Aino-Maija Elonheimo, Eva Maria Korsisaari ja Anu Laukkanen: Moniäänisyyttä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön! Työpaja, Tasa-arvopäivät 2018, 10.10.2018.
2. TERVETULOA!
Tarjoamme osuudessamme ensin lyhyet teoreettiset ja historialliset
johdatukset sekä feministiseen pedagogiikkaan että
intersektionaalisuuteen. Feministinen pedagogiikka huomioi
sukupuolen merkitystä oppimisessa ja opettamisessa niin teorian
kuin menetelmienkin tasolla.
Intersektionaalisuus eli risteävien erojen tematiikka taas luotaa
kuinka vaikkapa äidinkieli, kansalaisuus, etnisyys, seksuaalinen
identiteetti, rotu, kyvykkyys, ikä, luokka ja uskonto voivat
sukupuolen lisäksi tulla tulla huomioiduiksi yksilöitä ja yhteisöjä
kohdattaessa, ja kuinka kehkeyttää erilaisuuksistamme käsin
osallisuutta ja dialogisuutta.
3. TYÖPAJAN RAKENNE
KOLME TAUSTOITTAVAA JOHDATUSTA (45 min):
* Johdatus feministiseen pedagogiikkaan (Aiska)
* Johdatus intersektionaalisuuteen, dialogin ja osallisuuden teemoihin (Eva)
* Johdatus toiminnallisiin menetelmiin ja työtapoihin (Anu)
TYÖRYHMÄT (45 min):
1) Etuoikeuskävely, sen herättämät tunteet ja oivallukset (Aiska)
2) Intersektionaalista feminististä etiikkaa koskeva työpaja (mukaan max 12) (Eva)
3) Kollaasi tasa-arvopäivien teemoista (Anu)
YHTEINEN LOPPUKESKUSTELU JA OIVALLUSTEN JAKAMINEN (15 min)!
4. FEMINISTINEN PEDAGOGIIKKA
* historia kriittisessä pedagogiikassa
* juuret sekä yliopistoissa että feministisessä naisliikkeessä, myös Suomessa
* Avoin Naisten Korkeakoulu jo aikana ennen naistutkimusta (myöhemmin
sukupuolentutkimus)
* sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma, feministisen yliopistopedagogiikan koulutus v.
2005 alkaen
* Feministisen pedagogiikan ABC-kirja tänä syksynä
* alun perin nimenomaan sukupuoleen (nainen) kiinnittyvää, nykyään laajemmin
ymmärrettyä
* tarkoittaa sekä teoreettista viitekehystä että käytännön menetelmiä
5. FEMPEDA, JATKUU
* vallan ja tiedon poliittisuus
* Henkilökohtainen on poliittista, pedagogista, teoreettista – ja päin vastoin
* koulutuksen eroja tuottavat käytännöt
* feministisen tutkimuksen inspiroima opettamiseen ja ohjaamiseen liittyvä ymmärrys,
opettamisen tavat ja käytännön tilanteiden toteutukset
Perusteemoja:
1) kokemus, ruumis, tunteet
2) (oma) ääni ja tiedon tuottaminen
3) opettaja-opiskelija-suhde, ja siihen liittyvä valta
4) turvallinen oppimisymäristö
6. * FEMINISTISEN PEDAGOGIIKAN VAIHEET
1) Naiserityinen:
* äänen antaminen naisille, naisten valtauttaminen
* Stand-point feminismi
* ”vain naisille”
* ensi sijainen toimija on nainen
* ”naisen tieto/ naistapaisuus”
edelleen esim. FRT, muistelutyö
2) Poststrukturalistinen feministinen pedagogiikka:
* kielellisen käänteen jälkeen
* dekonstruktio ja performatiivisuus,
* kritisoi oletusta ”naiserityisestä”, myös valtauttamisen
ongelmallisuus
* ei varsinaisia menetelmiä
- jaottelu Hanna Ojalan
3) Erojen pedagogiikka:
* taustalla queer-tutkimus ja postkoloniaalit ideat
* tehtävänä herättää halu tietää toisin
* tiedon rajat
* turvallisemman tilan ja äänen antamisen ideat
* korjaavan luennan idea
4) uusi neljäs vaihe
* 2010-luvulta eteenpäin
* intersektionaalisuus, trantutkimus, affektiteoriat,
uusmaterialismi, posthumanismi, antirasismi,
kehopositiivisuus jne
* ”älä oleta!” - normikriittisyys
7. INTERSEKTIONAALINEN FEMINISMI
* Intersektionaalisuus on kaikelle sortoa vastustavalle ja oikeuksia puolustavalle
tutkimukselle ja toiminnalle sekä antoisa että välttämätön teoria ja menetelmä. Sen
avulla tarkastellaan risteäviä eroja: huomioidaan miten esimerkiksi sukupuoleen,
seksuaalisuuteen, etniseen taustaan, kansallisuuteen, yhteiskuntaluokkaan, ikään,
uskontoon ja toimintakykyyn liittyvät tekijät vaikuttavat samanaikaisesti
ihmisyksilöiden tai ihmisyhteisöiden elämässä.
