1. ANEMIAS
DDrraa.. IIssaabbeell OOrrttiizz PPeerreeyyrraa
FFaaccuullttaadd ddee MMeeddiicciinnaa
FFuunnddaacciióónn BBaarrcceellóó
IIUUCCSS

2.  LLaa aanneemmiiaa ssee ddeeffiinnee
 ccuuaannddoo eexxiissttee uunn ddeesscceennssoo ddee llaa mmaassaa
eerriittrroocciittaarriiaa,, qquuee rreessuullttaa iinnssuuffiicciieennttee ppaarraa aappoorrttaarr eell
ooxxííggeennoo nneecceessaarriioo aa llaass ccéélluullaass..
LLaa hheemmoogglloobbiinnaa ssee ddeetteerrmmiinnaa eenn uunnaa ffoorrmmaa mmááss
pprreecciissaa qquuee llaa ccaannttiiddaadd ddee eerriittrroocciittooss oo eell
hheemmaattooccrriittoo,, ppoorr lloo qquuee ssee pprreeffiieerree ppaarraa ddeetteerrmmiinnaarr yy
ddeeffiinniirr llaa pprreesseenncciiaa ddee aanneemmiiaa

3. existe anemia ccuuaannddoo llaa cciiffrraa ddee
HHttoo << 4400%% oo HHbb eess iinnffeerriioorr aa 113300 gg//ddLL eenn eell vvaarróónn oo
HHttoo << 3366%% oo112200 gg//ddLL eenn llaa mmuujjeerr
SSeeuuddoonneemmiiaa ddiilluucciioonnaall:: uunn aauummeennttoo ddeell vvoolluummeenn
ppllaassmmááttiiccoo
IInnssuuffiicciieenncciiaa ccaarrddííaaccaa ccoonnggeessttiivvaa
eesspplleennoommeeggaalliiaa mmaassiivvaa
mmiieelloommaa mmúúllttiippllee
 EEnn eell eemmbbaarraazzoo ssee aacceeppttaa ccoommoo cciiffrraa iinnffeerriioorr ddee
nnoorrmmaalliiddaadd hhaassttaa 111100 gg//LL

4. Hemograma H M
Hb (g/dl) 13-17 12-15
Hto 42-52 36-46
GR 4,5-5,8 4-5
Reticulocitos: (%) 0,5-1,5

5. ANEMIAS

6. FISIPATOLOGÍA
EEFFEECCTTOOSS CCOOMMPPEENNSSAADDOORREESS
pprriinncciippaall eeffeeccttoo ccoommppeennssaaddoorr ::
mmaayyoorr ccaappaacciiddaadd ddee llaa HHbb ppaarraa cceeddeerr ooxxííggeennoo aa llooss
tteejjiiddooss:: ccoonnsseeccuueenncciiaa ddee llaa ddeessvviiaacciióónn hhaacciiaa llaa ddeerreecchhaa
ddee llaa ccuurrvvaa ddee ddiissoocciiaacciióónn ddee llaa HHbb
OOttrroo mmeeccaanniissmmoo ccoommppeennssaaddoorr
rreeddiissttrriibbuucciióónn ddeell fflluujjoo ssaanngguuíínneeoo,, ccoonn
mmaanntteenniimmiieennttoo ddeell fflluujjoo aall cceerreebbrroo yy eell mmiiooccaarrddiioo yy
ddiissmmiinnuucciióónn ddeell fflluujjoo eenn óórrggaannooss ccoommoo llaa ppiieell yy eell rriiññóónn..

7.  aumento ddeell ggaassttoo ccaarrddííaaccoo
ssóólloo ssee pprroodduuccee ccuuaannddoo llaa HHbb eess iinnffeerriioorr aa 110000 gg//ddll
ccoonn rreedduucccciióónn ddee llaa ppoossccaarrggaa ((ddiissmmiinnuucciióónn ddee llaass
rreessiisstteenncciiaass ppeerriifféérriiccaass yy llaa vviissccoossiiddaadd ssaanngguuíínneeaa
yy aauummeennttoo ddee llaa aaccttiivviiddaadd ddeell óóxxiiddoo nnííttrriiccoo
aauummeennttoo ddee llaa pprreeccaarrggaa ee iinnccrreemmeennttoo ddeell iinnoottrrooppiissmmoo yy
llaa ffrreeccuueenncciiaa ccaarrddííaaccaa
mmeeccaanniissmmoo ccoommppeennssaaddoorr mmááss aapprrooppiiaaddoo
sseerrííaa eell aauummeennttoo ddee llaa pprroodduucccciióónn ddee hheemmaattííeess,, ppeerroo eess
lleennttoo yy ssóólloo eeffeeccttiivvoo ssii llaa mméédduullaa óósseeaa eess ccaappaazz ddee
rreessppoonnddeerr aaddeeccuuaaddaammeennttee,, ccoommoo eenn llaa aanneemmiiaa
ppoosstthheemmoorrrráággiiccaa aagguuddaa..

