2. WWaakkttuu :: 66 xx 4455 MMeenniitt
((KKeesseelluurruuhhaann KKDD))
SSttaannddaarr
KKoommppeetteennssii ::
33.. MMeennaammppiillkkaann
ppeerraann sseerrttaa
ddaallaamm uuppaayyaa
ppeemmaajjuuaann,,
ppeenngghhoorrmmaattaann &&
ppeerrlliinndduunnggaann
HHaakk AAssaassii
MMaannuussiiaa..
KKoommppeetteennssii DDaassaarr ::
33..11.. MMeennggaannaalliissiiss uuppaayyaa
ppeemmaajjuuaann,,
ppeenngghhoorrmmaattaann,, &&
ppeenneeggaakkaann
HHAAMM
33..22.. MMeennaammppiillkkaann ppeerraann sseerrttaa
ddllmm
uuppaayyaa ppeemmaajjuuaann,,
ppeenngghhoorrmmaa--
ttaann,, ddaann ppeenneeggaakkaann HHAAMM
ddii
IInnddoonneessiiaa..

3. WWaakkttuu :: 44 xx 4455 MMeenniitt
SSttaannddaarr KKoommppeetteennssii ::
33.. MMeennggaannaalliissiiss uuppaayyaa ppeemmaajjuuaann,,
ppeenngghhoorrmmaattaann,, && ppeenneeggaakkaann HHAAMM
Kompetensi Dasar :
3.1. Menganalisis upaya pemajuan,
penghormatan,
dan penegakan HAM .
3.2. Menampilkan peran serta dalam upaya
pemajuan,
penghormatan dan penegakan HAM di
Indonesia.

4. ((IInnddiikkaattoorr))
HHaassiill YYaanngg DDiihhaarraappkkaann ::
 MMeenngguurraaiikkaann ppeennggeerrttiiaann HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa..
 MMeennddeesskkrriippssiikkaann mmaaccaamm--mmaaccaamm HHaakk AAssaassii
MMaannuussiiaa..
 MMeennggaannaalliissiiss uuppaayyaa ppeemmaajjuuaann,, ppeenngghhoorrmmaattaann
ddaann ppeenneeggaakkaann HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa..
 MMeennggaannaalliissiiss hhaammbbaattaann ddaann ttaannttaannggaann ddaallaamm
uuppaayyaa ppeemmaajjuuaann,, ppeenngghhoorrmmaattaann ddaann ppeenneeggaakkaann
HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa

5. PPeennggeerrttiiaann HHAAMM
11.. JJoohhnn LLoocckkee
22.. KKooeennttjjoorroo PP..
33.. UUUU NNoo..3399//11999999
UUppaayyaa--uuppaayyaa yyaanngg
tteellaahh ddiillaakkuukkaann
11.. PPrriibbaaddii
22.. EEkkoonnoommii
33.. PPoolliittiikk
44.. PPeerrllaakkuuaann yygg ssaammaa
55.. SSoossiiaall BBuuddaayyaa
66.. TTaattaa CCaarraa PPeerraaddiillaann
UUPPAAYYAA PPEEMMAAJJUUAANN,,
PPEENNGGHHOORRMMAATTAANN,,
&& PPEENNEEGGAAKKAANN
HHAAMM
PPeerrkkeemm HHAAMM ddii IInnddoonneessiiaa
MMaaccaamm--mmaaccaamm
HHAAMM
PPeerraann SSeerrttaa
TTaannttaannggaann &&
HHaammbbaattaann
HHaammbbaattaann PPeenneeggaakkaann HHAAMM
TTaannttaannggaann PPeenneeggaakkaann HHAAMM
RReennccaann AAkkssii NNaass HHAAMM

6. 11.. PPeennggeerrttiiaann DDaann MMaaccaamm--mmaaccaamm HHAAMM
aa.. PPeennggeerrttiiaann HHAAMM
Hak asasi manusia merupakan hhaakk ddaassaarr yyaanngg
ddiimmiilliikkii oolleehh sseettiiaapp mmaannuussiiaa sseebbaaggaaii aannuuggeerraahh
TTuuhhaann yyaanngg mmeelleekkaatt ppaaddaa sseettiiaapp ddiirrii mmaannuussiiaa sseejjaakk
llaahhiirr ((hhaakk hhiidduupp,, hhaakk mmeerrddeekkaa,, ddaann hhaakk mmeemmiilliikkii))..
Hak asasi manusia dalam pengertian hukum,
tidak dapat dipisahkan dari eksistensi pribadi
manusia itu sendiri, bahkan tidak dapat dicabut
oleh suatu kekuasaan atau oleh sebab-sebab
lainnya, karena manusia dapat kehilangan
martabatnya.

7. Lanjutan ...........
11.. JJoohhnn LLoocckkee,, HHaakk aassaassii mmaannuussiiaa aaddaallaahh hhaakk yyaanngg ddiibbaawwaa
sseejjaakk llaahhiirr yyaanngg sseeccaarraa kkooddrraattii mmeelleekkaatt ppaaddaa sseettiiaapp
mmaannuussiiaa ddaann ttiiddaakk ddaappaatt ddiiggaanngggguu gguuggaatt ((bbeerrssiiffaatt mmuuttllaakk))..
DDeennggaann ddeemmiikkiiaann,, mmaakkaa ::
 HHaakk aassaassii hhaarruuss ddiikkoorrbbaannkkaann uunnttuukk kkeeppeennttiinnggaann
mmaassyyaarraakkaatt,, sseehhiinnggggaa llaahhiirr kkeewwaajjiibbaann..
 SSeemmaakkiinn bbeerrkkeemmbbaanngg mmeelliippuuttii bbeerrbbaaggaaii bbiiddaanngg
kkeebbuuttuuhhaann,, aannttaarraa llaaiinn hhaakk ddiibbiiddaanngg ppoolliittiikk,, eekkoonnoommii,,
ddaann ssoossiiaall bbuuddaayyaa..
22.. KKooeennttjjoorroo PPooeerrbbaapprraannoottoo ((11997766)),, HHaakk aassaassii aaddaallaahh hhaakk
yyaanngg bbeerrssiiffaatt aassaassii.. AArrttiinnyyaa,, hhaakk--hhaakk yyaanngg ddiimmiilliikkii mmaannuussiiaa
nneennuurruutt kkooddrraattnnyyaa yyaanngg ttiiddaakk ddaappaatt ddiippiissaahhkkaann ddaarrii
hhaakkiikkaattnnyyaa sseehhiinnggggaa ssiiffaattnnyyaa ssuuccii..
33.. UUUU NNoo.. 3399 TTaahhuunn 11999999 ((TTeennttaanngg HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa)),, HHaakk
aassaassii mmaannuussiiaa aaddaallaahh sseeppeerraannggkkaatt hhaakk yyaanngg mmeelleekkaatt ppaaddaa
hhaakkiikkaatt ddaann kkeebbeerraaddaaaann mmaannuussiiaa sseebbaaggaaii mmaakkhhlluukk TTuuhhaann
YYaanngg MMaahhaa EEssaa ddaann mmeerruuppaakkaann aannuuggeerraahh--NNyyaa yyaanngg wwaajjiibb
ddiihhoorrmmaattii,, ddiijjuunnjjuunngg ttiinnggggii ddaann ddiilliinndduunnggii oolleehh nneeggaarraa,,
hhuukkuumm,, ppeemmeerriinnttaahh,, ddaann sseettiiaapp oorraanngg ddeemmii kkeehhoorrmmaattaann

