Diasarjan tavoitteena on antaa käytännön ohjeita siitä, miten työpaikan henkilöstö ja johtoa voivat löytää yhteisen ymmärryksen organisaation perustehtävästä: ketkä ovat avainasiakkaitamme ja mitkä ovat ydintehtävämme?

1. Reilun Pelin työkalupakki:
Perustehtävän kirkastaminen
Menetelmiä työpaikkojen hyvinvoinnin kehittämiseen
marraskuu 2014

2. ● TJS Opintokeskus on Akavan ja
STTK:n yhteinen koulutus- ja
kehittämisorganisaatio.
● Toimintamme perustuu yhdessä
tekemiseen ja asiantuntijuuden
jakamiseen.
● Autamme liittoja ja yhdistyksiä
vahvistamaan järjestötoimintaa,
työsuojelua ja edunvalvontaa.
● www.tjs-opintokeskus.fi
TJS Opintokeskus

3. ● TJS Opintokeskus on tuottanut Reilun Pelin työkalupakin
työpaikkojen hyvinvoinnin kehittämiseen.
● Tämä diasarja antaa konkreettiset etenemisohjeet psykososiaalisten
riskien kartoitukseen kuormitusanalyysin avulla.
● Reilun Pelin työkalupakkiin kuuluu yhteensä 11 menetelmää.
www.tjs-opintokeskus.fi/kehittamispalvelut/tyoelaman-
kehittaminen/reilu-peli
Reilun Pelin työkalupakki

4. ● Työkalupakin pohjana ovat TJS Opintokeskuksen Reilu Peli -käsikirja
ja Reilu Peli -koulutukset, jotka tähtäävät epäasiallisen kohtelun
ennaltaehkäisemiseen ja ristiriitojen selvittämiseen.
● Työkalupakin välineitä kehiteltiin ja testattiin työpaikoilla
kehittämishankkeessa, johon saatiin valtionavustusta Työelämän
kehittämisohjelmasta. Hankkeessa yhteistyökumppaneina olivat
mukana Palkansaajajärjestö Pardia, Erityisalojen Toimihenkilöliitto
Erto ja Vakuutusväen Liitto sekä 11 työpaikkaa.
Reilun Pelin työkalupakki

5. Perustehtävän kirkastaminen,
menetelmän tavoitteet
● Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöjä ja organisaation johtoa löytämään
yhteisen ymmärryksen sen perustehtävästä.
– Ketkä ovat avainasiakkaitamme ja mitkä ovat ydintehtävämme?
● Perustehtävä saattaa olla hukassa, jos työpaikalla on tapahtunut
muutoksia tai työyhteisön jäsenillä on ristiriitaisia käsityksiä
asiakaskunnasta tai työn tavoitteista.

6. ● Henkilöstön työpajatyöskentelyä noin 3-4 tuntia sekä organisaation
päättäjille samanlainen työpajatyöskentely.
● Esimiehet johtavat työskentelyä omassa työyksikössään ja vastaavat
työskentelyn viemisestä ryhmäpalavereihin ja henkilökohtaisiin
kehityskeskusteluihin.
● Työskentelyä varten perustettu työryhmä vastaa koko hankkeen
tulosten raportoinnista ylimmälle johdolle, esimiehille ja
henkilöstölle.
Työskentelyaika ja osallistujat

7. 1. Nimetään työryhmä, joka valmistelee työskentelyä.
2. Työryhmä esittelee työskentelyn ylimmän johdon edustajille ja sitouttaa
heidät työskentelyyn.
3. Työryhmä pyytää ylintä johtoa kutsumaan koko henkilöstön kirkastamaan
organisaation perustehtävää (n. 3-4 tuntia).
4. Järjestäkää samanlainen tilaisuus organisaation päättävälle elimelle
(hallitus, valtuusto, johtokunta) ja tehkää tällä kokoonpanolla sama
työskentely.
5. Käykää töiden tuloksia läpi henkilöstö- tai kehittämispalaverissa .
6. Pyytäkää esimiehiä käymään kehityskeskusteluissa henkilöstön kanssa
läpi sitä, kuinka oma työtehtävä tukee organisaation perustehtävän
toteutusta.
7. Sopikaa toteutuksen seurannasta.
Toimintamallin eteneminen

