1. OOlleehh
AAnnttoonniiuuss
NNPPMM ::
112200440055001100003344
FFaakk//JJuurruussaann ::
IIllmmuu HHuukkuumm
UUnniivveerrssiittaass
KKaannjjuurruuhhaann
MMaallaanngg

2. KKoonnttrraakk PPeerrkkuulliiaahhaann
11.. SSiillaabbuuss
22.. PPeerrtteemmuuaann 3322 KKaallii TTaattaapp MMuukkaa::
2288 KKaallii TTeerrbbiimmbbiinngg
22 KKaallii mmaannddiirrii
22 KKaallii ((UUTTSS ddaann UUAASS))
33.. KKeehhaaddiirraann 7755 %
44.. EEvvaalluuaassii::
KKeehhaaddiirraann
KKeeaahhttiiffaann ddaallaamm kkeellaass
TTuuggaass iinnddiivviidduu ddaann kkeelloommppookk
UUTTSS
UUAASS

3. Deskripsi PPeerrkkuulliiaahhaann::
11.. PPeennggeerrttiiaann PPHHII ddaann hhuubbuunnggaann PPHHII ddaann PPIIHH
22.. SSuummbbeerr-ssuummbbeerr hhuukkuumm ppoossiittiiff IInnddoonneessiiaa
33.. SSeejjaarraahh ttaattaa hhuukkuumm IInnddoonneessiiaa
44.. PPeemmbbiiddaannggaann hhuukkuumm bbeerrddaassaarr kkrriitteerriiaa tteerrtteennttuu
55.. AAssaass-aassaass hhuukkuumm ppeerrddaattaa
66.. AAssaass-aassaass hhuukkuumm ppiiddaannaa
77.. AAssaass-aassaass hhuukkuumm aaddaatt
88.. AAssaass-aassaass hhuukkuumm ttaattaa nneeggaarraa
99.. AAssaass-aassaass hhuukkuumm aaddmmiinniissttrraassii nneeggaarraa
1100.. AAssaass-aassaass hhuukkuumm ttaattaa uussaahhaa nneeggaarraa
1111.. AAssaass-aassaass hhuukkuumm aaccaarraa ppeerrddaattaa
1122.. AAssaass-aassaass hhuukkuumm aaccaarraa ppiiddaannaa
1133.. AAssaass-aassaass hhuukkuumm aaccaarraa PPTTUUNN

4. RReeffeerreennssii bbuukkuu::
11.. CCSSTT.. KKaannssiill,, PPIIHH ddaann TTaattaa HHuukkuumm IInnddoonneessiiaa
22.. SSaammiiddjjoo,, PPeennggaannttaarr HHuukkuumm IInnddoonneessiiaa
33.. UUttrreecchhtt,, PPeennggaannttaarr DDaallaamm HHuukkuumm IInnddoonneessiiaa
44.. SSooeeppoommoo,, SSiisstteemm HHuukkuumm IInnddoonneessiiaa
55.. KKuussuummaaddii PP..,, PPeeddoommaann PPeellaajjaarraann TTaattaa HHuukkuumm
IInnddoonneessiiaa
66.. SSuubbeekkttii,, PPookkookk-PPookkookk HHuukkuumm PPeerrddaattaa
77.. WWiirrjjoonnoo PP..,, AAssaass-AAssaass HHuukkuumm ppiiddaannaa

5. Pengertian HHuukkuumm ddii IInnddoonneessiiaa
EEttiimmoollooggiiss::
RReecchhtt ((BBeellaannddaa)),, LLaaww ((IInnggggrriiss)),, LLooii aattaauu ddrrooiitt ((PPrraanncciiss)),, IIuuss
((LLaattiinn)),, ddeerreeccttoo ((SSppaannyyooll)),, ddiirrrriittoo ((IIttaalliiaa)) ddaann AAhhkkaamm ((AArraabb))
PPeennggeerrttiiaann hhuukkuumm::
JJ.. VVaann KKaann ““PPaarraa aahhllii hhuukkuumm mmeennccaarrii rruummuuss ppeennggeerrttiiaann hhuukkuumm””
SSuulliitt mmeennddeeffiinniissiikkaann hhuukkuumm yyaanngg ddeeffiinniittiiff
((SSooeeddiirrmmaann KKaarrttoohhaaddiipprroojjoo,, MMuuhhttaarr KKuussuummaaaattmmaaddjjaa,, JJ..CC..TT
SSiimmoorraannggkkiirr,, AAppeellddoorrnn,, ddllll))
KKeerraannggkkaa ppeennggeerrttiiaann hhuukkuumm::
11.. PPeerraattuurraann ttiinnggkkaahh llaakkuu mmaannuussiiaa ddaallaamm ppeerrggaauullaann mmaassyyaarraakkaatt
22.. DDiiaaddaakkaann oolleehh bbaaddaann rreessmmii yyaanngg bbeerrwwaajjiibb
33.. SSaannkkssii ppeellaannggggaarr aaddaallaahh tteeggaass
CCiirrii-cciirrii hhuukkuumm::
11.. AAddaannyyaa ppeerriinnttaahh aattaauu llaarraannggaann
22.. PPeerriinnttaahh aattaauu llaarraannggaann hhaarruuss ddiittaaaattii
33.. AAppaabbiillaa mmeellaannggggaarr mmaakkaa tteerrkkeennaa ssaannkkssii

