Onko Suomi kallis maa? Asumisen ja elämisen kustannukset Euroopassa -tilaisuus 14.5.2014, Kaisa-talo

1. Kansainvälinen
hintavertailu
Onko Suomi kallis maa?
Kaisatalo 14.5.2014
Harri Kananoja

2. 15.5.2014 2Kv.hintavertailu/Harri Kananoja
KANSAINVÄLINEN HINTAVERTAILU
= OSTOVOIMAPARITEETTIOHJELMA
 1. Mihin ostovoimapariteetteja käytetään?
 2. PPP-asetuksen sisältö ja Suomen kanta
PPP=Purchasing Power Parities
 3. ECP-koordinointi,
ECP=European Comparison Programme
 4. PPP-perusaineisto
 5. Tuloksia
 6. Lähteet

3. 15.5.2014 3Kv.hintavertailu/Harri Kananoja
1. MIHIN OSTOVOIMAPARITEETTEJA
KÄYTETÄÄN?
 Tarkoituksena tuottaa ostovoimapariteetit eli Purchasing
Power Parities ts. hintasuhteet, joita käyttämällä päästään
reaalisiin BKT-vertailuihin.
 BKT ja sen aggregaatit ovat olennaisia indikaattoreita
A) taloustieteellisissä ja tilastollisissa tarkasteluissa ja
analyyseissa sekä
B) poliittisessa päätöksenteossa

4. 15.5.2014 4Kv.hintavertailu/Harri Kananoja
1.1. BRUTTOKANSANTUOTE
 BKT:n käyttö on jaettu 6 pääryhmään:
 1) kotitalouksien kulutusmenot
 2) VTY:jen eli voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen
kulutusmenot
 3) julkiset kulutusmenot, yksilölliset ja kollektiiviset
 4) kiinteän pääoman bruttomuodostus
 5) varastojen muutos
 6) tavaroiden ja palvelujen nettovienti

5. 1.2. MITEN OSTOVOIMAPARITEETIT
LASKETAAN (PPP)?
Esim. kuvitteellinen Brandy maksaa Helsingissä 26 € ja
Tukholmassa 300 kr
► Brandypullon pariteetiksi saadaan:
26€/300kr = 0,087 €/kr
► Jakamalla PPP vaihtokursseilla saadaan hintatasoindeksiksi:
(0,087/0,11017) x 100=79
Ruotsi=100, Suomi 79
► Toisinpäin: 300 kr/26€=11,538 kr/€
(11,538/9,06578) x 100= 127
Suomi=100, Ruotsi 127
15.5.2014 5Kv.hintavertailu/Harri Kananoja

6. 15.5.2014 6Kv.hintavertailu/Harri Kananoja
1.3. BRUTTOKANSANTUOTE JA
OSTOVOIMAPARITEETIT
 Bruttokansantuotteeseen sisältyvät kulutusmenot jaetaan
eritasoisiin alaluokkiin, ja alimman tason muodostavat
hyödykeryhmät, joita kutsutaan perusnimikkeiksi (basic
heading). PPP:t lasketaan aivan perusnimiketasolle
saakka.
 Kukin perusnimike muodostuu ryhmästä samantapaisia
tuotteita ja palveluita. Perusnimikkeitä ovat esimerkiksi
tuore leipä, juusto, miesten jalkineet, kirjat, dieselautot tai
ravintolapalvelut.

7. 15.5.2014 7Kv.hintavertailu/Harri Kananoja
1.4. OSTOVOIMAPARITEETTIEN KÄYTTÖ
KOMISSIOSSA
 1) Rakennerahastot: alueet, joiden ostovoimapariteettina
mitattu bruttokansantuote asukasta kohti on vähemmän
kuin 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, voivat saada tukea
rakennerahastoista.
 2) Koheesiorahastot: jäsenvaltiot, joiden BKT per capita
on alle 90 prosenttia EU:n keskitasosta voivat saada
rahoitustukea ympäristöä ja verkkojen liikenteen
infrastruktuuria koskeviin hankkeisiin.

8. 15.5.2014 8Kv.hintavertailu/Harri Kananoja
1.4. OSTOVOIMAPARITEETTIEN KÄYTTÖ
KOMISSIOSSA
 3) Korjauskertoimet: liittyvät henkilöstösääntöjen 64
artiklaan
 Ostovoimapariteettitutkimuksen yhteydessä kerättyjä
hintoja tarvitaan myös korjauskertoimiin, joita käytetään
Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön
palkkojen ja eläkkeiden laskentaan.

9. 15.5.2014 9Kv.hintavertailu/Harri Kananoja
1.4. OSTOVOIMAPARITEETTIEN KÄYTTÖ
KOMISSIOSSA
 4) Hintavertailut: erityisen tärkeitä useille yhteisön
politiikan aloille, kuten sisämarkkinoiden kehitykselle ja
EMUn seurannalle hintojen lähentymisen ja hintaerojen
tunnistamiseen liittyvän kuluttajansuojan kannalta.
 Muu käyttö: ”Onko Suomi kallis maa?”
► turistinäkökulma
► palkkojen ostovoimavertailu
Ostovoimakorjattuja tuloja

10. 15.5.2014 10Kv.hintavertailu/Harri Kananoja
2. PPP-ASETUS
 Komissiolla oli pitkään lainsäädäntöön perustuva tehtävä
laskea BKT ostovoima huomioon ottaen, mutta
jäsenvaltioilla ei ole ollut lainsäädäntöön perustuvaa
velvoitetta osallistua siihen.
 Työn monenvälisen luonteen vuoksi yhden ainoan maan
vetäytyessä PPP-tutkimuksesta koko työn validiteetti
saattoi kärsiä. Tarvittavien tietojen oikea-aikaisen
saatavuuden takaamiseksi tarvitaan sen vuoksi vakaata,
sitovaa ja luotettavaa oikeudellista kehystä.

