3. Julkiset hankinnat
Julkisiin hankintoihin liittyy useita eri vaiheita, joista hankintalaki
koskee erityisesti kilpailutusvaihetta. Julkisten hankintojen vaiheita
ovat:
1.hankinnan suunnittelu ja valmistelu
2.kilpailutus ja pisteytys
3.hankintapäätös tai oma tuotanto.
17.10.12 nimi
4. 1. Hankinnan suunnittelu ja valmistelu
• Tilaajan pitää harkita ajoissa ja läpinäkyvästi, mitä ja millä ehdoin
tuotettua palvelua halutaan. Hankintoihin voidaan liittää ehtoja koskien
esimerkiksi kestävää kehitystä ja ympäristöystävällisyyttä.
• Tilaajan on jo hankinnan valmistelussa syytä käydä potentiaalisten
tarjoajien kanssa alustavia keskusteluja esimerkiksi yrityksen
veronmaksusta ja pyytää yrityksiltä verohistoria- ja konsernitietoja.
• Tilaaja voi myös varata mahdollisuuden tuottaa hankinnan kohteena
olevan palvelun itse.
• Ongelma tällä hetkellä on se, että julkisten palveluiden tuottamiseen
liittyviä laatustandardeja ei ole juurikaan käytössä.
17.10.12 nimi
5. 1. Hankinnan suunnittelu ja valmistelu
Etenkin sosiaali- ja terveyssektorilla on syytä valmistella tapoja
kilpailutettavien palveluiden laadun varmistamiseksi.
•Tavoitteeksi asetetaan, että harmaan talouden ministerityöryhmä
laatii julkisia hankintoja koskevat hankittavien palveluiden laatua ja
eettisyyttä käsittelevät suositukset (liittyen kuntiin ja valtioon)
yhteistyössä mm. Kuntaliiton kanssa.
•Kunnat voisivat soveltaa suosituksia haluamallaan tavalla.
•Suositusten sisältö liittyy käytännössä mm. henkilöstön määrään,
ammattitaitoon, käytössä oleviin tiloihin sekä yrityksen eettisiin
toimintatapoihin.
17.10.12 nimi
6. 2. Kilpailutus ja pisteytys
Kun tilaaja on kartoittanut mahdolliset palveluiden tarjoajat, se voi
järjestää halutessaan tarjouskilpailun, jossa hankintalain
edellyttämällä tavalla valitaan tarjoajat ja vertaillaan tarjoukset
valittujen kriteerien mukaisesti.
•Kilpailun pisteytyksessä ei enää tehdä eroa eri tarjoajien välille, vaan
tässä vaiheessa annetut tarjoukset ratkaisevat.
•Harmaan talouden ministerityöryhmä tutkii, voiko tarjouksien
pisteytyksessä esimerkiksi asiakastyytyväisyyteen tai johonkin muuhun
kriteeriin heijastua yrityksen ”verokansalaisuus” ja yhteiskuntavastuu.
17.10.12 nimi
7. 3. Hankintapäätös tai oma tuotanto
Kun tilaaja on kartoittanut tarjouskilpailuun lähtevät hakijat,
päättänyt kilpailuttaa tarjoukset, vastaanottanut tarjoukset ja
pisteyttänyt ne, voi tilaaja vielä arvioida, haluaako se ostaa palvelun
kilpailutuksen voittajalta vai tuottaako palvelun itse.
•Jos tarjouskilpailun voittajaksi on seuloutumassa veroparatiisiyhtiö,
tilaaja voi aina ennen hankintasopimuksen tekoa päättää tuottaa
palvelun itse. Tämän vuoksi asian valmistelulla ja julkisella
keskustelulla myös yritysten verojen maksuun liittyen on iso merkitys.
17.10.12 nimi
9. Veroparatiisien määrittely
Julkisten hankintaprosessien tueksi harmaan talouden
ministerityöryhmä käy läpi erilaisia vaihtoehtoja ”veroparatiisin”
määrittelylle.
•Esimerkiksi Euroopan Investointipankin (EIB) mukaisten määritelmien
kautta (nollavero tai hyvin matala verotaso, tiukka pankkisalaisuus)
päädytään 30–40 alueeseen tai valtioon, joista osa on myös ETA-maita.
