla oikeaan suuntaan ja seurata sovittujen kehitys-
hankkeiden tilannetta. Vuonna 2009 tehtiin sekä perinteinen hen-
kilöstötutkimus että Suomen parhaat työpaikat -tutkimus. Näillä
aika isoillakin tutkimusponnistuksilla halusimme saada selvyyttä
organisaatiomuutoksen toteutuksesta ja kehityshankkeiden etene-
misestä. Vaikka tutkimukset sinällään ovat hieman saman kaltai-
4 • NEWS LETTER

5. NEWS LETTER
Tehoa sisäisten prosessien toimivuuteen
– mitä tapahtuu yksiköiden välisessä
rajapinnassa?
Yksiköiden välisen yhteistyön toimivuus on useimpien organisaatioiden suurimpia johtamisen
haasteita. Henkilöstötutkimuksissa kyseessä oleva ilmiö jää absoluuttisilla keskiarvoilla
mitattuna lähes aina heikoimmin toimivien asioiden joukkoon, jopa viestinnän, tiedonkulun ja
palkitsemisen alapuolelle.
Mistä yksiköiden välisen yhteistyön toimimat- joita seurataan ja joista palkitaan.
tomuus johtuu? • Yksiköiden toiminnassa priorisoidaan yksi-
Yksiköiden välisten yhteistyösuhteiden johtami- kön omalta kannalta tärkeitä asioita à yksikön oma
nen on useimmissa organisaatioissa määritelty erit- etu saa ohittaa muiden yksiköiden tai koko organi-
täin puutteellisesti tai epäselvästi, eikä kenelläkään saation edun.
ole asiassa selvää kokonaisvastuuta. Usein jopa joh- • Kiiretilanteissa ei ehditä tai muisteta tiedottaa
toryhmän jäsenille kysymys ”kuka teillä johtaa yksi- asioista eikä auttaa muita.
köiden välistä yhteistyötä?” on hämmentävä, eikä sii- • Suunnittelussa ei ennakoida keinoja, joilla voi-
hen löydy heti selvää vastausta. taisiin edistää yksiköiden välisiä asioita.
Tulos- ja tavoitemittareissa on hyvin vähän sel- • Syntyy vääriä tulkintoja ja oletuksia muiden yk-
laisia asioita, jotka liittyvät yksiköiden väliseen raja- siköiden odotuksista, jolloin tehdään vääriä asioita,
Tamron henkilöstöjohtaja pintaan. Lisäksi eri yksiköille asetetut tavoitteet ovat väärällä tavalla ja väärään aikaan.
Jenni Kososen mukaan on usein keskenään ristiriidassa. Sekä esimiesten että • Organisaatioon rakentuu tehottomuutta ja ”pul-
tärkeää antaa esimiehille muun henkilöstön näkökulmasta yksiköiden välis- lonkauloja”.
