Jyväskylän yliopiston etnologian oppiaineen metodikurssi II, viides luento helmikuussa 2014. Diat ovat vain osa opetusta, eivät koko sisältö.

1. ETNA202
Menetelmäopinnot II
Luento 5.
17.2. 2014
Kirsi-Maria Hytönen ja Arja Turunen

2. Luennot
• 3.2. Aloituspaketti / arkistojärjestelmä / Tutkimusetiikka
• 6.2. Harjoitustehtävän ohjeet / Muistitietotutkimus 
Kotitehtävä
• 10.2. Kotitehtävän purku / Muistitietotutkimus loppuun
• 13.2. Vierailu: Keski-Suomen museon arkisto (Vapaudenk. 28)
• 17.2. Visuaalinen kulttuuri. Kotitehtävä.
• 20.2. Kotitehtävän purku  Verkkoetnografia ja sähköiset
aineistot
• 24.2. Lukutapoja ja näkökulmia arkistoaineistoihin
• 27.2. Lukutapoja edelleen. Kurssin koonti ja valmistautumista
arkistomatkaan

3. Arkistomatka 13.-14.3.2014
• Ilmoittautuminen Korpissa HETI – sitova
majoitusten ja Kansatieteen päivien järjestäjien
tarpeiden vuoksi
• Kohteena 3 arkistoa Helsingissä sekä
Kansatieteen päivät
– Museoviraston kansatieteellinen arkisto
– Työväen Arkisto
– Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
kansanrunousarkisto
• Hela maksaa matkat, majoituksen ja
osallistumisen Kansatieteen päiville

4. Harjoitustehtävä
• Tavoite on tutustua erilaisiin tapoihin käyttää
tekstuaalista, visuaalista tai verkkoaineistoja,
hahmottaa lukutapoja ja tutkimuseettisiä kysymyksiä.
• Tehtävänä on lukea tekstejä ja kirjoittaa niiden pohjalta
4 sivun mittainen (riviväli 1,5, fontti 12) essee. Ks.
esseen ohjeen Helan nettisivuilta.
• Palautus 21.3.2014 mennessä kurssin opettajalle
sähköpostilla.
• Ks. ohjeet kurssin tukisivulta
http://etna202jy2014.wordpress.com/2014/02/06/kurs
sin-harjoitustehtava/

5. Lue Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilta tutkimusetiikasta.
Lue teksti, selaa linkkejä ja pohdi lukemaasi kurssilla käsiteltyjen
aiheiden yhteydessä.
http://www.fsd.uta.fi/fi/laki_ja_etiikka/etiikka_lait.html (Luettu
5.2.2014.)
Valitse alla luetelluista artikkeleista kaksi erilaista. Lue ne ja pohdi
lukiessasi muun muassa:
• Mikä on artikkelissa esitetty tutkimuskysymys?
• Millaisella aineistolla kysymykseen pyritään vastaamaan?
Millainen muu aineisto voisi tulla kyseeseen ja miten
tutkimusasetelma muuttuisi silloin?
• Millaisia eettisiä näkökulmia tuodaan esiin?
• Millaisia näkökulmia ja lukutapoja aineistoon suunnataan?
• Millainen vastaus/vastauksia tutkimuskysymykseen saadaan?
• Millaisia kysymyksiä artikkeli herättää sinussa?
• Mitä pidit artikkelista?

6. Teoksessa Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat. Toimittanut Tuulikki Kurki. Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura 2004.
 Fingerroos, Outi: Sisällissodan arkistoidut muistot ja tulkinnan mahdollisuus.
 Koski, Kaarina: Monitulkintaisen aineiston ongelmia. Huomioita uskomustarinoiden
luokittelusta.
 Latvala, Pauliina: Kerrotun ja kertomatta jätetyn jäljillä. Suvun suuri kertomus -keruu ja
tutkimusprosessin vaiheet.
 Olsson, Pia: Vain lehtohuorat viheltävät. Siveys tyttöjen kasvatuksessa. Teoksessa Sukupuolen
kohtaaminen etnologiassa. Toimittaneet Pia Olsson ja Terhi Willman. Ethnos ry 2007.
 Hänninen, Vilma ja Timonen, Senni: ”Huoli” ja ”masennus”. Kärsimyksiä ennen ja nyt. Teoksessa
Arki satuttaa. Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä. Toimittaneet Marja-Liisa Honkasalo, Terhi
Utriainen ja Anna Leppo. Vastapaino 2004.
 Helsti, Hilkka: ”Rakkaat omaiset” Heikkilän sisarusten kirjeet ja perhestrategiat 1901–1919.
Teoksessa Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860–1960. Toimittaneet Hilkka Helsti,
Laura Stark ja Saara Tuomaala.
Teoksessa Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Toimittaneet Sami
Lakomäki, Pauliina Latvala ja Kirsi Laurén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011.
 Sorainen, Antu: Laki, sukupuoli ja seksuaalisuus. Oikeudelliset tekstit queer-tutkimuksen
lähdemateriaalina.
 Saarikoski, Helena: Menneisyyden ruumiinkokemusten tutkiminen kirjoitetuissa aineistoissa.
Teoksessa Polkuja etnologian menetelmiin. Toimittaneet Pirjo Korkiakangas, Pia Olsson ja Helena
Ruotsala. Ethnos ry 2005.
 Sinisalo, Hannu: Kuva tutkimuksen välineenä ja kohteena.
 Räsänen, Riitta: Piika ei oo ihminen eikä ihra voita – sukupuoli ja omakohtainen näkökulmina
kyselyaineiston tulkinnassa.
 Haverinen, Anna: Trobriand-saarilta internetiin – antropologisen kenttätyön haasteita
virtuaalisessa ympäristössä. J@rgonia vol 7 (2009). Online: <
http://research.jyu.fi/jargonia/artikkelit/jargonia16_haverinen.pdf> (luettu 5.2.2014).

