Yleisturva-mallin tausta-aineisto. Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä malli, joka kattaa jokaisen ihmisen toimeentulon elämän riskien realisoituessa. Yleisturvassa työnteko on aina kannattavaa.

1. Sosialidemokraattiset Nuoret ry
TAUSTA­AINEISTO
Sosiaaliturvan uudistaminen ­ Demarinuorten yleisturva ­malli
Sisältö:
1. Johdanto
2. Aktiiviseen yleisturvaan - pitkän aikavälin perusturvamalli
a. Yleisturvan yksityiskohdat
b. Rahoitusesimerkkejä - veropohjan tilkitseminen ja laajentaminen
c. Suomi.fi-palvelu
3. Askelia kohti yleisturvaa - nykysosiaaliturvan ja verotuksen
kehittäminen lyhyellä aikavälillä
4. Taustaa, nykysosiaaliturvan ongelmia ja kehittämistarpeita
a. Taustaa
b. Työllistymisen esteistä
c. Nykysosiaaliturvajärjestelmän ongelmia
d. Tavoitteita ja lähtökohtia sosiaaliturvan uudistamiselle
5. UKK - usein kysytyt kysymykset
6. Lähteitä
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

2. 1. Johdanto
Suomen sosiaaliturvan uudistamisesta on puhuttu pitkään. Kannustinloukkujen purkaminen, liian
matala vähimmäisturvan taso, tuloerojen kasvu, järjestelmän byrokraattisuus ja
yhteensopimattomuus nykytyöelämän kanssa on johtanut useiden työryhmien perustamiseen ja
erilaisten mallien suunnitteluun. Kuitenkin ankarimman raamin sosiaaliturvan kehittämiselle on
asettanut Suomessa harjoitettu talouspolitiikka, mikä on aiheuttanut sosiaaliturvan selkeän jälkeen
jäämisen kohtuullisesta minimikulutuksesta.
Tällä hetkellä julkisessa keskustelussa suosituin ratkaisu sosiaaliturvan uudistamiseksi tuntuu
olevan perustulo, josta erilaisia mallejaan ovat laatineet ainakin vihreät ja vasemmistoliitto.
Vihreiden kustannusneutraalissa mallissa​ perustulon taso olisi nykyisen työmarkkinatuen
suuruinen eli noin 560 euroa. ​Vasemmistoliitto on ehdottanut ​620 euron perustuloa, jota
täydennetään 130 euron syyperustaisella etuudella. Vasemmistoliitto ja vihreät korostavat
perusturvaan liittyvässä keskustelussa sosiaaliturvan riittävyyttä ja järjestelmän yksinkertaistamista
ja vihreät lisäksi perustulon kannustavuutta työntekoon.
Kokoomuksessa perustuloon on suhtauduttu pääasiassa negatiivisesti, mutta yksittäiset
kokoomuspoliitikot ovat kannattaneet matalaa perustuloa. Kokoomustaustainen ajatuspaja Libera
on lisäksi laatinut oman ​Perustili­mallinsa​, jossa jokaiselle sosiaaliturvan piirissä olevalle
perustetaan tili, jolle valtio tallettaa 20 000 euroa, ja josta voi nostaa korkeintaan 400 euroa
kuukaudessa. Valtion tallettaman 20 000 euron lisäksi tiliä kartutetaan henkilön työtuloista
pidätettävällä summalla, jolloin sosiaaliturvansa tasoa tai kestoa voi parantaa omilla tuloillaan.
Keskustan piirissä perustulo on noussut viime aikoina voimakkaasti ja pääministeri Juha Sipilän
aloitteesta hallitusohjelmaankin on kirjattu perustulokokeilu, jonka yksityiskohdat ovat tätä
kirjoitettaessa vielä epäselvät. Karkeasti voidaan sanoa, että kaikkien edellä mainittujen
puolueiden tavoitteena sosiaaliturvan kehittämisessä on byrokratian vähentäminen ja järjestelmän
yksinkertaistaminen. Kokoomus ja keskusta korostavat lisäksi sosiaaliturvan kannustavuutta työn
tekemiseen, mikä heille tarkoittaa lähinnä ihmisten oman vastuun lisäämistä ja sosiaaliturvan tason
laskemista.
Sosialidemokraatit ovat kunniakkaasta sosiaaliturvan rakentamiseen ja kehittämiseen liittyvästä
historiastaan huolimatta jääneet viime vuosina vaikeaan tilanteeseen keskusteltaessa
sosiaaliturvan kehittämisestä. Suurin syy tähän on julkisen keskustelun pyöriminen perustulon
ympärillä ja sosialidemokraattien kielteinen suhtautuminen perustuloon. Samalla
sosialidemokraateilta on puuttunut perustuloon verrattava yhtä helposti esitettävä malli tai
toimenpidelista sosiaaliturvan kehittämisestä. Tämä on osaltaan ollut luomassa kuvaa
ei­puolueesta, joka suojelee luomiaan rakenteita eikä osaa ottaa huomioon maailman muuttumista.
Joka tapauksessa sosialidemokraattien kannattamat periaatteet tarjoavat kestävän pohjan
sosiaaliturvan kehittämiselle.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

3.
Demarinuoret käynnisti työn sosiaaliturvamallinsa rakentamiseksi alkukesästä 2015, kun
liittohallitus kävi valmistelun pohjalta periaatekeskustelun sosiaaliturvan kehittämisestä ja erilaisista
sosiaaliturvamalleista. Keskustelun pohjalta Demarinuorten omalle sosiaaliturvamallille päätettiin
keskeiset periaatteet. Kesän aikana valmisteltiin pääelementit, jotka hyväksyttiin elokuussa
jatkovalmisteluun, jonka aikana kuultiin mahdollisimman laajasti erilaisia asiantuntijoita.
Demarinuorten liittohallitus hyväksyi valmiin yleisturva­uudistuksen kokouksessaan 25.10.2015.
Valmistelussa tutustuttiin sosiaaliturvan kehittämisestä käytyyn julkiseen keskusteluun viimeisen
kymmenen vuoden aikana. Materiaalina käytettiin mm. työ­ ja elinkeinoministeriön ja Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksia ja julkaisuja sekä eri tahojen valmistelemia malleja
sosiaaliturvan kehittämisestä. Valmistelun aikana selvisi nopeasti, että tavoitteet sosiaaliturvan
kehittämiseksi ovat laajasti jaetut, mutta keinoista ollaan voimakkaastikin eri mieltä. Eri
perustulomalleissa on asetettu samansuuntaisia tavoitteita järjestelmän yksinkertaistamisesta sekä
nykyistä paremmasta joustavuudesta ja kannustavuudesta. Kuitenkin mm. Vihreiden perustulosta
tehdyistä mikrosimulaatiosta ja laskelmista nähdään, että perustulo ei vastaa tehokkaasti
tavoitteisiin, jotka sille on asetettu. Näin on varsinkin, jos perustulon rinnalle jätetään esimerkiksi
yleisen asumistuen ja toimeentulotuen kaltaisia järjestelmiä, jotka aiheuttavat suurimmat ongelmat
nykyjärjestelmässä.
Perustulon valmistelijoilla on ollut siis monia hyväksyttäviä tavoitteita sosiaaliturvan kehittämisestä,
mutta perustulo ei mallina kykene riittävän tehokkaasti täyttämään tehtäväänsä. Tästä syystä
Demarinuoret ei tyytynyt kannattamaan perustuloa, vaan valmistelimme oman mallimme.
Kuulimme valmistelussa niin perustuloon myönteisesti kuin kielteisesti suhtautuneita asiantuntijoita
löytääksemme erityiset kipukohdat nykyjärjestelmästä sekä aikaisemmin esitetyistä malleista ja
voidaksemme koota mahdollisimman nykyaikaisen ja asetetut tavoitteet täyttävän mallin.
Yleisturvassa yhdistyvät eri sosiaaliturvamallien parhaat puolet. Mallin taustalla on elementtejä niin
nykysosiaaliturvasta, erilaisista perustulomalleista kuin Britanniassa käynnissä olevasta Universal
Credit ­sosiaaliturvauudistuksesta. Tavoitteena on ollut yhdistää eri mallien parhaat puolet ja
sovittaa ne suomalaisille työmarkkinoille ja yhteiskuntaan sopiviksi. Mallissa otetaan myös
huomioon periaate, ettei sosiaaliturvaa ja verotusta, tai toisaalta sosiaaliturvaa ja palveluja, voi
koskaan kehittää erillään toisistaan.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

