Osa suomalaisista toimii jo tänä päivänä tehokkaasti kiertotalouden logiikkaa hyödyntäen, mutta valtaosalle meistä kiertotalous ei ole vielä konkretisoitunut arjen teoiksi ja toimintamalleiksi. Lassila & Tikanojan teettämän tutkimuksen mukaan monet meistä haluaisivat osallistua kiertotalouteen nykyistä enemmän, jos homma tehdään meille helpoksi ja luodaan palveluita, jotka vastaavat todelliseen tarpeeseen.
L&T on palveluidensa kautta jo tänä päivänä kiertotalouden keskiössä (palveluliiketoiminta- ja kierrätysosaaminen, kattava kierrätyslaitos- ja logistiikkaverkosto), mutta näemme, että kiertotalous tarjoaa meille myös uusia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaamme ja innovoida uusia kierto- ja jakamistalouden palveluita.
Kiertotalous on resurssitehokkuuteen tähtäävä ajattelumalli, jossa pyritään säilyttämään tuotteiden ja materiaalien arvo mahdollisimman hyvin. Sen kehittyminen on osa jatkumoa, joka lähtee liikkeelle kaatopaikoista…
Miksi kiertotalous? Sitä kohden meitä ajavat paitsi kasaantuvat kestävyyshaasteet myös liiketoimintamahdollisuudet.
Global footprint network Maailman uusiutuvat resurssit käytettiin vuonna 2015 13.8.
Kiertotalouden periaatteet eivät ole mikään täysin uusia asia vaan niitä toteutetaan joillakin alueilla jo hyvin pitkälle vietyinä. Yksi esimerkki on puiset kuormalavat, jossa L&T:kin mukana.
Paraikaa kehitys kiihtyy ja perinteisesti alueista voidaan ottaa yhtenä esimerkkinä älypuhelimet kova kasvuvauhti
Gartner, maailman markkinat jenkkien ja Saksan tutkimuksen perusteella.
Ja koko ajan tulee myös uusia aloitteita…
Kehitys on siis kovassa vauhdissa. Mutta yksi näkökulma on monesti unohtunut. Paljon on kyse kuluttajan valinnoista – kuluttaja voi nimittäin halutessaan olla kiertotalouden heikko lenkki, se johon kierto tyssää.
Tuntuu siltä että aivan liian monelle kiertotalous on jäänyt etäiseksi ja ehkä odotetaan että joku muu ratkaisee sen. Paljon on kuitenkin myös jokaisen kuluttajan harteilla.
Kiertotaloutta on kuvattu monella eri tapaa… Tämän perusteella kuluttajan on kuitenkin vielä vaikea ottaa koppia siitä, kuinka hän voi konkreettisesti arjessaan vaikuttaa.
Jätteiden etusijajärjestyksellä on myös pyritty kuvaamaan jätteiden järkevää hyötykäyttöä. Pyritään ehkäisemään synty ja minimoimaan hävitys.
Tämökin kuvaa enemmän taloudellista mallia kuin kuluttajan arkipäivää.
Jätteiden etusijajärjestykse
Kiertotalous siirtää painopistettä jätehierarkiassa ylöspäin ja muuttaa merkittävästi perinteisiä arvoketjuja
Arvoketjut hierarkian ylätasoilla oleellisesti erilaiset verrattuna alatason arvoketjuista
Kolmannessa mallissa on mukana jo kuva ihmisestä.
Jotta ihminen voi todella pohtia oman arjen ja elämän valintoja, piirsimme tällaisen kuvan arjen valinnoista, jossa ihminen ja hänen arkiset valintansa ovat keskiössä.
Huom kun kuluttaja toimii näiden periaatteiden mukaan, hän synnyttää kysyntää B2B-ketjuihin kiertotalouden mukaisesti kierrätetyille materiaaleille ja tuotteille syntyy kysyntäputki. Toisin päin, jos kuluttajat eivät halua esim. kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita, niin ei yritysten tuotantoketjuihin synny kysyntää kiertotalouden mukaiselle toiminnalle.
Kuluttaja on myös päätöksentekijä yrityksessä.
Jokainen pystyy siis omilla valinnoillaan rakentamaan kiertotaloutta arjessaan, mutta valinnan varaa markkinoilla on tällä hetkellä todella vähän. Yksi hyvä esimerkki on tekstiilit – ei mitään uutta, mutta kun tehtiin uudella ja helpolla tavalla niin ihmiset lähtivät mukaan. Eli kun lisätään valinnan varaa ja helppoutta arjessa, niin kyllä alkaa tapahtua.
Me halusimme tehdä selvityksen, jotta ymmärtäisimme paremmin suomalaisten tarpeita ja asenteita kiertotalouteen ja siihen liittyviin palveluihin. Ja siten osaisimme kehittää ihmisten erilaisiin arkiin sopivia palveluita.