6. Tata Hukum Indonesia (Hukum Positif aattaauu IIuuss CCoonnssttiittuuttuumm))
11.. TTaattaannaann hhuukkuumm yyaanngg bbeerrllaakkuu ddii IInnddoonneessiiaa sseekkaarraanngg
22.. SSaahh bbeerrllaakkuu bbaaggii ssuuaattuu mmaassyyaarraakkaatt,, ddiibbuuaatt,, ddiitteettaappkkaann ddaann
ddiippeerrtteettaappkkaann aattaauu ddaayyaa ppaakkssaa oolleehh ppeenngguuaassaa
33.. AAddaannyyaa sseejjaakk ssaaaatt PPrrookkllaammaassii 1177 AAgguussttuuss 11994455
PPrrookkllaammaassii 1177 AAgguussttuuss 11994455::
11.. NNeeggaarraa IInnddoonneessiiaa ddiibbeennttuukk oolleehh bbaannggssaa IInnddoonneessiiaa
22.. TTiittiikk ppeennjjeebboollaann hhuukkuumm kkoolloonniiaall ddaann mmeennuujjuu hhuukkuumm nnaassiioonnaall
33.. HHaall-hhaall mmeennggeennaaii ppeemmiinnddaahhaann kkeekkuuaassaaaann ddllll.. ddiisseelleennggggaarraakkaann
ddeennggaann ccaarraa sseekkssaammaa ddaann ddaallaamm tteemmppoo yyaanngg sseessiinnggkkaatt-ssiinnggkkaattnnyyaa
44.. PPaassaall IIII AAttuurraann PPeerraalliihhaann ““sseeggaallaa BBaaddaann NNeeggaarraa ddaann PPeerraattuurraann
yyaanngg aaddaa mmaassiihh llaannggssuunngg bbeerrllaakkuu,, sseellaammaa bbeelluumm ddiiaaddaakkaann
yyaanngg bbaarruu mmeennuurruutt UUUUDD iinnii
TTuujjuuaann mmeemmppeellaajjaarrii TTaattaa HHuukkuumm IInnddoonneessiiaa
UUnnttuukk mmeennggeettaahhuuii hhuukkuumm yyaanngg bbeerrllaakkuu ddii IInnddoonneessiiaa sseekkaarraanngg
((IIuuss CCoonnssttiittuuttuumm)) sseebbaaggaaii llaawwaann ddaarrii hhuukkuumm yyaanngg ddiicciittaa-cciittaakkaann
((IIuuss CCoonnssttiittuueenndduumm))

7. HHuubbuunnggaann PPIIHH ddaann PPHHII
DDiissiipplliinn hhuukkuumm ((lleeggaall tthheeoorryy))
11.. IIllmmuu HHuukkuumm ::
IIllmmuu kkaaiiddaahh hhuukkuumm,, iillmmuu kkeennyyaattaaaann hhuukkuumm IIllmmuu ppeennggeerrttiiaann
hhuukkuumm
IIllmmuu KKaaiiddaahh ((mmeenneellaaaahh hhuukkuumm sseebbaaggaaii ssiisstteemm kkaaeeddaahh ddeennggaann
ddooggmmaattiigg hhuukkuumm ddaann ssiisstteemmaattiikk hhuukkuumm))
IIllmmuu kkeennyyaattaaaann hhuukkuumm ((sseejjaarraahh hhuukkuumm,, aannttrrooppoollooggii hhuukkuumm,,
ssoossiioollooggii hhuukkuumm,, ppssiikkoollooggii hhuukkuumm,, ppeerrbbaannddiinnggaann hhuukkuumm))
IIllmmuu ppeennggeerrttiiaann ((iillmmuu ttttgg.. PPeennggeerrttiiaann-ppeennggeerrttiiaann ppookkookk ddaallaamm
hhuukkuumm:: ssuubbjjeekk hhuukkuumm,, hhaakk && kkeewwaajjiibbaann oobbjjeekk hhuukkuumm,,
ppeerriissttiiwwaa hhuukkuumm,, hhuubbuunnggaann hhuukkuumm ddllll))
22.. FFiillssaaffaatt HHuukkuumm
““ SSiisstteemm aajjaarraann yyaanngg hhaakkiikkaattnnyyaa mmeennjjaaddii kkeerraannggkkaa
uuttaammaa bbaaggii sseeggaallaa iillmmuu hhuukkuumm ddaann hhuukkuumm iittuu sseennddiirrii
bbeesseerrttaa sseeggaallaa uunnssuurr ppeellaakkssaannaaaann ddaann ppeenneerraappaann””