4. 2. Aktiiviseen yleisturvaan - pitkän
aikavälin sosiaaliturvamalli
a. Yleisturvan yksityiskohdat:
1. Otetaan käyttöön verohallinnon ja valtiovarainministeriön valmistelema ​kansallinen
tulorekisteri​.
Kansallinen tulorekisteri vähentää byrokratiaa ja mahdollistaa verotuksen ja sosiaaliturvan
automatisoinnin reaaliaikaisen tuloseurannan ansiosta. Käytännössä on mahdollista toteuttaa
tuloseuranta päivän tarkkuudella ja määritellä myös sosiaaliturva kuukausi­, viikko­ tai
päiväkohtaiseksi. Rekisteriin ilmoitetaan kaikki henkilön saamat tulot. Myöhemmin otetaan
käyttöön jokaiselle Suomessa oleskelevalle annettava ​suomi.fi­tunnus, ​joka mahdollistaa kaikkien
viranomaisten keräämien tietojen käyttämisen henkilön luvalla. (kts. alta Suomi.fi­palvelu alla).
2. Yhdistetään​ nykyinen sosiaaliturvan tilkkutäkki ​yleisturvaksi​.
Yhdistetään ​viimesijainen toimeentuloturva​ (toimeentulotuen perusosa), ​sosiaaliturvan
vähimmäisetuudet​ (työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja näiden korotusosat,
vähimmäismääräiset sairauspäivärahat, äitiys­, isyys­ ja vanhempainrahat), opiskelijoiden tuet
(opintoraha, aikuiskoulutustuen perusosa), ​kotihoidon tuki​,​ asumisen tuet ​(yleinen asumistuki ja
opintotuen asumislisä) ​pienituloisten työntekijöiden verovähennykset​ (työtulovähennys,
kunnallisverotuksen perusvähennys, kunnallisverotuksen ansiotulovähennys) yhdeksi, “yhdeltä
luukulta” saatavaksi henkilökohtaiseksi​ ​yleisturvaksi​.
a. Verovähennykset poistetaan yleisturvan piirissä olevilta, mutta ne säilytetään
pienituloisilla työntekijöillä, jotka eivät ole yleisturvan piirissä.
3. Yleisturva kattaa ​kohtuullisen vähimmäiskulutuksen sekä asumiskulut​.
Kohtuullinen vähimmäiskulutus määritellään Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksiin pohjautuvilla
viitebudjeteilla​. Vuonna 2014 kohtuullinen vähimmäiskulutus yksinasuvalla henkilöllä oli 675 euroa
asumiskulujen jälkeen. Asumisen kulut vaihtelevat voimakkaasti eri paikkakunnilla, joten tuen
määrään vaikuttavat asuinpaikkakunta ja ruokakunnan koko. Tuki määritellään suhteessa
paikkakunnan keskimääräiseen neliövuokraan ja ruokakunnan koko määrittää tuetun asunnon
koon. Tiedot asuinpaikkakunnasta ja asumismuodosta päivitetään aina muuton yhteydessä
tulorekisteriin, jolloin tarvittavat tiedot ovat aina järjestelmässä.
4. Yleisturva on ​kolmiportainen​.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

5.
Yleisturvan portaat ovat
1) automaattinen ja tarveharkintainen ​takuutulo​,
2) syyperustainen ​yleistulo​ ja
3) aktiivisuudesta palkitseva ​aktiivitulo.
5. Takuutulo​ takaa jokaiselle ​viimesijaisen toimeentuloturvan automaattisesti​, kun sille
on tarve.
Automaattisesti saatavaa yleisturvaa kutsutaan takuutuloksi ja se on tarveharkintainen. Henkilön
tulojen pudotessa alle 80% (viitebudjeteilla) määritellyn vähimmäistoimeentulon määrän,
kansallinen tulorekisteri tekee ilmoituksen viranomaiselle, joka myöntää​ automaattisen
takuutulon​. Automaattisesti myönnettävä sosiaaliturva on suuruudeltaan 80 prosenttia
(viitebudjetilla) määritellystä vähimmäistoimeentulosta.
a. Takuutulon määrä vuoden 2014 viitebudjetin perusteella olisi 520€/kk (675€ x 80%)
asumiskulujen jälkeen.
b. Mahdollista toteuttaa myös nykyisen toimeentulotuen perusosan tasoisena, jolloin
halvempi, mutta alimitoitettu 485 €/kk.
6. Yleistulo​ turvaa kohtuullisen perustoimeentulon niille, jotka osoittavat syyn yleisturvan
piirissä olemiselle
Takuutulo ​korotetaan yleistulon tasolle​, kun henkilön yleisturvan piirissä olemiselle saadaan ​syy
automaattisen tietojenvaihdon tai henkilön oman ilmoituksen​ perusteella. Syynä toimivat
työttömyys, sairaus, lapsen saanti, lapsen kotihoito ja opiskelu. Tuen taso määritellään kohdan 3
mukaisesti niin, että yleisturva kattaa 100% viitebudjetin mukaisesta kohtuullisesta
vähimmäiskulutuksesta. Syyperusteiden kirjaaminen tulorekisteriin tulee automatisoida
mahdollisimman pitkälle. Esimerkiksi potilastiedot voivat henkilön luvalla siirtyä automaattisesti
tulorekisteriin, jolloin erillistä ilmoitusta sairastumisesta ei tarvitse tehdä ja ihminen on
sairastuessaan automaattisesti oikeutettu yleistuloon. Myös työttömyydestä, lapsen saamisesta ja
opiskelusta voidaan tieto siirtää automaattisesti tulorekisteriin, jos
a. Yleistulon taso vuoden 2014 viitebudjetin perusteella olisi 675 €/kk asumiskulujen
jälkeen
b. Yleistulo on mahdollista toteuttaa myös nykyisen työmarkkinatuen tasoisena,
jolloin halvempi, mutta alimitoitettu 565 €/kk.
7. Aktiivitulo​ ​palkitsee​ omasta aktiivisuudesta ja työllistymismahdollisuuksiensa
parantamisesta
Yleistulo ​korotetaan aktiivitulon tasolle​ 125%:iin viitebudjetista, kun henkilön parantaa
mahdollisuuksiaan työllistyä, eli osallistuu työvoimapoliittiseen koulutukseen,
aktivointitoimenpiteisiin tai muuten parantaa tilannettaan. Nykyistä aktiivisuuden määritelmää on
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

