3. Tämä esitys sisältää
Isä ja poika ajoivat
kolarin. Isä kuoli, ja
poika kiidätettiin
sairaalaan. Sairaalassa
kirurgi totesi: ”En voi
leikata potilasta, koska
hän on poikani.” Miten
tämän voi selittää?
5. Toisen asteen
Ongelma: välineen
kehittely
ensimmäisen
asteen välineen
ymmärtämiseksi
(vrt. Virkkunen
2007)
Toisin sanoen:
Ammatillisen kehityksen
syklin taustalla olevan
teorian ymmärtäminen
6. Merkki/sym-
boli = 1.
asteen väline
Merkkien ja
työkalujen käyttöä
selittävä teoria = 2. Työkalu =
asteen väline 1. asteen
väline
7. Teoria: Kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria,
jonka juuret löytyvät mm.
Molemmille oli yhteistä
käsitys totuudesta:
Teoria/totuus on hetki
inhimillisessä,
kohdeorientoituneessa
toiminnassa.
1. Marxin 2. Deweyn
kartesiolaisen pragmatismista
dualismin kritiikistä (Chigagon
koulukunta)
Ensimmäinen aalto
Vygotsky (1920 - 1930): ajattelu ja kieli, lähikehityksen vyöhyke; välittyneet teot
To i n e n a a l t o
Leontjev (1970 - 1980): tekojen ja toiminnan erottelu, toiminnan
kohteellisuus
Kolmas aalto
Engeström (1990 - ), kehittävä työntutkimus, toimintajärjestelmä,
ekspansiivinen oppiminen
8. Toimintajärjestelmämalli kuvaa toiminnan osatekijöitä
(Engeström 1987)
• malli rajaa tarkastelin
toimintaan
• osatekijät muodostavat
yhdessä toimintakonseptin
(TYÖ)VÄLINEET Kehitysristiriita: toiminnan
osatekijät eivät ole tasapainossa
Käsitteellisiä malleja, toimintaohjeita ja keskenään, esim. nykyisillä
työkaluja, joiden avulla työvälineillä ei pystytä hallitsemaan
- hankitaan tietoa kohteesta muuttunutta työn kohdetta
- tutkitaan ja arvioidaan kohteen tilaa
- käsitellään tai muutetaan kohdetta
tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi
TEKIJÄ KOHDE TULOS
Yksilö tai ryhmä, Ihmisten, esineiden tai Muutoksia/
jonka näkökulmasta ilmiöiden kokonaisuus, jossa vaikutuksia, joita
asiaa tarkastellaan työyhteisö pyrkii saamaan tavoitellaan tai
aikaan halutunlaisia muutoksia saadaan aikaan
TYÖNJAKO toiminnan avulla
SÄÄNNÖT YHTEISÖ
tärkeimmät toimintaa Samaa kohdetta Kohteen käsittelyyn
ohjaavat säännöt, käsittelevät liittyvien tehtävien jakoa
ohjeet normit, ihmiset/ tahot yhteisön jäsenten tai eri
kirjoittamattomat tahojen kesken
säännöt, budjetti
9. Toiminnan muutoksen vaiheet ja jaksamisen haasteet
UUSI VAKIINTUNUT
5. Uuden käytännön VAIHE
arviointi ja vakiinnuttaminen
- törmäykset ympäröivien
1. Kehittämistarpeen
toimintojen kanssa
viriäminen
- kehittämistyö
- yleistä tyytymättömyyttä
yhteistyötahojen kanssa
- muutospaine heikko
2. Vanhan toimintatavan
0. Edellinen umpikuja
4. Käytännön muuttaminen
- mahdottomia tehtäviä,
- uuden ratkaisun törmäys
vakiintunut häiriöitä, virheitä, jne.
vanhan toimintatavan
vaihe - muutospaine pakottava
elementteihin
- väsyminen
- uuden ratkaisun jatkokehittely
- uuden aikaansaama innostus, 3. Uusien ratkaisujen hakeminen
vanhasta luopumisen vaikeus - vanhan kyseenalaistaminen
ja analyysi
- Motivoituminen / (turhautuminen)
- kehityssuunnan hakeminen
Uuden ratkaisun - uuden ratkaisun etsiminen
käyttöönotto ja kehittely
(Engeström 1995, muokattu) - epävarmuus, innostus
10. Tutkimusongelma
0 Toiminnan teorian kolmas aalto on tutkinut erityisesti
yhteisöllistä oppimista ja työelämässä oppimista
0 Tutkimuksissa ei juuri ole avattu yllä mainituissa
prosesseissa tapahtuvia, yksilöllisiä
oppimisprosesseja
0 Mitä tapahtuu yksilötasolla, kun toimintajärjestelmät
oppivat ekspansiivisesti?
