Jouni Tammi, maa- ja metsätalousministeriö, Valtakunnalliset kalavarojen hoitosuunnitelmat

1. Valtakunnalliset kalavarojen hoitosuunnitelmat
Kalastuslakipäivät 2019, Helsinki
Jouni Tammi
MMM/ Luonnonvaraosasto

2. Valtakunnalliset kalavarojen hoitosuunnitelmat
kalastuslainsäädännössä 379/2015
34 § Valtakunnalliset kalavarojen hoitosuunnitelmat
Kalavarojen kestävän käytön ja hoidon toteutumisen varmistamiseksi
laaditaan tarvittaessa valtakunnallisia kalavarojen hoitosuunnitelmia.
Hoitosuunnitelman valmistelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriö
yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Hoitosuunnitelman
vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö.
Vahvistetut valtakunnalliset kalavarojen hoitosuunnitelmat on otettava
huomioon alueellisia käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa ja
täytäntöön pantaessa sekä järjestettäessä kalastusta yleisillä
vesialueilla. Käyttö- ja hoitosuunnitelmilla ei saa vaikeuttaa
valtakunnallisten kalavarojen hoitosuunnitelmien toteuttamista.

3. 137 § Aiemmin laaditun suunnitelman hyväksyminen
valtakunnalliseksi kalavarojen hoitosuunnitelmaksi
Maa- ja metsätalousministeriö voi päätöksellään vahvistaa, että ennen
tämän lain voimaantuloa laadittua kalavarojen hoitotoimenpiteitä sisältävää
valtakunnallista suunnitelmaa tai strategiaa on pidettävä 34 §:n 1
momentissa tarkoitettuna suunnitelmana.

4. 8 § Kalastus talousvyöhykkeellä ja yleisillä vesialueilla
4 mom
Oikeudesta kalastaa ja kalastusluvista yleisellä vesialueella päättää
Metsähallitus ottaen huomioon kalavarojen valtakunnalliset
hoitosuunnitelmat.
33 § Alueellinen kalatalouden yhteistyöryhmä
2 mom
…Yhteistyöryhmä arvioi käyttö- ja hoitosuunnitelmia ja niissä
esitettyjä käyttö- ja hoitotoimenpiteitä sekä tekee esityksiä eri
alueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa sekä valtakunnallisissa
kalavarojen hoitosuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden
yhteensovittamiseksi…

5. 36 § Käyttö- ja hoitosuunnitelman laatiminen
1 mom
Kalatalousalue laatii ehdotuksen alueensa kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi.
Käyttö- ja hoitosuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon kalakantojen käytölle ja
hoidolle muun lainsäädännön perusteella asetetut vaatimukset, kalavarojen
valtakunnalliset hoitosuunnitelmat sekä sellaiset muut kalavarojen käyttö- ja
hoitosuunnitelmat, joiden toteuttamiseen suunnitelmalla voi olla vaikutuksia.
37 § Käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksyminen
1 mom
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy käyttö- ja hoitosuunnitelman.
Suunnitelma on hyväksyttävä, jos se:
1) on tässä laissa säädettyjen vaatimusten mukainen;
2) on yhteensopiva valtakunnallisten kalavarojen hoitosuunnitelmien kanssa eikä vaikeuta
niiden toteuttamista;
3) on yhteensopiva muiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien kanssa; ja
4) on käsitelty alueellisessa kalatalouden yhteistyöryhmässä.

6. 40 § Käyttö- ja hoitosuunnitelman toimeenpano ja seuranta
2 mom
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on kuuden kuukauden
kuluessa suunnitelman hyväksymisestä ilmoitettava suunnitelmasta
kunnan kaavoituksesta vastaavalle viranomaiselle. Lisäksi maa- ja
metsätalousministeriölle on ilmoitettava suunnitelmaan sisältyvistä
säätelytoimenpide-ehdotuksista, jotka edellyttävät lainsäädännön
muuttamista tai joilla on vaikutusta valtakunnallisten kalavarojen
hoitosuunnitelmien laadintaan ja kehittämiseen.

7. 7
Kalavarojen
kestävä käyttö
– suunnittelu
ja toteutus

8. Päätösluonnos valtakunnallisten kalavarojen
hoitosuunnitelmien vahvistamiseksi lausunnolla (1)
MMM vahvistaa seuraavat kalavarojen hoitotoimenpiteitä sisältävät
ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat valtakunnallisiksi kalavarojen
hoitosuunnitelmiksi:
1) Saimaannieriän toimenpideohjelma, 2006
2) Saimaan järvilohen hoito-ohjelma, 2011
3) Kansallinen kalatiestrategia, 2012
4) Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle, 2015
5) Meriharjuksen hoitosuunnitelma, 2017
6) Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelma, 2018
7) Kansallinen rapustrategia 2019–2022, 2019
8) Itämeren meritaimenen vesistökohtaiset elvytys- ja hoitosuunnitelmat,
2019

9. Päätösluonnos valtakunnallisten kalavarojen
hoitosuunnitelmien vahvistamiseksi lausunnolla (2)
Päätöksellä vahvistettavat valtakunnalliset kalavarojen
hoitosuunnitelmat on niiltä osin, kun suunnitelmien sisällöt eivät ole
ristiriidassa voimassa olevan velvoittavan kalastuslainsäädännön
kanssa, otettava huomioon alueellisia käyttö- ja hoitosuunnitelmia
laadittaessa ja täytäntöönpantaessa sekä järjestettäessä kalastusta
yleisillä vesialueilla.