8. aa.. MMaaccaamm--mmaaccaamm HHAAMM
Pandangan dari berbagai tokoh yyaanngg mmeennggiiddeennttiiffiikkaassii mmaaccaamm--
mmaaccaamm hhaakk aassaassii mmaannuussiiaa
11.. JJoohhnn LLoocckkee
22.. AArriissttootteelleess
33.. MMoonntteessqquuiiee
uu
44.. JJ..JJ..
RRoouusssseeaauu
• HHaakk kkeemmeerrddeekkaaaann bbeerraaggaammaa,,
• HHaakk kkeemmeerrddeekkaaaann bbeerrkkuummppuull,,
• HHaakk kkeemmeerrddeekkaaaann aattaass ddiirrii sseennddiirrii,,
• HHaakk mmeennyyaattaakkaann kkeebbeebbaassaann wwaarrggaa
nneeggaarraa ddaarrii ppeemmeennjjaarraaaann sseewweennaanngg--
wweennaanngg ((bbeebbaass ddaarrii rraassaa ttaakkuutt)),,
ddaann
• HHaakk kkeemmeerrddeekkaaaann ppiikkiirraann ddaann ppeerrss
BBrriieerrllyy
• HHaakk mmeemmppeerrttaahhaannkkaann ddiirrii ((sseellff
rreesseerrvvaattiioonn)),,
• HHaakk kkeemmeerrddeekkaaaann ((iinnddeeppeennddeennccee)),,
• HHaakk ppeerrssaammaaaann ppeennddaappaatt ((eeqquuaalliittyy)),,
• HHaakk uunnttuukk ddiihhaarrggaaii ((rreessppeecctt )),,ddaann
• HHaakk bbeerrggaauull ssaattuu ddeennggaann llaaiinn
((iinntteerrccoouurrssee))

9. Lanjutan ...........
PPeerrkkeemmbbaannggaann PPeemmaakknnaaaann TTeerrhhaaddaapp HHAAMM ::
11..HHaakk--hhaakk AAssaassii PPrriibbaaddii ((ppeerrssoonnaall rriigghhttss)),,
22..HHaakk--hhaakk AAssaassii EEkkoonnoommii ((pprrooppeerrttyy rriigghhttss)),,
33..HHaakk--hhaakk AAssaassii PPoolliittiikk ((ppoolliittiiccaall rriigghhttss)),,
44..HHaakk--hhaakk AAssaassii uunnttuukk mmeennddaappaattkkaann ppeerrllaakkuuaann yyaanngg
ssaammaa ddaallaamm hhuukkuumm ddaann ppeemmeerriinnttaahhaann ((rriigghhttss ooff
lleeggaall eeqquuaalliittyy))..
55..HHaakk--hhaakk AAssaassii SSoossiiaall ddaann KKeebbuuddaayyaaaann ((ssoocciiaall aanndd
ccuullttuurraall rriigghhttss)),,
66..HHaakk--hhaakk AAssaassii mmaannuussiiaa uunnttuukk mmeennddaappaattkkaann
ppeerrllaakkuuaann ttaattaa ccaarraa ppeerraaddiillaann ddaann ppeerrlliinndduunnggaann
((pprroocceedduurraall rriigghhttss))..

10. Lanjutan ...........
Istilah hak dasar atau hak asasi mmaannuussiiaa aannttaarraa
llaaiinn,, tteerrccaannttuumm ddaallaamm UUUUDD 11994455,, KKoonnssttiittuussii RRIISS
11994499,, UUUUDD sseemmeennttaarraa 11995500,, KKeetteettaappaann MMPPRRSS
NNoo.. XXIIVV//MMPPRRSS//11996666,, ddaann KKeetteettaappaann
NNoo.. XXVVIIII//MMPPRR//11999988..
BBaahhwwaa sseetteellaahh ddiikkeelluuaarrkkaannnnyyaa ::
 TTaapp MMPPRR NNoo.. XXVVIIII//MMPPRR//11999988,,
 UUUU NNoo.. 3399//11999999 tteennttaanngg HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa,,
ddaann
 UUUU NNoo.. 2266//22000000 tteennttaanngg PPeennggaaddiillaann HHAAMM..

11. cc.. UUppaayyaa PPeemmaajjuuaann,, PPeenngghhoorrmmaattaann,, ddaann
PPeenneeggaakkaann HHAAMM
SSaallaahh ssaattuu ttoonnggggaakk ddaallaamm uuppaayyaa
ppeemmaajjuuaann,, ppeenngghhoorrmmaattaann ddaann
ppeenneeggaakkaann HHAAMM,, aaddaallaahh kkeettiikkaa
oorrggaanniissaassii PPeerrssaattuuaann BBaannggssaa BBaannggssaa
((PPBBBB)) mmeemmbbeennttuukk KKoommiissii PPBBBB uunnttuukk
HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa ppaaddaa 11994466..
LLaannggkkaahh uunnttuukk ppeemmaajjuuaann,,
ppeenngghhoorrmmaattaann ddaann ppeenneeggaakkaann HHAAMM,,
kkeettiikkaa MMaajjeelliiss UUmmuumm PPBBBB
mmeennggeelluuaarrkkaann DDeekkllaarraassii UUnniivveerrssaall HHaakk
AAssaassii MMaannuussiiaa ((UUnniivveerrssaall DDeeccllaarraattiioonn ooff
HHuummaann RRiigghhttss )) ppaaddaa 1100 DDeesseemmbbeerr 11994488..

12. Lanjutan ...........
Perkembangan upaya pemajuan, penghormatan ddaann ppeenneeggaakkaann
hhaakk aassaassii mmaannuussiiaa ddaarrii bbeerrbbaaggaaii ssuummbbeerr aattaauu ddookkuummeenn::
No Tahun Nama
Dokumen
Isi/Keterangan
1 2500
s.d.
1000
SM
----
Hukum
Hamurabi
Perjuangan Nabi Ibrahim melawan kelaliman Raja Namrud
yang memaksakan harus menyembah patung (berhala). Nabi
Musa, memerdekakan bangsa Yahudi dari perbudakan Raja
Fir’aun (Mesir).
2 600 SM ---- Di Athena (Yunani), Solon telah menyusun undang-undang
yang menjamin keadilan dan persamaan bagi setiap
warganya.
3 527
s.d.
322
SM
Corpus Luris
----
Kaisar Romawi F.A. Justinianus menciptakan peraturan
hukum modern yang terkodifikasi yang Corpus Luris sebagai
jaminan atas keadilan dan hak asasi manusia.
4 30 SM
s.d.
632 M
Kitab Suci Injil
Kitab Suci
Al-Qur’an
Dibawa oleh Nabi Isa Almasih sebagai peletak dasar etika
Kristiani dan ide pokok tingkah laku manusia agar senantiasa
hidup dalam cinta kasih, baik kepada Tuhan maupun sesama
manusia.
Diturunkan kepada Nabi Muhammad SAW banyak
mengajarkan tetang toleransi, berbuat adil, tidak boleh
memaksa, bijaksana, menerapkan kasih sayang, memberikan
rahmat kepada seluruh alam semesta, dan sebagainya.