8. MANIFESTACIONES CLÌNICAS
La sintomotalogía depende ddee ccuuaattrroo ffaaccttoorreess::
LLaa mmaaggnniittuudd ddeell ddeesscceennssoo ddee llooss GGRR
LLaa rraappiiddeezz ddee iinnssttaallaacciióónn yy eell ttiieemmppoo ddee eevvoolluucciióónn ddeell
ccuuaaddrroo:: eenn ccaassooss ddee llaarrggaa dduurraacciióónn yy ccoommiieennzzoo
iinnssiiddiioossoo ssee ttoolleerraann ssiinn ssíínnttoommaass nniivveelleess mmuuyy bbaajjooss ddee
HHbb
LLaa eennffeerrmmeeddaadd qquuee ccaauussaa llaa aanneemmiiaa
LLooss mmeeccaanniissmmooss ddee ccoommppeennssaacciióónn ddeell oorrggaanniissmmoo

9. CUADRO CLÍNICO
 El síntoma más frecuente es llaa aasstteenniiaa pprrooggrreessiivv
 DDiissnneeaa ddee eessffuueerrzzoo,, ffaattiiggaabbiilliiddaadd
 TTaaqquuiiccaarrddiiaa.. PPaallppiittaacciioonneess
 ffrreeccuueenntteess eell ccaammbbiioo ddee hhuummoorr ccoonn iirrrriittaabbiilliiddaadd yy llaa
ddiissmmiinnuucciióónn ddee llaa lliibbiiddoo
 ffaallttaa ddee ccoonncceennttrraacciióónn yy ddee mmeemmoorriiaa ppaarraa
hheecchhooss rreecciieenntteess..
 PPoorr llaa nnoocchhee ppuueeddeenn pprreesseennttaarr iinnssoommnniioo,, lloo qquuee
aauummeennttaa mmááss llaa sseennssaacciióónn ddee ccaannssaanncciioo

10.  OOttrraass mmaanniiffeessttaacciioonneess ::
 ppaallppiittaacciioonneess oo ddoolloorr aannggiinnoossoo,, qquuee ssuueellee ccooiinncciiddiirr
ccoonn uunnaa eennffeerrmmeeddaadd ccoorroonnaarriiaa pprreevviiaa
aanneemmiiaa iinntteennssaa
 ssiiggnnooss ddee iinnssuuffiicciieenncciiaa ccaarrddííaaccaa ccoonnggeessttiivvaa,, eenn
eessppeecciiaall ssii yyaa hhaabbííaa ttrraassttoorrnnooss ccaarrddííaaccooss
 cceeffaalleeaa
 mmooddeerraaddaa,, sseennssaacciióónn vveerrttiiggiinnoossaa yy aaccúúffeennooss yy,, aa
vveecceess,, ccaallaammbbrreess eenn llaass ppaannttoorrrriillllaass..

11. En algunos casos existe claudicación intermitente, ssoobbrree ttooddoo ssii
hhaayy ttrraassttoorrnnoo vvaassccuullaarr pprreevviioo..
LLaa vvaassooccoonnssttrriicccciióónn ccuuttáánneeaa ppuueeddee pprroovvooccaarr iinnttoolleerraanncciiaa aall
ffrrííoo..
EEll rriieessggoo ddee ppaarrttoo pprreettéérrmmiinnoo ssee dduupplliiccaa yy,, ssii llaa aanneemmiiaa eess
ffeerrrrooppéénniiccaa,, aauummeennttaa eenn cciinnccoo vveecceess
SSÍÍNNTTOOMMAASS EENN DDEETTEERRMMIINNAADDAASS CCAAUUSSAASS DDEE AANNEEMMIIAA
AANNEEMMIIAA FFEERRRROOPPÉÉNNIICCAA
PPIICCAA:: hháábbiittoo ddee iinnggeerriirr ssuussttaanncciiaass nnoo aalliimmeennttiicciiaass:: hhiieelloo,, ttiieerrrraa
DDiissffaaggiiaa sseeccuunnddaarriiaa aa mmeemmbbrraannaass eessooffáággiiccaass ((SSdd ddee PPlluummmmeerr--
VViinnssoonn))
FFEERRRROOPPEENNIIAA ((ccoonn oo ssiinn aanneemmiiaa))
DDiissppeeppssiiaa,, ccoonnssttiippaacciióónn
GGlloossiittiiss,, eessttoommaattiittiiss,, qquueeiilliittiiss

12. HHEEMMÓÓLLIISSIISS::
iicctteerriicciiaa ,, ssiinn ccoolluurriiaa
eeppiissooddiiooss ddee ddoolloorr lluummbbaarr
yy ffiieebbrree eenn ccrriissiiss hheemmoollííttiiccaass
AAnneemmiiaass mmeeggaalloobblláássttiiccaass::
SSíínnttoommaass nneeuurroollóóggiiccooss::
ttrraassttoorrnnooss ddee llaa mmaarrcchhaa
AAttaaxxiiaa
PPaarreesstteessiiaass
ttrraassttoorrnnooss ddeell sseennssoorriioo