kunnolliset työkalut tulosten ten yhteistyösuhteiden hoitaminen muodostuu ”har-
purkutilanteita varten. maaksi alueeksi”, johon ei ole ehdottoman välttämä- Corporate Imagen ratkaisu sisäisten prosessi-
töntä satsata. en pullonkaulojen tunnistamiseen sekä tehok-
Vähemmän näkyvinä ehkä jopa tunnistamattomi- kuuden lisäämiseen
na tekijöinä ilmiöön liittyy ihmisten tyypilliseen ajat- Internal Excellence –tutkimuksella saadaan nä-
telumalliin perustuva tapa liittää itsensä johonkin yk- kyväksi organisaation sisäisten prosessien toimi-
”onnIStuneISSA sikköön/ryhmään ”meidän jengi”, jolloin muut ovat vuus. Tutkimus voidaan toteuttaa joko omana eril-
tutKImuS- jA ulkopuolisia. lishankkeenaan tai liittää esimerkiksi henkilöstö-
KehIttämIShAnKKeISSA tutkimuksen yhteyteen. Lisäksi tutkimuksen toteu-
on lopultA KySe VArSIn Mitä vaikutuksia ilmiöstä seuraa tustapa räätälöidään aina organisaation rakenteen/
pIenIStä Käytännön Yksiköissä tapahtuu tietoista ja tiedostamatonta tarpeen mukaan joko funktionaalisesti tai prosessi-
ASIoIStA.” osaoptimointia. en mukaisesti. •
• Yksiköissä keskitytään tekemään niitä asioita,
INTERNAL EXCELLENCE –TUTKIMUS
• Yksiköiden välisten yhteistyösuhteiden toimivuustutkimus
• Organisaation eri yksiköt tai toiminnot arvioivat 13:n
peruskysymyksen avulla toistensa:
• Palvelun laatua
• Asiakaslähtöisyyttä
• Jatkuvaa parantamista
• Tuloshakuisuutta
• Kokonaistyytyväisyyttä ko. yksikön toiminnasta
• Lisäksi on mahdollista käyttää toimintokohtaisesti räätälöityjä
erityiskysymyksiä
• Tulosten tulkinnassa käytetään apuna Internal
Excellence-tulostietopankin laajaa vertailuaineistoa
Corporate Imagen
tutkimusjohtaja
Esko Piekkari kertoi
Back-to-Basic –semi-
naarissa, miten
yksiköiden välisiä
yhteistyösuhteita
voidaan menestyk-
sekkäästi johtaa.
NEWS LETTER • 5

6. EDITORIAL
Aivobiccaamalla keskittymistaitoja
T
austalla soi tasaisesti jumputtava musiikki, luen- riöt töissä ja kotona.
tosalillinen ihmisiä istuu silmät kiinni penkeil- – Harjoittelun tavoitteena on esimerkiksi ratkaista ongelma,
lään ja laskee musiikin tahtiin mielessään 0-3-6- joka silloin tällöin vaivaa lähes kaikkia: eiköhän jokainen meis-
9-12 -15-12-9-6-3-0. Aivobic-ohjaaja Reidas Wase- tä ole joskus unohtanut, minne on pannut avaimet tai kännykän
nius seisoo lavalla ja ohjaa ryhmäänsä: laskemi- tai joutunut miettimään, mitä minun pitikään tehdä. Harjoitta-
nen aloitetaan ja lopetetaan ohjaajan ääneen lau- malla aivojaan keskittymään kulloinkin työn alla olevaan teh-
sumin numeroin. Jutun juju on siinä, että osallistujien pitäisi py- tävään, unohduksien määrää voi vähentää merkittävästi, Wase-
syä laskutahdissa hiljaa itsekseen mukana niin, että saavuttaisi nius vakuuttaa.
nollan samaan aikaan kuin ohjaaja. Tavoitteena on myös oppia kiireessäkin tekemään vai yhtä
Meneillään on aivobic-hetki Corporate Imagen Back-to-Basic asia kerrallaan, nopeasti ja tarkasti, sen sijaan että hosuisi mo-
–seminaarissa. Aivobicissa on kyse keskittymisestä ja mielen- nien tehtävien kimpussa ja tekisi virheitä. Yhteen asiaan kes-
hallinnasta. Harjoitusten aikana ajatuksia ei saa päästää sivurai- kittymällä voi saavuttaa myös rentouden. Työn aikana on tur-
teelle, vaan fokus täytyy pitää tiukasti laskemisessa. ha stressata muiden töiden vuoksi, miettiä menneitä virheitä
– Aivobic on musiikin tahdissa tehtävä uudenlainen ryhmälii- tai pelätä tulevia.