7. Kokemus
• Onko kokemusta mahdollista tutkia? Vai onko
kyse kokemuksen ilmaisuista?
– Eletty kokemus, kerrottu kokemus, välitetty kokemus
• Kokemukseen liittyy muisti, muistaminen ja
kertomisen konteksti.
• Koska kokemuksen tutkimiseen liittyy aina
tulkinta, voidaan kysyä kenen kokemusta itse
asiassa tutkitaan: tutkijan, kertojan vai jonkun
toisen?

8. Kokemuksen käsitteestä
(lähteenä Ville Kivimäki 2006)
• Ero arkikäyttöön. Kaksi eri merkitystä:
Erfahrung (kokeneisuus) ja Erlebnis (elämys).
• Kokemus on kielellistetty omakohtainen
käsitys elämyksestä tai tapahtumasta.
Esim. tapahtuma: kranaatinsirpaleen osuminen
ihmiseen  muuttuu kielen avulla
kokemukseksi haavoittumisesta  ympäröivän
kulttuurin ja merkitysten vaikutus

9. • Kokemusten ja muistojen yhteys: kokemuksia
unohdetaan, muistetaan, arvotetaan,
uusinnetaan ja muunnetaan  muistot ja
kokemukset kerrostuvat ja liittyvät toisiinsa
erilaisiksi yhdistelmiksi (Reinhart Koselleck)
• Yhtenäinen kokemus? Harhaajohtava ajatus,
koska häivyttää kulttuuriset ja yksilölliset erot.

10. Lue kokemuksen tutkimuksesta
• Esim.
– Ulla-Maija Peltonen: Rajaton kokemus – näkökulmia
toiseen tietoon. Teoksessa Työväki ja kokemus. Toim.
Kati Launis ja Marko Tikka. Väki Voimakas 22.
Tampere: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen
seura 2009.
– Ville Kivimäki: Sodan kokemushistoria. Uusi
saksalainen sotahistoria ja kokemushistorian
sovellusmahdollisuudet Suomessa. Teoksessa Ihminen
sodassa. Suomalaisten kokemuksia talvi- ja
jatkosodasta. Toim. Tiina Kinnunen ja Ville Kivimäki.
Helsinki: Minerva 2006.

11. Kuva ja elokuva kansatieteessä
• Kuvilla eri funktioita etnologisessa
tutkimuksessa
1. Tallennuksen väline
2. Tutkimuksen lähde
3. Tutkimuksen kohde
Kuinka objektiivinen tallennusväline kamera on?

12. Kuva osana kansatiedettä
• Valokuva ja liikkuva kuva
• Tallennuksen väline: vanhat työmenetelmät,
kansanperinne, kansanomainen lääkintä,
arkielämä, lasten leikit yms.
• Muista esim. Ahti Rytkönen (kuvakokoelma
digitoitu, löytyy Helasta) sekä työpari Kustaa
Vilkuna (ks. esim. Ylen Elävä Arkisto) ja Eino
Mäkinen (Kansatieteellinen Filmi Oy).

13. • Elokuva kansatieteellisten kohteiden
taltiointimenetelmänä. Akateemikko Kustaa
Vilkunan haastattelulausunto ohjelmasta
Uhattu elokuva (1978)
• Rymättylän talvikalastus. Asiantuntija Kustaa
Vilkuna, kuvaaja Eino Mäkinen 1939.

14. Kuvia voi katsoa (esim.):
• Pintatasolta: kuvassa nähtävät esineet, ihmiset
ja ympäristö
• Syvätasolta: kuvan kohteen kulttuuristen
merkitysten analyysi
• Kuva voi olla lähde, mutta se myös aina
käsitteellistä kohdettaan (Sinisalo 2005, 211).