13. EXAMEN FÌSICO
 El dato fundamental de la exploración física eess llaa ppaalliiddeezz,,
qquuee ssee ddeebbee aa llaa vvaassooccoonnssttrriicccciióónn ccuuttáánneeaa yy aa llaa ddiissmmiinnuucciióónn
ddee llaa ccoonncceennttrraacciióónn ddee HHbb
 eess mmááss rreeccoommeennddaabbllee vvaalloorraarrllaa eenn llaass mmuuccoossaass qquuee eenn llaa ppiieell..
 EEll ccoolloorr ddeell lleecchhoo uunngguueeaall ooffrreeccee iinnffoorrmmaacciióónn ffiiaabbllee ssiieemmpprree qquuee
nnoo eexxiissttaann aannoommaallííaass eenn llaass uuññaass oo sshhoocckk
 AA vveecceess ppuueeddee aauussccuullttaarrssee uunn ssoopplloo ssiissttóólliiccoo,, ddee ggrraaddoo IIIIII//IIVV,, eenn
eell ááppeexx oo eenn eell ffooccoo ppuullmmoonnaarr,, nnoo iirrrraaddiiaaddoo yy qquuee ddeessaappaarreeccee aall
ccoorrrreeggiirr llaa aanneemmiiaa
 EEnn aanneemmiiaass ggrraavveess ssee hhaa ddeessccrriittoo rreettiinnooppaattííaa aannéémmiiccaa,,
ccoonnssiisstteennttee eenn hheemmoorrrraaggiiaass yy eexxuuddaaddooss..

14.  Petequias en piel, mucosas: proceso medular qquuee aaffeeccttaa llaass
ppllaaqquueettaass
EExxaammeenn ddee llaass uuññaass:: ((aanneemmiiaass ffeerrrrooppéénniiccaass))
 UUññaass ffrráággiilleess
 EEssttrriiaacciioonneess lloonnggiittuuddiinnaalleess
 UUññaass eenn ccuucchhaarraa ((ccoolliilloonniiqquuiiaa))
AAnneemmiiaa ++ aaddeennooppaattííaass:: pprroocceessooss lliinnffoopprroolliiffeerraattiivvooss oo nneeoopplláássiiccooss
DDoolloorr pprroovvooccaaddoo ppoorr llaa ppeerrccuussiióónn ddeell eesstteerrnnóónn ((ssiiggnnoo ddee CCrraavveenn))::
iinnffiillttrraacciióónn mmeedduullaarr ppoorr aanneemmiiaa aagguuddaa
CCoommpplleettaarr ccoonn::
EExxaammeenn aabbddoommiinnaall
EExxaammeenn ppeellvviiaannoo eenn llaa mmuujjeerr
EExxaammeenn pprroossttááttiiccoo eenn eell HH
EExxaammeenn aannoorrrreeccttaall eenn aammbbooss sseexxooss
EExxaammeenn nneeuurroollóóggiiccoo

15. CLASIFICACIÓN DE LAS
ANEMIAS
EEttiiooppaattooggéénniiccaa
 PPéérrddiiddaa oo hheemmoorrrraaggiiaa
 DDiissmmiinnuucciióónn ddee llaa pprroodduucccciióónn ppoorr llaa MMOO
 DDeessttrruucccciióónn oo hheemmóólliissiiss

16. DDiissmmiinnuucciióónn ddee llaa pprroodduucccciióónn
ppoorr llaa MMOO
 DDeessttrruucccciióónn nnoorrmmaall ddee GGFF:: 11%%
 VViiddaa mmeeddiiaa:: 111100--112200 ddííaass
AANNEEMMIIAASS HHIIPPOOPPRROOLLIIFFEERRAATTIIVVAASS OO AARRRREEFFEENNEERRAATTIIVVAASS
llaa mméédduullaa óósseeaa eess iinnccaappaazz ddee mmaanntteenneerr llaa pprroodduucccciióónn
eerriittrroocciittaarriiaa ddee ffoorrmmaa aaddeeccuuaaddaa,, yyaa sseeaa ppoorr ddeeffeeccttoo ddee llaa
pprrooppiiaa mméédduullaa oo ppoorr ffaallttaa ddee llooss ffaaccttoorreess nneecceessaarriiooss
AAppllaassiiaa mmeedduullaarr
SSeeccuunnddaarriioo aa iinnffiillttrraacciióónn ddee llaa MMOO
LLeeuucceemmiiaa
LLiinnffoommaa
CCaarrcciinnoommaa