10. Päätösluonnos valtakunnallisten kalavarojen
hoitosuunnitelmien vahvistamiseksi lausunnolla (1)
MMM vahvistaa seuraavat kalavarojen hoitotoimenpiteitä sisältävät
ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat valtakunnallisiksi kalavarojen
hoitosuunnitelmiksi:
1) Saimaannieriän toimenpideohjelma, 2006
2) Saimaan järvilohen hoito-ohjelma, 2011
3) Kansallinen kalatiestrategia, 2012
4) Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle, 2015
5) Meriharjuksen hoitosuunnitelma, 2017
6) Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelma, 2018
7) Kansallinen rapustrategia 2019–2022, 2019
8) Itämeren meritaimenen vesistökohtaiset elvytys- ja hoitosuunnitelmat,
2019

11. Päätösluonnos valtakunnallisten kalavarojen
hoitosuunnitelmien vahvistamiseksi lausunnolla (1)
MMM vahvistaa seuraavat kalavarojen hoitotoimenpiteitä sisältävät
ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat valtakunnallisiksi kalavarojen
hoitosuunnitelmiksi:
1) Saimaannieriän toimenpideohjelma, 2006
2) Saimaan järvilohen hoito-ohjelma, 2011
3) Kansallinen kalatiestrategia, 2012
4) Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle, 2015
5) Meriharjuksen hoitosuunnitelma, 2017
6) Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelma, 2018
7) Kansallinen rapustrategia 2019–2022, 2019
8) Itämeren meritaimenen vesistökohtaiset elvytys- ja hoitosuunnitelmat,
2019

12. Asian valmistelussa ja jatkotoimenpiteissä
huomioitavia seikkoja (1)
• Kaikki suunnitelmat eivät sisällöltään täysin ajantasaisia.
Suunnitelmien voimamassaoloaika vaihtelee.
• Joidenkin hoitosuunnitelmien uudistustarpeet ilmeisiä ja päivityksiä
pyritään käynnistämään resurssien puitteissa.
• Järvilohistrategiaa (2003) ei vahvisteta tässä yhteydessä, vuoden
2011 Saimaan järvilohen hoito-ohjelma korvaa strategian.
• Järvilohen hoitosuunnitelman päivitys on tarkoitus tehdä vuoden 2020
aikana.

13. Asian valmistelussa ja jatkotoimenpiteissä
huomioitavia seikkoja (2)
• Tenojoen vesistön lohikantojen hoitosuunnitelmaa on pidettävä
kalastuslain 34 §:ssä tarkoitettuna valtakunnallisena
hoitosuunnitelmana, joka on otettava huomioon alueellisia käyttö- ja
hoitosuunnitelmia laadittaessa. Vahvistetaan vuoden 2020 aikana.
• Vahvistettujen hoitosuunnitelmien listaa täydennetään/muutetaan
tarpeen mukaan.

14. Vaelluskalakantojen elvyttäminen
uudessa hallitusohjelmassa

16. Hallitusohjelman strategiset kokonaisuudet
(3.1-3.7):
3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden
turvaava Suomi
Tavoite 5: Pysäytetään luonnon
monimuotoisuuden heikkeneminen
Suomessa

17. Keinot tavoitteen 5 saavuttamiseksi, vaelluskalat
ja vesien tilatavoitteet
• I Päivitetään vesilaki ulottamaan kalatalousvelvoitteet niin
sanottuihin nollavelvoitelaitoksiin
• II Käynnistetään kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen
elvyttämiseksi

18. Keinojen rahoitus - kertaluonteiset tulevaisuus-
investoinnit
• Hallitusohjelman toteuttamiseen varattuja varoja käytetään
kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin
• Vaelluskalateemaan esitetään 6 milj.euroa vuoden 2020 budjettiin.
Strategista julkista ”vipurahoitusta”.
• Vaelluskalojen elvyttämistä edistetään lisäksi muilla käytössä olevilla
rahoitusinstrumenteilla (erilaiset T&K –rahoitustuet , MMM:n
vesistötoimenpiteet, YM:n vesiensuojelun tehostamisohjelma, EMKR-
innovaatio-ohjelmat) sekä LUKEn ja SYKEn tutkimusohjelmayhteistyöllä