13. 5 1215 Magna Charta
(Masa Pem.
Lockland di
Inggris)
•Raja tidak boleh memungut pajak kalau tidak dengan izin dari
Great Council. Orang tidak boleh ditangkap, dipenjara, disiksa
atau disita miliknya tanpa cukup alasan menurut hukum
negara.
6 1629 Pettion of
Rights (Masa
Pemerintahan
Charles I di
Inggris)
•Pajak dan hak-hak istimewa harus denga izin parlemen.
•Tentara tidak boleh diberi penginapan di rumah-rumah
penduduk. Dalam keadaan damai, tentara tidak boleh
menjalankan hukum perang.
•Orang tidak boleh ditangkap tanpa tuduhan yang sah.
7 1679 Habeas Corpus
Act (Masa
Pemerintahan
Charles II di
Inggris)
•Jika diminta, hakim harus dapat menunjukan orang yang
ditangkapnya lengkap dengan alasan penangkapan itu.
•Orang yang ditangkap harus diperiksa selambat-lambatnya dua
hari setelah ditangkap.
8 1689 Bill of Rights
(Masa
Pemerintahan
Willwem III di
Inggris)
•Membuat undang-undang harus dengan izin parlemen
•Pengenaan pajak harus atas izin parlemen
•Mempunyai tentara tetap harus dengan izin parlemen.
•Kebebasan berbicara dan mengeluarkan pendapat bagi
parlemen. Parlemen berhak mengubah keputusan raja
9 1776 Declaration of
Independence
(Amerika
Serikat)
•Bahwa semua orang yang diciptakan sama. Mereka dikaruniai
oleh Tuhan ; hak hidup, hak kebebasan, dan hak mengejar
kebahagiaaan (life, liberty, and pursuit of happiness). Amerika
Serikat dianggap sebagai negara pertama yang mencantumkan
hak asasi dalam konstitusi (dimuat secara resmi dalam
Constitusi of USA tahun 1787) atas jasa presiden Thomas
Jefferson.
Lanjutan ...........

14. 10 1789 Declaration des
Droits de
L’homme et du
Citoyen
(Perancis)
Pernyataan hak-hak asasi manusia dan warga negara sebagai
hasil revolusi Perancis di bawah pimpinan Jendral Laffayete,
antara lain menyebutkan:
•Manusia dilahirkan bebas dan mempunyai hak-hak yang sama
•Hak-hak itu ialah hak kebebasan, hak milik, keamanan dan
sebagainya.
11 1918 Rights of
Determination
Tahun-tahun berikutnya, pencantuman hak asasi manusia
dalam konstitusi diikuti oleh Belgia (1831), Unisoviet (1936),
Indonesia (1945), dan sebagainya.
Naskah yang diusulkan oleh Presiden Woodrow Wilson
yang memuat 14 pasal dasar untuk mencapai perdamaian yang
adil.
12 1941 Atlantic
Charter
(dipelopori
oleh Franklin
D. Rooselvt)
Muncul pada saat berkobarnya Perang Dunia II, kemudian
disebutkan empat kebebasan (The Four Freedoms) antara lain:
•Kebebasan berbicara, mengeluarkan pendapat, berkumpul,
dan berorganisasi. Kebebasan untuk beragama dan beribadah,
Kebebasan dari kemiskinan dan kekurangan, Kebebasan
seseorang dari rasa takut.
13 1948 Universal
Declaration of
Human Rights
Pernyataan sedunia tentang hak-hak asasi manusia yang terdiri
dari 30 pasal. Piagam tersebut menyerukan kepada semua
anggota dan bangsa di dunia untuk menjamin dan mengakui
hak-hak asasi manusia dimuat di dalam konstitusi negara
masing-masing.
Lanjutan ...........

15. PPeennuuggaassaann PPrraakkttiikk KKeewwaarrggaanneeggaarraaaann 1
Setelah mempelajari materi-materi tentang : Pengertian HAM,
Ma-cam-macam HAM, Upaya pemajuan, Penghormatan dan
Penega-kan HAM, dilanjutkan Penugasan dng menjawab
pertanyaan sbb :
11.. BBeerriikkaann ppeennjjeellaassaann yyaanngg ddiimmaakkssuudd ddeennggaann ““mmeelleekkaatt ppaaddaa sseettiiaapp ddiirrii
mmaannuussiiaa”” ddaann ““ttiiddaakk ddaappaatt ddiillaakkssaannaakkaann sseeccaarraa mmuuttllaakk”” ddaallaamm
ppeennggeerrttiiaann HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa !
a. Melekat pada setiap diri manusia : ...........................................
b. Tidak dapat dilaksanakan secara mutlak : ....................................
22.. DDaallaamm ppeerrkkeemmbbaannggaann lleebbiihh llaannjjuutt tteennttaanngg mmaaccaamm--mmaaccaamm hhaakk--hhaakk
aassaassii mmaannuussiiaa,, tteerrddaappaatt hhaakk aassaassii pprriibbaaddii ddaann hhaakk aassaassii ppoolliittiikk.. BBeerrii
ppeennjjeellaassaann ssiinnggkkaatt ppaaddaa kkoolloomm ddii bbaawwaahh iinnii !
Hak Asasi Pribadi Hak Asasi Politik
……………………………………………. …………………………………………
33.. BBeerriikkaann ttaannggggaappaann ppeennjjeellaassaann,, mmeennggaappaa PPBBBB mmeennggeelluuaarrkkaann UUnniivveerr--
ssaall DDeeccllaarraattiioonn ooff HHuummaann RRiigghhtt ppaaddaa ttaannggggaall 1100 DDeess 11994488 ! ................................