kuntamuoto, jossa treenataan aivoja. Se vaatii – eli ke-
hittää – keskittymiskykyä. Opit mielenhallintaa, eli Kuntosalituotteeksi
pitämään ajatuksesi tiukasti tässä hetkessä. Siihen Personal braineriksi itseään tituleeraavan Waseniuksen idea-
perustuvat Aivobicin moninaiset hyödyt, kertoo na on kehittää aivobicista tuote, jota voidaan monistaa esimer-
menetelmän kehittänyt Wasenius. kiksi kuntokeskuksiin. Aivobicia tehdään tuolilla paikoillaan
istuen tai lattialla maaten – yleensä silmät suljettuina, jotta
läsnä tässä hetkessä keskittyminen olisi helpompaa. Kun oppilas etenee taidois-
– Säännöllinen harjoittelu antaa aivobiccaa- saan, hiljaa itsekseen seurattavien lukusarjojen vaativuut-
jalle taidon olla entistä voimakkaammin ta voidaan kasvattaa.
läsnä tässä hetkessä. Autan ihmisiä ke- Kehoa ei siis liikuteta. Korkeintaan naputetaan musii-
hittämään omien aivojensa käyttämis- kin tahdissa jalalla lattiaan tai kevyesti kädellä reiteen.
tä , Wasenius lupaa. Päättäväinen hymyily ja musiikin tahdissa nyökkäily
Hänen mukaansa aivoja treenaa- edistävät kuulemma suoritusta. Varsinaiset treenit ovat
malla voi oppia mielenhallintaa: kes- 45 minuutin mittaisia. Tunti alkaa kevyellä rentoutu-
kittymiskyky vahvistuu ja ihminen misella, jonka jälkeen tehdään varsinaista Aivobicia,
oppii sulkemaan mielestään epä- ja lopuksi taas rentoudutaan. •
oleelliset asiat sekä ympäristön häi-
Reidar Wasenius veti
aivobic-hetken Corporate Imagen
Back-to-Basic –seminaarissa.
6 • NEWS LETTER

7. NEWS LETTER
CORPORATE IMAGELLE KANSAINVÄLINEN
TUTKIMUSALAN LAATUSERTIFIKAATTI
Corporate Imagelle on myönnetty – Pystymme tutkimusprojektien ai-
arvostettu kansainvälinen kana myös joustavasti auttamaan toinen
markkina- ja mielipidetutkimuksia toistamme, koska kaikki tekevät työtä sa-
koskeva laatusertifikaatti. Se on malla tapaa. Uusi työntekijä on helppo pe-
asiakkaalle tae siitä, että hän rehdyttää, kun työtavat on dokumentoitu.
Tämän kautta olemme oppineet ymmär-
saa korkealaatuisia ja luotettavia tämään myös toistemme työtä entistä pa-
tutkimuspalveluita. remmin. Tiedämme, miten työläitä eri
I
työvaiheet ovat ja kuinka paljon ne vaati-
nspecta Sertifiointi Oy myönsi vat toisilta aikaa.
tutkimusalan kansainvälisen ISO
20252:2006 -laatusertifikaatin Cor- toiminnan kehittäminen jatkuvaa
porate Imagelle toukokuussa 2010. Tärkeä osa laatujärjestelmää ovat laadun-
Suomessa on tätä ennen myönnet- varmistusprosessit, joiden tarkoituksena
ty vastaava sertifikaatti vain yhdelle tutki- on minimoida virheitä.
musyritykselle. – Meillä on eri työvaiheisiin tehdyt
– Laatujärjestelmän ensisijainen tavoi- kattavat tarkastuskäytännöt, joiden kans-
te on taata, että toimitamme asiakkaalle sa varmistetaan, ettei esimerkiksi kysy-
ainoastaan korkealaatuisia sekä virheet- myslomakkeisiin, datoihin, grafiikoihin
tömiä tutkimuspalveluita, jotka on tehty ja tutkimusraportteihin ole jäänyt virheitä
kerralla oikein ja laatuvaatimukset täyt- ja että kaikki asiat on huomioitu. Jos vir-
täen, toteaa laatupäällikkö Aino-Maria he tästä huolimatta löytyy, lisäämme sen
Hansén. Tuoretta laatusertifikaattia pitävä taustalla olevan asian tarkastuskäytäntöi-
Aino-Maria Hansén kertoo, että sertifiointi
– Sivutuotteena laatujärjestelmä pa- himme, jotta emme törmää samaan vir-
merkitsee sitoutumista jatkuvaan kehittä-
rantaa myös henkilöstön työtyytyväisyyt- heeseen uudelleen, Hansén kertoo.