6. laajennettava ja annettava enemmän arvoa henkilön omalle arviolle/aktiivisuudelle
työllistymismahdollisuuksien parantumisesta. Esimerkiksi omaehtoinen opiskelu ja
vapaaehtoistoiminta järjestöissä voisivat nykyistä joustavammin olla perusteita
a. Aktiivitulon tason vuoden 2014 viitebudjetin perusteella olisi 812,5 €/kk
asumiskulujen jälkeen
b. Aktiivitulo on myös mahdollista toteuttaa nykyisen korotetun työmarkkinatuen
tasoisena, jolloin halvempi, mutta alimitoitettu 646,72 €/kk.
8. Työn tekeminen ja lisätulojen hankkiminen on aina kannattavaa, koska tuki vähenee
tasaisesti tulojen kasvaessa
Tuki ​vähenee​ 60 prosentilla nettotyötulojen kasvusta. Tasaisen vähenemisasteen vuoksi tulojen
nousu ei aiheuta samanlaisia hyppäyksiä nettotuloissa kuin nykyinen useista päällekkäisistä
palasista koostuva järjestelmä. Työllistyminen tai työnteon lisääminen ei koskaan vähennä
kotitalouksien nettotuloja.
a. Esimerkiksi Ison­Britannian Universal Credit mallissa tuki vähenee 65 prosentilla
nettotulojen kasvusta, jolloin korkeimmat efektiiviset marginaaliveroasteet ovat n.
76 %.
9. Tuen pysyminen yli takuutulon edellyttää ​aktiivista työnhakua
Tuen pysyminen kokonaisena edellyttää aktiivista työnhakua. Aktiivinen työnhaku sisältää
työvoimakoulutukseen osallistumisen, työhakemusten lähettämisen ja vaatimuksen siitä, että
tarjottu työpaikka on otettava vastaan. Työnhakuehto koskee myös niitä henkilöitä, jotka tekevät
pienituloista osa­aikatyötä ja ovat yleisturvan piirissä. Työnhakuehdosta on vapautettu tiettyjä
ryhmiä, kuten mm. pienten lasten vanhemmat ja sairaat sekä tiettyjen työllistymistä edistävien
toimien piirissä olevat.
10. Yleisturva on kiinteästi yhteydessä ​palveluihin
Kun henkilö on yleisturvan piirissä ​kolme kuukautta​ vuoden aikana, hänet kutsutaan
palveluneuvojan vastaanotolle, jossa selvitetään ​palvelutarve​. Kaikki eivät ole palveluiden
tarpeessa, mutta oikea­aikaisesti saadut palvelut (esim. terveydenhoito­, mielenterveys­ tai
päihdekuntoutuspalvelut) lyhentävät huomattavasti työttömyyden kestoa. Henkilölle tehdään
yksilöllinen työllistymissuunnitelma, joka sitoo henkilöä itseään sekä viranomaisia.
Työllistymispalveluiden parantamiseksi on kehitettävä mittareita, joilla mitataan palveluiden
toimivuutta. Jokaisesta viranomaispäätöksestä on oltava muutoksenhakuoikeus.
11. Palveluista kieltäytyvän on otettava tarjottu työ tiukemmin ehdoin vastaan
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

7. Jos henkilö ilman hyväksyttävää perustetta kieltäytyy aktivoinnista, kiristetään työn
vastaanottamisvelvoitetta ja mikä tahansa osoitettu työpaikka työssäkäyntialueelta on otettava
vastaan. Nykyiset sanktiot, joilla viimesijaista toimeentuloturvaa leikataan 20 % tai 40 %, poistuvat.
12. Työllistymisen jälkeen​ yleisturvaa maksetaan vielä ​1 kk​ ajan.
Henkilön saatua työpaikan hän pysyy yleisturvan piirissä vielä 1 kuukauden ajan, jotta tuen
päättymisen ja ensimmäisen palkan välille ei muodostu tulokuoppaa, joka muodostaa
kannustinloukun.
13. Työnhakija voi käyttää yleisturvaansa ​palkkatukena​ tai ​starttirahana​ esimerkiksi 6 kk
ajan.
Yleisturva tukee joustavasti työllistymistä ja yrityksen perustamista. Halutessaan yleisturvan
piirissä oleva voi käyttää yleisturvaansa palkkatukena, jolloin yleisturva alentaa henkilön
palkkaamisesta aiheutuneita kustannuksia työnantajalle työsuhteen alkuvaiheessa. Yleisturvaa voi
myös käyttää starttirahana, jolloin se turvaa aloittelevan yrittäjän toimeentulon.
14. Opiskelijoiden​ yleisturva on 100% viitebudjetista + asumislisä.
Yleisturva parantaa opiskelijoiden toimeentuloa. Opiskelijoilta edellytetään opinnoissa edistymistä
ja riittävien opintopisteiden keräämistä. Käyttöönotettaessa kustannuksia voidaan pienentää
kattamalla osa opiskelijoiden yleistulosta edelleen opintolainalla. ​Aikuiskoulutukseen
osallistuvalle säilytetään aikuiskoulutustuen​ ansio­osa​.
15. Vanhemmat​ ovat yleisturvan piirissä 6+6+6­mallin mukaisesti
Vanhemmista toinen on oikeutettu vanhempainvapaan aikaiseen yleisturvaan puolitoista vuotta
lapsen syntymästä. Molempien vanhempien on käytettävä vähintään ⅓ vanhempainvapaasta.
Ansiosidonnainen vanhempainpäiväraha säilyy omana järjestelmänään. Vanhempainvapaakausi
voidaan toteuttaa myös lyhyempänä, jolloin kustannukset ovat pienemmät.
16. Kotihoidontuki​ korvataan osa­aikaisen työn tuella
Nykymuotoinen kotihoidontuki lakkautetaan, mutta vanhempien osa­aikaista työntekoa tuetaan
yleisturvalla siihen asti, että lapsi täyttää 3 vuotta. Nykyinen kotihoidontuki aiheuttaa varsinkin
äideille pitkiä jaksoja työelämän ulkopuolella, mikä vaikeuttaa työhön paluuta ja ylläpitää
sukupuolten välistä palkkaeroa. Lasten subjektiivinen oikeus päivähoitoon säilytetään kaikilla
lapsilla.
17. Yrittäjät, apurahan saajat ym. epäsäännölistä tuloa saavat ​ovat saman sosiaaliturvan
piirissä.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

8.
Yrittäjiltä ei enää edellytetä yrityksen toiminnan lopettamista sosiaaliturvan piiriin pääsemiseksi.
Isommat tulot jaksotetaan tuleville kuukausille.
18. Nykyiset ​ansiosidonnaiset etuudet ​yhdistetään sosiaaliturvan ​ansio­osaksi
Ansio­osaa saa nykyisillä perusteilla (vanhemmuus, sairaus, työttömyys, aikuiskoulutus)
yhtenäistetyin ehdoin. Ansiosidonnaisen rahoitus voidaan säilyttää eriteltynä, kuten
nykyjärjestelmässä, mutta tärkeintä on yhtenäistää järjestelmää käyttäjän näkökulmasta.
Yleisturvan toteuttaminen ei edellytä ansiosidonnaisen järjestelmän muuttamista.
19. Sosiaalityöntekijöille jää edelleen mahdollisuus ​harkinnanvaraisten tukien​ myöntämiseen
sosiaalisin perustein (esim. ennaltaehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki).
Osana sosiaalityötä käytettävät harkinnanvaraiset tuet säilyvät.
20. Malli ​ei koske​ eläkeläisiä, lapsilisiä tai kulukorvauksia.
Eläkkeet jäävät erityisesti rahoituksensa erillisyyden vuoksi omaksi järjestelmäkseen.
Lapsilisät jäävät kulukorvausluonteisina voimaan, mutta niiden myöntäminen voidaan myös
automatisoida parantamalla tietojenvaihtoa. Lapsilisistä tehdään saman suuruiset kaikkien lasten
osalta. Lapsilisät eivät vaikuta yleisturvan määrään. Jos kustannuksia halutaan pienentää,
lapsilisät voidaan laittaa tulevaisuudessa progressiivisen tuloverotuksen alaisiksi.
Työllistämisen aktivointitoimenpiteisiin osallistuvien kulukorvaukset esimerkiksi tilanteessa, jossa
henkilö joutuu matkustamaan työllisyysalueensa ulkopuolelle, säilyvät nykyisellään.
b. Rahoitusesimerkkejä - veropohjan tilkitseminen ja
laajentaminen
1. Arvonlisäverotuksessa siirrytään laajapohjaiseen yhden verokannan malliin. Yhden
verokannan arvonlisäverosysteemissä hallintokulut ovat merkittävästi pienemmät ja
lisätuotot nykyiseen nähden erittäin merkittävästi suuremmat (2,7 mrd €). Verotuloilla, jotka
saadaan korottamalla alennettuja arvonlisäverokantoja yleisen arvonlisäveron tasolle,
voidaan rahoittaa tulonsiirtoja pienituloisille kotitalouksille. Se on huomattavasti toimivampi
ja tehokkaampi tapa tulojen uudelleenjakoon.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