16. 22.. PPeerraann SSeerrttaa DDaallaamm UUppaayyaa PPeemmaajjuuaann,, PPeenngg--
hhoorrmmaattaann,, ddaann PPeenneeggaakkaann HHAAMM ddii IInnddoonneessiiaa
PPeerraann sseerrttaa ddaann uuppaayyaa ppeemmaajjuuaann,, ppeenngghhoorrmmaattaann ddaann
ppeenneeggaakkaann HHAAMM ddii IInnddoonneessiiaa,, tteellaahh ddiillaakkuukkaann bbaaiikk
oolleehh ppeemmeerriinnttaahh mmaauuppuunn lleemmbbaaggaa sswwaaddaayyaa mmaassyyaarraakkaatt
((LLSSMM))..
Peran Serta
Pemerintah : 1) Pada tanggal 7 Juni 1993, telah diupayakan berdirinya
Komisi Nasional Hak Asasi Manusia (Komnas HAM).
2) Disahkannya Ketetapan MPR No. XVII/MPR/1998
tentang Hak Asasi Manusia pada tanggal 13 November
1998.
3) Dalam amandemen UUD 1945, persoalan HAM
mendapat perhatian khusus, yaitu dengan
ditambahkannya Bab XA tentang Hak Asasi Manusia
yang terdiri atas pasal 28 A hingga 28 J.

17. Lanjutan ...........
44)) BBeerrddiirriinnyyaa ppeennggaaddiillaann HHAAMM yyaanngg ddiibbeennttuukk bbeerrddaassaarrkkaann
UUnnddaanngg--UUnnddaanngg NNoo.. 226 ttaahhuunn 22000000..
55)) PPeemmbbeennttuukkaann KKoommiissii PPeennyyeelliiddiikk PPeellaannggggrraaaann (KKPPPP))
HHAAMM ttaahhuunn 22000033 yyaanngg mmeemmppuunnyyaaii ttuuggaass ppookkookk uunnttuukk
mmeennyyeelliiddiikkii kkeemmuunnggkkiinnaann tteerrjjaaddiinnyyaa ppeellaannggggaarraann HHAAMM,,
aannttaarraa llaaiinn kkaassuuss ddii TTaannjjuunngg PPrriiookk ddaann TTiimmoorr--TTiimmuurr..
Peran Serta
LBSeMrba g:ai LSM, telah melakukan advokasi thd para korban
kejahatan HAM, antara lain Yayasan Lembaga Bantuan
Hukum Indonesia (YLBHI), Komisi untuk Orang Hilang dan
Tindak Kekerasan (KonTras), Lembaga Studi dan Advokasi
Hak Asasi Manusia (Elsham). Mereka berperan dalam
memberikan bantuan hukum kepada korban kejahatan HAM
serta menyebarluaskan pentingnya perhatian thd persoalan
HAM.

18. 33.. HHaammbbaattaann ddaann TTaannttaannggaann DDaallaamm UUppaayyaa
PPeemmaajjuuaann,, PPeenngghhoorrmmaattaann,, ddaann PPeenneeggaakkaann
HHAAMM ddii IInnddoonneessiiaa
a. Perkembangan HAM di
Indonesia :
 Era 1945 s.d. 1955, bangsa Indonesia banyak disibukkan oleh
perjua-ngan untuk mempertahankan kemerdekaan dan terjadinya
rongrongan oleh berbagai pemberontakan sehingga masalah HAM
masih terabaikan.
 Era Orde Lama (1955-1965) hingga peristiwa G 30S PKI 1965,
masih terjadi krisis politik & kekacauan sosial sehingga persoa-lan
HAM tidak memperoleh perhatian.
 Era Orde Baru (1966-1998), dalam perjalanannya rezim ini ku-rang
konsisten terhadap masalah HAM. Meskipun telah berhasil
membentuk Komisi Nasional Hak Asasi Manusia (Komnas HAM).

19. Lanjutan ...........
 Era Reformasi, telah banyak melahirkan produk
peraturan perundangan tentang hak asasi
manusia :
1. Ketetapan MPR No.XVII/MPR/1998 tentang
Hak Asasi Manusia
2. UU No. 5 Tahun 1998 tentang pengesahan
Konven-si menentang penyiksaan dan
perlakuan atau peng-hukuman lain yang
kejam, tidak manusiawi, atau merendahkan
martabat manusia.
3. Keppres No. 181 Tahun 1998 tentang Komisi
Nasio-nal Anti Kekerasan terhadap
perempuan.
4. Keppres No. 129 Tahun 1998 tentang
Rencana Aksi Nasional Hak-Hak Asasi

20. Lanjutan ...........
5. Inpres No. 26 Tahun 1998 tentang
Menghentikan penggunaan istilah pribumi
dan nonpribumi dalam semua perumusan
dan penyelenggaraan kebijakan,
perencanaan program, ataupun pelaksanaan
kegiatan penyelenggaraan pemerintahan.
6. UU No. 39 Tahun 1999 tentang Hak Asasi
Manusia
7. UU No. 26 Tahun 2000 tentang Pengadilan
Hak Asasi Manusia.
8. Amandemen kedua UUD 1945 (2000) Bab XA
Pasal 28A-28J mengatur secara eksplisit
Pengakuan dan Jaminan Perlindungan
terhadap Hak Asasi Manusia.

21. b. Hambatan Penegakan
HAM :
Hambatan umum dalam ppeellaakkssaannaaaann ddaann
ppeenneeggaakkaann HHAAMM ddii IInnddoonneessiiaa ::
• FFaakkttoorr KKoonnddiissii SSoossiiaall--BBuuddaayyaa
• FFaakkttoorr KKoommuunniikkaassii ddaann IInnffoorrmmaassii
• FFaakkttoorr KKeebbiijjaakkaann PPeemmeerriinnttaahh
• FFaakkttoorr PPeerraannggkkaatt PPeerruunnddaannggaann
• FFaakkttoorr AAppaarraatt ddaann PPeenniinnddaakkaannnnyyaa ((LLaaww
EEnnffoorrcceemmeenntt))..

22. c. Tantangan Penegakan HAM
:
Tantangan dlm penegakan HAM di Indonesia uunnttuukk mmaassaa--mmaassaa
yyaanngg aakkaann ddaattaanngg,, tteellaahh ddiiggaaggaass oolleehh PPrreessiiddeenn SSooeehhaarrttoo ppaaddaa
ssaaaatt aakkaann mmeennyyaammppaaiikkaann ppiiddaattoonnyyaa ddii PPBBBB ddaallaamm KKoonnffrreennssii
DDuunniiaa kkee--22 ((JJuunnii 11999922)) ddeennggaann jjuudduull ““DDeekkllaarraassii IInnddoonneessiiaa
TTeennttaanngg HHAAMM””..
11..PPrriinnssiipp UUnniivveerrsslliittaass,,
22..PPrriinnssiipp PPeemmbbaanngguunnaann NNaassiioonnaall,,
33..PPrriinnssiipp KKeessaattuuaann HHaakk--HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa ((PPrriinnssiipp
IInnddiivviissiibbiilliittyy)),,
44..PPrriinnssiipp OObbjjeekkttiiffiittaass aattaauu NNoonn SSeelleekkttiivviittaass,,
55..PPrriinnssiipp KKeesseeiimmbbaannggaann,,
66..PPrriinnssiipp KKoommppeetteennssii NNaassiioonnaall,,
77..PPrriinnssiipp NNeeggaarraa HHuukkuumm..