19. II Käynnistetään kansallinen ohjelma vaelluskala-
kantojen elvyttämiseksi
• Ohjelma noudattelee pääpiirteittäin Sipilän hallituksen tavoitteita ja
toimeenpanoa vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseksi.
• Määrärahaa suunnataan kalan kulkua mahdollistaviin ratkaisuihin sekä
luonnonlisääntymistä ja poikastuotantoa parantaviin toimenpiteisiin
• Kartoitetaan ja priorisoidaan keskeisissä vaelluskalavesistöissä esiintyviä
patorakenteita ja selvitetään niiden mahdollista poistamista ja/tai
ohitusratkaisuja
• Määrärahalla voidaan tukea myös yhteistyötapojen ja –verkostojen
kehittämistä
• Ohjelmaan linkittyviä toimia tehostetaan hallitusohjelmaan sisältyvällä
vesilain päivittämishankkeella

20. Ohjelmakohta 1: jatketaan luontaisen kierron palauttamista
rakennettuihin vesistöihin kansallisen kalatiestrategian
pohjalta
• Hankkeilla toteutetaan kalan kulkua mahdollistavia ratkaisuja sekä
luonnonlisääntymistä ja poikastuotantoa parantavia toimenpiteitä
voimakkaasti muutetuissa joissa – kohteena erityisesti
kalatiestrategian kärkikohteet
• Määrärahaa suunnataan nopeasti liikkeelle lähteviin konkreettisiin
hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus – valtaosa
rahoituspohjasta omarahoitusta

21. Kuva 1.
Kalatiestrategian
kärkikohdevesistöt.

22. Kuva 2.
Toimenpiteitä
Sipilän hallituksen
kaudella.
Oulujoki

23. Ohjelmakohta 2: puretaan vaellusesteitä ja
kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita
• Kartoitetaan keskeisissä vaelluskalavesistöissä esiintyviä
nousuesterakenteita, selvitetään niiden poistomahdollisuuksia
sekä toteutetaan tarvittavat kunnostustoimenpiteet ja/tai
ohitusratkaisut
• Kohteena erityisesti käyttötarkoituksensa menettäneet
vesistörakenteet, pohjapadot yms.
• Lisäksi selvitetään tarkkaan valittujen kalakannoille erityisen
haitalliseksi todettujen patojen/voimalaitosten osto- ja
purkumahdollisuuksia

24. Kuva 3. Etelä-Savon ELY-keskus, patokartoitushanke 2018-2019.

25. Ohjelmakohta 3: toteutetaan vaelluskalahankkeita
laajalla yhteistyöllä. Kalatalousvelvoitteita
päivitetään viranomaistyönä.
• Määrärahaa kohdennetaan hankkeisiin, joissa vahva
alueellinen sitoutuneisuus
• Alueiden omarahoituksesta vastaavat esim. vesivoimayhtiöt,
kunnat, maakuntaliitot, kalastusorganisaatiot, säätiöt, yritykset,
EU-rahastot
• Kalatalousvelvoitteiden päivitys: mm. kalatalousmaksujen
käytön ajanmukaistaminen, mahdolliset
luvanmuuttamishankkeet

26. KALATIESTRATEGIAN TOTEUTUMINEN
Kalatiestrategian kärkikohteiden osalta tarkasteltuna 10/2019
Kalatie rakenteilla tai rakentaminen alkamassa:
- Iijoen Raasakka, Nilsiän reitin Juankoski ja Karjalankoski
- Hiitolanjoen Lahnasenkoski+Kangaskoski+Ritakoski
(vesivoimatuotannon lakkauttaminen ja ohitusratkaisut),
- Pielisjoen Kuurnassa valmistunut laaja tulva-uoman lisääntymis- ja
poikastuotantoalueratkaisu
Kalatie rakennettu:
- Mustionjoen Åminnefors ja Billnäs, Saarijärven reitin Hietama, Siuntionjoen
Munksinkoski, Mäntyharjun reitin Kissakoski, Lestijoen Korpelankoski,
Eteläjoki-Noormarkunjoen Makkarakoski, Lapväärtin-Isojoen Sandgrundfors,
Peruskoski ja Villamon pato, Kymijoen Korkeakoski, Kemijoki Isohaara 1 ja 2
Ei toimenpiteitä toistaiseksi
Sysmän reitin Nuoramoisen pato
Suunnittelu tekeillä:
- Mäntyharjun reitin Voikoski, Kymijoen Ahvenkoski ja Klåsarö
Kalatiesuunnitelmat tehty (+ osassa lupahakemus):
- Kiskonjoen Koskenkoski ja Hålldamin säännöstelypato, Eteläjoki-
Noormarkunjoen Sahakoski ja Hanhijoen pato, Iijoen voimalat 4 kpl,
Saarijärven reitin Leuhunkoski, Joroisvirran reitin Liunankoski, Virojoen
Kantturakoski, Mustionjoen Peltokoski ja Mustio, Ala-Kemijoki,
Yleissuunnittelua:
- Juojärven reitin Palokki, Sysmän reitin Tainionvirta, Lieksanjoen
Pankakoski ja Lieksankoski, Pielisjoen Kaltimo, Hyrynsalmen reitti

27. Kiitos mielenkiinnosta!