9. 2. Karsitaan vähennyksiä ja yksinkertaistetaan verotusta. Esimerkiksi asuntolainojen korkojen
verovähennysoikeus, vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen verovähennysoikeus,
kotitalousvähennys.
3. Tarve työn verotuksen kiristämiseksi tulee jatkossa kompensoida korottamalla
kiinteistöveron ylä­ ja alarajaa sekä pääoman tuottoon kohdistuvia veroja.
­ Suomessa kerätään 5,5 miljardia euroa muita EU­maita vähemmän pääomaan
kohdistuvia veroja. Jos Suomessa siirryttäisiin kohti muiden maiden suhdetta,
voisimme kerätä 5,5 miljardia euroa vähemmän kulutukseen ja työntekoon
kohdistuvia veroja.
4. Tehostetaan harmaan talouden torjuntaa.
­ Arvonlisäverokantojen yhtenäistäminen vapauttaa verohallinnossa suuren
henkilöstöresurssin, joka voidaan siirtää harmaan talouden torjuntaan ja
c. Suomi.fi-palvelu
(beta­versio, ei välttämätön yleisturvan käyttöönoton kannalta)
1. Tavoitteena, että jokainen Suomessa asuva omistaa omat henkilötietonsa ja hallitsee niitä
sekä tietää, kuka tietoja käyttää ja mihin.
2. Jokaiselle Suomessa pysyvästi oleskelevalle annettava ​suomi.fi­verkkopalvelutunnus
valtion ylläpitämään, mutta jokaisen henkilökohtaisesti omistamaan ja hallinnoimaan
tietokantaan.
3. Palvelussa ​säilytetään​ ihmisestä mahdollisimman laajasti erilaisia tietoja, joiden ​jakamista
viranomaisten, muiden julkisen sektorin toimijoiden tai yksityisten toimijoiden välillä hän voi
itse ​hallinnoida​. Tiettyjen tietojen (esim. sodanajan sijoitus, potilastiedot jne.) jakamiselle
voidaan lainsäädännöllä asettaa ​rajoituksia​, mutta pääsääntö on, että ihminen itse
päättää, kenelle hänen tietojaan voidaan luovuttaa. Julkiset ja yksityiset toimijat pyytävät
oikeuksia tarvitsemiensa tietojen käyttöön. Kunkin viranomaisen kannalta välttämättömät
tiedot säädetään automaattisesti tämän saatavaksi.
4. Palvelussa ​yhdistyvät​ ihmisestä nykyisin kerätyt tiedot ​olemassa olevista järjestelmistä
kuten mm. väestörekisteristä, potilasrekistereistä, tulevasta kansallisesta tulorekisteristä,
koulujen ja oppilaitosten opintorekistereistä, tuomioistuinten ja rikosseuraamuslaitoksen
rekistereistä, armeijan rekistereistä, lainhuuto­ ja kiinnitysrekisteristä, kiinteistörekisteristä,
arvo­osuusjärjestelmästä jne. Palveluun voitaisiin koota myös tiedot henkilön
työsopimuksista, yrityksistä, sidonnaisuuksista ja luottamustehtävistä.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

10. 5. Palveluun voitaisiin liittää myös yritysten ​asiakasrekistereiden​ tietoja ja antaa henkilölle
näin parempi kontrolli yrityksille antamistaan tiedoista.
6. Kansallinen tulorekisteri​ mahdollistaa tulotietojen reaaliaikaisen välittämisen, vähentää
tulotietojen raportointia ja tehostaa julkisen ja yksityisen sektorin toimintaa. Omia tulojaan
voi ilmoittaa rekisteriin myös jo etukäteen.
7. Järjestelmän avulla toteutetaan ​sähköinen tunnistautuminen ja äänestäminen​.
8. Viranomaiset eivät enää kysy henkilöltä tietoja esim. tuloista, vain oikeuden hakea tietoja
palvelusta. Tietojen hallinnointiin ​mobiilisovellus​.
9. Järjestelmän ​tietoturvallisuuteen ja esteettömyyteen​ kiinnitetään erityistä huomiota.
Palvelun käyttö tulee olla mahdollista myös palveluneuvojalla.
3. Askelia kohti yleisturvaa -
nykysosiaaliturvan ja verotuksen
kehittäminen lyhyellä aikavälillä
● kaikkia askelia ei taloudellisesti realistista toteuttaa ­ vaihtoehtoisia toisilleen
1. Kannustinloukkujen poistamiseksi ja ihmisten työllistymisen tukemiseksi on
sosiaaliturvajärjestelmää ja verotusta kehitettävä yhtenä kokonaisuutena​. Nykyisin
työtulojen ja sosiaaliturvan jyrkkä erillisyys on tehnyt erityisesti osa­aikatyöstä
kannattamatonta ja byrokratian vuoksi vaikeaa. Sosiaaliturvan ja palkkatulojen
yhteensovittaminen nykyistä paremmin on välttämätöntä, koska siirryttäessä
teollisuusyhteiskunnasta palvelusyhteiskunnaksi ei töitä voida suunnitella entiseen tapaan
kokoaikaisiksi. Työllistymisen tukemiseksi ja ihmisten työkyvyn ylläpitämiseksi on
kehitettävä ihmisten mahdollisuuksia kouluttautua sekä saada tarvitsemiaan​ sosiaali­ ja
terveyspalveluita​. Asumiskustannusten nousua hillitsevä ​asuntopolitiikka​ edesauttaa
ihmisten käytettävissä olevien tulojen riittämistä ja vähentää painetta korottaa
sosiaaliturvan tasoa.
2. Työllistymisen kannustimia voidaan parantaa kustannusneutraalisti kohdistamalla
ansiotulovähennys/työtulovähennys​ nykyistä tarkemmin pienituloisille työntekijöille.
Koska kannustinloukut ovat yleisempiä lapsiperheissä, voitaisiin verovähennyksen
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

11. kannustinvaikutuksia mahdollisesti parantaa porrastamalla vähennys lasten lukumäärän
mukaan.
3. Kaikkiin sosiaaliturvan lajeihin otetaan käyttöön saman suuruinen 400 euron ​suojaosa
työllistymisveroasteen laskemiseksi.
4. Tehdään kaikkien sosiaaliturvaetuuksien ​väheneminen​ ​lineaariseksi​ ja nykyistä
hitaammaksi. Esimerkiksi soviteltu päiväraha pienenee 0,4 euroa per ansaittu euro.
5. Lasketaan ​työssäoloehdon​ 18 h/viikko ​työskentelyvaatimusta​ esimerkiksi 12 tuntiin.
6. Luovutaan verotuksen lapsivähennyksestä ja tehdään ​lapsilisästä​ saman suuruinen
kaikkien lasten kohdalla. Lapsilisät tulee etuoikeuttaa suhteessa toimeentulotukeen.
7. Yleisestä asumistuesta​ tehdään kotitalouskohtaisen sijaan yksilökohtainen, kuten kaikki
muukin sosiaaliturva. Asumistuki korvataan yksinkertaisemmalla versiolla, jossa tuki
vähenee lineaarisesti henkilön tulojen noustessa ja jossa otetaan huomioon vain
keskimääräiset asuinkustannukset kyseisellä paikkakunnalla sekä ruokakunnan koko, ei
toteutuneita asuinkustannuksia. Toteutuneiden asuinkustannusten pois tiputtaminen johtaa
byrokratian vähenemiseen, mutta edellyttää toimivia asuntomarkkinoita, jotta asunnon
vaihtaminen halvempaan on aidosti mahdollista.
8. Vanhempien tulojen vaikutus ​poistetaan kaikkien yli 18­vuotiaiden sosiaaliturvasta.
9. Kunnallisverotuksen ​ansiotulovähennystä on nostettava ja ansiotulovähennyksen
poistumisvaiheen kokonaisrajaveroja alennettava. Tulosidonnaisten etuuksien
väheneminen tulisi tapahtua lineaarisesti​.
10. Julkinen päivähoito kannustaa työhön osallistumiseen kun taas kotihoidon tuki​ toimii
päinvastoin, minkä vuoksi se on nykymuotoisena poistettava ja korvattava vanhempien
osa­aikatyötä tukevalla järjestelmällä.
11. Arvonlisäverotuksessa siirrytään laajapohjaiseen yhden verokannan malliin ja
veropohjaan sisällytetään nykyisestä poiketen myös rahoituspalvelut. Yhden verokannan
arvonlisäverosysteemissä hallintokulut ovat merkittävästi pienemmät ja lisätuotot nykyiseen
nähden erittäin merkittävästi suuremmat. Verotuloilla, jotka saadaan korottamalla
alennettuja arvonlisäverokantoja yleisen arvonlisäveron tasolle, voidaan rahoittaa
tulonsiirtoja pienituloisille kotitalouksille. Se on huomattavasti toimivampi ja tehokkaampi
tapa tulojen uudelleenjakoon.
12. Arvonlisäverotuksen yksinkertaistamisen myötä verohallinnossa säästetyt resurssit on
siirrettävä ​harmaan talouden torjuntaan​ ja ​verovajeen pienentämiseen​.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