23. Lanjutan ...........
Tantangan lain, adalah berkaitan adanya “pelanggaran
berat” sebagaimana dimaksudkan dalam UU Nomor 26
Tahun 2000 tentang Pengadilan Hak Asasi Manusia,
yaitu Kejahatan Genosida dan Kejahatan Kemanusiaan.
Kejahatan Genosida,
adalah setiap perbuatan
yang dilakukan dengan
maksud untuk menghan-curkan/
memusnahkan
seluruh atau sebagian
kelompok bangsa, ras,
kelompok etnik, dan
kelompok agama.
KKeejjaahhaattaann TTeerrhhaaddaapp
KKeemmaannuussiiaaaann,, aaddaallaahh
ppeerrbbuuaattaann yygg ddiillaakkuukkaann
ddeennggaann sseerraannggaann yyaanngg
mmeelluuaass aattaauu ssiisstteemmaattiikk
yyaanngg ddiikkeettaahhuuii bbaahhwwaa
sseerraannggaann tteerrsseebbuutt
ddiittuujjuukkaann llaannggssuunngg tthhdd
ppeenndduudduukk ssiippiill..

24. d. Rencana Aksi Nasional HAM
Indonesia
Kepres NNoo..112299 TTaahhuunn 11999988
tteennttaanngg RReennccaannaa AAkkssii NNaassiioonnaall
HHaakk--hhaakk AAssaassii MMaannuussiiaa
((RRAANNHHAAMM)) IInnddoonneessiiaa yygg
kkeemmuuddiiaann ddiiuubbaahh ddeennggaann
KKeepprreess NNoo.. 6611 TTaahhuunn 22000033.. MMrrpp
uuppaayyaa nnyyaattaa uunnttuukk mmeennjjaammiinn
ppeenniinnggkkaattaann ppeenngghhoorrmmaattaann,,
ppeemmaajjuuaann,, ppeemmeennuuhhaann,, ddaann
ppeerrlliinndduunnggaann HHAAMM ddii IInnddoonneessiiaa
ddeennggaann mmeemmppeerrttiimmbbaannggkkaann
nniillaaii--nniillaaii aaggaammaa,, aaddaatt--iissttiiaaddaatt,,
ddaann bbuuddaayyaa bbaannggssaa yygg
bbeerrddaassaarrkkaann PPaannccaassiillaa ddaann UUUUDD
11994455..
66 ((eennaamm)) PPrrooggrraamm UUttaammaa
RRAANNHHAAMM 22000044 –– 22000099 ::
• PPeemmbbeennttuukkaann ddaann ppeenngguuaa--
ttaann iinnssttiittuussii ppeellaakkssaannaaaann
RRAANNHHAAMM,,
• PPeerrssiiaappaann rraattiiffiikkaassii iinnssttrruu--
mmeenn HHAAMM IInntteerrnnaassiioonnaall,,
• PPeerrssiiaappaann hhaarrmmoonniissaassii ppeerraa--
ttuurraann ppeerruunnddaanngg--uunnddaannggaann,,
• DDiisseemmiinnaassii ddaann ppeennddiiddiikkaann
HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa,,
• PPeenneerraappaann nnoorrmmaa ddaann
ssttaannddaarr HHAAMM,, ddaann
• PPeemmaannttaauuaann,, eevvaalluuaassii ddaann
ppeellaappoorraann..

25. Penugasan PPrraakkttiikk KKeewwaarrggaanneeggaarraaaann 2
SSeetteellaahh mmeemmppeellaajjaarrii mmaatteerrii--mmaatteerrii tteennttaanngg :: HHaammbbaattaann ddaann
TTaannttaannggaann ddaallaamm uuppaayyaa ppeemmaajjuuaann ppeenneeggaakkaann HHAAMM ddii IInnddoonneessiiaa,,
llaakkuukkaann SSttrraatteeggii PPeemmbbeellaajjaarraann ddeennggaann PPeennuuggaassaann CCooooppeerraattiivvee
IInntteeggrraatteedd RReeaaddiinngg aanndd CCoommppoossiittiioonn ((CCIIRRCC)) aattaauu KKooooppeerraattiiff
TTeerrppaadduu MMeemmbbaaccaa ddaann MMeennuulliiss..
LLaannggkkaahh--llaannggkkaahh ::
11.. BBeennttuukk kkeelloommppookk ddeennggaann aannggggoottaannyyaa aannttaarraa 33 –– 44 oorraanngg..
22.. DDiibbeerriikkaann ““wwaaccaannaa”” aattaauu kklliippiinngg sseessuuaaii ddeennggaann ttooppiikk bbaahhaassaann..
33.. SSeettiiaapp kkeelloommppookk bbeekkeerrjjaa ssaammaa ssaalliinngg mmeemmbbaaccaakkaann ddaann
mmeenneemmuukkaann iiddee ppookkookk sseerrttaa mmeemmbbeerrii ttaannggggaappaann tteerrhhaaddaapp
wwaaccaannaa//kklliippiinngg,, ddaann ddiittuulliiss ppaaddaa lleemmbbaarr kkeerrttaass..
44.. MMeemmpprreesseennttaassiikkaann aattaauu mmeemmbbaaccaakkaann hhaassiill kkeelloommppookk..
55.. BBuuaattllaahh kkeessiimmppuullaann bbeerrssaammaa..
66.. PPeennuuttuupp..

26. WWaakkttuu :: 22 xx 4455 MMeenniitt
SSttaannddaarr KKoommppeetteennssii ::
33.. MMeennggaannaalliissiiss uuppaayyaa ppeemmaajjuuaann,,
ppeenngghhoorrmmaattaann,, && ppeenneeggaakkaann HHAAMM
Kompetensi Dasar :
3.3. Mendeskripsikan instrumen hukum dan
peradilan
Internasional HAM .

27. ((IInnddiikkaattoorr))
HHaassiill YYaanngg DDiihhaarraappkkaann ::
 MMeennddeesskkrriippssiikkaann iinnssttrruummeenn hhuukkuumm
IInntteerrnnaassiioonnaall HHAAMM
 MMeenngguurraaiikkaann kkoommppoonneenn--kkoommppoonneenn
ppeerraaddiillaann IInntteerrnnaassiioonnaall..
 MMeennggaannaalliissiiss ppeerraaddiillaann IInntteerrnnaassiioonnaall
HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa

28. IInnssttrruummeenn HHuukkuumm IInntteerrnnaassiioonnaall PPBBBB
11.. MMaahhkkaammaahh
IInntteerrnnaassiioonnaall
22.. MMaahhkkaammaahh PPiiddaannaa
IInntteerrnnaassiioonnaall
33.. PPaanneell KKhhuussuuss ddaann
SSppeessiiaall PPiiddaannaa
IInntteerrnnaassiioonnaall
PPEERRAADDIILLAANN
IINNTTEERRNNAASSIIOONNAALL
HHAAKK AASSAASSII
MMAANNUUSSIIAA
KKoommppoonneenn--
kkoommppoonneenn
PPeerraaddiillaann
IInntteerrnnaassiioonnaall
PPeerraaddiillaann IInntteerrnnaassiioonnaall HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa

29. 44.. IInnssttrruummeenn HHuukkuumm ddaann PPeerraaddiillaann HHAAMM
IInntteerrnnaassiioonnaall
aa.. IInnssttrruummeenn HHuukkuumm HHAAMM
IInntteerrnnaassiioonnaall
Piagam PBB menyatakan bahwa salah
satu tujuan didirikannya adalah untuk
menyebarluaskan dan mendorong
penghormatan terhadap hak asasi
manusia dan kebebasan dasar bagi
semua tanpa memandang perbedaan
ras, jenis kelamin, bahasa, dan agama.
No Tahun Uraian/Keterangan
1. 1958 Lahirnya Konvensi tentang Hak-hak Politik
Perempuan.