11. 15.5.2014 11Kv.hintavertailu/Harri Kananoja
2.1. SUOMEN KANTA
 Suomi piti asetuksen säätämistä tarpeellisena.
 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisten
sääntöjen antamisesta ostovoimapariteetteja koskevan
perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja
levittämisestä (PPP) annettiin 11.12. 2007.
 Asetus ei tuonut mukanaan varsinaisesti uusia tehtäviä,
vaan pikemminkin oli kysymys laadun parantamisesta.
 KODIFIOI AIEMMAN/NYKYISEN LAINSÄÄDÄNNÖN

12. 15.5.2014 12Kv.hintavertailu/Harri Kananoja
3. ECP-KOORDINOINTI
 Suomi on ollut yksi kansainvälisen hintavertailututkimuksen
ryhmänvetäjistä vuodesta 1999. Euroopassa oli kolme
muuta ryhmänvetäjämaata: Itävalta, Portugali ja
Alankomaat.
 Vuoden 2014 alusta Suomi on osallistunut hintakeruiden
suunnitteluun ja hintatutkimusten ohjaukseen koko
Euroopassa kattaen 37 maata, koordinointityö yhdessä
Portugalin ja kahden itävaltalaisen ”freelancerin” kanssa.
Tilastokeskus osallistuu myös tulosten arvioimiseen ja
raportointiin.

13. 15.5.2014 13Kv.hintavertailu/Harri Kananoja
4. PPP-PERUSAINEISTO
Frekvenssi Deadline
BKT:n loppukäyttöarvot, VAT, Tips Vuosittain Syyskuu
Todelliset ja laskennalliset vuokrat Vuosittain Elokuu
Palkansaajakorvaukset Vuosittain Kesäkuu
Ajalliset korjauskertoimet (KHI) Vuosittain Maaliskuu
Kulutustavaroiden ja palvelujen
hinnat ja niihin liittyvät edustavuuden
indikaattorit
3 vuotta Kesä- ja joulukuu
Pääomahyödykkeiden hinnat 2 vuotta Kesäkuu
Rakennushankkeiden hinnat Vuosittain Heinäkuu
Alueelliset korjauskertoimet 6 vuotta Heinä- ja tammikuu

14. 15.5.2014 14Kv.hintavertailu/Harri Kananoja
5. TULOKSIA
YKSITYISEN KULUTUKSEN HINTATASO
 OECD julkaisee yksityisen kulutuksen hintatasoindeksit "Main
Economic Indicators" -sarjassa kolmen kuukauden kuluttua
viiteajankohdasta.
 Yksityisessä kulutuksessa sovelletaan yksilöllisen kulutuksen
käyttötarkoituksen mukaista luokitusta (COICOP).
 Yksityinen kulutus on jaettu seuraavasti: elintarvikkeet ja alkoholittomat
juomat, alkoholijuomat ja tupakka, vaatetus ja jalkineet, asuminen, vesi,
sähkö ja muut , kalusteet, kotitalouskoneet ja yleinen kodinhoito,
terveys, liikenne, viestintä, kulttuuri ja vapaa-aika, koulutus, ravintolat ja
hotellit sekä muut tavarat ja palvelut.
 Yksityisen kulutuksen hintatasot

15. 6. LÄHTEET
 Tietoa yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoista maittain, kuukausittain ja
vuosittain sekä hintavertailutuloksia eri tuoteryhmittäin kuten "ruoka, juomat ja
tupakka" tai "vaatteet ja jalkineet” löytyy Tilastokeskuksen verkkopalvelusta
(Tilastokeskus.fi-palvelu): Tilastot => Hinnat ja kustannukset =>
Kansainvälinen hintavertailu
 Eurostatin verkkopalvelu:
-Ostovoimapariteetit ja hintatasoindeksit vuodesta 1995 lähtien
-BKT, kotitalouksien yksilölliset kulutusmenot ja todellinen yksilöllinen kulutus
sekä vastaavat luvut asukasta kohti ostovoimastandardina ilmaistuna
Eurostat’s data
 Maailman Pankin verkkopalvelu:
Globaalia ICP-vertailua (ICP=International Comparison Programme)
koskevaa tietoa
World Bank’s site
15.5.2014 15Kv.hintavertailu/Harri Kananoja

16. Yhteydenotot:
kvhintavertailu.tilastokeskus@stat.fi
harri.kananoja@tilastokeskus.fi tai
harri.kananoja@stat.fi
KIITOKSIA
KUULIJOILLE!
15.5.2014 16Kv.hintavertailu/Harri Kananoja