12.
13. Tarve työn verotuksen kiristämiseksi tulee jatkossa kompensoida korottamalla
kiinteistöveron ylä­ ja alarajaa sekä pääoman tuottoon kohdistuvia veroja.
14. Alle 800 euron tulot​ tehdään verottomiksi.
15. Poistetaan ​sovitellusta työttömyysetuudesta​ vaatimus siitä, ettei työaika saa ylittää 80
prosenttia kokoaikaisen työn määrästä. Poistaa myös velvoitteen ilmoittaa työtunnit.
16. On arvioitava uudelleen, millaisissa tilanteissa työtön työnhakija voisi menettää oikeutensa
työttömyysturvaan eli saada karenssin​. Karenssin kesto pitäisi porrastaa työstä
kieltäytymistä tai eroamista koskevissa tilanteissa työsuhteen laadun ja keston mukaan.
4. Taustaa, nykysosiaaliturvan ongelmia,
kehittämistarpeita ja tavoitteita
a. Taustaa
Suomen perustuslaki
19§ Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on
oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden,
työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen
perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle
riittävät sosiaali­ ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös
tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata
lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen
omatoimista järjestämistä.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

13. Suomen perustuslain 19§ on hyvä pohja sosiaaliturvan uudistamisesta käytävälle keskustelulle.
Siinä turvataan jokaiselle oikeus mm. välttämättömään toimeentuloon, perustoimeentuloon,
riittäviin sosiaali­ ja terveyspalveluihin ja asuntoon. Tämä kokonaisvaltainen lähtökohta unohtuu
usein mm. perustulokeskusteluissa, joissa keskitytään vain välttämättömän toimeentulon tai
perustoimeentulon kehittämiseen. Usein näiden kahden välille ei huomata edes tehdä eroa.
Välttämätön toimeentulo, joka nykyisin turvataan toimeentulotuella, on tarkoitettu väliaikaiseksi
tueksi, joka myönnetään tarveharkintaisesti, ja jota ei ole tarkoitettu tasoltaankaan pitkäaikaiseen
elämiseen. Perustoimeentulon turvaamisen, joka nykyisin tapahtuu syyperustaisen perusturvan
kautta, tarkoituksena on tarjota kohtuullinen elintaso erilaisissa elämäntilanteissa, joissa ihminen ei
kykene elättämään itseään omilla tuloillaan. Demarinuorten mallissa uudistus kohdistuu niin
välttämättömän toimeentulon, perustoimeentulon, kuin oikeuteen asuntoon.
“Perusturvan varassa olevien tulotaso ei riitä kattamaan viitebudjetin mukaista kohtuullista
minimikulutusta, eläkkeensaajia lukuun ottamatta. Vuonna 2014 perusturvan varassa
olevan tulotaso kattoi 71 prosenttia kohtuullisesta vähimmäiskulutuksesta yksin vuokralla
asuvalla työttömällä, opiskelijalla tai sairauspäivära­ haa saavalla, takuueläkettä saavalla
102 prosenttia. (THL, 2015)”
Perusturvan riittävyyden arviontiraportti laaditaan neljän vuoden välein. Tuorein raportti on
vuodelta 2015 ja kattaa arvion vuosilta 2011­2014. Raportissa käydään läpi eri sosiaaliturvan
muodot, sekä miten ne täyttävät niille asetetut tehtävät. Kuten ylläoleva lainaus osoittaa, Suomen
perusturva on pahasti jälkeenjäänyt kohtuullisesti vähimmäiskulutuksesta. Kohtuullinen
vähimmäiskulutus määritellään Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimien viitebudjettien perusteella.
Alla arviontiraportissa käytettyjä viitebudjetteja.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

14.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

15.
Esimerkkivuokria eri kokoisissa asunnoissa vuonna 2009, euro/kk
(kuvat: Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011­2015, THL)
b. Työllistymisen esteistä
Yleensä sosiaaliturvan kehittämisestä keskusteltaessa työllistymisen esteenä nostetaan
kannustinloukut, jotka tekevät työn vastaanottamisesta kannattamatonta. Sama
yksinkertaistaminen leimaa perustulokeskustelua. Tutkimusten mukaan (mm. Stakes 2007)
sosiaaliturvan taso on kuitenkin vaikutuksiltaan huomattavasti pienempi, kuin julkisen keskustelun
perusteella voisi olettaa. Työllistymiseen ja sen pitkittymiseen vaikuttavat sen sijaan monet eri syyt,
jotka voivat olla päällekkäis. Esimerkiksi:
1. Heikentynyt toimintakyky työllistymisen esteenä
2. Ikä
3. Koulutus
4. Sosiaaliset suhteet
5. Työttömyysloukku (työllistymisveroaste ja efektiivinen marginaaliveroaste)
6. Byrokratialoukku
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

16.
c. Nykysosiaaliturvajärjestelmän ongelmia
1. Sosiaaliturvajärjestelmän vähimmäisetuudet eivät takaa riittävää toimeentuloa. Monien
etuuksien tason jälkeenjääneisyys ja ehtojen kiristäminen ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa
vähimmäisetuudet eivät takaa toimeentuloa, joka kattaa ihmisen perustarpeet. Erityisesti
opintotuki, pienimmät eläkkeet, toimeentulotuki ja yleinen asumistuki ovat jääneet tasoltaan
liian mataliksi. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011­2015:ssa todetaan, että
“eläkeläistalouksia lukuun ottamatta perusturvan taso eri riittänyt kattamaan viitebudjetin
mukaista minimikulutusta v. 2014.” (Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011­2015)
2. Järjestelmä on byrokraattinen, sirpaleinen ja vaikeasti ymmärrettävä. Suuri osa erilaisiin
tukiin oikeutetuista ei saa tukia, koska ei osaa hakea niitä, ei tiedä olevansa oikeutettu
niihin tai tukiin liittyvä stigma estää sosiaaliturvan piiriin hakeutumisen. Ongelmia
aiheuttavat mm. eri tukimuotojen hakeminen eri viranomaisilta, viranomaisten välinen
huono tiedonkulku sekä tukimuotojen tarveharkintakäytäntöjen vaihtelevuuteen eri kuntien
viranomaisten välillä.
3. Järjestelmässä on useita kannustinloukkuja, jotka tekevät työn vastaanottamisesta
kannattamatonta. Tukien menettäminen sekä verojen ja maksujen nouseminen tulojen
noustessa johtavat tilanteeseen, josta lisätyöstä ei jää käteen välttämättä juurikaan
lisäeuroja. Tätä työllistymisveroastetta on mahdollista alentaa parantamalla
pienipalkkaisten työssäkäyvien käytössä olevia tuloja, tai heikentämällä sosiaaliturvan
tasoa (ei mahdollista, kts. kohta 1). Kannustinloukut ovat ongelma etenkin yksinasuvilla,
yksinhuoltajilla ja korkeaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavilla.
4. Pitkittyneesti viimesijaisten sosiaaliturvaetuuksien varassa elämään jääneiden
elämänhallinta ja työkyky heikkenevät pysyvästi ja paluu työelämään vaikeutuu ja muuttuu
lopulta mahdottomaksi.
5. Sosiaaliturva ei ole kaikille henkilökohtainen. Osaan tuista vaikuttavat esimerkiksi
perheenjäsenten tai ruokakunnan jäsenten tulot.
6. Sosiaaliturva on huonosti yhteensovitettavissa yrittämisen kanssa.
7. Tulevaisuudessa robotisaation ja automatisaation aiheuttama tulo­ ja varallisuuserojen
kasvu aiheuttaa myös haasteen sosiaalitturvajärjestelmälle.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

