x  Otavan opisto  x Sivistyspedagogiikka  8.12.2011 FT Seppo Niemelä
Luennon kaksi kysymystä  1. Mitä  sivistys  ja  sivistyminen  tarkoittavat pedagogisina käsitteinä?   2. Miten ihminen siv...
Elinikäisen oppimisen tavoitteet  1. itsen toteuttaminen  (personal fulfilment)  2. aktiivinen kansalaisuus  (active citiz...
Vapaa sivistystyö Suomessa Tarkoitus ja tehtävät uusittiin laissa, joka astui voimaan 2010 Vapaana sivistystyönä järjestet...
Sivistyksen monet merkitykset  Sivistys oli aiemmin keskeinen kasvatustieteen käsite, mutta nyt enää merkitykseltään epämä...
Hyvinvoinnin kaksi strategiaa Juha Hämäläisen mukaan:   (i) Poliittinen - lainsäädännöllis-institutionaalinen =  sosiaalin...
Sivistys ja sosiaalipedagogiikka  Hämäläinen : Sosiaalipedagogiikka pohjautuu sivistysteoriaan: itsekasvatuksena toteutuva...
Kant ja kansanvalistus JÄRKI I Luova mielikuvitus I AISTIHAVAINNOT ----------------------------------------------- Luova m...
Herder  ja kansansivistys KÄSITE, TAIDE, KIELI I Besonnenheit I AISTIMUSMASSA --------------------------------------------...
Herder ja kansansivistys (yksilön)  (kansan)‏ potentiaalit   -  sivistys   -  kieli  ja kulttuuri ------------------------...
Sivistyminen pedagogisena käsitteenä 1) Sivistyvä kasvaa ” omaehtoisesti   toimintakykyiseksi  subjektiksi samalla kun hän...
Sivistyspedagogian lähtökohdat Jokainen tekee viime kädessä sivistymisensä itse omien yksilöllisten potentiaaliensa mukais...
Snellman: sivistys vastavaikutuksena Yksilö tulee kasvaessaan osalliseksi perinteestä, mutta perinne saa kasvavan tietämis...
Sivistyspedagogian ydinalueet  1) pedagoginen suhde tai vuorovaikutus   - Herman Nohlin luoma käsite 1900-luvun alussa, mu...
Pedagoginen suhde 1 Avainkäsitteet Michael Uljensin mukaan   1) perustana ihmisen  sivistyskykyisyys - Bildsamkeit – sivis...
Pedagoginen suhde 2  Itsetoiminnallisuuden vaatimus: Panula laittaa oppilaansa heti ”vispaamahan”. ”... en koskaan näytä e...
Pedagoginen suhde 3 Itsetoiminnallisuuden vaatimus:  Opettaja/ohjaaja ilmaisee odotusta ja uskoa siihen, että oppilas  kyk...
Dialogin ennakkoehdot  (Williamson)‏ *  Dialogi on kommunikaation erikoismuoto, joka edellyttää yhteisöltä tiettyä tiedon ...
Dialogin prosessiehdot Osanottajat voivat mm.  * vaikuttaa oppimisen tavoitteisiin ja menetelmiin * tuntea olevansa varmoj...
Opettaminen   Sivistyminen <ul><li>* toimintakäsite </li></ul><ul><li>* voi olla formaalinen </li></ul><ul><li>* voi olla ...
” Elävä sana” ja ”elävä vuorovaikutus” * Grundtvigilaisen kansanopiston perustila oli  luentosali , mutta ”elävä sana” oli...
Aktiivinen kansalaisuus Aktiiviseen kansalaisuuteen tarvitaan * oppimista ja  * sivistymistä 1)  Oppiminen : demokratian p...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Sivistyspedagogiikka: miten opetus, opettaja, oppiminen ja oppija kohtaavat toisensa - Seppo Niemelä

942 views

Published on

Sivistyspedagogiikka: miten opetus, opettaja, oppiminen ja oppija kohtaavat toisensa, FT Seppo Niemelä

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
942
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Sivistyspedagogiikka: miten opetus, opettaja, oppiminen ja oppija kohtaavat toisensa - Seppo Niemelä

  1. 1. x Otavan opisto x Sivistyspedagogiikka 8.12.2011 FT Seppo Niemelä
  2. 2. Luennon kaksi kysymystä 1. Mitä sivistys ja sivistyminen tarkoittavat pedagogisina käsitteinä? 2. Miten ihminen sivistyy ja miten sivistymisen prosessia voi edistää? Ajatusten lähteinä pohjoismainen kansansivistystraditio (Kant, Herder; Grundtvig, Olsson, Snellman), sivistysteoria (Siljander, Uljens) ja sosiaalipedagogiikka (Hämäläinen).