miseen. Sertifikaatin säilyttäminen edellyt-
tä, kun toimintaprosessit ovat selkeät ja tää järjestelmän ulkoista auditointia Corporate Imagen tärkeä laatutavoite
vastuut määriteltyjä. vuosittain. onkin, ettei sama virhe saa toistua.
Laatustandardi määrittelee tiukasti – Tämän takia on tärkeää, että virheen
sen, miten ja minkälaisilla prosesseilla aiheuttama tapahtumaketju käydään lä-
tutkimusta markkinatutkimusyrityksissä me vuosittain satoja tuhansia tutkimusvas- pi ja mietitään asianosaisten kanssa toi-
suunnitellaan ja tehdään. Laatusertifikaat- tauksia ja meidän vastuullemme kuuluu met virheen estämiseksi jatkossa, Han-
ti jakaa alan yritykset selkeästi kahteen eri niiden huolellinen ja virheetön käsittely, sén jatkaa.
kategoriaan, auktorisoidut tutkimusyri- jotta kaikki loksahtavat tarkoituksenmu- Toimintaprosessien kehittäminen on
tykset ja muut alalla toimivat tahot. Asi- kaisesti oikeille paikoilleen. Corporate Imagessa jatkuvaa. Prosessien
akkaalla on oikeus pyytää tutkimusyrityk- Kaikki lomakkeet, datat ja raportit toimivuutta arvioidaan ulkoisten ja sisäis-
seltä kuvaukset tietojenkeruuprosessista tarkastetaan ja versionhallinta on tiukasti ten auditointien avulla. Tärkeä palautemit-
ja laadunvarmistusmenetelmistä ennen hanskassa. Uudet versiot tallennetaan tie- tari on myös tutkimusprojektien päätteek-
kuin hän tekee päätöksen tutkimuspalve- tyllä tavalla, jotta aina löytyy askelta aikai- si kerättävä asiakaspalaute.
lujensa toimittajasta. sempi versio, jos aikaisempaan versioon – Pyrimme kehittämään toimintaam-
– Tutkimus on aina työkalu asiakas- on jostain syystä tarvetta palata. Yhtenäi- me ja tutkimuskonseptejamme jatkuvas-
yrityksemme toiminnan strategiseen joh- nen tallennuskäytäntö takaa myös sen, et- ti, palautemittarit osoittavat suunnan, jo-
tamiseen ja kehittämiseen. Siksi onkin tär- tä tiedostot löytyvät helposti kaikille yhtei- ta kohti kulkea. •
keää, että tulokset ovat luotettavia ja laa- seltä serveriltä.
dukkaita, Hansén korostaa.
tarkoin hiotut työvaiheet
Corporate Imagen laatujärjestelmän ra- ISO 20252:2006
kentaminen aloitettiin kolme vuotta sitten.
Vuosien aikana toimintaprosessit sekä ta- • kansainvälinen markkina- ja mielipidetutkimuksia koskeva
laatustandardi
lon sisällä että asiakkaan kanssa on hiot-
• määrittelee korkealaatuiselle ja luotettavalle
tu kuntoon. Prosessit on määritelty ja ku-
tutkimustoiminnalle asetettavat kriteerit
vattu Laatukäsikirjaan sekä työohjeisiin, • standardiin perustuvan laatusertifikaatin myöntää
joten kaikilla on selkeä käsitys yhteisistä puolueeton sertifiointielin toiminnan arvioinnin jälkeen
toimintatavoista ja kunkin projektitiimin
jäsenten vastuista.
