MMM järjestää maakuntauudistuksesta informaatio- ja keskustelutilaisuuksien sarjan viidellä paikkakunnalla tammi-helmikuussa 2017.

1. Maa- ja metsätalousministeriön
maakuntakierros
Helsinki 8.2.2017
Maakuntiin siirtyvät ruoka- ja
luonnonvarasektorin tehtävät
Leena Gunnar, ylijohtaja

2. Maakuntien palvelut suunnitellaan asiakas- ja
palvelulähtöisesti
 projektiryhmä hyväksynyt 20.12.2016 uusien maakuntien
palvelukokonaisuudet
 SOTEn ohella 11 eri palvelukokonaisuutta:
– Alueiden kehittämispalvelut
– Alueiden käytön palvelut
– Joukkoliikennepalvelut
– Kasvupalvelut
– Kotoutumispalvelut
– Maa- ja elintarviketuotannon palvelut
– Maaseudun kehittämispalvelut
– Pelastus- ja turvallisuuspalvelut
– Vesien ja merenhoidon palvelut
– Vesi- ja kalatalouden palvelut
– Ympäristöterveyden palvelut
ELY-keskuksista uusiin maakuntiin siirtyviin tehtäviin kytkeytyvät myös
monipuoliset varautumistehtävät

3. Maakunnalle siirtyvät tehtävät maatalous- ja
maaseutuhallinnossa
 MMM:n hallinnonalan tehtäviä siirtyy maakuntaan ELY-
keskuksesta, kunnista ja AVI:sta
- Viljelijätukiprosessin tehtävät ELY-keskuksesta (myöntö,
maksatus ja valvontatehtävät) sekä kunnista (YT-alueiden
myöntö ja maksatus)
- Maatilarahoituksen tehtävät ELY-keskuksesta (myöntö ja
maksatus)
- Maaseutuohjelman hanke- ja yritystuet ELY-keskuksesta
(myöntö ja maksatus)
- Elintarviketurvallisuutta koskevat valvonta- ja
tarkastustehtävät ELY-keskuksista
- Ohjelman muut toimenpiteet sekä jatkotoimenpiteet ELY-
keskuksesta
- Ympäristöterveydenhoidon tehtäviä (mm. eläinlääkintä)
kunnista ja AVIsta
- Lomitus kunnista (STM/MELA)

4. Mahdollisuuksien maaseutu
 Maaseudulla ja sen elinkeinoilla on merkittävä rooli ja
vaikutukset maakuntien elinkeinoelämään, kehitykseen ja
hyvinvointiin
 tulee ottaa huomioon maakuntauudistuksen valmistelussa
 Esim. Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman
painopisteet:
• Toimiva elintarvikeketju
• Metsätalous ja bioenergia
• Matkailu
• Paikallistalous ja yhteisöt sekä vapaa-ajan asuminen
• Luonnonvarat vahvuutena
• Maaseudun infrastruktuuri
• Yrittäjyyden vahvistaminen

5. Maakunnille siirtyvät tehtävät ja resurssit
 Mahdollisuudet
- toiminnan tehostamiseen ja
- nykyistä asiakaslähtöisempään työskentelytapaan
 Edellyttää kuitenkin tehtävien organisointia
siten, että vähäiset resurssit (htv ja osaaminen)
hyödynnetään tehokkaasti ja joustavasti
todellisten synergiaetujen saavuttamiseksi 
maakuntien välinen yhteistyö on asetettava
etusijalle palveluiden varmistamiseksi
 Tarkasteltava ennakkoluulottomasti
lainsäädäntöä ja järjestelmiä, tulee karsia pois
kaikki tarpeeton, yksinkertaistaa tukijärjestelmää
ja vähentää turhaa byrokratiaa – onko tähän
riittävästi aikaa?

