Talous ja hyvinvointi -teemaseminaari 23.2.2015, Tilastokeskus

1. EDISTYS: FAKTAA VAI FIKTIOTA?
Ilkka Niiniluoto
Helsingin yliopisto
Seminaari ”Talous ja hyvinvointi”,
Tilastokeskus 23.2.2015

2. RAPPIO JA EDISTYS
• antiikissa oli tavallista ajatella, että elämä on
rappeutunut ”paratiisin” tai ”kultakauden”
jälkeen
• ajatusta ihmiskunnan ja kulttuurin vähittäisestä
edistymisestä edustivat materialisti LUCRETIUS ja
kristillinen kirkkoisä AUGUSTINUS
– syklinen vs. lineaarinen aikakäsitys
• keskiajalla edistysajatuksen heräämistä tukivat
uudet keksinnöt, vilkastuva kaupankäynti ja
löytöretket

3. MODERNI EDISTYSOPTIMISMI
• renessanssi (”uudelleen syntyminen”): luova
taide, tieteellinen vallankumous (KOPERNIKUS,
GALILEI)
• BACON: Novum Organon (1620), uusi metodi
tuottaa tietoa, joka antaa ihmiselle valtaa
luonnon yli ja ”auttaa voittamaan elämän
välttämättömyyksiä ja kurjuuksia”
• tieteen tehtävänä uuden tiedon tuottaminen
tutkimuksen avulla
• LEIBNIZ: näennäisestä pahasta huolimatta
elämme ”parhaassa mahdollisessa maailmassa”

4. VALISTUS
• tiedon valo viisastaa ja jalostaa ihmistä
• tutkimuksen ja koulutuksen merkitys
• CONDORCET: historian päämääränä moraalin ja
sivistyksen täydellistyminen
• 1700-luvun teollinen vallankumous: tekniikka
talouskasvun vauhdittajana
• 1800-luku: hegeliläisyys, marxilaisuus, evoluutio-opit
• romantiikan epäilyt ja vastaväitteet
– ROUSSEAU: tiedon kasvu ei ole lisännyt onnellisuutta
– SPENGLER: länsimaiden perikato

5. MODERNIN KRIISI
• 1900-luvut sodat, onnettomuudet, väkivalta,
mielipidevainot, keskitysleirit, kansanmurhat,
köyhyys, nälkä, väestöräjähdys, slummit, luonnon
saastuminen
• ”esimoderni”: paluu luontoon, uskontoon
• ”postmoderni”: ei aitoa uutta, ei rajojen ylitystä,
yhteismitattomat kielipelit, ei totuutta, relativismi
• modernin jatko: talouskasvu, hyvinvointivaltio,
tietoyhteiskunta

6. EDISTYKSEN MYYTTI
• VON WRIGHT: ”Edistyksen myytti” (1988):
uudelle ajalle ominainen optimistinen usko
välttämättömään, rajoittamattomaan ja
ikuisesti jatkuvaan edistykseen ei selviä
hengissä myöhäismodernin kriisissä
• silti järki ihmiskunnan viimeinen toivo: meidän
on jatkettava tehtävää työskennellä edistyksen
hyväksi

7. EDISTYS TOSIASIANA?
• jos hylätään oletus edistyksen
välttämättömyydestä, häviääkö edistys myös
tosiasiana?
• VON WRIGHT: ”mitkään tosiseikat
lukutaidottomuuden vähenemisestä,
terveysolojen parantumisesta tai kasvavasta
per capita tulosta” eivät sinänsä ole kriteerejä
ihmisten elinolojen edistymiselle
• onko edistys siis vain fiktiota?