17.  Déficits de factores ddee mmaadduurraacciióónn
DDééffiicciitt ddee BB1122
DDééffiicciitt ddee FFee
DDééffiicciitt ddee áácciiddoo ffóólliiccoo
DDééffiicciitt ddee eerriittrrooppooyyeettiinnaa
IIRRCC--IIRRAA
DDiissmmiinnuucciióónn eenn llaa pprroodduucccciióónn ddee GGRR ppoorr aalltteerraacciióónn eenn llaa
rreeuuttiilliizzaacciióónn ddeell FFee
EEnnff ccrróónniiccaass::
EEnnddooccrriinnaass
NNeeooppllààssiiccaass
IInnffeecccciioossaass
iinnmmuunnoollóóggiiccaass

18. AUMENTO EN LA DESTRUCCIÓN DE GR
Descenso de la vida media del GR por debajo ddee 110000:: pprreesseenncciiaa
ddee hheemmóólliissiiss
HHEEMMÓÓLLIISSIISS DDEE CCAAUUSSAA EEXXTTRRAACCOOPPUUSSCCUULLAARR
IInnffeecccciioonneess
AATTCC
DDeessttrruucccciióónn mmeeccáánniiccaa
FFáárrmmaaccooss
AAggeenntteess ffííssiiccooss yy qquuíímmiiccooss
HHEEMMÓÓLLIISSIISS DDEE CCAAUUSSAA IINNTTRRAACCOORRPPUUSSCCUULLAARR
HHeerreeddiittaarriiaass
DDééffiicciittss eennzziimmááttiiccooss
HHeemmoogglloobbiinnooppaattííaass
AAnnoommaallííaass ddee mmeemmbbrraannaa
AAddqquuiirriiddaass
HHeemmoogglloobbiinnuurriiaa ppaarrooxxííssttiiccaa nnooccttuurrnnaa
IInnttooxxiiccaacciióónn ppoorr pplloommoo

19. PÉRDIDAS HEMÁTICAS
 HHeemmoorrrraaggiiaass aagguuddaass
 HHeemmoorrrraaggiiaass ccrróónniiccaass

20. PASOS A SEGUIR .PACIENTE CON ANEMIA
 Confirmación ddee llaa aanneemmiiaa (( llaabboorraattoorriioo))
 EEvvaalluuaacciióónn ddee llaa ggrraavveeddaadd,, aagguuddeezzaa,, yy
rriieessggoo ddee ccoommpplliiccaacciioonneess
 DDiiaaggnnóóssttiiccoo ddee llaa ccaauussaa eettiioollóóggiiccaa yy
eennffeerrmmeeddaaddeess aassoocciiaaddaass
 TTrraattaammiieennttoo ddee llaa aanneemmiiaa yy ddee llaa
eennffeerrmmeeddaadd ddee bbaassee

21. LLAABBOORRAATTOORRIIOO
HHttoo
HHbb
RRttoo ddee GGRR
PPoorrcceennttaajjee ddee rreettiiccuulloocciittooss
RReeccuueennttoo yy ffóórrmmuullaa ddee ggllóóbbuullooss bbllaannccooss
RReeccuueennttoo ddee ppllaaqquueettaass
EEXXAAMMEENN MMOORRFFOOLLÒÒGGIICCOO DDEE LLAASS GGRR
FFrroottiiss ddee ssaannggrree ppeerriifféérriiccaa
EESSTTUUDDIIOOSS EESSPPEECCIIAALLEESS DDEELL MMEETTAABBOOLLIISSMMOO DDEELL
HHIIEERRRROO
PPAARRÁÁMMEETTRROOSS DDEE HHEEMMÓÓLLIISSIISS
EEXXAAMMEENN DDEE LLAA MMOO

22.  HHeemmaattooccrriittoo::
 eess llaa rreellaacciióónn eennttrree eell vvoolluummeenn gglloobbuullaarr rreessppeeccttoo aall ppllaassmmaa
 SSuu vvaalloorr nnoorrmmaall eess ddee 4455%% eenn eell vvaarróónn yy ddee 4422%% eenn llaa mmuujjeerr..
EELLEEVVAADDOO
sseevveerraass ppéérrddiiddaass ddee aagguuaa yy ssaall ppoorr hheemmooccoonncceennttrraacciióónn..
ppoolliigglloobbuulliiaass..
DDIISSMMIINNUUIIDDOO
aanneemmiiaass..
EEnn llaa hheemmoorrrraaggiiaa aagguuddaa ccoommoo ssee ppiieerrddee ssiimmuullttáánneeaammeennttee ssaannggrree yy
ppllaassmmaa,, eell hheemmaattooccrriittoo ssóólloo ccaaee lluueeggoo ddee aallgguunnaass hhoorraass
ccuuaannddoo ssee rreeppoonnee ssuueerroo ffiissiioollóóggiiccoo yy ssee ppoonnee eenn eevviiddeenncciiaa llaa
ppéérrddiiddaa ddee ggllóóbbuullooss,, ppoorr eelllloo nnoo ssee lloo ccoonnssiiddeerraa ccoommoo bbuueenn
ppaarráámmeettrroo iinniicciiaall ppaarraa rreefflleejjaarr llaa mmaaggnniittuudd ddee uunnaa ppéérrddiiddaa
hheemmááttiiccaa aagguuddaa..