12. Vielä vähän täydennystä
teoriaperustaan:
Yhdistämällä nämä
käsitteet näkökulma
laajenee ammatillisesta
kehityksestä uudistavaan
oppimiseen
13. Tutkimushypoteesit
2. Oletus eri
vaiheiden
0: vakiintunut, sisäistetty oppimis-
5. vakiintuminen ja arviointi: uusi henkilökohtainen mieli, jonka tehtävistä
henkilökohtainen mieli on täysin mukaisten tarpeiden tyydyttäminen on
sisäistetty ja sen mukaisia, ennalta mahdollista
1. tarvetila: entiseen kohteeseen
arvaamattomiakin
kiinnittyneiden tarpeiden
kehitysmahdollisuuksia on 1. Oletus [henkilökohtaisen mielen]
mahdollista toteuttaa. uudistavan tyydyttäminen käy mahdottomaksi
oppimisen
4. uuden käyttöönotto: uuden syklimal-
henkilökohtaisen mielen mukaisen lista 2. hakuvaihe: kaksoissidos, jossa uutta kohdetta
toimintatavan opettelua välineiden, [henkilökohtaista mieltä] ei vielä ole ja entisen
työnjaon, sääntöjen tai mukainen toiminta tuntuu mahdottomalta;
yhteistoiminnan suhteen konfliktien ratkaisua ja uusien, vaihtoehtoisten
kohteiden [henkilökohtaisen mielen hakemista],
3. uuden ratkaisun ristiriidat kärjistyvät tilanteeksi, jossa on pakko
syntyminen: valinta tehdä valintoja. Mahdollisesti on jaettavissa kahteen
hakuvaiheessa esillä olleiden vaiheeseen, joista toinen on vaihtoehtojen etsimistä ja
vaihtoehtojen välillä, malli toinen valintatilanne käsillä olevien vaihtoehtojen
tulevasta toiminnasta ja välillä.
siihen liittyvästä
henkilökohtaisesta mielestä
antaa pohjan motivaatiolle
muutokseen.
14. Tutkimushypoteesit
2. Oletus eri
vaiheiden
0: vakiintunut, sisäistetty oppimis-
5. vakiintuminen ja arviointi: uusi henkilökohtainen mieli, jonka tehtävistä
henkilökohtainen mieli on täysin mukaisten tarpeiden tyydyttäminen on
sisäistetty ja sen mukaisia, ennalta mahdollista
1. tarvetila: entiseen kohteeseen
arvaamattomiakin
kiinnittyneiden tarpeiden
kehitysmahdollisuuksia on 1. Oletus [henkilökohtaisen mielen]
mahdollista toteuttaa. uudistavan tyydyttäminen käy mahdottomaksi
oppimisen
4. uuden käyttöönotto: uuden syklimal-
henkilökohtaisen mielen mukaisen lista 2. hakuvaihe: kaksoissidos, jossa uutta kohdetta
toimintatavan opettelua välineiden, [henkilökohtaista mieltä] ei vielä ole ja entisen
työnjaon, sääntöjen tai mukainen toiminta tuntuu mahdottomalta;
yhteistoiminnan suhteen konfliktien ratkaisua ja uusien, vaihtoehtoisten
kohteiden [henkilökohtaisen mielen hakemista],
3. uuden ratkaisun ristiriidat kärjistyvät tilanteeksi, jossa on pakko
syntyminen: valinta tehdä valintoja. Mahdollisesti on jaettavissa kahteen
hakuvaiheessa esillä olleiden vaiheeseen, joista toinen on vaihtoehtojen etsimistä ja
vaihtoehtojen välillä, malli toinen valintatilanne käsillä olevien vaihtoehtojen
tulevasta toiminnasta ja välillä.
siihen liittyvästä
henkilökohtaisesta mielestä
antaa pohjan motivaatiolle
muutokseen.
15. Tutkimuskysymykset
0 Miten tarvetilan jälkeiset 0 Miten uudistavaa
uudistavan oppimisen oppimista mahdollistavat
vaiheet kuuluvat tai rajoittavat tulkinnat
ammatillisen kuuluvat haastateltavien
ohjausprosessin
yhteydessä tehdyissä puheessa ja millaisia
teemahaastatteluissa ja oppimistekoja näiden
missä järjestyksessä tulkintojen muuttaminen
tarvetilan jälkeiset edellyttää uudistavan
uudistavan oppimisen oppimisprosessin
vaiheet etenevät? läpikäymiseksi?