30. Lanjutan ...........
2
.
196
6
Covenants of Human Rights telah diratifikasi oleh
negara-negara
anggota PBB, isinya mencakup :
 The International on Civil and Pilitical Rights, yaitu
memuat tentang hak-hak sipil dan hak-hak politik pria
dan wanita.
 Optional Protocol, yaitu adanya kemungkinan seorang
warga negara mengadukan pelanggaran hak assi
kepada PBB setelah melalui upaya pengadilan di
negaranya.
 The International Covenant of Economic , Social and
Cultural Rights, yaitu berisi syarat-syarat dan nilai-nilai
bagi sistem demokrasi ekonomi, sosial, dan
3 197
budaya.
.
6
Konvensi Internasional tentang Hak-hak Khusus.
4
.
198
4
Konvensi tentang Penghapusan Segala Bentuk
Diskrimansi Terhadap Wanita.
5
.
199
0
Konvensi tentang Hak-hak Anak.
6
199
Konvensi Anti-Apartheid Olahraga.

31. Sejarah mencatat bahwa dari masa ke masa, terdapat
berbagai kejahatan kemanusiaan yang membawa banyak
korban manusia, baik yang meninggal maupun yang
dilukai hak-hak dasarnya sebagai manusia. Berikut ini
adalah beberapa catatan tentang peristiwa-peristiwa
pelanggaran hak asasi manusia yang sempat menjadi isu
internasional.
Lanjutan ...........
NNoo NNggrr && TThh KKeejjaaddiiaann//PPeerriissttiiwwaa
11 JJeerrmmaann
11992233
SSeetteellaahh kkeemmeennaannggaann ppeemmiilluu mmeellaalluuii PPaarrttaaii BBuurruuhh
JJeerrmmaann SSoossiiaalliiss,, AAddoollff HHiittlleerr mmeennddiirriikkaann nneeggaarraa
ttoottaalliitteerr.. LLaawwaann--llaawwaann ppoolliittiikknnyyaa ddiittaannggkkaappii ddaann
bbeerrbbaaggaaii kkeejjaahhaattaann kkeemmaannuussiiaaaann ddiillaakkuukkaannnnyyaa,, ddaarrii
ggeerraakkaann ppeemmbbaassmmiiaann oorraanngg--oorraanngg YYaahhuuddii,, aaggrreessii kkee
AAuussttrriiaa ddaann CCeekkoosslloowwaakkiiaa ((11993388)),, hhiinnggggaa mmeelleettuuppkkaann
PPeerraanngg DDuunniiaa IIII ddeennggaann mmeennyyeerrbbuu PPoollaannddiiaa ((11993399))..

32. Lanjutan ...........
22 UUnnii SSoovviieett
11997799
8855..000000 tteennttaarraa UUnnii SSoovviieett,, mmeennggaaddaakkaann iinnvvaannssii
((ppeennyyeerrbbuuaann)) kkee KKaabbuull ((AAffggaanniissttaann)) yyaanngg mmeenndduukkuunngg
ppeemmeerriinnttaahhaann BBaabbrraakk KKaarrmmaall mmeellaalluuii kkuuddeettaa sseehhiinnggggaa
mmeenniimmbbuullkkaann kkoorrbbaann ppeerraanngg bbeerrkkeeppaannjjaannggaann ssaammppaaii
ttaahhuunn 11999900--aann..
33 UUggaannddaa
11997711
IIddii AAmmiinn yyaanngg mmeennjjaaddii pprreessiiddeenn UUggaannddaa ppaaddaa 11997711--
11997799 tteellaahh mmeennjjaallaannkkaann ppeemmeerriinnttaahhaannnnyyaa ddeennggaann
oottoorriitteerr,, llaalliimm ddaann ppeennuuhh tteerroorr.. MMuullaaii ddeennggaann
ppeenngguussiirraann 8800..000000 kkeettuurruunnaann AAssiiaa,, ppeennaannggkkaappaann
sseemmeennaa--mmeennaa,, hhiinnggggaa ttiiddaakk kkuurraanngg 330000..000000 oorraanngg
kkoorrbbaann ppeemmbbuunnuuhhaann ttaannppaa pprroosseess ppeerraaddiillaann..
44 AAmmeerriikkaa
SSeerriikkaatt
11998899
PPeemmbbaannttaaiiaann aannaakk--aannaakk,, ppeellaakkuunnyyaa PPaattrriicckk EEddwwaarrdd PP.. IIaa
mmeemmbbeerroonnddoonngg mmuurriidd SSDD ddii CClleevveellaanndd ((CCaalliiffoorrnniiaa))
ddeennggaann kkoorrbbaann 55 tteewwaass ddaann 3300 lluukkaa--lluukkaa.. SSeemmuuaa kkoorrbbaann
aaddaallaahh aannaakk AAssiiaa sseehhiinnggggaa ddiidduuggaa uunnssuurr rraassiiaalliissmmee..
PPeerriissttiiwwaa sseerruuppaa ppeerrnnaahh tteerrjjaaddii aannttaarraa ttaahhuunn 11998855--
11998888 ddii AAllaabbaammaa,, IIlllliioonniiss,, CChhiiccaaggoo,, PPhhiillaaddeellpphhiiaa,, ddaann
FFlloorriiddaa..