8. 33..PPoolliittiikk HHuukkuumm
““ AArraahh aattaauu ddaassaarr kkeebbiijjaakkaann yyaanngg mmeennjjaaddii llaannddaassaann ppeellaakkssaannaaaann
ddaann ppeenneerraappaann hhuukkuumm bbeerrssaannggkkuuttaann””
““IIuuss ccoonnssttiittuuttuumm && IIuuss ccoonnssttiittuueenndduumm””
HHuubbuunnggaann PPIIHH ddaann PPHHII
PPIIHH ddaann PPHHII ssaammaa sseebbaaggaaii mmaattaakkuulliiaahh ddaassaarr
PPIIHH ddaann PPHHII sseebbaaggaaii ppeennggaannttaarr mmaattaakkuulliiaahh bbeerriikkuuttnnyyaa
PPIIHH oobbjjeekknnyyaa hhuukkuumm uunniivveerrssaall ddaann PPHHII aaddaallaahh hhuukkuumm IInnddoonneessiiaa
OObbjjeekk PPIIHH ((tteeoorrii--tteeoorrii hhuukkuumm,, ttiimmbbuullnnyyaa hhuukkuumm,, ttuummbbuuhhnnyyaa
hhuukkuumm,, ttuujjuuaann hhuukkuumm,, ddllll..))
OObbjjeekk PPHHII ((hhuukkuumm yyaanngg bbeerrllaakkuu ddii IInnddoonneessiiaa,, llaattaarr bbeellaakkaanngg
sseejjaarraahh,, bbaaggaaiimmaannaa bbeerrllaakkuunnyyaa,, aassaass,, ttuujjuuaann ddllll..))
KKllaassiiffiikkaassii HHuukkuumm
11.. SSiiffaatt hhuukkuumm
22.. FFuunnggssii hhuukkuumm
33.. IIssii hhuukkuumm
44.. BBeennttuukk hhuukkuumm

9. Sifat Hukum:
Memaksa, mengatur dan mengikat
Fungsi Hukum:
1. Kepastian
2. Keadilan
3. Pengayoman (kemanfaatan)
Isi Hukum:
1. Hukum publik (public law)
(Hukum pidana, HTN, HAN, TUN, dll.)
2. Hukum privat (private law)
(Hukum Undang Hukum Dagang / KUH Perdata)
Bentuk Hukum:
1. Tertulis (statute law=written law)
KUH Pidana terkodifikasi, KUH Perdata terkodifikasi, KUH
Dagang terkodofikasi dan tdk terkodifikasi: UU Hak Merek,
UU Hak Cipta, UU Kepailitan dll.
2. Tidak tertulis (unstatutery law=unwritten law)
Hukum adat, konvensi ketatanegaraan, yurisprudensi

10. Sejarah Hukum Indonesia
1. Fase Pra Kolonial
(Sriwijaya, Padjajaran, Singosari, Majapahit, Kutai dll.)
2. Fase Kolonial
a. Fase VOC 1602-1799
(Tatanan hukum represip in optima forma demi kepentingan
ekonomi negara dan bangsa Belanda)
b. Fase Kolonial 1800-1942
Daendels membagi 9 Karesidenan dan Bupati dijadikan
pegawai
pemerintah Belanda.
1811 Inggris berkuasa (Raffles) dengan program Landrente
(pajak bumi) dan Pengadilan dikonkordasikan dengan India:
Division’s Court, District’s Court (Bupati’s Court), Resident’s
Court, Court of Circuit
1816 Inggris menyerahkan kembali ke Belanda
Besluiten Regerings 1814-1855 (Hanya Raja yang berhak
membuat dan mengeluarkan peraturan yang berlaku umum
(Algemene Verordening=Peraturan Pusat)