17. Tutkimuskysymykset
Kelan työhönkuntoutuksen
hankkeen yhteydessä kerätyn
haastatteluaineiston litteraatit
(yhteensä noin 20000 sivua > 5 x
500)
18. Tutkimusmenetelmät
0 Toiminnan teorian tutkimussykli (Engeström 1999,
Scribner (1985)
0 Jokapäiväisen käyttäytymisen havainnointi = mistä
tapahtuu?
0 Historiallinen rekonstruktio = miten tähän on tultu?
0 Muutoksen tukeminen kohti kehittyneempää
käyttäytymistä = mitä pitäisi tehdä?
0 Kehityksen havainnointi = mitä saatiin aikaan?
0 Laadullinen tutkimus > sosiaalinen konstruktionismi
> diskurssianalyysi > diskursiivinen psykologia +
Foucaultilainen diskurssianalyysi (kriittinen
dirskurssianalyysi)
19. Tutkimusmenetelmät
Mitä diskurssi saa aikaan
toiminnassa?
Miten diskurssi saadaan
näkyväksi?
1. Puheen syvällinen
tutkiminen.
2. Kriittisyys
3. Ennakko-oletusten
jatkuva
kyseenalaistaminen.
Eli kuinka kummassa
löydämme kuolleen isän
leikkaussalista?
21. Tutkimustulokset
1. Kolmen tason diskurssit:
Muuttuvat diskurssit =
yksilölliset interpreta-
uudistavan tiiviset
oppimisen tarpeet repertuaarit
= tulkinnat
Epävarmuutta, ristiriitaisia tulkintoja, konflikteja
Tilaaja- Sisäinen
Jatkuvat Tuottajamallit Talouden yrittäjyys
toimintatapojen ja julkisella tarkka
-konseptien sektorilla seuranta Diskurssit
muutokset
työpaikoilla
Epävarmuutta, pakkoa nopeisiin muutoksiin, keskeneräisyyttä
Uusliberalistinen Teknologinen kehitys,
Poliittisen ja yhteiskunta- ja tietotekniikan
taloudellisen talouspolitiikka käyttöönotto DISKURSSI
hallinnan ääni
Ihmisten/asiakkaiden Jälkiteollinen
tarpeiden muutokset palveluyhteiskunta
23. Vaihe Oppimistehtävä/oppimistehtävät Oppimistehtävän merkitys oppimisen Aikaisempien tutkimusten tulkinnat
etenemisen kannalta vaiheiden etenemisestä
Tarvetila Toiminnan historiallinen analyysi ja nykytilan Käsitteellisen ristiriidan synnyttäminen Tarvetila: halulla ei ole kohdeta (Bratus &
tutkiminen uuden ja vanhan kohteen välillä Lishin 1983)
Vaihtoehtojen etsiminen
Tutkimustulokset
Vaihtoehtoisten ratkaisujen selvittäminen ja
konkretisointi
Toiminnan rajoitteiden ja mahdollisuuksien Orientoituminen:
selvittäminen
muodostetaan
ennakkokuva, siitä mitä pitäisi oppia.
(Engeström 1992)
Kaksoissidos (Mäkitalo 2005)
2. Uudistavan oppimisen vaiheet
Ristiriidan kärjistyminen Käyttö- ja vaihtoarvon, hyötyjen ja haittojen
välinen punnitseminen
Uuden, toiminnassa mahdollisen ratkaisun
valinta
Kaksoissidos (Engeström 2002)
Uusi ratkaisu Mallin muodostaminen uudesta Orientoituminen valinnan mukaiseen Mallin muodostaminen uudesta
toiminnasta/merkitysperspektiivistä toimintaan toiminnasta (Engeström 1992)
Uuden osaamisen Konkreettiset, uuden mallin käyttöönottoon Uuden henkilökohtaisen mielen Ulkoistaminen: soveltaminen todelliseen
hankkiminen liittyvät oppimisteot muodostaminen toiminnan kohteeseen toimintaympäristöön
Uuden toiminnan Motivoituminen muutokseen (Engeström 1992)
käyttöönotto
Vakiinnuttaminen ja Uuden toimintamallin kriittinen arviointi Uuden henkilökohtaisen mielen mukainen Arviointi: uuden toimintamallin
arviointi toiminta toimivuuden kriittinen tarkastelu
Kontrolli: oppimisprosessin arviointi ja
kehittäminen.
(Engeström 1992)
Tarpeiden ja tekojen vaihe
(Bratus&Lishin 1983)
24. Tutkimustulokset
Uudistavan oppimisen sykli ja oppimis-
tehtävät eri vaiheissa
0 Löydökset tukevat hypoteesia
0 Hakuvaihe voidaan jakaa kahteen osaan
0 Selkeä ero vaihtoehtojen etsimisen ja valinan
välillä
0 KAPITEELEILLÄ hypoteesi motivaation
syntymisestä: uusi kohde+ uusi mieli =
motivaation lähtökohta?