17. 8. Työttömyysturvan katketessa lyhyenkin työjakson vuoksi ajautuu moni pienituloinen
tekemään lyhytaikaiset työt pimeästi. Järjestelmän pitäisi kannustaa paremmin
osa­aikatyöhön ja lyhyisiin työjaksoihin.
d. Tavoitteita ja lähtökohtia sosiaaliturvan
uudistamiselle
1. Sosiaaliturvan automatisointi, byrokratian yksinkertaistaminen, tukien ja palveluiden
saamisen tekninen helpottaminen.
2. Työn vastaanottamisen ja lisätyön tekeminen houkuttelevammaksi eli
työllistymisveroasteen ja effektiivisen marginaaliveroasteen laskeminen.
3. Työllistymisen esteiden alentaminen oikein kohdistetuilla palveluilla.
4. Yrittäjien ja muiden epäsäännöllistä tuloa saavien sosiaaliturvan parantaminen.
5. Opintojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen helpottaminen.
6. Asumistukijärjestelmän uudistaminen kannustinloukkujen purkamiseksi, byrokratian
purkamiseksi ja asuntomarkkinoiden uudistamiseksi.
7. Perusturvan riittävyyden parantamisen, tuloerojen kaventamisen, työnteon kannustimien
parantamisen ja julkistalouden tasapainottamisen kesken on tehtävä arvovalintoja, koska
kaikkia edellä mainittuja tavoitteita ei voi samanaikaisesti toteuttaa.
8. Perusturvan tarkoitus on turvata kaikille perustoimeentulo ja kohtuulliseksi katsottu elintaso
ilman tulo­ tai tarveharkintaa sosiaalisten riskien kohdatessa. Viimesijainen toimeentulo
turvataan tarveharkintaisesti.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

18. 5. UKK - Usein kysyttyjä kysymyksiä:
1. Miksi yleisturvassa on kolme porrasta?
Yleisturva sopeutuu kolmen portaansa parhaiten muuttuviin elämäntilanteisiin ja kannustaa
elämäntilanteensa parantamiseen. Portaisuus noudattaa myös nykyistä Kaarlo Tuorin perustuslain
tulkinnan lähtökohtaa, jonka mukaan vähimmäistoimeentulo on tarveharkintainen ja matalampi,
kuin syyperusteinen perusturva.
2. Onko takuutulo sama kuin perustulo tai negatiivinen tulovero? Miten yleisturva
eroaa perustulosta?
Demarinuorten yleisturva tai sen sisältämät osat eivät määritelmällisesti ole perustulo, koska
mallissa säilyvät nykyjärjestelmästä sekä tarveharkinta (takuutuloa voi saada vain ollessaan
riittävän pienituloinen), syyperusteisuus (yleistuloa saa, kun järjestelmä saa ilmoituksen
hyväksystystä syystä olla yleisturvan varassa) että jossain määrin myös vastikkeellisuus (jokaisen
yleisturvan piirissä on haettava työtä). Takuutulo on lähempänä ns. negatiivista tuloveroa.
Twitterissä on käyty mielenkiintoista keskustelua yleisturvan ja perustulon eroista mm. täällä:
https://twitter.com/OlliKarkkainen/status/659311469826297856
Yleisturva eroaa perustulosta ja puhtaasta negatiivisesta tuloverosta sillä, että se muuttuu
asumiskulujen osalta asuinpaikkakunnan ja ruokakunnan koon mukaan. Yleisturvassa on myös
perustuloa vahvempi side palveluihin, kun 3 kuukauden jälkeen kaikki ovat palveluiden piirissä.
Suomessa pisimmälle kehitetty perustulomalli on vihreillä. Heidän mallissaan byrokraattiset
toimeentulotuki ja yleinen asumislisä säilyvät ja perustulo mukautuu heikosti ihmisen
elämäntilanteen muutokseen. Vihreät myös itse myöntävät mallinsa olevan ongelmallinen nuorten,
opiskelijoiden ja kotiäitien kannustinloukkujen osalta. Yleisturvassa myös nämä ongelmat on otettu
huomioon ja kullekin ryhmälle asetettu ehtoja, joilla tuki mukautuu elämäntilanteeseen
mahdollisimman sujuvasti, mutta kannustaa taloudellisesti työllistymiseen, kouluttautumiseen ja
muuhun omaan aktiivisuuteen.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

19. 3. Mitä yleisturvan käyttöönotto maksaa?
Yleisturva voidaan ottaa käyttöön monella eri tavalla ja eri hintaisina. Täyttämällä kaikki tässä
asiakirjassa luetellut ehdot kustannukset tulevat olemaan useissa miljardeissa, mistä syystä
olemme esittäneet myös erilaisia mahdollisuuksia kustannusten kattamiselle.
Kustannuksia aiheuttavat mm. uusien ihmisten pääseminen sosiaaliturvan piiriin, sosiaaliturvan
tason nostaminen sekä investoinnit tietojärjestelmiin. Kaikilla näillä toimenpiteillä saadaan kuitenkin
myös säästöjä toisaalla, joten lopullisten kustannusten arvioiminen on hankalaa.
Uudistuksen tarkkoja kustannuksia ei ole kyetty arvioimaan, koska Demarinuorilla ei ole
käytössään mikrosimulointimenetelmiä. Tavoitteena on löytää yhteistyökumppani, jonka kanssa
mikrosimulointi onnistuu.
4. Miksi yleisturvassa säilytetään syyperustaisuus ja tarveharkinta? Eikö tämä aiheuta
byrokratiaa?
Syyperustaisuus mahdollistaa sosiaaliturvan tason ja ehtojen sopeutuvuuden eri elämäntilanteissa,
mikä tuo järjestelmään joustoa. Syyperustaisuus ei koske takuutuloa eli yleisturvan ensimmäistä
osaa, joka myönnetään tarveharkintaisesti.
Tarveharkinta on säilytetty, koska mielestämme kaikille maksettava perustulo on liian raskas ja
kallis uudistus. Byrokratia ja paperin pyörittäminen vältetään ottamalla käyttöön kansallinen
tulorekisteri ja parantamalla tietojenvaihtoa viranomaisten välillä.
5. Onko yleisturva vastikkeeton?
Yleisturvaa alimmalla takuutulo­tasollaan saa automaattisesti, kun tulot putoavat alle takuutulon
määrän. Jokaisella yleisturvan piirissä olevalla on kuitenkin aktiivinen työnhakuvelvoite, ellei
henkilöllä ole hyväksyttävää syytä, joka vapauttaa hänet työnhausta.
Yleisturva turvaa siis kaikille vähimmäistoimeentulon vastikkeetta, kuten nykyinen toimeentulotuen
perusosa, mutta taustalla on jatkuvasti luottamus siihen, että jokainen ihminen haluaa elättää
itsensä omalla työllään.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