11. 1839 (Reglement of de Rechterlijke Organisatie (RO) organisasi
pengadilan, Algemene Bepalingen ven Wtgeving (AB)
Ketentuan umum perundan-undangan, Burgerlitk Wetboek
(BW), Wetboek ven Koophandel (WvK), Reglement op de
Burgerlijk Rechtsvordering (RV) Peraturan Acara Perdata.
1855-1926 Regerings Reglement (Dianggap sebagai UUD
pemerintahan jajahan Belanda dalam Pasa 75 RR)
(Golongan Eropa, Pribumi dan Timue Asing)
1926-1942 Indische Staatsregeling ( RR 1855 diubah dan diganti
IS Pasal 31, yang isinya salinan dan RR)
3. Fase Balatentara Jepang 1942
Tata pemerintahan di Indonesia (Gunseirei) melalui Osamu Seirei
dan peraturan pelaksananya adalah Osamu Kanrei.
Osamu Seirei No.1 Tahun 1942, Pasal 3:
“semua badan-badan pemerintahan dan kekuasaannya, hukum
dan undang-undang dari pemerintah yang dulu, tetap diakui sah
buat sementara waktu, asal saja tidak bertentangan dengan
aturan pemerintah Militer”.

12. 4. Fase Kemerdekaan
18 Agustus 1945, landasan Konstitusional UUD 1945
Pasal II Aturan Peralihan:
“ Segala badan negara dan peraturan yang ada masih langsung
berlaku, selama belum diadakan yang baru menurut UUD ini”
1. Orde Lama
Tata hukum positif Indonesia:
(Subsistem hukum adat, hukum Islam dan hukum Barat)
Periode 1945-1950
Penyederhanaan dan unifikasi badan pengadilan ke dalam:
Pengadilan Negeri, Pengadilan Tinggi dan Mahkamah Agung
UU No. 7 Tahun 1947 tentang Organisasi Kekuasaan Mahkamah
Agung, diintegrasikan dengan UU No. 19 Tahun 1948 tentang
Susunan dan Kekuasaan Badan-Badan Kehakiman dan
Kejaksaan
Pasal 6 (1) UU No. 19 Tahun 1948
Tiga lingkungan peradilan: Peradilan Umum, Peradilan Tata
Usaha Negara dan Peradilan Ketentaraan.

13. Konferensi Meja Bundar 1949
Negara kesatuan menjadi negara federal dengan Konstitusi RIS
(8 bulan) dan kemudian negara kesatuan UUDS 1950
Periode 1950-1959
Menghasilkan sejumlah peraturan perundang-undangan
(UU Darurat No. 1 Tahun 1951)
Melaksanakan Pemilu secara demokratis
Terbentuknya DPR dan Badan Koonstituante
Republik Indonesia adalah negara hukum yang demokratis dan
berbentuk negara kesatuan dengan desentralisasi dan
dekonsentrasi
Sistem pemerintahan parlementer dan sistem multi partai
Periode 1959-1965
Dekrit Presiden 5 Juli 1959 (Demokrasi Terpimpin)
UU No. 5 Tahun 1960 tentang UUPA sehingga Buku II KUH tidak
berlaku
Lambang hukum “Dewi Justisia” dengan “Pohon Beringin”
dengan seloka “Pengayoman”

14. 2. Orde Baru
Surat Pemerintah 11 Maret 1966 (Supersemar)
Politik Orde Baru: Legitimassi pembangunan (stabilitas ekonomi),
stabilitas politik dan pendekatan keamanan
UU No. 1 Tahun 1967 (UU PMA) dan UU No. 6 Tahun 1968 (PMDN)
Trilogi pembangunan: pemerataan pembangunan dan hasil-hasilnya,
pertumbuhan ekonomi dan stabilitas nasional
Tap MPRS No. XX/MPRS/1966 Urutan Perundang-Undangan
UUD 1945
Ketetapan MPR
Undang-Undang / Perpu
Peraturan Pemerintah
Keputusan Presiden
Peraturan Pelaksanaan lainnya (Peraturan Menteri, Intruksi
Menteri, Dll.)
TAP MMPPRR IIIIII//MMPPRR//22000000
UUUU NNoo.. 1100 TTaahhuunn 22000044
UUUU NNoo.. 1122 TTaahhuunn 22001111