•Taloudellisen yhteistyön- ja kehityksen järjestö OECD on tunnistanut
n. 50 aluetta, joilla on salassapitoon perustuvaa lainsäädäntöä, joka
koskee näille alueille tehtyjä ulkomaisia sijoituksia.
•Veroparatiisiongelma ei koske vain ETA-alueen ulkopuolisia maita,
vaikka näin joskus asia ymmärretään.
17.10.12 nimi
11. Verovelkatodistusten julkistaminen
Valtiovarainministeriössä selvitetään yritysten verovelkatietojen
julkistamista esimerkiksi internetissä. Hanke liittyy tilaajavastuulakiin
ja siihen, että verovelkatiedot toimitettaisiin rekisterin avulla ainakin
tilaajavastuulain mukaiselle tilaajalle, mutta tämän lisäksi selvitetään
mahdollisuutta avata tiedot yleiseen julkiseen käyttöön.
•Näin verovelkatietoihin olisi yleinen pääsy, mikä myös toimisi
todennäköisesti verorikkeitä ennalta estävästi.
•Julkistaminen vaatii kuitenkin tiettyjen juridisten ongelmien
ratkaisemista.
17.10.12 nimi
13. Siirtohinnoittelukäytäntöjen valvonta
Harmaan talouden torjuntaohjelman mukaan Verohallinto tehostaa
siirtohinnoitteluun, muihin kansainvälisiin voitonsiirtoihin ja menojen
kohdistamiseen sekä kansainvälisiin yritysjärjestelyihin kohdistuvaa
valvontaa ja ohjausta.
•Verohallinnon siirtohinnoitteluhanke alkoi Konserniverokeskuksessa
vuoden 2012 alussa.
•Verohallinto on huolehtinut projektin suunnittelussa sen riittävästä
resursoinnista. Verohallinnosta ei ainakaan toistaiseksi ole esitetty,
että Verohallinto tarvitsisi tämän vuoksi lisäresursseja.
17.10.12 nimi
14. Siirtohinnoittelukäytäntöjen valvonta
• Siirtohinnoittelua koskevien tapausten käsittely on hidasta ja vasta
hankkeen tuloksista selviää, tarvitaanko hankkeeseen lisää
resursseja.
• Hankkeen tuloksia seurataan harmaan talouden
ministerityöryhmässä.
• Ministerityöryhmän selvityksissä pyritään samaan aikatauluun, kuin
kuntien esittämissä veroparatiisiyhteistyön välttämiseen
tähtäävissä aloitteissa.
17.10.12 nimi
16. Yritysten korkovähennysoikeuden
rajoitus
• Hallituksen esitys pyritään antamaan lokakuussa 2012.
• Sääntelyssä rajoitettaisiin konserniyhtiöiden välisten korkojen
vähennyskelpoisuutta Suomessa. Rajoituksella puututtaisiin
tilanteisiin, jossa korkomenojen määrä yrityksessä olisi 30 %
suurempi kuin tulos.
• Rajoitus ei edellyttäisi, että korko maksetaan matalan verotuksen
valtioon, vaan korkotulon saaja voi olla myös muussa valtiossa.
• Mikäli korkovähennysrajoitus rajattaisiin vain veroparatiiseihin tai
matalan verotuksen valtioihin, on todennäköistä että sääntelyä
olisi mahdollista kiertää.
17.10.12 nimi
17. Yhteisöjen verotietojen julkistaminen
• Keskustelu ja tietojen vaihto, avoin vuorovaikutus ja ongelmien
paikantaminen on veroparatiisien vastaisessa työssä tärkeää. Tässä
keskeisessä roolissa ovat tiedotusvälineet ja kansalaiset sekä
kansalaisjärjestöt.
• Valtiovarainministeriö ja Verohallinto edistävät verotuksesta
käytävän keskustelun avoimuutta julkistamalla yhteisöjen
(yritykset pois lukien yksityiset elinkeinonharjoittajat) uusimmat
verotiedot Verohallinnon internetsivuilla vielä vuoden 2012 aikana.