  3. 3. Elinikäisen oppimisen tavoitteet 1. itsen toteuttaminen (personal fulfilment) 2. aktiivinen kansalaisuus (active citizenship)‏ 3. sosiaalinen eheys (social inclusion) 4. työllistettävyys (employability/adaptability)‏ EU: Making a European Area of Lifelong Learning a Reality, 2001
  4. 4. Vapaa sivistystyö Suomessa Tarkoitus ja tehtävät uusittiin laissa, joka astui voimaan 2010 Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tarkoitus - elinikäinen oppiminen toimintaperiaatteena - yhteiskunnan eheys, tasa-arvo ja aktiivinen kansalaisuus Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tehtävät - ihmisen monipuolinen kehittyminen, hyvinvointi , kansanvaltaisuus, moniarvoisuus, kestävä kehitys, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Toiminnassa (pedagogiikassa) korostuu - omaehtoinen oppiminen , yhteisöllisyys ja osallisuus
  5. 5. Sivistyksen monet merkitykset Sivistys oli aiemmin keskeinen kasvatustieteen käsite, mutta nyt enää merkitykseltään epämääräinen jäänne nimityksissä. 1) Kaikki arvokas, jonka ihminen on historiansa aikana saanut aikaan, esim. klassinen, eurooppalainen tms. sivistys 2) Jokin sivistyksen oppimäärä a la Enbuske 3) Jotakin jalostunutta, ylevää, ylimaallista, itsehillintää, itsekuria … 4) Hirsjärvi: ”kasvatuksen tietä omaksuttu tieto ja henkinen kehittyneisyys sekä tapojen hienostuneisuus”. Please: suorittakaa kohtien 2 – 4 poisoppiminen.
  6. 6. Hyvinvoinnin kaksi strategiaa Juha Hämäläisen mukaan: (i) Poliittinen - lainsäädännöllis-institutionaalinen = sosiaalinen turva, tulonsiirrot, palvelut (ii) Pedagoginen - kasvatuksellis-sivistyksellinen = toimintakykyä, osallisuutta, osallistumista, elämänhallintaa
  7. 7. Sivistys ja sosiaalipedagogiikka Hämäläinen : Sosiaalipedagogiikka pohjautuu sivistysteoriaan: itsekasvatuksena toteutuva sivistys on ihmisen kehitys potentiaaliin perustuva inhimillisen kasvun prosessi. Itsekasvatus = oman elämänhistorian ja kokemuksen reflektointia sekä tietoista vaikuttamista elämänkulkuun. Madsen : sosiaalipedagoginen prosessi on sivistysprosesssi, jonka tavoite on yleinen inhimillinen kehitys ja kasvu. Sivistys = lopullisesti toteutumaton ideaali demokratiasta, vapaudesta ja täysi-ikäisyydestä Natorp : sosiaalipedagogiikan kohteena ”sivistyksen sosiaaliset ehdot ja sosiaalisen elämän sivistykselliset edellytykset”.
  8. 8. Kant ja kansanvalistus JÄRKI I Luova mielikuvitus I AISTIHAVAINNOT ----------------------------------------------- Luova mielikuvitus toimi aistihavaintojen (empirian)‏ ja järjen (käsitteiden) ”kytkentäasemana” Itsekasvatus : yksilöllinen ja julkinen järjenkäyttö Kansanvalistus : edellytyksiä luovalle mielikuvitukselle (esim. opintopiirissä toteutuvana vuorovaikutuksena).
  9. 9. Herder ja kansansivistys KÄSITE, TAIDE, KIELI I Besonnenheit I AISTIMUSMASSA ----------------------------------------------- Besonnenheit on vain ihmiselle mahdollinen hyppy, jolla voi muodostaa mielikuvia (Bild; Bildung, Gestalt)‏ Käsitteet voi säilöä kieleen ja siirtää ihmissuvun kokemuksen summana uusille sukupolville
  10. 10. Herder ja kansansivistys (yksilön) (kansan)‏ potentiaalit - sivistys - kieli ja kulttuuri -------------------------------------------------------- Kulttuurinen perintö opitaan tradition välittämisen prosessissa, joka itsessään on luova ja jossa ihmisestä tulee yhteisöjensä (kansansa) jäsen. Prosessin alussa kasvattaja on tärkeässä asemassa.
  11. 11. Sivistyminen pedagogisena käsitteenä 1) Sivistyvä kasvaa ” omaehtoisesti toimintakykyiseksi subjektiksi samalla kun hän rakentaa yksilöllistä identiteettiään ” (Siljander)‏ 2) Sivistyminen on yksilöllinen, autenttinen, omaehtoinen, uutta luova, ennakoimaton (nonformaalinen) prosessi, joka painottaa ihmisen vapautta todellistaa itseään uudella tavalla. On perimmiltään ajatus uutta luovassta toiminnasta . 3) Sivistys sisältää idean olemassaolevan ylittämisestä; jokaisen sukupolven on rakennettava oma sivistyksensä. 4) Sivistyminen etenee itsen (persoonallisuuden, potentiaalien) ja sosiokulttuurisen maailman vuorovaikutuksena ja kehittyy maailmasta saatujen kokemusten mukanan.