15. 3. Orde Reformasi
Politik melakukan perubahan UUD 1945
Susunan UUD 1945 adalah:
UUD 1945 naskah asli
Perubahan pertama UUD 1945 (9 pasal perubahan) 1999
Perubahan kedua UUD 1945 (25 pasal perubahan) 2000
Perubahan ketiga UUD 1945 (23 pasal perubahan) 2001
Perubahan keempat UUD 1945 (13 pasal perubahan) 2002
Tugas kelompok:
1. Konsep konstitusi
2. Fungsi konstitusi
3. Jenis konstitusi
4. Dasar pemikiran perubahan UUD 1945
5. Deskripsi pasal-pasal perubahan

16. Sumber Hukum Tata Hukum Indonesia
1. Pengertian sumber hukum
SSuummbbeerr HHuukkuumm ((ssoouurrccee ooff llaaww)) bbeerrbbeeddaa ddeennggaann ““ddaassaarr
hhuukkuumm,, llaannddaassaann hhuukkuumm,, aattaauu ppaayyuunngg hhuukkuumm”” ((lleeggaall aassiiss aattaauu
lleeggaall ggrroouunndd))
LLeeggaall bbaassiiss aattaauu lleeggaall ggrroouunndd,, mmeerruuppaakkaann nnoorrmmaa hhuukkuumm yyaanngg
mmeennddaassaarrii ssuuaattuu ttiinnddaakkaann aattaauu ppeerrbbuuaattaann sseehhiinnggggaa ddaappaatt
ddiiaannggggaapp ssaahh aattaauu ddiibbeennaarrkkaann sseeccaarraa hhuukkuumm
SSoouurrccee ooff llaaww,, mmeerruuppaakkaann tteemmppaatt ddaarriimmaannaa aassaall mmuuaassaall ssuuaattuu
nniillaaii aattaauu nnoorrmmaa tteerrtteennttuu bbeerraassaall
PPaassaall 11 KKeetteettaappaann MMPPRR IIIIII//MMPPRR//22000000
((11)) ssuummbbeerr yyaanngg ddiijjaaddiikkaann bbaahhaann uunnttuukk mmeennyyuussuunn ppeerraattuurraann
pprruunnddaanngg--uunnddaannggaann;; ((22)) ssuummbbeerr hhuukkuumm tteerrddiirrii ddaarrii tteerrttuulliiss ddaann
ttiiddaakk tteerrttuulliiss;; ((33)) ssuummbbeerr hhuukkuumm nnaassiioonnaall PPaannccaassiillaa ddllmm
PPeemmbbuukkaaaann UUUUDD ddaann BBaattaanngg TTuubbuuhh UUUUDD

17. HHaannss KKeellsseenn
ssuummbbeerr hhuukkuumm bbaannyyaakk ppeennggeerrttiiaann,, yyaaiittuu::
11.. ccuussttoomm ddaann ssttaattuuttee
22.. TThhee rreeaassoonn ffoorr tthhee vvaalliiddiittyy ooff llaaww
33.. HHaall--hhaall nnoonn yyuurriiddiiss:: mmoorraall,, eettiikkaa,, pprriinnssiipp pprriinnssiipp
ppoolliittiikk,, ppeennddaappaatt aahhllii
FFiiqqhh IIssllaamm,, ssuummbbeerr hhuukkuumm ddiiaarrttiikkaann::
““ssuummbbeerr rruujjuukkaann ddaann lleeggaall rreeaassoonniinngg””,, mmiissaallnnyyaa::
AAllqquurraann,, aall HHaaddiittss,, iijjmmaa,, ddaann qqiiyyaass
PPeennggeerrttiiaann::
““SSeeggaallaa aappaa ssaajjaa yyaanngg mmeenniimmbbuullkkaann aattuurraann--aattuurraann yyaanngg
mmeemmppuunnyyaaii kkeekkuuaattaann yyaanngg bbeerrssiiffaatt mmeemmaakkssaa,, yyaakknnii aattuurraann--aattuurraann
yyaanngg kkaallaauu ddiillaannggggaarr mmeennggaakkiibbaattkkaann ttiimmbbuullnnyyaa ssaannkkssii yyaanngg tteeggaass
ddaann nnyyaattaa””
SSuummbbeerr hhuukkuumm dduuaa ssuudduutt:: mmaatteerriiiill ddaann ffoorrmmiill