8. EDISTYS ARVOKÄSITTEENÄ
• jos p ei ole välttämätön, p voi silti olla
mahdollinen tai tosi
• edistys ja taantumus eivät ole puhtaasti
kuvailevia käsitteitä vaan edellyttävät arvoja
• muutos ja kehitys voivat olla askeleita parempaan
tai huonompaan suhteessa joihinkin annettuihin
tai sovittuihin arvokriteereihin
• vrt. väite järven saastuneisuudesta
• meliorismi: maailmaa voidaan parantaa kun
löydetään keinot arvokkaiden tavoitteiden
saavuttamiseksi

9. ESIMERKKEJÄ
• urheilu: ennätysten parantaminen
• pianonsoiton taito: oppii soittamaan
virheettömästi vaikeampia kappaleita
• taide: onko SCHÖNBERG parempi kuin BACH?
• tiede:
– SARTON: systemaattisen positiivisen tiedon kasvu
– KUHN: teorioiden ratkaisemien ongelmien määrä
– POPPER: teoriat lähempänä totuutta eli
totuudenkaltaisempia

10. YHTEISKUNNAN EDISTYMINEN
• eudaimonismi: onnellisuuden lisääntyminen
• elintaso: bruttokansantuote per capita
– pääoman muuttuminen itseisarvoksi
– oletus: talouskasvu on hyvää, koska se lisää
ihmisten hyvinvointia
• sosiaali-indikaattorit: hyvän elämän
kokonaisuus
• ALLARDT: hyvinvointi = having, loving, being

11. ONNELLISUUDEN TALOUSTIEDE
• EASTERLIN 1974
• Journal of Happiness Studies 2000
• LAYARD: Happiness 2005
– rikkaiden maiden asukkaat jonkin verran
onnellisempia kuin köyhien (demokratia)
– rikkaiden maiden hyvätuloiset jonkin verran
onnellisempia kuin köyhemmät (elämän turvallisuus)
– talouskasvu ei kuitenkaan ole lisännyt onnellisuutta
rikkaissa maissa viime vuosikymmeninä (Japani, USA,
Suomi)

12. HDI
• United Nations Development Project (UNDP)
– YK:n jäsenvaltioiden vertailu 1990 lähtien
• Human Development Index (HDI)
kolmen tekijän keskiarvo:
– terveys (eliniän odotus)
– koulutus (lukutaito, kouluvuodet)
– varallisuus (bkt per capita)

13. HDI 2010
• 1. Norja
• 2. Australia
• 3. Uusi Seelanti
• 4. USA
• 5. Irlanti
• 16. Suomi 168. Kongo
• 17. Islanti 169. Zimbabwe

14. GPI
• Redefining Progress
• GPI (Genuine Progress Indicator)
• bkt:n lisäksi tulojako, palvelut markkinoiden
ulkopuolella, haittojen kustannukset
(rikollisuus, voimavarojen tuhlaus, saasteet,
kosteikkojen menetys …)
• Suomessa GPI/capita on laskenut vuoden
1989 jälkeen

15. PROSPERITY INDEX 2010
• Legatum Institute
• talous, yrittäjyys, hallinto, koulutus, terveys,
turvallisuus, henkilökohtainen vapaus, sosiaalinen
pääoma
1. Norja
3. Suomi
10. USA
33. Costa Rica
110. Zimbabwe

16. HPI
• The New Economics Foundation 2006
• HPI (The Happy Planet Index)
𝑡𝑦𝑦𝑡𝑦𝑣ä𝑖𝑠𝑦𝑦𝑠 𝑥 𝑒𝑙𝑖𝑛𝑖ä𝑛 𝑜𝑑𝑜𝑡𝑢𝑠
𝑒𝑘𝑜𝑙𝑜𝑔𝑖𝑛𝑒𝑛 𝑗𝑎𝑙𝑎𝑛𝑗ä𝑙𝑘𝑖
• tyytyväisyys, onnellisuus
– Costa Rica, Irlanti, Norja, Tanska
• ekologinen jalanjälki
– Luxemburg, Arabiemiraatit, USA

17. HPI 2010
• 1. Costa Rica
• 2. Dominikaaninen tasavalta
• 3. Jamaika
• 4. Guatemala
• 5. Vietnam 102. Australia
114. USA
• 59. Suomi
• 86. Norja 143. Zimbabwe

18. HAASTEITA
• mittaamisen vaikeudet
• subjektiiviset painokertoimet
• silti näiden indeksien kehittäminen edustaa
hyvää elämää koskevaa arvokeskustelua
• edistystä edistyksen mittareihin!