20.
6. Miksi yleisturvassa on ansio­osa?
Määräaikainen ansioturva on välttämätön, jotta palkkatyöstä työttömäksi jäänyt ei putoa
välittömästi työttömyyden tai sairauden kohdattua tyhjän päälle samalla, kun menot ovat edelleen
työssäkäyvän tasolla (esim. asuntolainan lyhennys, korkea vuokra, perheen elatus jne.).
Ansioturva nopeuttaa paluuta työelämään, kun henkilön ei tarvitse hukata energiaansa heti
esimerkiksi uuden asunnon etsimiseen. Aikuiskoulutuksessa ansio­osa mahdollistaa opiskelun
myös työelämässä oleville. Työssäkäyvien opiskelumahdollisuus on välttämätön, jotta elinikäinen
oppiminen, ammattitaidon ylläpito ja päivittäminen ovat mahdollisia.
7. Miksi yleinen asumistuki ja opintotuen asumislisä lakkautetaan?
Kun nykyinen yleinen asumistukijärjestelmä otettiin käyttöön, oli yhtenä sen tavoitteena
keskimääräisen asumiskoon kasvattaminen. Tästä syystä järjestelmä laadittiin korvaamaan
toteutuneita asuinkustannuksia. 1970­luvun puolivälin jälkeen suomalaisten keskimääräinen
asumistiheys on väljentynyt huomattavasti ja mielestämme vanhasta tavoitteesta voidaan luopua.
Nykyisessä asumistukijärjestelmässä on myös monia ongelmia. Järjestelmä on byrokraattinen
johtuen toteutuneiden asumiskustannusten seuraamisesta, mikä edellyttää mm. vuokrasopimusten
käsittelyä. Asumistuki aiheuttaa myös suurimmat kannustinloukut. Tutkimuksissa
asumistukijärjestelmän on havaittu vääristävän asuntomarkkinoita. Osa yleisen asumistuen
korotuksista siirtyy aina suoraan vuokratasoon.
Niin yleinen asumistuki kuin opintotuen asumislisäkin ovat nykyisin pahasti alimitoitettuja. Yleinen
asumistuki on korkeimmillaan 406,40 €/kk ja opintotuen asumislisä korkeintaan 201,60 €/kk.
Yleisturvassa yleinen asumistuki ja opintotuen asumislisä korvataan yleisturvan asumisosalla.
Asumisen kulut vaihtelevat voimakkaasti eri paikkakunnilla, joten tuen määrään vaikuttavat
asuinpaikkakunta ja ruokakunnan koko. Tuki määritellään suhteessa paikkakunnan
keskimääräiseen neliövuokraan ja ruokakunnan koko määrittää tuetun asunnon koon. Tiedot
asuinpaikkakunnasta ja asumismuodosta päivitetään aina muuton yhteydessä tulorekisteriin, jolloin
tarvittavat tiedot ovat aina järjestelmässä. Opiskelijoiden asumisosa voi olla myös yleisturvassa
muiden asumisosaa pienempi, jos edullisten opiskelija­asuntojen riittävä tarjonta voidaan turvata.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

21. 8. Miksi toimeentulotuen perusosa lakkautetaan, mutta täydentävä ja ehkäisevä
toimeentulotuki säilytetään?
Toimeentulotuen perusosan tarkoituksena on perustuslain mukaisen välttämättömän toimeentulon
turvaaminen. Tällä hetkellä toimeentulotuen perusosan myöntävät kuntien sosiaalityöntekijät,
mutta menettely on tarkoitus siirtää kunnille vuoden 2017 alusta lähtien. Tämä vapauttaa
resursseja sosiaalitoimistoissa paperien käsittelystä ihmisten auttamiseen, mutta riskinä on, että
viimesijaisen sosiaaliturvan varassa olevien yhteys tarvitsemiinsa palveluihin heikkenee.
Täydentävää toimeentulotukea myönnetään erityismenoihin, kuten lasten päivähoitomaksuihin,
muuttamiseen tai lasten harrastuksiin liittyviin kuluihin. Ennaltaehkäisevää toimeentulotukea
myönnetään perheen ja henkilön omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi sekä syrjäytymisen
ehkäisemiseksi ja sen ehdoista päätetään kussakin kunnassa itsenäisesti. Syy
ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen liittyy usein yllättävään taloudellisen tilanteen
heikkenemiseen.
Toimeentulotuen perusosan siirtäminen Kelalle tuo sen jo lähemmäs vähimmäisetuuksia.
Yleisturvassa se korvataan takuutulolla, jota myönnetään toimeentulotuen tavoin
tarveharkintaisesti, kun tulot putoavat riittävän matalalle, mutta tarveharkinta ja tuen myöntäminen
tapahtuvat ilman erillistä hakemusta automaattisesti. Täydentävä ja ennaltaehkäisevä
toimeentulotuki ovat sosiaalityön työkaluja, jotka on syytä jättää osaksi niiden palveluja.
Käytännössä ihminen, joka on yleisturvan piirissä voi saada myös täydentävää tai
ennaltaehkäisevää toimeentulotukea yleisturvansa päälle. Näitä toimeentulon muotoja ei
huomioida tuloina yleisturvassa.
9. Minkälaisia säästöjä yleisturvan avulla voidaan saada?
Sosiaaliturva aiheuttaa säästöjä erityisesti hallinnossa, kun automatisaation myötä asioiden
käsittely tapahtuu tietokoneella. Tämä vapauttaa resursseja sosiaalityön tekemiseen. Yleisturvan
yhtenä periaatteena on sosiaalialan ihmisten työn saaminen paperin käsittelystä ihmisten
auttamiseen. Kun palvelut toimivat paremmin, yhä useammalla pitkäaikaistyöttömällä on
mahdollisuus työllistyä, mikä pienentää myös sosiaaliturvan piirissä olevien ihmisten määrää ja tuo
säästöjä.
10.Miten yleisturva vaikuttaa työllisyyteen?
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

22. Yleisturva parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Heidän tuloistaan
käytännössä kaikki menee kulutukseen, joten yleisturva on myös investointi kulutuskysynnän
vahvistamiseksi. Tämä vahvistaa kotimarkkinoita ja parantaa työllisyyttä. Toiseksi siirrettäessä
sosiaalityössä resursseja paperien käsittelystä ihmisten auttamiseen yhä useammalla
pitkäaikaistyöttömällä on mahdollisuus palata työelämään.
Mikrosimulointimenetelmillä voidaan arvioida yleisturvan ns. staattisia vaikutuksia, mutta
Suomessa ei ole mikrosimulointimallia, joka arvioisi ja ottaisi huomioon dynaamiset vaikutukset
mm. ihmisten käyttäytymiseen. Siksi lopulliset vaikutukset työllisyyteen on vaikea arvioida.
11.Synnyttääkö yleisturva pätkätyö­ tai halpatyömarkkinat?
Uskomme, että lyhytaikaisen ja osa­aikaisenkin työn tekeminen on parempi, kuin työelämän
ulkopuolella oleminen. Siksi yleisturvassa kaikki työnteko on kannattavaa.
Yleisturva ei synnytä pätkätyömarkkinoita. Määräaikaisen työsuhteen solmimisen perusteet on
tulevaisuudessakin määriteltävä työsopimuslaissa. Määräaikaisuuden ehtojen noudattamisen
valvontaa on tehostettava antamalla ammattiliitoille kanneoikeus.
Yleisturva ei myöskään synnytä halpatyömarkkinoita, vaikka soviteltua työttömyyskorvausta voi
saada yleisturvan muodossa jatkossa ilman viikkotuntirajoituksia. Minimipalkat sovitaan jatkossakin
alakohtaisesti työehtosopimuksissa.
12.Miksi palveluista kieltäytyvän täytyy ottaa vastaan mikä tahansa tarjottu työpaikka?
Nykyisin aktivointitoimenpiteistä kieltäytyvän toimeentulotukea voidaan leikata 20% tai 40%.
Tukien leikkaaminen lyö vaikeaan asemaan ajautuneet vieläkin ahtaammalle ja ajaa henkilön
pahimmillaan vaihtoehtojen puuttuessa harmaan talouden ja rikollisuuden piiriin. Meidän
mielestämme on inhimillisempää edellyttää palveluista ja oman asemansa parantamisesta
kieltäytyvältä itsensä elättämistä työllä, josta maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa.
Jos palveluista kieltäytyvien määrä on suuri, kertoo se palvelujen huonosta laadusta. Nykyisiä
työllistämispalveluita on kehitettävä ja niille on luotava toimivat mittarit, joilla niiden mielekkyyttä ja
vaikuttavuutta pystytään arvioimaan ja palveluita kehitetään.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