23. ESTUDIOS ESPECIALES DEL METABOLISMO DEL
HIERRO
FFeerrrreemmiiaa:: ssuu vvaalloorr nnoorrmmaall eess ddee 110000 μμgg//ddll..
ddiissmmiinnuuiiddaa
aanneemmiiaass ffeerrrrooppéénniiccaass
IInnffeecccciioonneess
NNeeooppllaassiiaass
ppoolliicciitteemmiiaa vveerraa..
AAuummeennttaaddaa
aanneemmiiaass hheemmoollííttiiccaass
aanneemmiiaass aapplláássiiccaass
aanneemmiiaass ddee ttrraassttoorrnnooss ccrróónniiccooss yy ssiiddeerroobblláássttiiccaass
hheemmooccrroommaattoossiiss..

24. RREETTIICCUULLOOCCIITTOOSS
GGRR qquuee aall tteeññiirrssee ccoonn aazzuull ddee ccrreessiilloo rreevveellaann eenn ssuu cciittooppllaassmmaa
uunn rreettííccuulloo ddee ccoolloorr aazzuullaaddoo
FFoorrmmaass iinnmmaadduurraass ddee GGRR qquuee ssaalleenn aa llaa cciirrccuullaacciióónn eenn
ssiittuuaacciioonneess ddee hheemmoorrrraaggiiaa yy hheemmòòlliissiiss ,, ssii llaa MMOO eess ssaannaa yy
ppuueeddee rreessppoonnddeerr aa llaa ppèèrrddiiddaa
VVNN:: 00..55 AA 11..55%%
DDIISSMMIINNUUIIDDOOSS
AAnneemmiiaass aappllààssiiccaass

25. TTrraannssffeerrrriinnaa
EEss uunnaa BB11 gglloobbuulliinnaa ccoonn ccaappaacciiddaadd ppaarraa ttrraassnnppoorrttaarr eell hhiieerrrroo
ddee llaa ssaannggrree
VVNN:: 330000 uugg//ddll
AAUUMMEENNTTAA eenn::
AAnneemmiiaa ffeerrrrooppéénniiccaa
eemmbbaarraazzoo
DDIISSMMIINNUUYYEE
IInnssuuffiicciieenncciiaa hheeppááttiiccaa

26. Porcentaje de saturación de llaa ttrraannssffeerrrriinnaa::
FFeerrrreemmiiaa XX 110000
--------------------------------------------------------------------------------
CCoonncceennttrraacciióónn ssaanngguuíínneeaa ddee
ttrraannssffeerrrriinnaa
NNoorrmmaallmmeennttee eess ddeell 3300%%..
DDIISSMMIINNUUIIDDAA
aanneemmiiaa ffeerrrrooppéénniiccaa
AAUUMMEENNTTAADDAA
aanneemmiiaa ddee ttrraassttoorrnnooss ccrróónniiccooss..

27. FFeerrrriittiinnaa::
pprrootteeíínnaa ppllaassmmááttiiccaa qquuee ttrraannssppoorrttaa hhiieerrrroo eenn llaa cciirrccuullaacciióónn
 eess uunnaa ffoorrmmaa ddee ddeeppóóssiittoo ddeell mmiinneerraall qquuee ssee ccoorrrreellaacciioonnaa ccoonn
llaa ccaannttiiddaadd ttoottaall ddee llaass rreesseerrvvaass ddee hhiieerrrroo ddeell oorrggaanniissmmoo..
VVNN::
5500--115500 uu//LL ((VV))
1155--5500 uugg//LL ((MM))
DDIISSMMIINNUUYYEE
AAnneemmiiaa ffeerrrrooppéénniiccaa
VVaalloorreess mmeennoorreess aa::
3300 μμgg//ll eenn eell vvaarróónn
1155 μμgg//ll eenn llaa mmuujjeerr,,
aanneemmiiaass ddee llooss ttrraassttoorrnnooss ccrróónniiccooss yy hheemmooccrroommaattoossiiss
vvaalloorreess ppoorr eenncciimmaa ddee 5500 μμgg//mmll..

28. HHaappttoogglloobbiinnaa::
gglliiccoopprrootteeíínnaa ppllaassmmááttiiccaa qquuee mmiiggrraa ccoonn llaass aallffaa gglloobbuulliinnaass..
CCaappttaa llaa hheemmoogglloobbiinnaa lliibbrree ddeell ppllaassmmaa yy ffaacciilliittaa ssuu
eelliimmiinnaacciióónn aa ccaarrggoo ddeell ssiisstteemmaa mmoonnoonnuucclleeaarr ffaaggooccííttiiccoo.. SSuu
vvaalloorr nnoorrmmaall eess ddee 660000 aa 22770000 mmgg//ll..
EEssttáá ddiissmmiinnuuiiddaa eenn llaass aanneemmiiaass hheemmoollííttiiccaass..