8. ● Esimiehet vastaavat työskentelyn tulosten viestimisestä omalle
työyksikölleen ja hankkeen työryhmälle sekä hankkeen työryhmä
organisaatiotason viestinnästä ylimmälle johdolle ja henkilöstölle.
● Perustehtävän toteutumista seurataan kehityskeskusteluissa
vuosittain sekä henkilöstökokouksissa säännöllisin välein (esimerkiksi
kaksi kertaa vuodessa).
Viestintä, arviointi ja seuranta

9. ● Auttaa saavuttamaan työn tavoitteet
● Lisää työn tuottavuutta
● Tuo turvaa työyhteisön jäsenille
● Parantaa työhyvinvointia
● Vähentää ristiriitoja työpaikalla
Miksi on tärkeää pysyä perustehtävässä?

10. ● Työyhteisön jäsenet toimivat ennalta arvaamattomasti ja
itsekontrolli voi pettää: räjähdellään, huudetaan, syytellään…
● Jäsenet eivät ota vastuuta ryhmän toiminnasta.
● Ryhmä voi taantua ja menettää todellisuuden tajunsa.
● Luottamus murenee ja ristiriidat lisääntyvät.
● Johtaminen vaikeutuu.
● Työyhteisö saattaa ajautua kaaokseen.
Mitä tapahtuu, kun perustehtävästä
poiketaan?

11. Ymmärrys perustehtävästä
sanaselityspelin avulla

12. 1. Otetaan esille organisaation kirjattu
perustehtävä.
2. Jaetaan työyhteisö pienryhmiin sen
mukaan, kuinka monta selitettävää sanaa
perustehtävään on kirjattu.
3. Pyydetään pienryhmiä selittämään
perustehtävään kirjatut sanat ja kirjaamaan
ne fläppitaululle.
Vaihe 1a. Henkilöstön
ymmärrys perustehtävästä

13. 1. Esitellään ryhmien tuotokset ja käydään
yhteinen keskustelu selitetyistä sanoista.
2. Täydennetään yhdessä selitykset.
3. Kirjataan yhteinen ymmärrys ja liitetään se
mm. perehdytysaineistoon.
Vaihe 1b. Henkilöstön
ymmärrys perustehtävästä

14. ● Teetetään edellä kuvattu tehtävä (vaiheet 1a
ja 1b) organisaation hallitukselle tai
johtokunnalle, jos sitä ei ole voitu toteuttaa
yhdessä henkilöstön kanssa.
Vaihe 2. Organisaation johdon
ymmärrys perustehtävästä

15. ● Järjestetään henkilöstön ja
hallituksen/johtokunnan yhteinen tilaisuus,
jossa vertaillaan perustehtävän sanojen
selityksiä.
● Keskustellaan eroista (jos niitä on).
● Kirjataan yhteinen ymmärrys
perustehtävästä.
● Talletetaan selitys paikkaan, josta koko
henkilöstö ja päätöksentekijät sen löytävät.
● Liitetään selitys perehdytysaineistoon.
Vaihe 3. Koko organisaation
yhteinen ymmärrys

16. ● Perustehtävän kirkastamisen lisäksi on tärkeää, että jokaisella
työntekijällä on selkeä tehtävänkuva.
● Oman tehtävän kytkeminen koko organisaation tehtävään antaa
vahvistuksen siitä, että työntekijän työpanos on arvokas
työnantajalle.
● Säännöllisissä kehityskeskusteluissa varmistetaan, että työntekijä
tekee perustehtävän mukaisia tehtäviä.
Perustehtävä ja oma tehtävä

17. ● Halutessasi voit pyytää TJS Opintokeskuksesta vetäjän
työhyvinvoinnin kehittämiseen.
toimisto@tjs-opintokeskus.fi, puh. (09) 229 3030
● Yhteystiedot henkilöittäin:
www.tjs-opintokeskus.fi/yhteystiedot
● Reilu Peli -verkkosivu:
www.tjs-opintokeskus.fi/kehittamispalvelut/tyoelaman-
kehittaminen/reilu-peli
Yhteystiedot

18. Yhdessä tekemällä saamme yhteisen
työpaikkamme toimimaan!