– Laatujärjestelmä on meille oikeas-
taan toiminnan edellytys, sillä käsittelem-
NEWS LETTER • 7

8. NEWS LETTER
Corporate Image kansainvälisessä
HR-summitissa Montreauxissa
Kuvankauniissa Montreauxin kau- mä, tehokkaat tutki-
pungissa Sveitsissä järjestettiin ke- musprosessit ja
säkuussa kansainvälinen HR & Ta- tutkimustulos-
lent Summit, mihin Euroopan suu- ten hyödyntä-
rimpien yritysten henkilöstö- ja mistä tukevat
HRD-johtajat kokoontuivat kuule- työkalut he-
maan asiantuntijoiden esitelmiä ja rättivät ylei-
tutustumaan alan palvelutarjontaan sön positiivi-
ja uusimpaan teknologiaan. sesti moder-
Jukka Pohjola ja Juha Ala-Li- nien ratkaisu-
pasti esittelivät seminaarissa Cor- jen tuomiin uu-
porate Imagen Euroclimate®-hen- siin mahdollisuuk-
kilöstötutkimuskonseptia sekä uu- siin.
sinta teknologiaa henkilöstötutki- Summitin antina oli kasvavan
musten ja 360-arviointien toteutta- kansainvälisen kontaktiverkoston li-
miseen. säksi suuri määrä ymmärrystä asi-
Taas kerran saatiin todeta poh- akkaiden tarpeista sekä nippu tapaa-
joismaiden olevan kehityksen eturi- misia ja tarjouspyyntöjä. Summit oli-
vissä. Pääosin Keski-Euroopasta tul- kin Corporate Imagen näkökulmas-
leet henkilöstöjohtajat kehuivat rat- ta selkeä menestys ja varasimme
kaisuja varauksetta markkinoiden paikkamme myös ensi vuoden vas-
edistyksellisimmiksi. Monikielinen taavaan tilaisuuteen. •
Cixtranet® Pro –raportointijärjestel-
Tutkimusyhtiö Corporate Image Oy
henKIlöStötutKImuKSet
Corporate Image
EuroClimate/GlobalClimate®
Henkilöstöluotain®
InnoSpa®
nimitykset
SISäISen yhteIStyön tutKImuKSet
Internal Excellence
Tiimibarometri ■ JANNE SUOMINEN on nimitetty
360° ArVIoInnIt jA pAlAutteet sovelluskehittäjäksi Turun toimistoon
Leadership Circle 360 vastuualueenaan tietojärjestelmien
kehitys ja ylläpito.
Expert Circle 360 Jannella on monipuolista työkoke-
johtAmISArVIoInnIt musta IT-alalta. Edellisessä tehtävässä
Johtoryhmä Cooper Affecto Finland Oy:ssä hän on toiminut
Hallitus Cooper vanhempana sovellussuunnittelijana,
rAtKAISut tutKImuSten rAportoIntIIn vastuina tietojärjestelmien ylläpitoa ja
sovelluskehitystä.
jA hyöDyntämISeen
Cixtranet® Pro -interaktiivinen tutkimus- ja raportointijärjestelmä
Ratkaisukeskeiset tutkimusten hyödyntämispalvelut
Corporate Imagen avoimet työpaikat löydät osoitteesta www.corporateimage.fi.
Tutkimusyhtiö Corporate Image Oy, Valkjärventie 7 B, 02130 Espoo, p. +358 9 452 0730, f. +358 9 455 0007 • Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku,
p. +358 2 274 3100, f. +358 2 231 4939 • Corporate Image Ab Sweden, Kungsbroplan 3A, 112 27 Stockholm, Tel. +46 8 402 24 41 • Corporate Image Ltd.
Great Britain, Medius House, LG, 2 Sheraton Street W1F 8BH London
Corporate Image Newsletter
päätoimittaja: Jarmo Ruohonen • toimitus: OSG Viestintä • TEMA-TEAM 11116-10 • painosmäärä: 5 000 kpl
8 • NEWS LETTER
www.corporateimage.fi