Jyväskylän yliopiston etnologian oppiaineen menetelmä II -kurssin luento nro 3. Luennon diat eivät ole luennon koko sisältö vaan tukevat opetusta.

1. ETNA202
Menetelmäopinnot II
Luento 3.
10.2. 2014
Kirsi-Maria Hytönen

2. Kurssin sisältö
• Tapaamiset ma ja to klo 14-16 H306 helmikuun
ajan
• Harjoitustehtävä
• Kotitehtäviä
• Vierailu
• Arkistomatka 13.-14.3.2014
Suoritus: läsnäolo, keskustelut, harjoitukset &
tehtävät, arkistomatka + raportti
Kurssin infosivu:
http://etna202jy2014.wordpress.com

3. Luennot
• 3.2. Aloituspaketti / arkistojärjestelmä / Tutkimusetiikka
• 6.2. Harjoitustehtävän ohjeet / Muistitietotutkimus 
Kotitehtävä
• 10.2. Kotitehtävän purku / Muistitietotutkimus loppuun
• 13.2. Vierailu: Keski-Suomen museon arkisto (Vapaudenk. 28)
• 17.2. Visuaalinen kulttuuri ja ”valmiit aineistot”. Kotitehtävä.
• 20.2. Kotitehtävän purku  Verkkoetnografia ja sähköiset
aineistot
• 24.2. Lukutapoja ja näkökulmia arkistoaineistoihin
• 27.2. Lukutapoja edelleen. Kurssin koonti ja valmistautumista
arkistomatkaan

4. Arkistomatka 13.-14.3.2014
• Ilmoittautuminen Korpissa HETI – sitova
majoitusten ja Kansatieteen päivien järjestäjien
tarpeiden vuoksi
• Kohteena 3 arkistoa Helsingissä sekä
Kansatieteen päivät
– Museoviraston kansatieteellinen arkisto
– Työväen Arkisto
– Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
kansanrunousarkisto
• Hela maksaa matkat, majoituksen ja
osallistumisen Kansatieteen päiville

5. Harjoitustehtävä
• Tavoite on tutustua erilaisiin tapoihin käyttää
tekstuaalista, visuaalista tai verkkoaineistoja,
hahmottaa lukutapoja ja tutkimuseettisiä kysymyksiä.
• Tehtävänä on lukea tekstejä ja kirjoittaa niiden pohjalta
4 sivun mittainen (riviväli 1,5, fontti 12) essee. Ks.
esseen ohjeen Helan nettisivuilta.
• Palautus 21.3.2014 mennessä kurssin opettajalle
sähköpostilla.
• Ks. ohjeet kurssin tukisivulta
http://etna202jy2014.wordpress.com/2014/02/06/kurs
sin-harjoitustehtava/

6. Lue Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilta tutkimusetiikasta.
Lue teksti, selaa linkkejä ja pohdi lukemaasi kurssilla käsiteltyjen
aiheiden yhteydessä.
http://www.fsd.uta.fi/fi/laki_ja_etiikka/etiikka_lait.html (Luettu
5.2.2014.)
Valitse alla luetelluista artikkeleista kaksi erilaista. Lue ne ja pohdi
lukiessasi muun muassa:
• Mikä on artikkelissa esitetty tutkimuskysymys?
• Millaisella aineistolla kysymykseen pyritään vastaamaan?
Millainen muu aineisto voisi tulla kyseeseen ja miten
tutkimusasetelma muuttuisi silloin?
• Millaisia eettisiä näkökulmia tuodaan esiin?
• Millaisia näkökulmia ja lukutapoja aineistoon suunnataan?
• Millainen vastaus/vastauksia tutkimuskysymykseen saadaan?
• Millaisia kysymyksiä artikkeli herättää sinussa?
• Mitä pidit artikkelista?

7. Teoksessa Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat. Toimittanut Tuulikki Kurki. Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura 2004.
 Fingerroos, Outi: Sisällissodan arkistoidut muistot ja tulkinnan mahdollisuus.
 Koski, Kaarina: Monitulkintaisen aineiston ongelmia. Huomioita uskomustarinoiden
luokittelusta.
 Latvala, Pauliina: Kerrotun ja kertomatta jätetyn jäljillä. Suvun suuri kertomus -keruu ja
tutkimusprosessin vaiheet.
 Olsson, Pia: Vain lehtohuorat viheltävät. Siveys tyttöjen kasvatuksessa. Teoksessa Sukupuolen
kohtaaminen etnologiassa. Toimittaneet Pia Olsson ja Terhi Willman. Ethnos ry 2007.
 Hänninen, Vilma ja Timonen, Senni: ”Huoli” ja ”masennus”. Kärsimyksiä ennen ja nyt. Teoksessa
Arki satuttaa. Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä. Toimittaneet Marja-Liisa Honkasalo, Terhi
Utriainen ja Anna Leppo. Vastapaino 2004.
 Helsti, Hilkka: ”Rakkaat omaiset” Heikkilän sisarusten kirjeet ja perhestrategiat 1901–1919.
Teoksessa Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860–1960. Toimittaneet Hilkka Helsti,
Laura Stark ja Saara Tuomaala.
Teoksessa Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Toimittaneet Sami
Lakomäki, Pauliina Latvala ja Kirsi Laurén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011.
 Sorainen, Antu: Laki, sukupuoli ja seksuaalisuus. Oikeudelliset tekstit queer-tutkimuksen
lähdemateriaalina.
 Saarikoski, Helena: Menneisyyden ruumiinkokemusten tutkiminen kirjoitetuissa aineistoissa.
Teoksessa Polkuja etnologian menetelmiin. Toimittaneet Pirjo Korkiakangas, Pia Olsson ja Helena
Ruotsala. Ethnos ry 2005.
 Sinisalo, Hannu: Kuva tutkimuksen välineenä ja kohteena.
 Räsänen, Riitta: Piika ei oo ihminen eikä ihra voita – sukupuoli ja omakohtainen näkökulmina
kyselyaineiston tulkinnassa.
 Haverinen, Anna: Trobriand-saarilta internetiin – antropologisen kenttätyön haasteita
virtuaalisessa ympäristössä. J@rgonia vol 7 (2009). Online: <
http://research.jyu.fi/jargonia/artikkelit/jargonia16_haverinen.pdf> (luettu 5.2.2014).