29. CLASIFICACIÓN DE LAS
ANEMIAS
m Para clasificar moorrffoollóóggiiccaammeennttee aa llaass aanneemmiiaass ssee
uuttiilliizzaann vvaalloorreess qquuee ssee oobbttiieenneenn ddee llaa rreellaacciióónn
eennttrree hheemmoogglloobbiinnaa,, eerriittrroocciittooss yy hheemmaattooccrriittoo
EEssttooss ssoonn
ÍÍnnddiicceess hheemmaattiimmééttrriiccooss
 VVCCMM ((vvoolluummeenn ccoorrppuussccuullaarr mmeeddiioo))
 HHCCMM ((hheemmoogglloobbiinnaa ccoorrppuussccuullaarr mmeeddiiaa))
 CCMMHHGG ((ccoonncceennttrraacciióónn mmeeddiiaa ddee hheemmoogglloobbiinnaa
gglloobbuullaarr))

30. INDICES HEMATIMÉTRICOS
VOLUMEN CCOORRPPUUSSCCUULLAARR MMEEDDIIOO::
EEss llee vvoolluummeenn pprroommeeddiioo ddee ccaaddaa GGRR
HHttoo XX 110000
------------------------------------------------------
RRttoo ddee hheemmaattììeess
SSuu vvaalloorr nnoorrmmaall eess ddee 8800--110000 ffllLL
NNoorrmmaall:: nnoorrmmoocciittoossiiss
AAuummeennttaaddoo:: mmaaccrroocciittoossiiss
DDiissmmiinnuuiiddoo:: mmiiccrroocciittoossiiss

31. INDICES HEMATIMÉTRICOS
 HEMOGLOBINA CORPUSCULAR MMEEDDIIAA::
 eess eell ccoonntteenniiddoo pprroommeeddiioo ddee hheemmoogglloobbiinnaa ddee llooss hheemmaattiieess..
HHbb ((gg//ddll)) XX 110000
--------------------------------------------------------------------------
RRttoo ddee GGRR ((mmmm33))
 vvaalloorr nnoorrmmaall eess ddee 2288--3322 ppgg
 ddeennttrroo ddee llooss vvaalloorreess nnoorrmmaalleess :: aanneemmiiaa nnoorrmmooccrróómmiiccaa..
 SSii eess mmaayyoorr ddee 3344 ssii ddiiccee qquuee hhaayy hhiippeerrccrroommiiaa yy
 ssii eess mmeennoorr ddee 2277 qquuee hhaayy hhiippooccrroommííaa..

32. CONCENTRACIÓN HHEEMMOOGGLLOOBBÍÍNNIICCAA
CCOORRPPUUSSCCUULLAARR MMEEDDIIAA ((CCHHBBCCMM))::
CCaannttiiddaadd ddee HHbb pprreesseennttee eenn uunn vvoolluummeenn ddaaddoo ddee GGRR
((110000 mmll))
HHbb ((gg//ddll)) XX 110000
----------------------------------------
HHttoo
SSuu vvaalloorr nnoorrmmaall eess ddee 3322%%..

33. RANGO DE DISTRIBUCIÓN DEL TAMAÑO DDEELL EERRIITTRROOCCIITTOO::
ssoonn ppaarráámmeettrrooss oobbtteenniiddooss eenn ffoorrmmaa aauuttoommááttiiccaa ppoorr mmááqquuiinnaass
ccoonnttaaddoorraass ddee ggllóóbbuullooss rroojjooss
EEll pprriimmeerr ppaarráámmeettrroo mmeeddiiddoo eess eell ccoocciieennttee eennttrree eell rraannggoo ddee
ddiissttrriibbuucciióónn ddee ttaammaaññoo ddeell eerriittrroocciittoo // eell vvoolluummeenn ccoorrppuussccuullaarr
mmeeddiioo
PPeerrmmiittee mmaaggnniiffiiccaarr ccuuaallqquuiieerr aalltteerraacciióónn ddeell ttaammaaññoo ddee llooss ggllóóbbuullooss
eenn ppaacciieenntteess ccoonn mmiiccrroocciittoossiiss..
SSuu vvaalloorr nnoorrmmaall eess ddee 1122 aall 1144%%..
EEll rraannggoo ddee ddiissttrriibbuucciióónn ddee ttaammaaññoo ccoommpprreennddee aall 8800%% ddee llooss
hheemmaattííeess ddee llaa ppoobbllaacciióónn mmeeddiiddaa,, ssuu vvaalloorr nnoorrmmaall eess ddee 3377 aa 9977 ffll..
PPeerrmmiittee ddeetteeccttaarr mmiiccrroo yy mmaaccrroocciittoossiiss..