18. Sumber hukum dalam beberapa arti:
1. Sebagai asas hukum
2. Menunjukan hukum terdahulu yang memberi bahan-bahan
kepada hukum yang sekarang berlaku
3. Sebagai sumber berlakunya (memberikan kekuatan berlakunya)
4. Sebagai sumber dari mana mengenal hukum
5. Sebagai sumber terjadinya hukum
Sumber hukum materiil
“Tempat darimana materi hukum diambil”
(Sosial, ekonomi, politik, budaya, dll.)
Sumber hukum formal
“Tempat dari mana suatu peraturan memperoleh kekuatan hukum”
Undang-undang
Yurisprudensi
Perjanjian (Traktat)
Kebiasaan (Konvensi)
Doktrin

19. KKoonnsstteekk IIllmmuu HHuukkuumm::
UUnnddaanngg--UUnnddaanngg,, sseebbaaggiiaann ddaarrii PPeerraattuurraann PPeerruunnddaanngg--UUnnddaannggaann,,
kkeedduuaannyyaa bbaaggiiaann HHuukkuumm
PPeerrbbeeddaaaann::
PPeerruunnddaanngg--UUnnddaannggaann UUnnddaanngg--UUnnddaanngg
UUUU aarrttii mmaatteerriiiill UUUU aarrttii ffoorrmmiill
((wweett iinn mmaatteerriieellee zziinn)) ((wweett iinn ffoorrmmaallii zziinn))
SSeettiiaapp kkeeppuuttuussaann tteerrttuulliiss KKeeppuuttuussaann tteerrttuulliiss sseebbaaggii
YYgg ddiikkeelluuaarrkkaann ppeejjaabbaatt hhaassiill kkeerrjjaassaammaa aannttaarraa
BBeerrwweennaanngg yygg bbeerriissii aattuurraann eekksseekkuuttiiff ddaann lleeggiissllaattiiff
ttiinnggkkaahh llaakkuu yygg bbeerrssiiffaatt yygg bbeerriissii aattuurraann ttiinnggkkaahh
SSeeccaarraa uummuumm llaakkuu yygg bbeerrssiiffaatt uummuumm
((PPeerruunnddaanngg--UUnnddaannggaann)) ((UUnnddaanngg--UUnnddaanngg))

20. Sifat IIllmmiiaahh PPeerruunnddaanngg--UUnnddaannggaann
11.. BBeerroobbjjeekk
““AAssaall mmuullaa bbaahhaann ((bbaahhaann oobbjjeekk)),, aassaall mmuullaa bbeennttuukk
((bbeennttuukk kkoonnkkrriitt oobbjjeekk)),, aassaall mmuullaa pprroosseess ((nnoorrmmaattiiff
yyuurriiddiiss,, ddaann ssoossiioollooggiiss))””
22.. BBeerrmmeettooddee
PPeennddeekkaattaann ppeerrttaammaa ““nnoorrmmaattiiff yyuurriiddiiss””
““PPeemmbbeennttuukkaann ppeerraattuurraann ppeerruunnddaanngg--uunnddaannggaann yyaanngg
ddiiddaassaarrkkaann ppeenneerraappaann nnoorrmmaa--nnoorrmmaa hhuukkuumm tteerrttuulliiss
yyaanngg bbeerrssiiffaatt hhiirraarrkkhhiiss””
PPeennddeekkaattaann kkeedduuaa ““ssoossiioollooggiiss””
““PPeemmbbeennttuukkaann ppeerraattuurraann ppeerruunnddaanngg--uunnddaannggaann yyaanngg
bbeerrddaassaarrkkaann ggeejjaallaa ssoossiiaall mmaassyyaarraakkaatt,, kkeemmuuddiiaann
ddiippeerrkkuuaatt ddeennggaann tteeoorrii--tteeoorrii hhuukkuumm ddaann sseellaannjjuuttnnyyaa
ddiiaabbssttrraakkssiikkaann ddaallaamm ppeerraattuurraann ppeerruunnddaanngg--
uunnddaannggaann””
33.. BBeerrssiisstteemm
CCoonnttiinneennttaall ((cciivviill llaaww)) ddeennggaann ““ssttuuffeennbbaauu tthheeoorryy””
AAnngglloo SSaaxxoonn ((CCoommmmoonn llaaww)) ddeennggaann ““ccaassee llaaww””