  12. 12. Sivistyspedagogian lähtökohdat Jokainen tekee viime kädessä sivistymisensä itse omien yksilöllisten potentiaaliensa mukaisesti. Sivistymistä on mahdollista edistää ” kannustein, odotuksin, herättein ja oppimisympäristön järjestelyin” (Hämäläinen) ja luomalla ” sellainen toimintatila, jossa yksilö voi työstää ajatteluaan, arvostuksiaan ja toiminnallisia kompetenssejaan” (Uljens)‏
  13. 13. Snellman: sivistys vastavaikutuksena Yksilö tulee kasvaessaan osalliseksi perinteestä, mutta perinne saa kasvavan tietämisessä ja tahtomisessa uuden muodon. (Uljens Snellmanin kriittisestä kasvatustieteestä)‏ Kasvatus itsetoiminnallisuuteen ; sivistyminen on opettamisen vastavaikutus; mikään tietäminen ei ole totta olematta subjektin omaa oivallusta ja vakaumusta. Tie tietämiseen: ”epäilyn syntiinlankeemus, tiedonpuun hedelmän karvas jälkimaku”; itsetietoisuus on tietoisuutta omasta vallasta suhtautua itsenäisesti perinteen sisältöön (Uljens). Itsekasvatus : mm. omiin havaintoihin perustuvat ajatukset; yksilö vie kulttuuria eteenpäin erilaisena kuin ottaa vastaan.
  14. 14. Sivistyspedagogian ydinalueet 1) pedagoginen suhde tai vuorovaikutus - Herman Nohlin luoma käsite 1900-luvun alussa, mutta itse asia osattiin kansansivistystyössä jo aikaisemmin - kasvattajan kokemus ja kasvavan luovat kyvyt kohtaavat - pedagogisen tahdikkuuden alue (omaehtoisuus) 2) muut dialogiset pitkäaikaisen ryhmän prosessit - keskustelu, vuorovaikutus, kommunikaatio, toverikasvatus, yhteisöllinen vuorovaikutus (vrt. osallisuus, yhteisöllisyys) - pohjoismaiset innovaatiot: opintopiiri, internaattipedagogiikka
  15. 15. Pedagoginen suhde 1 Avainkäsitteet Michael Uljensin mukaan 1) perustana ihmisen sivistyskykyisyys - Bildsamkeit – sivistyksellisyys, sivistyvyys, sivistettävyys - ” yksilön aktiivinen, tulkitseva ja tarkoituksellinen suhde maailmaan” 2) vastavuoroinen tunnustaminen - kasvava ja kasvattava tunnustavat toisensa tasa-arvoisina persoonina - sivistyä voi vain vapaassa, erilaisuuden, kriittisyyden ja luovuuden sallivassa ilmapiirissä; sivistys vaatii tilaa ja aikaa - Grundtvig: opettajan on hylättävä kaikki ”herranoikut” 3) itsetoiminnallisuuden sysäys tai vaatimus - ”die Aufforderung der Selbsttätigkeit” ”provocation to self activity”
  16. 16. Pedagoginen suhde 2 Itsetoiminnallisuuden vaatimus: Panula laittaa oppilaansa heti ”vispaamahan”. ”... en koskaan näytä etehen, kuinka sen pitää mennä”. ” … että se tulis oppilaan sisältä.” ”... että ihminen itte löytäis tiensä. Jos ei löydä, niin antaa olla. En minä rupea vasikkaa juottamaan.” ”Oppilas pannahan uimahan ja heitetähän sitte jotaan pelastusrengasta, jos tarttee.” Esa-Pekka Salonen: Panula ei koskaan suostunut kertomaan, oliko tulkinta oikea vai väärä. ”Riippuu siitä, mitä sinä haluat. Hän sai meidät innostumaan ja löytämään oman tiemme.” ” Opettajan taito saada esiin oppilaan ainutkertaisuus.”