34. Prueba de Coombs: es una reacción que permite ddeetteeccttaarr llaa
pprreesseenncciiaa ddee aannttiiccuueerrppooss ccaalliieenntteess qquuee pprroodduucceenn hheemmóólliissiiss
ssaanngguuíínneeaa..
SSee rreeaalliizzaa ddee ddooss ffoorrmmaass::
aa)) PPrruueebbaa ddee CCoooommbbss ddiirreeccttaa:: llaa ssaannggrree ddeell ppaacciieennttee ssee ppoonnee eenn
ccoonnttaaccttoo ccoonn ssuueerroo ddee ccoonneejjoo qquuee ppoosseeee aannttiiccuueerrppooss ccoonnttrraa llaass
iinnmmuunnoogglloobbuulliinnaass hhuummaannaass..
SSii ssee pprroodduuccee hheemmaagglluuttiinnaacciióónn eelllloo pprruueebbaa qquuee llooss ggllóóbbuullooss rroojjooss
ddeell ppaacciieennttee tteennííaann aaddhheerriiddaass aa ssuu ssuuppeerrffiicciiee iinnmmuunnoogglloobbuulliinnaass
((pprruueebbaa ppoossiittiivvaa))..
bb)) PPrruueebbaa ddee CCoooommbbss iinnddiirreeccttaa:: ssee ccoollooccaa ssuueerroo ddeell ppaacciieennttee ccoonn
ggllóóbbuullooss rroojjooss ddee oottrraa ppeerrssoonnaa,, yy lluueeggoo ssee eeffeeccttúúaa llaa pprruueebbaa ddee
CCoooommbbss ddiirreeccttaa..
PPeerrmmiittee aasseevveerraarr llaa eexxiisstteenncciiaa eenn eell ssuueerroo ddeell ppaacciieennttee ddee
aannttiiccuueerrppooss ccoonnttrraa llooss ggllóóbbuullooss rroojjooss..

35. CLASIFICACIÓN DE LAS
ANEMIAS
Las anemias se ppuueeddeenn ccllaassiiffiiccaarr ddee ddiiffeerreenntteess
ffoorrmmaass,, llaa mmááss uuttiilliizzaaddaa eess llaa ccllaassiiffiiccaacciióónn
mmoorrffoollóóggiiccaa qquuee ddiivviiddee aa llaass aanneemmiiaass eenn::
VVCCMM
 NNoorrmmooccííttiiccaa
 MMiiccrrooccííttiiccaa ee HHiippooccrróómmiiccaa
 MMaaccrrooccííttiiccaa

39. POLICITEMIA O POLIGLOBULIA
AAuummeennttoo ppoorr eenncciimmaa ddee lloo nnoorrmmaall ddee GGRR
HHaabbiittuuaallmmeennttee ccoonn aauummeennttoo ddee vvaalloorreess eell HHttoo yy ddee llaa HHbb
PPOOLLIICCIITTEEMMIIAA VVEERRDDAADDEERRAA
ddee GGRR ppoorr aabbssoolluuttoo ddee llaa mmaassaa eerriittrroocciittaarriiaa ccoorrppoorraall
PPOOLLIICCIITTEEMMIIAA RREELLAATTIIVVAA
AAuummeennttoo rreellaattiivvoo ppoorr ddeell vvoolluummeenn ppllaassmmááttiiccoo
EEjj:: ddeesshhiiddrraattaacciióónn

40. POLICITEMIA VERDADERA
 PPRRIIMMAARRIIAA:: ppoolliicciitteemmiiaa vveerraa
 SSEECCUUNNDDAARRIIAA
PPaacciieenntteess qquuee vviivveenn eenn aallttuurraass eelleevvaaddaass:: llaa
hhiippooxxeemmiiaa ddee llaa aallttuurraa eessttiimmuullaa llaa mmaayyoorr pprroodduucccciióónn
ddee eerriittrrooppooyyeettiinnaa..
bb)) PPaacciieenntteess ccoonn EEPPOOCC ssóólloo ssii pprreesseennttaann hhiippooxxeemmiiaa
sseevveerraa,, ppoorr
eessttiimmuullaacciióónn ddee llaa pprroodduucccciióónn ddee eerriittrrooppooyyeettiinnaa..
cc)) PPaacciieenntteess ccoonn ffiibbrroossiiss ppuullmmoonnaarr,, aappnneeaa ddeell ssuueeññoo
dd)) CCoorrttoocciirrccuuiittooss ccaarrddííaaccooss ddee ddeerreecchhaa aa iizzqquuiieerrddaa

41. e) Hemoglobinopatías con alta afinidad ppoorr eell ooxxííggeennoo,,
eenn ppaarrttiiccuullaarr llaa mmeettaahheemmoogglloobbiinneemmiiaa ((ppoorr nniittrraattooss)) yy llaa
ssuullffoohheemmoogglloobbiinneemmiiaa..
ff))EEnn ffuummaaddoorreess ppoorr eexxcceessoo ddee ccaarrbbooxxiihheemmoogglloobbiinnaa
gg))AAuummeennttoo ddee EEPPOO ((eennff.. RReennaall.. EEsstteennoossiiss ddee aarrtteerriiaa
rreennaall,, ppoolliiqquuiissttoossiiss))
AAssoocciiaaddaa aa ttrraassppllaannttee rreennaall
SSdd ddee CCuusshhiinngg