33. PBB telah membentuk kkoommiissii uunnttuukk
HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa ((TThhee UUnniitteedd
NNaattiioonnss CCoommmmiissssiioonn oonn HHuummaann
RRiigghhttss))..
MMeemmiilliikkii kkeekkuuaassaaaann uunnttuukk mmeennggaaddiillii
ddaann mmeenngghhuukkuumm ppaarraa ppeennjjaahhaatt
kkeemmaannuussiiaaaann IInntteerrnnaassiioonnaall ((ppeellaannggggaarr
HHAAMM bbeerraatt)).. TTeerrddiirrii ddaarrii 1188 nneeggaarraa
aannggggoottaa,, bbeerrkkeemmbbaanngg mmeennjjaaddii 4433
aannggggoottaa.. IInnddoonneessiiaa ddiitteerriimmaa ttaahhuunn
11999911..
bb.. PPeerraaddiillaann IInntteerrnnaassiioonnaall
HHAAMM

34. Lanjutan ...........
Cara kerja kkoommiissii PPBBBB,, sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt ::
 MMeellaakkuukkaann ppeennggkkaajjiiaann tthhdd ppeellaannggggaarraann--ppeellaannggggaarraann
yygg ddiillaakkuukkaann..
 SSeelluurruuhh tteemmuuaann KKoommiissii iinnii ddiibbuuaatt ddaallaamm YYeeaarrbbooookk
ooff HHuummaann RRiigghhttss yyaanngg ddiissaammppaaiikkaann kkeeppaaddaa ssiiddaanngg
uummuumm PPBBBB..
 SSeettiiaapp wwaarrggaa nneeggaarraa ddaann aattaauu nneeggaarraa aannggggoottaa PPBBBB
bbeerrhhaakk mmeennggaadduu kkeeppaaddaa kkoommiissii iinnii..
 MMaahhkkaammaahh IInntteerrnnaassiioonnaall,, sseeggeerraa mmeenniinnddaakk llaannjjuuttii
ppeennggaadduuaann.. HHaassiill ppeennggkkaajjiiaann//tteemmuuaann,, ddiittiinnddaakkllaann--
jjuuttii uunnttuukk ddiiaaddaakkaann ppeennddiiddiikkaann,, ppeennaahhaann,, ddaann
pprroosseess ppeerraaddiillaann..

35. Lanjutan ...........
Proses Peradilan HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa
IInntteerrnnaassiioonnaall ((DDaallaamm BBaaggaann))
MMAAJJEELLIISS
UUMMUUMM
RREEKKOOMMEENNDDAASSII MMAAHHKKAAMMAAHH
IINNTTEERRNNAASSIIOONNAALL
KKOOMMIISSII
HHAAMM
PPBBBB
YYEEAARR
BBOOOOKK
OONN
HHUUMMAANN
RRUUGGHHTTSS
LLAAPPOORRAANN ::
11.. NNeeggaarraa
AAnnggggoottaa PPBBBB
22.. WWaarrggaa NNeeggaarraa
PPeerrsseeoorraannggaann
PPEELLAANNGGGGAARRAANN
HHAAMM
IINNTTEERRNNAASSIIOONNAALL
OOPPIINNII
DDUUNNIIAA
IINNTTEERR--
NNAASSIIOONNAALL

36. Lanjutan ...........
Beberapa contoh pelaksanaan dan proses pengadilan
internasional yang mengadili pelanggaran HAM :
Tahun 1987, Klaus Barbie (Nazi Jerman) dihukum
seumur hidup, bersalah karena telah menyiksa 842
orang Yahudi dan partisan Perancis (343 tewas).
Februari 1993, DK PBB mengeluarkan resolusi 808
untuk mengadili para penjahat perang pelanggar HAM
di bekas negara Yugoslavia yang melakukan etnic
cleansing. Pemimpin yang dianggap paling
bertanggung jawab adalah Slobodan Milosevic dan
Ratko Mladic.
Maret 1993, Komisi HAM PBB telah mempublikasikan
sebuah laporan yang menyatakan bahwa militer El
Salvador bertanggung jawab atas pelanggaran HAM
selama perang 12 tahun.

37. Penugasan PPrraakkttiikk KKeewwaarrggaanneeggaarraaaann 3
CCaarriillaahh ssuummbbeerr iinnffoorrmmaassii llaaiinn bbaaiikk ddaarrii bbuukkuu,, kkoorraann,,
mmaajjaallaahh,,
iinntteerrnneett,, bbuulleettiinn ddaann sseebbaaggaaiinnyyaa,, kkeemmuuddiiaann llaakkuukkaann hhaall--hhaall
bbeerriikkuutt ::
11.. RRuummuusskkaann kkeemmbbaallii bbaaggaaiimmaannaa ssuuaattuu bbaannggssaa sseeccaarraa hhuukkuumm mmaauuppuunn ppoolliittiiss
ddpptt ddiikkaatteeggoorriikkaann tteellaahh mmeellaakkssaannaakkaann pprriinnssiipp--pprriinnssiipp HHAAMM ddeennggaann bbaaiikk !
22.. BBeerriikkaann ppeennjjeellaassaann hhuubbuunnggaann aannttaarraa uuppaayyaa ppeemmaajjuuaann,, ppeenngghhoorrmmaattaann ddaann
ppeenneeggaakkaann HHAAMM dduunniiaa ddeennggaann UUnniivveerrssaall DDeeccllaarraattiioonn ooff HHuummaann RRiigghhttss))
TTaahhuunn 11994488 !
33.. BBeerriikkaann ppeennjjeellaassaann kkeemmbbaallii mmeennggaappaa iinnssttrruummeenn hhuukkuumm HHAAMM ssaannggaatt
ppeennttiinngg ddaallaamm uuppaayyaa ppeemmaajjuuaann,, ppeenngghhoorrmmaattaann ddaann ppeenneeggaakkaann HHAAMM ddii
dduunniiaa !
44.. BBeerriikkaann sseekkuurraanngg--kkuurraannggnnyyaa 22 ((dduuaa)) ccoonnttoohh ppeerrssaammaaaann ddaann bbeerrbbeeddaaaann
bbeennttuukk ppeellaannggggaarraann HHAAMM iinntteerrnnaassiioonnaall sseebbeelluumm ddaann sseetteellaahh llaahhiirrnnyyaa
UUnniivveerrssaall DDeeccllaarraattiioonn ooff HHuummaann RRiigghhttss)) TTaahhuunn 11994488..
55.. IIddeennttiiffiikkaassiikkaann kkeemmbbaallii aappaakkaahh iinnssttrruummeenn hhuukkuumm HHAAMM iinntteerrnnaassiioonnaall tteellaahh
bbeerrllaakkuu eeffeekkttiiff ddii bbaannyyaakk nneeggaarraa !

38. SSOOAALL EESSSSAAYY//UURRAAIIAANN
JJaawwaabbllaahh ppeerrttaannyyaaaann--ppeerrttaannyyaaaann bbeerriikkuutt iinnii ddeennggaann ssiinnggkkaatt ddaann jjeellaass !
11.. JJeellaasskkaann mmeennggaappaa ppeerrssooaallaann HHAAMM hhaarruuss kkiittaa
ppeerrjjuuaannggkkaann ssaammppaaii kkaappaannppuunn !!
22.. JJeellaasskkaann mmaakknnaa ddiiddeekkllaarraassiikkaannnnyyaa ““UUnniivveerrssaall
DDeeccllaarraattiioonn ooff HHuummaann RRiigghhtt”” bbaaggii nneeggaarraa--nneeggaarraa
aannggggoottaa PPBBBB !!
33.. BBeerriikkaann bbeebbeerraappaa ccoonnttoohh tteennttaanngg hhaammbbaattaann ddaallaamm
uuppaayyaa ppeemmaajjuuaann,, ppeenngghhoorrmmaattaann ddaann ppeenneeggaakkaann HHAAMM ddii
lliinnggkkuunnggaann aannddaa,, ddaarrii ffaakkttoorr kkoonnddiissii ssoossiiaall bbuuddaayyaannyyaa !!
44.. JJeellaasskkaann ddaammppaakk ppoossiittiiff ddiibbeennttuukknnyyaa KKoommiissii NNaassiioonnaall
HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa ((KKOOMMNNAASS HHAAMM)) ttaahhuunn 11999933 bbaaggii
ppeenneeggaakkaann HHAAMM ddii IInnddoonneessiiaa !!
55.. JJeellaasskkaann mmeennggaappaa ppeellaannggggaarraann HHAAMM IInntteerrnnaassiioonnaall
ssaannggaatt ssuulliitt uunnttuukk ddiisseelleessaaiikkaann !!