6. Erityistä huomioitavaa uudistuksessa
 Luomu- ja muuhun erikoistuotantoon siirtymistä tulee
kannustaa, haluavatko maakunnat aidosti profiloitua
tähän
 Biotalouden mahdollisuudet ja merkitys korostuvat –
tarvitaan kuitenkin yhteistyötä, ei kilpailua
 Rahoitus- ja elinkeinopalveluiden yhteensovitus
 Samoin toiminnan yhteensovittaminen kuntien
elinkeino- ja kehittämistoimijoiden kanssa
 LEADER -ryhmien suhde maakuntiin
 eri rahoitusinstrumenttien entistä parempi ja konkreettisempi
yhteensovittaminen eri ohjelmien erityispiirteet huomioiden
 yhteensovitustarve erityisesti uuden ohjelmakauden
alueellisessa valmistelussa
 rahoituspalveluja tukevat tieto- ym. järjestelmät tulee saada
keskustelemaan keskenään

7. Onnistumisen edellytyksiä
 Avarakatseisuus, luottamus ohjaavien tahojen,
asiakkaiden, toimijoiden ja maakuntien kesken
 Katse pidemmälle kuin vuoteen 2019
• Toimintaympäristö muuttuu nopeasti,
samoin palveluiden tarve (mm. sähköiset
palvelut, tilojen väheneminen)
• Yhteistyön tarve maakuntapalveluissa
kasvaa entisestään

8. Kahden maakunnan ELYn erityiskysymykset
 Miten resurssit ja asiantuntemus saadaan riittämään
 Uuden ohjelmakauden alueellinen valmistelu alkaa jo
vuonna 2018. Kenen johdolla se tehdään? Laaditaanko
kahta maakuntaa koskeva yhteinen kehittämissuunnitelma
vai kaksi erillistä kilpailevaa suunnitelmaa?
 Miten eri myöntökehykset jaetaan kahdelle maakunnalle
(jakoperusteet) kesken nykyisen ohjelmakauden, sekä
uudelle kaudelle?
 Kaakkois-Suomi ja EVIRA – miten EVIRAn toimipisteiden
(Kouvola ja LPR) ja uusien maakuntien yhteistyö
rakennetaan? Mikä on EVIRAn ohjaamien tehtävien
työjako (EVIRA/Etelä-Karjala/Kymenlaakso)
tulevaisuudessa? Aiheuttaisiko mahdollinen MAVI/EVIRA
–yhteenliittymä muutoksia?

9. Mikäli viljelijätukiprosessia, maatilarahoitusta ja
maaseutuohjelman hanke- ja yritystukia
toteutetaan maakuntien yhteisellä sopimuksella
kahden maakunnan alueella:
Aikaansaadaan merkittäviä synergiaetuja sekä
varmistetaan palveluiden säilyminen ja kehittäminen
pitkälle tulevaisuuteen
Mahdollistaa asiatuntijoiden erikoistumisen sekä
turvaa osaamisen
Mahdollistaa myös joustavan resurssin käytön
Varmistaa maksajavirastovaatimusten täyttymisen
(esim. sijaisketjut ja riittävä eriyttäminen)
Kustannustehokkain malli

10. Maakuntiin aluehallintovirastosta
siirtyvät tehtävät – Etelä-Suomi
 Ympäristöterveydenhuolto
– Eläinten terveys ja hyvinvointi (AVI-
läänineläinlääkärit)
– Elintarvikevalvonta
– Terveydensuojelu- ja tupakkalain tehtävät
– Varautuminen
 Alkoholivalvonta (STM) voisi olla ympäristöterveyden-
huollon yhteydessä
 AVIsta siirtyvien tehtävien osalta maakuntien välinen
yhteistyö toivottavaa
8.2.2017
Valvontayksiköt
• 18 yksikköä
Aluehallintovirasto:
• Läänineläinlääkärit 5-7 htv
• Alkoholivalvonta noin 20 htv

11. MMM – maaseutuasioiden yhteyteen STM – omana itsenäisenä
kokonaisuutena
7.2.2017
Ympäristöterveydenhuolto maakunnissa –
ehdotetut vaihtoehdot

12. Vesi- ja kalataloustehtävät maakunnissa
 vesistöt eivät noudata
maakuntarajoja
 asiantuntemusta ja tehtäviä
on keskitetty
 tehokkaan resurssien käytön
ja osaamisen ylläpitämiseksi
on edelleen tarvetta hoitaa
tehtäviä yhdessä ja
erikoistuen
 vesitalousasioissa ei
käytännössä ole sellaista
vaihtoehtoa, että kaikkia
tehtäviä hoidettaisiin kaikissa
maakunnissa