25. 0. uusi tai entinen
vakiintunut toiminta
6. vakiintuminen ja arviointi:
Uuden henkilökohtaisen mielen
mukainen toiminta. Olenko 1. tarvetila: Toiminnan historiallinen
onnistunut valinnassa? Mitä vielä analyysi ja nykytilan havainnointi.
haluaisin kehittää? Tuloksena käsitteellinen ristiriita uuden
MOTIVAATION ja vanhan kohteen välillä
YLLÄPITÄMINEN?
2. vaihtoehtojen etsiminen: Konkreetit keinot
uuden ja vanhan kohteen välisen ristiriidan
5. uuden osaamisen
kehittäminen/uuden ratkaisemiseen. Mitkä ovat rajoitteet ja
käyttöönotto: Uuden mallin mahdollisuudet?
mukaisen toiminnan
mahdollistavat oppimisteot. 3. ristiriidan kärjistyminen: Käyttö- ja
4. uusi ratkaisu: Mallin
Mitä teen käytännössä? vaihtoarvon välinen ristiriita;
rakentaminen uudesta
MOTIVAATIO UUTEEN hyötyjen ja haittojen punnitseminen.
toiminnasta. Millä keinoin voin
KOHTEESEEN ALKAA Mikä on paras valinta toiminnan
edetä? MOTIVAATIO
SISÄISTYÄ? antamien ehtojen valossa?
UUTEEN KOHTEESEEN
ALKAA SYNTYÄ?
26. Tutkimuksen luotettavuus
0 Jos laadullinen tutkimus on validi ei ole tarpeen
arvioida sen reliabiliteettia (Glenn 2010)
0 Validiteetin kannalta keskeistä on koko
tutkimusprosessin ja -asetelman huolellinen
kuvaaminen (Stenbacka 2001)
27.
28. Tutkimuksen yleistettävyys
0 Viiden haastattelun huolellinen analyysi
0 Tuo esille työelämässä olevien työntekijöiden puheessa
johdonmukaisen ja vahvan diskurssin
0 Josta kuuluvat uudistavan oppimisen etenemisen vaiheet
0 Ja eri vaiheiden oppimistehtävät
0 Tulosten yleistettävyyteen on syytä suhtautua kriittisesti,
koska kyseessä on vain viiden henkilön otos
0 Tuloksia ei voi myöskään suoraan yleistää koskemaan
työelämän ulkopuolella olevien uudistavia
oppimisprosesseja!
29. Pohdinta
Uudistavan oppimisen sykli on toimiva ammatillisen kehityksen
tulkinnan väline. Sen avulla on mahdollista ohjata työelämässä mukana
olevia ihmisiä tekemään valintoja, jotka auttavat uudistamaan työhön
liittyvää henkilökohtaista mieltä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.
Työelämässä mukana olevat ihmiset päätyvät ajoittain jumitilanteisiin,
joissa aikaisemmin toimineet toimintatavat eivät enää onnistu.
Tällaisten tilanteiden taustalla on työn muutoksia sekä
elämäntilanteeseen ja terveydentilaan liittyviä huolia. Jumitilanteesta
etenemiseksi tarvitaan uudistavaa oppimista, jonka myötä on
mahdollista löytää ratkaisuja, jotka parantavat mahdollisuuksia jatkaa
työelämässä.
30. Pohdinta
Haastattelutilanteessa riittävän käsityksen saamiseksi ihmisten
kokonaistilanteesta tarvitaan hyviä teoreettisia välineitä, joiden
avulla pystytään rakentamaan jaettuja merkityksiä ja tekemään
perusteltuja kiteytyksiä kokonaistilanteesta. Toiminnan teoria
tarjoaa tällaiset työvälineet.
Työelämässä olevien terveydentilaan liittyviä työssä selviytymisen
ongelmia ei voida tulkita pelkästään terveysnäkökulmasta.
Työhyvinvointia on tutkittava kokonaisuutena jossa otetaan
huomioon terveydentilan ohella myös työtoiminnan historiallinen
kehitys ja tulevat muutokset, työn henkilökohtaisen mielen
rakentuminen toiminnassa ja elämäntilanteessa työhyvinvointiin
vaikuttavat asiat.
31. Pohdinta
Kokonaistilanteen analyysin käytännön
sovellettavuuden näkökulmasta tulee
haastatteluaineiston perusteellisen analyysin myötä
näkyväksi myös se, että menetelmä on aikaa vievä ja
siten kallis. Mikäli kokonaistilanteen analyysin käyttöä
halutaan laajentaa, on jatkossa tarpeellista myös pyrkiä
operationalisoimaan menetelmää nopeammin
toteutettavaksi ja keveämmäksi.