8. Vierailu 13.2. klo 14-16
• Keski-Suomen museon arkisto
Vapaudenkatu 28
Tule ajoissa paikalle! Kokoontuminen klo 14:05
arkiston oven ulkopuolella.
Jos et löydä perille tms. soita
Kirsi-Maria/050 3404070

9. ”Suulliset lähteet eivät kerro meille vain, mitä
ihmiset tekivät, vaan sen, mitä he halusivat
tehdä, mitä he uskoivat tekevänsä ja mitä he
jälkikäteen katsovat tehneensä.”
- Alessandro Portelli -

10. Keruut
• Keruukysely vai kilpakeruu?
• Arkisto + usein yhteistyökumppani
• Teemat rajattuja, mutta käytännössä melkein
mitä vaan.

11. Keruukyselyn käyttö tutkimuksessa
• Huomioitavia asioita esimerkiksi:
•Kuka tekee kysymykset?
•Kuka vastaa?
•Kenelle vastaus on osoitettu?
•Miksi vastataan?
•Milloin aineisto on koottu?
•Ks. Ulla-Maija Peltonen: Punakapinan muistot (1996) tai
Outi Fingerroos: Haudatut muistot (2004)
• Kysymysten määrä: vähän vai paljon 
vaikutus vastaajiin.
• Dialogisuus (vrt. haastattelu!)

12. Keruita järjestäviä arkistoja
Keruukyselyt myös muista kuin muistelemiseen
liittyvistä aiheista!
• Keski-Suomen Muistiarkisto
• Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
kansanrunousarkisto
• Työväen Arkisto, Työväen muistitietotoimikunta
• Museoviraston kansatieteellinen arkisto
• Monet muut arkistot ja huom! myös museot (ks.
esim. Työväenmuseo Werstas).

13. Keruuaineistoihin perustuvia
tutkimuksia (esimerkkejä)
• Kaija Heikkinen 2012. Yksin vai yhdessä. Rintamanaisen monta
sotaa. SKTS.
• Hilkka Helsti 2000. Kotisynnytysten aikaan. Etnologinen tutkimus
äitiyden ja äitiysvalistuksen konflikteista. SKS.
• Taija Kaarlenkaski. Kertomuksia lehmästä. Tutkimus ihmisen ja
kotieläimen kulttuurisen suhteen rakentumisesta. SKTS.
• Pauliina Latvala 2005. Katse menneisyyteen. Folkloristinen tutkimus
suvun muistitiedosta. SKS.
• Ulla-Maija Peltonen 1996. Punakapinan muistot. Tutkimus työväen
muistelukerronnan muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen. SKS.
• Jyrki Pöysä 1997. Jätkän synty. Tutkimus sosiaalisen kategorian
muotoutumisesta suomalaisessa kulttuurissa ja itäsuomalaisessa
metsätyöperinteessä. SKS.
• Teemu Taira 2006. Työkulttuurin arvomuutos työttömien
kerronnassa. SKS.

14. Kokemus
• Onko kokemusta mahdollista tutkia? Vai onko
kyse kokemuksen ilmaisuista?
• Kokemukseen liittyy muisti, muistaminen ja
kertomisen konteksti.
• Koska kokemuksen tutkimiseen liittyy aina
tulkinta, voidaan kysyä kenen kokemusta itse
asiassa tutkitaan: tutkijan, kertojan vai jonkun
toisen?

15. Kokemuksen käsitteestä
(lähteenä Ville Kivimäki 2006)
• Ero arkikäyttöön. Kaksi eri merkitystä:
Erfahrung (kokemus) ja Erlebnis (elämys).
• Kokemus on kielellistetty omakohtainen
käsitys elämyksestä tai tapahtumasta.
Esim. tapahtuma: kranaatinsirpaleen osuminen
ihmiseen  muuttuu kielen avulla
kokemukseksi haavoittumisesta  ympäröivän
kulttuurin ja merkitysten vaikutus

16. • Kokemusten ja muistojen yhteys: kokemuksia
unohdetaan, muistetaan, arvotetaan,
uusinnetaan ja muunnetaan  muistot ja
kokemukset kerrostuvat ja liittyvät toisiinsa
erilaisiksi yhdistelmiksi (Reinhart Koselleck)

17. Seuraavat kerrat:
• Muista vierailu torstaina Keski-Suomen
museon arkistoon!
• Ensi maanantaina aiheena visuaalinen
kulttuuri.