15. • Historiallisen aineiston kohdalla huomattava,
että kuvien käyttö on varsin uutta!
• Esim. sanomalehtiin kuvien käyttö on alkanut
tulla vasta 1950-luvulla, sanomalehdissä
mustavalkokuvista on luovuttu vasta 2000luvulla
• Kuvaa on perinteisesti pidetty
objektiivisempana kuin tekstiä.
• Kuvien rooli osana lehtijuttua on muuttunut
journalismin kehittyessä.
→ Nykyään kuvalukutaito on entistä tärkeämpää
ja kuvien muodot monipuolistuneet.

16. Kysymyksiä kuville (ja tekstille)
• Mitä asioita / keitä ihmisiä kuvissa on?
• Miten asioita kuvataan kuvien kautta?
• Millaisia representaatioita kuvien kautta rakentuu?
– Ihmisistä
– Paikoista
– Jutun aiheena olevasta ilmiöstä
• Millainen kokonaisuus kuvien, kuvatekstien ja tekstin
kautta muodostuu (tukevatko toisiaan, ovatko
ristiriidassa)
• Millaista todellisuutta kuvat tuottavat?

17. Representaatioiden rakentaminen
Ideationaalinen funktio: kuva kuvaa maailmaa
• Mitä / keitä kuvassa on?
• Kun valokuvassa on mies, hän representoi
paitsi itseään myös kaikkia miehiä
• Kun kuvassa on ministeri, hän representoi
paitsi itseään, myös kaikkia ministereitä
• Kun kuvassa on maahanmuuttaja, hän
representoi kaikkia maahanmuuttajia
(kuvataanko yksilönä vai ryhmänä)

18. Kuvan elementit
• Mitä eri elementtejä kuvassa on?
• Miten kuvan elementit sijoittuvat?
• Miten juttukokonaisuuden elementit (teksti ja
kuva) sijoittuvat?
• Mitä elementtejä kuvissa yhdistellään?
– Klassinen esimerkki: automainoksessa on
vähäpukeinen nainen

19. • Lähde: Tiimari.fi

20. Määrällinen sisällönanalyysi
• Lasketaan tiettyjen havaintoyksiköiden määrää
aineistossa
• Esim. kuinka monessa aineiston (esim. lehti)
kuvassa näkyy mies, kuinka monessa nainen;
kuinka monessa näkyy valkoihoinen, kuinka
monessa mustaihoinen
→ Laadullinen analyysi: millaisissa rooleissa miehet
esiintyvät, millaisissa naiset = millaista todellisuutta,
millaisia valta-asemia tämä tuottaa?

21. Pohdi kuvamateriaalista esim.
• Mitä asioita / keitä ihmisiä kuvissa on?
• Miten asioita kuvataan kuvien kautta?
• Millaisia representaatioita kuvien kautta rakentuu?
– Ihmisistä
– Paikoista
– Jutun aiheena olevasta ilmiöstä
• Millainen kokonaisuus kuvien, kuvatekstien ja tekstin kautta
muodostuu (tukevatko toisiaan, ovatko ristiriidassa)?
• Millaista todellisuutta kuvat tuottavat?
• Mihin kuvalla mielestäsi pyritään? Millaisen viestin se
lähettää?

22. Lähteitä
• Kress, Gunther & van Leeuwen, Theo 2006. Reading Images. The Grammar
of Visual Design. Second edition. London: Routledge.
• Mervola, Pekka 1995. Kirja, kirjavampi, sanomalehti. Ulkoasukierre ja
suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771–1994. Bibliotheca Historica 1.
Jyväskylä studies in communication 1. Helsinki: Suomen Historiallinen
Seura.
• Männistö, Anssi 1999. Islam länsimaisessa hegemonisessa diskurssissa.
Myyttis-ideologinen ja kuva-analyyttinen näkökulma sivilisaatioiden
kohtaamiseen. Tutkimuksia, Rauhan ja konfliktintutkimuskeskus 87.
Tampere: Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus
• Sinisalo, Hannu 2005. Kuva tutkimuksen välineenä ja kohteen. Teoksessa
Polkuja etnologian menetelmiin. Toim. Pirjo Korkiakangas, Pia Olsson ja
Helena Ruotsala. Helsinki: Ethnos ry.
• Seppä, Anita 2012. Kuvien tulkinta. Helsinki: Gaudeamus.
• Seppänen, Janne 2001. Katseen voima. Kohti visuaalista lukutaitoa.
Tampere: Vastapaino.
• Seppänen, Janne 2005. Visuaalinen kulttuuri. Teoriaa ja metodeja
mediakuvan tulkitsijalle. Tampere: Vastapaino.