* Intersektionaalista tutkimusta ja toimintaa ohjaa emansipatorinen intressi.
Tehtävänä on analysoida valtarakenteita ja kumota hierarkioita, väkevöittää
sorrettuja ja kuunnella marginalisoituja, vaalia osallisuutta ja kehkeyttää
dialogisuutta.
8. INTERSEKTIONAALINEN FEMINISMI
*Intersektionaalisen feminismin mustat esitaistelijat:
§ Combahee River Collective
§ Audre Lorde
§ Kimberlé Williams Crenshaw
§ Mari J. Matsuda
*Miten vastata intersektionaalisen feminismin haasteeseen?
”Intersektionaalisen feminismin haasteeseen vastaaminen merkitsee nähdäkseni risteävien erojen
huomioimisen ohella sitoutumista valtasuhteiden analysoimiseen, sortojen vastustamiseen,
emansipaation edistämiseen, moninaisuuden arvostamiseen, auktoriteettien kyseenalaistamiseen,
osallisuuden vaalimiseen, dialogisuuden kehkeyttämiseen sekä käsitteiden luomiseen, ainakin.”
(EMK)
10. ETUOIKEUSKÄVELY
* toiminnallinen harjoitus, joka auttaa tulemaan tietoiseksi elämään liittyvistä asioista
ja ominaisuuksista, syrjinnän syistä ja etuoikeuksista
* voidaan toteuttaa joko roolien kautta tai omana itsenä
* ei arvo-arvostelmia, paremminkin tilanteen toteamista ja ymmärtämistä
* mahdollisimman moniin eri intersektioihin liittyviä kysymyksiä
https://indypendent.org/2013/08/take-the-privilege-walk/
11. INTERSEKTIONAALISTA FEMINISTISTÄ ETIIKKAA
KOSKEVA TYÖPAJA
* Tervetuloa mukaan työpajaan jossa pohdimme käytännön tasolla miten soveltaa
intersektionaalista feminismiä ja miten kehkeyttää intersektionaalista feminististä
etiikkaa!
* Työpajan on ideoinut Eva Maria Korsisaari ja mukaan mahtuu 12 osallistujaa!
13. KOLLAASITEHTÄVÄ
*toisenlainen tapa tuottaa tietoa
*leikkisää leikkaamista ja liimaamista
*fragmentaarista – tulkinta jää pääosin katsojalle
Ei pyritä koherenttiin tarinaan vaan yllättäviinkin
yhdistelmiin
*ei vaadi aikaisempaa taiteellista kokemusta tai
osaamista - ei ole oikeita tai vääriä tapoja tehdä kollaasi
14. KOLLAASITEHTÄVÄ
1. Muodostakaa 4-5 hengen ryhmät.
2. Kirjoittakaa erillisille post-it-lapuille muutaman minuutin ajan
1-3 teemaa, seikkaa tai kysymystä, jota haluaisitte pohtia
lisää.
3. Lukekaa post-it-laput, ryhmitelkää ne ja päättäkää
keskustellen ryhmänne yhteinen kollaasin aihe.
4. Käykää työhön assosioiden, keskustellen, toisista inspiroituen.
Antakaa materiaalien viedä. Kaikkea ei tarvitse selittää.
Fiilispohja on ihan jees!
15. KOLLAASITEHTÄVÄN PURKAMINEN
1. Esitelkää työnne muille ryhmille parilla lauseella.
2. Muut voivat assosioida lisää esim. materiaalien käyttöä,
värejä, suuntia, kuvien herättämiä ajatuksia. Kaikkea ei
tarvitse selittää.
3. Loppupohdinta: toiko kollaasityöskentely jonkin uuden
näkökulman tai käsittelytavan asiaan?