• Näin tiedotusvälineet ja kansalaiset voivat milloin tahansa
tarkistaa, miten paljon tietty yritys on maksanut veroja edellisenä
vuonna. Tämä voi osaltaan johtaa käyttäytymismuutoksiin myös
ennaltaehkäisevästi.
• Verotietojen julkistamisen yhteydessä Verohallinnon sivuille
liitetään erillinen lukuohje, koska alhainen verojenmaksu ei aina
yhdisty väärin toimimiseen tai veronkiertoon.
17.10.12 nimi
18. EU- ja kansainvälisen tason
vaikuttaminen
• EU:ssa uudistetaan hankintadirektiiviä yhteispäätösmenettelyssä.
Direktiiviin tehtävät muutokset vaikuttavat suoraan hankintalakiin.
• Komissiolta odotetaan vuoden loppuun mennessä toimenpide-
ehdotuksia, joiden avulla veroparatiisien vastaista taistelua EU:ssa
vahvistettaisiin.
• Komissio julkaisi kesällä 2012 asiasta tiedonannon, joka kuvasi
veroparatiiseista johtuvia ongelmia EU:ssa ja sen jäsenmaissa.
Seuraavassa vaiheessa on odotettavissa konkreettisia
muutosesityksiä.
17.10.12 nimi
19. EU- ja kansainvälisen tason
vaikuttaminen
• OECD ja Global Forum on Transparency and Exchance of
Information for Tax Purposes yrittävät aktiivisesti edistää maiden
ja oikeusjärjestelmien välistä yhteistyötä verotietojen vaihtoa
koskevien sopimusten täytäntöön panemiseksi.
• Kansainvälisesti erityisesti Global Forumin työn avulla ollaan
pääsemässä eteenpäin veroparatiisien haitallisten toimien
vähentämisessä. Tämä on tarkoittanut edistymistä myös siinä,
miten verotietojen vaihtaminen toimii käytännössä.
• Tietojenvaihtosopimusten käytännön toimivuutta valvotaan Global
Forumin organisoimilla tarkastuksilla. Kokemukset sekä
tietojenvaihtosopimuksista että tarkastusprosessin toiminnasta
ovat hyviä ja mahdollisia puutteita korjataan hyvin tarkastusten
jälkeen.
17.10.12 nimi
20. EU- ja kansainvälisen tason
vaikuttaminen
• Suomella on voimassa olevia, tuloverojen kaksinkertaisen
verotuksen välttämistä koskevia, sopimuksia 72 valtion kanssa.
• Nämä verosopimukset sisältävät myös määräykset
verotietojenvaihdosta.
• Lisäksi Suomi on allekirjoittanut sopimuksen tietojenvaihdosta
veroasioissa 38 valtion tai alueen kanssa. Näistä
tietojenvaihtosopimuksista 29 on jo voimassa.
• Suomi jatkaa edelleen tietojenvaihtosopimusten tekemistä ja
vaikuttamista niiden toimeenpanon tehostamiseen sekä
pohjoismaisella että EU-tasolla.
17.10.12 nimi
21. EU- ja kansainvälisen tason
vaikuttaminen
• Suomi pyrkii siihen, että tietojenvaihdon kansainvälinen
perusstandardi olisi automaattinen verotietojen vaihto
tietojenvaihtosopimuksen solmineiden maiden kesken. Suomi
lähtee tietojenvaihtosopimusten neuvotteluissa siitä, että
sopimuksia neuvotellaan vain, jos neuvottelukumppanin
kansallinen lainsäädäntö mahdollistaa käytännössä tiedon
vaihtamisen.
• EIB ja Maailmanpankki toimivat osaltaan esimerkkeinä siinä, miten
yhteistyötä veroparatiisien kanssa voidaan rajoittaa. Molemmilla
on voimassa veroparatiisiyhteistyötä rajoittavia tai jopa kokonaan
kieltäviä sääntöjä. Maailmanpankkiryhmä omaksui Suomen
tukemana lokakuussa 2011 politiikan, jonka lähtökohtana on, että
hankkeissa mukana olevien rahoitusyhtiöiden tulee toimia vain
maissa, jotka täyttävät OECD:n yhteydessä toimivan Global
Forumin avoimuuskriteerit.
17.10.12 nimi