21. 4. Bersifat Universal (Universalitas PPeerruunnddaanngg--UUnnddaannggaann))
CCiivviill LLaaww CCoommmmoonn LLaaww
11.. PPoossiittiivviissmmee ((hhuukkuumm mmuurrnnii)) 11.. HHiissttoorriiss ““SSaavviiggnniiii””
22.. PPeerriinnttaahh ppeenngguuaassaa ddllmm UUUU 22.. VVoollkkssggeeiisstt ((jjiiwwaa bbaannggssaa))
33.. TTddkk aaddaa hhuukkuumm ddiilluuaarr UUUU 33.. HHkk.. TTddkk ddiibbuuaatt,, ttuummbbuuhh
44.. LLooggiiss,, kkoonnssiisstteenn,, tteerrttuuttuupp 44.. PPeerrttuummbbuuhhaann ttddkk ddii UUUU
aattaauu KKeeppuuttuussaann HHaakkiimm
55.. PPuussaatt ppeerrkkeemmbbaannggaann ppaaddaa UUUU 55.. KKaassuuss 22 kkoonnkkrriitt ((ccaassee))
66.. HHaakkiimm ccoorroonngg UUUU 66.. HHaakkiimm ccrreeaattoorr hhuukkuumm
PPeerrssyyaarraattaann YYuurriisspprruuddeennssii PPeerraaddiillaann
11.. IInnkkrraacchhtt vvaann bbeewwiijjss
22.. DDiinniillaaii bbaaiikk ddllmm aarrttii mmeenngghhaassiillkkaann kkeeaaddiillaann bbaaggii
ppiihhaakk--ppiihhaakk bbeerrssaannggkkuuttaann
33.. PPuuttuussaann yyaanngg hhaarruuss ssuuddaahh bbeerruullaanngg bbeebbeerraappaa kkaallii
44.. NNoorrmmaa yyaanngg tteerrkkaadduunngg mmeemmaanngg ttiiddaakk tteerrddaappaatt
ddaallaamm ppeerraattuurraann tteerrttuulliiss yyaanngg bbeerrllaakkuu
55.. PPuuttuussaann iittuu ddiinniillaaii tteellaahh mmeemmeennuuhhii ssyyaarraatt sseebbaaggaaii yyuurriisspprruuddeennssii
ddaann ddiirreekkoommeennddaassiikkaann oolleehh ttiimm eekkssaammiinnaassii ((MMAA aattaauu MMKK))

22. Alasan Hakim mengikuti HHaakkiimm tteerrddaahhuulluu::
11.. KKeeppuuttuussaann hhaakkiimm mmeemmppuunnyyaaii kkeekkuuaassaaaann ((((MMAA ddaann PPTT))
22.. AAllaassaann pprraakkttiiss
33.. SSeeppeennddaappaatt aattaauu mmeennyyeettuujjuuii
TTrraakkttaatt
11.. MMuullttiillaatteerraall ((tteerrbbuukkaa)) ccoonnttoohh PPiiaaggaamm PPBBBB
22.. BBiillaatteerraall ((tteerrttuuttuupp)) ccoonnttoohh:: AASSEEAANN,, NNaattoo ddllll..
Tahapan Perjanjian:
1. Penetapan (sluiting)
2. Persetujuan masing-masing DPR
3. Ratifikasi atau penegasan oleh masing-masing Kepala Negara
4. Pelantikan atau pengumuman
Asas traktat “pacta sunt servanda” (setiap perjanjian harus dihormati
dan diataati)
Traktat (dibuat Presiden dengan persetujuan DPR)
Agreement (dibuat hanya dengan Keputusan Presiden)

23. Konvensi Ketatanegaraan (Constitutional ccoonnvveennttiioonnss))
““KKeebbiiaassaaaann,, kkeellaazziimmaann,, ddaann pprraakktteekk yyaanngg hhaarruuss ddiillaa
kkuukkaann ddllmm pprroosseess ppeennyyeelleennggggaarraaaann nneeggaarraa,, mmeesskkii
ppuunn ttddkk tteerrttuulliiss yygg ddiiaannggggaapp bbaaiikk,, bbeerrgguunnaa ddllmm ppee
nnyyeelleennggggaarraaaann nneeggaarraa mmeennuurruutt UUUUDD
Persyaratan kebiasaan:
1. Suatu perbuatan yang tetap dilakukan orang
22.. AAddaannyyaa kkeeyyaakkiinnaann bbaahhwwaa ppeerrbbuuaattaann iittuu hhaarruuss ddiillaakkuukkaann kkaarreennaa
tteellaahh mmeerruuppaakkaann kkeewwaajjiibbaann
((ooppiinniioo jjuurriiss sseeuu nneecceessssiittaattiiss))
PPeerrssyyaarraattaann DDookkttrriinn IIllmmuu HHuukkuumm
11.. IIllmmuuwwaann ddiikkeennaall ddaann ddiiaakkuuii lluuaass yygg mmeemmiilliikkii oottoorrii
ttaass ddaann iinntteeggrriittaass ddii bbiiddaannggnnyyaa
22.. TTeerrhhaaddaapp ppeerrssooaallaann yygg bbeerrssaannggkkuuttaann ttddkk aaddaa ddllmm
ppeerraattuurraann tteerrttuulliiss yyaanngg bbeerrllaakkuu
33.. PPeennddaappaatt iittuu ddiiaakkuuii kkeeuunngggguullaannnnyyaa ddaann ddiitteerriimmaa
uummuumm ((iiuuss ccoommmmiinniiss ooppiinniioonn ddooccttoorruumm))