  17. 17. Pedagoginen suhde 3 Itsetoiminnallisuuden vaatimus: Opettaja/ohjaaja ilmaisee odotusta ja uskoa siihen, että oppilas kykenee ratkaisemaan käsillä olevan ongelman. ” Omat juttunsa” löytäessään ihminen löytää samalla kokemuksen omasta arvokkuudestaan ihmisenä ja merkityksellisyyden elämässä. Merkityksellisyyden kokemus avaa yhteyden sisäisiin energian lähteisiin ja vahvistaa itseluottamusta. Luovuus perustuu siihen, että ihmiset voivat toteuttaa omia ainutlaatuisia potentiaalejaan. (Himanen) Vaadittu tiedostaa itsensä maailmaan vaikuttavana ja siten vapaana ja järjellisenä olentona, joka kykenee määrittämään toimintansa tavoitteita. (Kivelä)‏
  18. 18. Dialogin ennakkoehdot (Williamson)‏ * Dialogi on kommunikaation erikoismuoto, joka edellyttää yhteisöltä tiettyä tiedon ja luottamuksen tasoa. Vrt. sosiaalinen pääoma ja tarvittavat pitkäaikaiset pienyhteisöt. Osanottajilla tulee olla mm. * tietoa käsiteltävästä asiasta, * yhteinen kieli eli yhteinen tapa ymmärtää asioita * toisten mielipiteen kunnioitus * argumentoinnin loogiset periaatteet * valmius muuttaa oma kanta, jos tutkittavat argumentit antavat siihen oikeutuksen. * rikastava vuorovaikutus ja siihen kuuluva kohtaamishalu synnyttävät emotionaalista energiaa: kohtaamista erilaisuuden arvostamisen ja luovuuden pohjalta (Himanen).
  19. 19. Dialogin prosessiehdot Osanottajat voivat mm. * vaikuttaa oppimisen tavoitteisiin ja menetelmiin * tuntea olevansa varmoja, että heitä arvostetaan ja heidät otetaan vakavasti; luottamus ohjaajan motiiveihin * luottaa siihen, että he voivat kysyä ja haastaa toisten näkemykset ilman nöyryytyksen tai koston pelkoa * voivat olla avoimia toisilleen ja esittää kysymyksensä ja näkökantansa; kyky kuunnella ja kommunikoida ryhmässä * voivat nähdä oppimisensa välittömät seuraukset kykynä tehdä uusia asioita ja toimia uudella tavalla * kokevat olevansa toimijoita, jotka kykenevät vaikuttamaan omaan elämäänsä * itsensä toteuttaminen ja autenttinen itseys kukoistavat luovassa yhteistyössä toisten kanssa.
  20. 20. Opettaminen Sivistyminen <ul><li>* toimintakäsite </li></ul><ul><li>* voi olla formaalinen </li></ul><ul><li>* voi olla standardoitu </li></ul><ul><li>* uusintaa kulttuuria </li></ul><ul><li>* toistava, ennustettava </li></ul><ul><li>* voi asettaa tavoitteita </li></ul><ul><li>* tulokset mitattavia </li></ul><ul><li>* kasvattava </li></ul><ul><li>* tulos: oppinut </li></ul><ul><li>* voi olla tutkintotavoitteinen </li></ul><ul><li>* välityspedagogia </li></ul><ul><li>* prosessikäsite </li></ul><ul><li>* nonformaalinen </li></ul><ul><li>* yksilöllinen, omaehtoinen </li></ul><ul><li>* uudistaa kulttuuria </li></ul><ul><li>* luova, ennustamaton </li></ul><ul><li>* voi asettaa odotuksia </li></ul><ul><li>* tulokset arvioitavia </li></ul><ul><li>* kasvamaan saattava </li></ul><ul><li>* tulos: sivistynyt </li></ul><ul><li>* vapaatavoitteinen </li></ul><ul><li>* sivistyspedagogia </li></ul>
  21. 21. ” Elävä sana” ja ”elävä vuorovaikutus” * Grundtvigilaisen kansanopiston perustila oli luentosali , mutta ”elävä sana” oli luentomuotoista opetusta laajempi idea * Äidinkielinen puhuttu sana on hengen aito ilmaisuväline * Opetus alkaa kokeneen opettajan puheella, mutta päätyy dialogiin opettajan ja oppilaiden välillä ja oppilaiden kesken * Kohtaamisen, dialogin, keskustelun ja kielen avulla saadaan aikaan luova tiedon hankkimisen tilanne (Bergstedt)‏ * Opetus ei saa kahlita oppilaan vapaata kehitystä eikä vapaaehtoista tiedonetsintää; kasvun ehtona ”hengen vapaus” * Elämänvalistus, selkeytyvä itsetietoisuus ”pimeydestä valoon”
  22. 22. Aktiivinen kansalaisuus Aktiiviseen kansalaisuuteen tarvitaan * oppimista ja * sivistymistä 1) Oppiminen : demokratian perusasiat: EU:n, valtion, kunnan toiminta, lainsäädäntö, oikeudet ja velvollisuudet, ilmiöiden tausta, synty ja historia, ristiriitojen ratkaisu jne. 2) Sivistyminen : demokratiaan tarvitaan ihmisiä, joilla on kyky itsenäisesti ja omaehtoisesti kommunikoida, ottaa kantaa, tehdä päätöksiä ja toimia; edellyttää ihmisen vapauden, sivistyskykyisyyden ja itsetoiminnallisuuden tunnustamista.

×