42. MANIFESTACIONES CCLLÌÌNNIICCAASS
ppaacciieenntteess qquuee ssee pprreesseennttaann ccoonn ffrraannccaa eerriittrroossiiss ffaacciiaall yy ccuuttáánneeaa
CCeeffaalleeaa
MMaarreeooss
DDiissnneeaa ddee eessffuueerrzzoo
AAlltteerraacciioonneess vviissuuaalleess
CCoonnffuussiióónn mmeennttaall

43. Examen físico
 Rubicundez oo eerriittrroossiiss:: pprreeddoommiinnaa eenn llaa
ccaarraa
 PPuueeddee hhaabbeerr aabboottaaggaammiieennttoo ffaacciiaall
 OObbeessiiddaadd:: CCuusshhiinngg
 EEPPOOCC:: hhiippooccrraattiissmmoo ddiiggiittaall.. SSiiggnnooss ffííssiiccooss
ddee hhiippeerriinnssuuffllaacciióónn ppuullmmoonnaarr
 EEsspplleennoommeeggaalliiaa:: ppoolliicciitteemmiiaa vveerraa

44. Enfoque diagnóstico
HHeemmooggrraammaa
MMaassaa gglloobbuullaarr::
HHOOMMBBRREE
MMaayyoorr ddee 3366 mmll//KKgg
HHttoo mmaayyoorr ddee 5566%%
HHbb mmaayyoorr ddee 1188,,55 gg//ddll
MMUUJJEERR
MMaassaa gglloobbuullaarr
MMaayyoorr ddee 3322 mmll//KKgg ((MM))
HHttoo mmaayyoorr aa 5500%%
HHbb mmaayyoorr aa 1166,,55 gg//ddll

45. ESTUDIO DE
AFINIDAD DE
HB POR EL
OXIGENO

46. Cianosis

47. Cianosis
coloración azulada de piel y mucosas provocada por la excesiva
acumulación de hemoglobina reducida (una concentración de ella
mayor de 5 g/%, que corresponde a una saturación del oxígeno
menor del 85%).
Se la clasifica en
Cianosis central:
la sangre que se expulsa del ventrículo izquierdo tiene una
marcada insaturación de oxígeno.
Afecta a piel y mucosas
se la identifica mejor en labios y en la lengua
Si es de causa respiratoria mejora al administrarle al paciente
oxígeno al 100%, ello no ocurre si es de causa cardíaca.

48. Causas de cianosis central
Insuficiencia respiratoria de causa pulmonar
Insuficiencia respiratoria de causa extrapulmonar
Edema pulmonar
Cardiopatías con shunt de derecha a izquierda (CIV-CIA-Ductus
persistentente cuando desarrollan síndrome de Eisenmenger. Este
grupo no mejora con oxígeno al 100%.
Corazón pulmonar crónico
Causa más común de cianosis generalizada en mayores de 50
años
Se atenúa con la inhalación de O2

49. Cianosis periférica
afecta a los miembros
no se observa en las mucosas, sólo en la piel
se produce
a)por disminución del volumen minuto
(insuficiencia cardíaca izquierda) o
b) por obstrucciones venosas o arteriales
dinámicas o fijas en la circulación periférica

50. CAUSAS DE CIANOSIS PERIFÉRICA
Insuficiencia cardíaca descompensada sin edema
agudo pulmonar
Exposición al frío
Trombosis venosa
Trombosis arterial
Síndrome de la vena cava superior
Fenómeno de Raynaud
Enfermedad de Raynaud
Acrocianosis: afecta las zonas distales de dedos,
manos, pies, nariz, orejas. Puede a veces evolucionar a
la necrosis. Se ha descrito en la sepsis, la coagulación
intravascular diseminada, el síndrome antifosfolipídico,
las diátesis trombóticas, las vasculitis, y las
crioglobulinemias.

51. Intoxicación con ergotamina: puede llegar a la
necrosis digital
Metahemoglobulinemia, y sulfohemoglobulinemia, y
hemoglobinas con alta afinidad por el oxígeno.
Cianosis ppeerriifféérriiccaa.. CCaarraacctteerrííssttiiccaass
EEss ffrrííaa ppoorr llaa mmeennoorr yy mmááss lleennttaa cciirrccuullaacciióónn
CCuuttáánneeaa
TTiieennddee aa aatteennuuaarrssee ppoorr eeffeeccttoo ddee llaa ggrraavveeddaadd ((aall
eelleevvaarr eell sseeccttoorr ccoommpprroommeettiiddoo)) yy
PPoorr eell ccaalleennttaammiieennttoo aammbbiieennttaall yy ddeell áárreeaa eexxaammiinnaaddaa
CCaassii ssiieemmpprree llooccaalliizzaaddaa