13. 13
7.2.201
7
KalataloustehtävätKalakantojen ja kalastuksen etujen valvominenvesistöjä
muuttavissa tai pilaavissa hankkeissa
 Lausuntoja, valituksia ja vastineita lupaviranomaisilleja eri oikeusasteille
 Lupaprosesseissa määrättyjen kalatalousvelvoitteiden toimeenpano ja
valvonta
Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidonedistäminen
 Uhanalaisten ja taloudellisesti arvokkaiden kalakantojen suojelu ja hoito
 Vesien hoidon suunnittelu ja toteuttaminen
 Vesistöjen kalataloudellisten kunnostusten ohjaus ja rahoitus
 Kalastuksen säätely
EU:n kalastuspolitiikantoimeenpano, tukitoimet ja valvonta
 Investointi- ja kehittämistuet alan yrittäjille ja sidosryhmille
 Kalastuksen ja kalakaupan toimisto- ja kenttävalvonta
 Itämeren yhteisvalvontaoperaatiot
 Kaupallisille kalastajille ja vesiviljely-yrityksille maksettavat
hyljesietopalkkiot
 Laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen valvonta
Suomessa
Kalastuslaintoimeenpano
 Kalatalouden yhteistyöryhmien vetäminen
 Kalatalousalueiden rajojen ja käyttö- ja hoitosuunnitelmien vahvistaminen
 Kalatalousalueiden toiminnan rahoitus, ohjaaminen ja valvonta
 Kalastuksen säätely
 Kalastuksen valvonta
 Avustukset kalatalouden edistämiseen
 Korvauksetvesien omistajille yleiskalastusoikeuksista

14. 14
Kalatalouspalvelut
-uudistus vuonna 2015

15. Kalatalouspalvelut –yksikön EU- kalastuksen
valvonta kattaa Itämeren

16. Maakuntiin siirtyvät vesivaratehtävät
 tulvariskien hallinta
 toiminta vesistörakenteiden ja niihin liittyvien lupien ja
sopimusten haltijana
 vesistöjen säännöstely
 rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus,
vesienhoidon suunnittelu
 hydrologinen havaintotoiminta
 vesihuollon ja vedenhankinnan edistäminen
 peruskuivatus- ja ojitusasiat
 toimeenpanotehtävät rajavesistöasioissa
KASELY

17. Tulvariskien hallintatyö
KASELY
 merkittävät tulvariskialueet
– rannikon kohteet, Kymijoki, Riihimäen
keskusta
 muut kohteet
– esimerkiksi koko Vuoksen vesistöalue
tai Vantaanjoki
 tarve sovittaa yhteen riskien
hallintaa koko vesistöalueilla
- esim. Päijänne/Kymijoki tai
Kallavesi/Pielinen/Saimaa/Vuoksi
 operatiivinen tulvantorjunta ja
yhteistyö pelastuslaitosten
kanssa
- esimerkiksi Kymijoen hyydöntorjunta

18. Helsingin ja Espoon rannikoiden tulvakartta
 Perustuu tarkkaan korkeusmalliin
 Veden alle jäävät alueet useilla meritulvan toistuvuuksilla
 Riskikohteet
- Tulvavaarassa
olevat asukkaat
- Rakennukset
- Tiet
- Yhteiskunnan
kannalta tärkeät
toiminnot
- Ympäristöriskit

19. Säännöstely- ja luvanhaltijatehtävät
 koko vesistöalueen säännöstelyiden hallinta
– valtion omat säännöstelyt
– yksityiset säännöstelyt ja voimalaitokset
 Tehtävä edellyttää erityisosaamista, jota keskitetty
KASELYyn Vuoksen ja Kymijoen osalta
KASELY 7.2.2017

20. Rakennettujen ja
säännösteltyjen vesien hoito
 toimenpiteet pienistä purokunnos-
tuksista suuriin kalateihin ja koko
vesistöalueen kattaviin säännös-
telyiden kehittämistöihin
 toteutetaan vesi- ja kalatalouden
asiantuntijoiden ja laajan
yhteistyöverkoston yhteistyönä,
- esim. FRESHABIT LIFE IP,
Mustionjoen kalatiet, tulvasuojelu ja
Lohjanjärven säännöstelyn
tarkistaminen
 pääasiallinen rahoitus tullut valtiolta ja
erilaisista velvoitteista -> tavoite lisää
yksityistä rahoitusta