24. Asas-asas pengaturan perundangan:
1. Undang-Undang tidak berlaku surut
Tidak ada suatu perbuatan yang dapat dipidana kecuali atas
kekuatan aturan pidana dalam perundang-undangan yang telah
ada sebelum perbuatan itu dilakukan
(nullum delictum poena sine preavia lege poenale)
2. UU yang dibuat oleh Penguasa yang lebih tinggi mempunyai
kedudukan yang lebih tinggi pula (asas hirarki dalam peraturan
perundang-undangan)
3. UU yang bersifat khusus mengesampingkan UU yang bersifat
umum (lex specialis derogat legi generalis)
4. UU yang berlaku kemudian membatalkan UU yang terdahulu
(lex posteriore derogat lex priori)
5. UU tidak dapat diganggu gugat
Hak uji materiil dan hak uji formil (UU terhadap UUD oleh MK,
sedang di bawah UU oleh MA)

25. Sistem Hukum Indonesia
Pengertian sistem Hukum:
Suatu kesatuan yang terdiri dari unsur-unsur yang mempunyai
interaksi satu sama lain dan bekerja sama untuk mencapai tujuan
kesatuan tersebut
Ciri-ciri sistem hukum Indonesia
1. Tertutup
(Sistem yang terisolir sama sekali dari lingkungan)
2. Terbuka
(Sistem yg. mempunyai hubungan timbalbalik dg. lingkungan)
Indonesia menganut sistem hukum terbuka, tetapi dalam sistem
hukum itu ada bagian-bagian yang sifatnya tertutup.
Contoh: Hukum keluarga dan hukum benda (Lembaga hukum
dalam hukum keluarga dan hukum benda jumlah dan
jenisnya tetap
Unsur-unsur sistem Hukum Indonesia
1). Eropa Kontinental; 2). Anglo Saxon; 3). Hukum Islam; dan
4). Hukum Adat

26. Sistem Hukum Eropa Kontinental (Civil Law)
Romawi pada Pemerintahan Kaisar Justinianus abab VI SM
(Corpus Juris Civilis) di daratan Eropa: Jerman, Belanda, Prancis,
Italia, Amerika Latin dan Asia (Indonesia pada Pemerintahan
Belanda)
Prinsip utama
Hukum memperoleh kekuatan mengikat, karena diwujudkan dalam
peraturan yang berbentuk UU dan tersusun secara sistematik di
dalam kodifikasi atau kompilasi tertentu
Sistem Hukum Anglo Saxon (Common Law)
Anglo Amerika, berkembang di Inggris abad XI dengan sistem
unwritten law yang bersumber pada putusan hakim atau
pengadilan
Prinsip utama
The doctrine of precedent / strate decisis (dalam memutuskan
perkara seorang hakim harus mendasarkan putusannya pada
prinsip hukum yang sudah ada di dalam putusan hakim lain dari
perkara sejenis sebelumnya)

27. Sistem Hukum Adat (Adatrecht)
Bersumber pada peraturan peraturan hukum yang tidak tertulis
yang tumbuh berkembang dan dipertahankan oleh kesadaran
hukum masyarakat
Tipe Hukum Adat
1. Hukum adat mengenai tata negara
2. Hukum adat mengenai warga (pertalian anak, tanah,
perutangan)
3. Hukum adat mengenai delik (pidana)
Sistem Hukum Islam
Berasal dari Arab, berkembang ke Asia, Afrrika, Eropa dan
Amerika secara individual atau kelompok
Sumber hukum Islam
1. Al Quran
2. As-Sunnah (Hadis)
3. Ijma’
4. Qiyas