39. SSTTUUDDII KKAASSUUSS
““TTeerroorr 1111 SSeepptteemmbbeerr
JJaaddii AAllaatt PPeemmbbeennaarraann UUnnttuukk LLaannggggaarr HHAAMM””
PPeerraaiihh NNoobbeell PPeerrddaammaaiiaann SShhiirriinn EEbbaaddii aassaall IIrraann,, mmeennggaattaakkaann sseerraannggaann 1111
SSeepptteemmbbeerr 22000011 ddii AASS tteellaahh mmeennjjaaddii aallaatt ppeemmbbeennaarraann uunnttuukk mmeellaannggggaarr
hhuukkuumm iinntteerrnnaassiioonnaall ddaann hhaakk aassaassii mmaannuussiiaa.. DDaallaamm dduuaa ttaahhuunn tteerraakkhhiirr iinnii,,
bbeebbeerraappaa nneeggaarraa tteellaahh mmeellaannggggaarr pprriinnssiipp--pprriinnssiipp uunniivveerrssaall ddaann hhuukkuumm HHaakk
AAssaassii MMaannuussiiaa ddeennggaann ddaalliihh mmeellaawwaann ““tteerroorriissmmee””..
PPaarraa ppeemmbbeellaa HHAAMM sseemmaakkiinn mmiirriiss ssaaaatt mmeennyyaakkssiikkaann ppeellaannggggaarraann tteerrhhaaddaapp
hhuukkuumm iinntteerrnnaassiioonnaall,, ttiiddaakk hhaannyyaa oolleehh mmeerreekkaa yyaanngg sseellaammaa iinnii tteellaahh
ddiikkeennaall mmeenneennttaanngg hhuukkuumm iinntteerrnnaassiioonnaall iittuu,, tteettaappii pprriinnssiipp iinnii jjuuggaa
ddiillaannggggaarr nneeggaarraa--nneeggaarraa BBaarraatt yyaanngg ““ddeemmookkrraattiiss”” ddaann mmeennggaakkuu ““ppeemmbbeellaa
HHAAMM””.. DDiissiissii llaaiinn,, mmaassiihh tteerrddaappaatt kkeeppuuttuussaann ddaann rreessoolluussii DDeewwaann
KKeeaammaannaann PPBBBB yyaanngg ““ddiisskkrriimmiinnaattiiff”” ddaallaamm 1122 ttaahhuunn tteerraakkhhiirr.. CCoonnttoohh
nnyyaattaa aaddaallaahh ddaallaamm rreessoolluussii uunnttuukk IIrraakk ((ssaannkkssii eekkoonnoommii,, sseennjjaattaa ddaann aakkssii
mmiilliitteerr)) bbeeggiittuu eeffeekkttiiff.. NNaammuunn uunnttuukk IIssrraaeell,, rreessoolluussii PPBBBB mmeennggeennaaii
ppeenndduudduukkaann wwiillaayyaahh--wwiillaayyaahh PPaalleessttiinnaa ttiiddaakk ppeerrnnaahh ddiijjaallaannkkaann ddeennggaann
bbeennaarr..
((SSuummbbeerr :: DDiissaarriikkaann ddaarrii MMeeddiiaa IInnddoonneessiiaa,, 1111//1122//22000033))

40. Lanjutan ...........
TTaaggiihhaann TTuuggaass ::
• SSeetteellaahh ddiissiimmaakk ddaann bbaaccaa bbaaiikk--bbaaiikk,, cceerriittaakkaann
kkeemmbbaallii aappaa yyaanngg aaddaa ddiibbeennaakk aannddaa ??
• BBeerriikkaann bbeebbeerraappaa iinnddiikkaassii ddaarrii kkaassuuss ““ppeellaannggggaarraann
hhuukkuumm iinntteerrnnaassiioonnaall”” ddaann ““HHAAMM”” oolleehh kkooaalliissii ((AASS,,
IInnggggrriiss,, SSppaannyyooll)) ddllmm iinnvvaassii kkee AAffgghhaanniissttaann & IIrraakk !!
• DDaallaamm kkoonnfflliikk ““IIssrraaeell –– PPaalleessttiinnaa””,, mmeennggaappaa rreessoolluussii
PPBBBB ttiiddaakk eeffeekkttiiff tteerrhhaaddaapp IIssrraaeell yyaanngg mmeenndduudduukkii
sseebbaaggiiaann wwiillaayyaahh PPaalleessttiinnaa ??
• SSiikkaapp aannddaa tteerrhhaaddaapp iissssuu ppeennaannggkkaappaann pprreessiiddeenn IIrraakk
SSaaddddaamm HHuusssseeiinn yyaanngg ddiittuudduuhh AAmmeerriikkaa SSeerriikkaatt
sseebbaaggaaii ddiikkttaattoorr ddaann ttiirraann ??

41. IINNQQUUIIRRII
Amerika Serikat paska runtuhnya blok timur, menjadi
satu-satunya polisi dunia (mono polar) yang
belakangan ini sepak terjangnya cenderung “arogan”.
Peristiwa penyerangan WTC dan Pentagon di Amerika
Serikat tanggal 11 September 2001, menjadi pijakan
untuk memerangi terorisme global. Negara-negara
yang dianggap “terlibat” (orangnya atau pendanaan)
dikampanyekan untuk di hukum dengan cara
Amerika, meskipun banyak ditentang oleh negara-negara
lain anggota PBB. Dua korban invasi
Amerika Serikat dengan sekutunya di tahun 2002 –
2003, adalah Afghanistan dan Irak.

42. Lanjutan ...........
Tagihan Tugas :
• Menurut anda, dimanakah sisi benar dan
salahnya Amerika dan sekutunya dalam
menginvasi ke Afghanistan dan Irak ?
• Dari sudut Hak Asasi Manusia Internasional,
mungkinkah Amerika Serikat dan Sekutunya
dapat dituntut dihadapan Mahkamah
Internasional ? Berikan Alasannya !
1. Apa solusinya yang terbaik jika anda sekarang
ini :
a. menjadi salah satu anggota DK PBB
b.menjadi Sekjen PBB
c. menjadi salah satu warga Afghanistan atau
Irak