21. Rajavesistötehtävät
 keskeisimmiksi nousseet rajan eteläosan
vesistöt, joilla merkittäviä toiminnasta
aiheutuvia vaikutuksia:
– Vuoksi, Hiitolanjoki, Rakkolanjoki, Saimaan kanava
ja Urpalanjoki
 tärkeimpiä tehtäviä
– Saimaan ja Vuoksen juoksutustehtävät
– tulvariskien hallinta
– kalojen vapaan kulun varmistaminen ja kalakannoille
aiheutuvien haittojen ehkäiseminen
– vesien tilaan ja suojeluun liittyvä asiat
 tehtäviä hoidetaan yhdessä valtioiden ja
maakuntien rajojen yli
 valtakunnallinen KASELYyn keskitetty
tehtävä

22. Vesihuollon kehittämistarpeet - esimerkkinä Häme
Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus ja yhteistyö
 Hämeessä 57 vesihuoltolaitosta (VEETI)
 Erityistilanteisiin varautuminen edistämällä verkostojen yhdistämistä ja vedenoton varajärjestelyjä
 Toimintavarmuuden parantaminen koskee Hämeessä monia laitoksia sekä vesiyhtymiä
Yhdyskuntien vedensaannin turvaaminen
 Vedenhankinta perustuu pohja- ja tekopohjaveden hyödyntämiseen
 Hämeessä paljon pohjavesialueita ja pohjavettä, MUTTA uusia yhdyskuntien vedenhankintaan
soveltuvia merkittäviä vedenottopaikkoja on enää vaikea löytää !
 Yhdyskuntien vedensaannin turvaamiseksi maankäytön suunnittelun, vedenhankinnan ja
pohjavedensuojelun yhteensovittaminen tärkeää
Jätevesivaikutusten minimointi
 Tarkoituksenmukaiset suuremmat puhdistusyksiköt
 Vesistökohtaiset typenpoistovaatimukset ja mahdolliset hygienisointivelvoitteet, lietteen
jatkokäsittely ja loppusijoitus/ hyötykäyttö
Haja-asutuksen vesihuolto
 Pienten vesihuoltolaitosten haasteet, yhteistyön kehittäminen ja organisatoriset kysymykset

23.  23
HYVÄ JA TURVATTU
VESIHUOLTO

24. Maakuntapalveluista
 maaseutuhallinnosta tulee merkittävä uusissa
maakunnissa, väkeä siirtyy keskimäärin 100
htv/maakunta  maakunnista tulee vahvoja
hallinnonalan toimijoita verkostoituen alueen
muiden toimijoiden kanssa
 valtion valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto
- toiminnan säilyttäminen alueella. Uusi
organisaatioraja  toimitilaratkaisut/ yhteys?
 digitalisaatio ja sähköisten palvelujen
kehittäminen, entä olevat asiakaspalvelukeskukset
jatkossa
 asiakkaille palveluihin yhden luukun periaate,
huomiota sujuviin palveluketjuihin

25. Uusista maakunnista
 tulee saada aidosti asiakaslähtöisiä, kansalaisia ja yrityksiä
yhdeltä luukulta, läheltä palvelevia organisaatioita
 tulee luoda kokonaan uusi toimija – ei ole kunta- eikä
valtiotaho, eikä minkään nykyisen organisaation suora jatke
 kahden tai kolmen maakunnan keskitetty tehtävien hoito nyt
viidessä ELYssä (mm. Häme ja Kaakkois-Suomi), miten
saadaan resurssit ja osaaminen riittämään
 ministeriöt ja keskusvirastot - hyvä verkosto ja vaikutuskanava
molempiin suuntiin, strateginen yhteistyö
 yhteinen tahtotila - yhteinen TULEVAISUUDEN KUVA tärkeää
 miten uusi hallinto voi parhaiten tukea maakuntien
nousua?