23.
13.Mitä yleisturvan varassa olevan ihmisen “aktiivisuus” tarkoittaa?
Aktiivisuus määritellään yleisturvassa nykyistä laajemmin ja aktivointitoimenpiteitä ja niiden
merkitystä henkilön työllistymiselle arvioidaan enemmän henkilön itsensä kanssa. Esimerkiksi
omaehtoisen opiskelun on aina oltava kannattavaa ja työttömän aktiivisuus esimerkiksi järjestöissä
tai urheiluseuroissa on rinnastettava työpajatoimintaan tai työkokeiluun.
14.Mistä tulee 675 euron (+asumiskulut) määrä yleistulolle?
Yleistulo määritellään Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksiin perustuvien viitebudjettien avulla.
Uusimman, vuoden 2014, viitebudjetin mukaan yksinasuvan suomalaisen kohtuullinen
vähimmäiskulutus asumiskulujen jälkeen oli 675 euroa kuukaudessa. Kohtuulliseen
vähimmäiskulutukseen kuuluvat ruoka, vaatteet, välttämättömät kodin tavarat laitteet ja
tietotekniikka (, jotka vähintään 75% suomalaistalouksista omistaa), henkilökohtainen hygienia ja
terveydenhoito, vapaa­ajan harrastukset, kulkuneuvot (polkupyörä), sähkö ja vakuutukset sekä
liikkuminen (joukkoliikenne). Lue lisää viitebudjeteista esim. täältä:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152360/Mita_elaminen_maksaa.pdf?sequence=1
15.Miksi vanhempainvapaat on järjestetty 6+6+6­mallin mukaisesti? Miksi puututaan
perheiden valinnan vapauteen?
Epätasaisesti jakautuneet vanhempainvapaat ja hoitovastuu perheissä ovat yksi suurimmista
syistä naisten ja miesten palkkojen ja urakehitysten eroihin. Tällä hetkellä isät käyttävät noin 7%
kaikista perhevapaista. Ruotsissa isille varattu hoitojakso on parantanut hoitovastuun jakautumista.
Lisää aiheesta voi lukea täältä:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/79834/2f6cd5ed­58a1­490b­b365­937caa90fb1b.pdf?
sequence=1
16.Miksi kotihoidontuki poistetaan?
Nykymuotoinen kotihoidontuki lakkautetaan, mutta vanhempien osa­aikaista työntekoa tuetaan
yleisturvalla siihen asti, että lapsi täyttää 3 vuotta. Nykyinen kotihoidontuki aiheuttaa varsinkin
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

24. äideille pitkiä jaksoja työelämän ulkopuolella, mikä vaikeuttaa työhön paluuta ja ylläpitää
sukupuolten välistä palkkaeroa. Lasten subjektiivinen oikeus päivähoitoon säilytetään kaikilla
lapsilla.
17.Miten yleisturva kohtelee opiskelijoita?
Opintotuesta siirryttäessä yleisturvaan opiskelijoiden sosiaaliturvan taso nousee. Tämä
mahdollistaa täysipäiväisen keskittymisen opintoihin ja nopeamman valmistumisen. Myös nykyisen
opintotuen hankalasta palautus­ ja raippakorkojärjestelmästä päästään eroon, kun opiskelijan
työssäkäynti vähentää yleisturvaa tasaisesti, eikä tulorajan ylittäminen leikkaa kaikkea tukea pois.
Opiskelijoilta edellytetään edelleen etenemistä opinnoissaan, jotta he pysyvät yleistulon piirissä.
18.Miten yleisturva kohtelee eläkeläisiä ja työkyvyttömiä? Miksi eläkeläiset eivät ole
mukana?
Yleisturva ei koske nykyisiä vanhuus tai työkyvyttömyyseläkkeiden saajia. Eläkeläiset on rajattu
yleisturvan ulkopuolelle pääosin siksi, että eläkkeiden rahoitus on eriytetty muusta sosiaaliturvasta.
Eläkeläiset voisivat myös olla yleisturvan piirissä, jolloin nykyinen kansaneläke,
työkyvyttömyyseläke ja takuueläke korvattaisiin yleistulolla ja ansiosidonnaisiin eläkkeisiin
maksettaisiin edelleen ansioihin perustuva osa.
19.Miten yleisturva kohtelee omaishoitajia?
Omaishoitajien tuki säilyy mallissamme nykyisellään, koska on tärkeää, että tuki mukautuu hoidon
raskauden mukaan. Omaishoidontuki maksetaan yleisturvan päälle ja se ei vähennä yleisturvan
tasoa.
20.Onko yleisturvasta mahdollista kieltäytyä?
Kansallisen tulorekisterin ja suomi.fi ­palvelun käyttöönoton myötä henkilön on mahdollista
ilmoituksellaan luopua yleisturvasta kokonaan tai osittain. Uudella ilmoituksella järjestelmään
henkilö pääsee yleisturvan piiriin takaisin.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

25. Henkilö voi myös kieltää tietojensa vaihdon viranomaisten välillä, mikä käytännössä saattaa johtaa
siihen, ettei hänen syyperustettaan voida todentaa ja näin ollen hän on yleistulon sijaan
matalemman takuutulon varassa tulojen pudotessa.
21.Miksi verovähennykset poistetaan? Häviävätkö pienipalkkaiset, jotka eivät ole
yleisturvan piirissä?
Yleisturvan piirissä olevien pienituloisten verovähennykset poistetaan järjestelmän
yksinkertaistamiseksi ja jotta vähenemisaste saadaan tasaiseksi. Pienituloisten työntekijöiden,
jotka eivät ole yleisturvan piirissä, osalta verovähennykset säilyvät.
22.Millä aikataululla yleisturva voitaisiin ottaa käyttöön?
Yleisturva voidaan ottaa käyttöön vaiheittain. Ensimmäinen askel on kansallisen tulorekisterin
käyttöönotto, joka tapahtuu valtiovarainministeriön mukaan 1.1.2019. Tämän jälkeen yhdistämällä
sosiaaliturvan etuuksia voidaan nopeastikin ottaa isoja askelia kohti yleisturvaa. Viranomaisten
tietojärjestelmien kehittäminen ja yhdenmukaistaminen sekä tiedonkulun parantaminen vievät
todennäköisesti enemmän aikaa. Yleisen asumistuen lakkauttaminen ja korvaaminen yleisturvan
asumisosalla edellyttää toimivia asuntomarkkinoita, joten tämän tärkeän askeleen ottaminen
yleisturvan kannalta saattaa vaatia eniten aikaa.
23.Kuka hyötyy yleisturvan käyttöönotossa?
Jos yleisturva otettaisiin käyttöön ihannetasollaan, voittajia olisivat heikoimmassa asemassa
olevat. Eniten hyötyisivät ne, jotka eivät nykyään ole sosiaaliturvan piirissä, vaikka olisivat
oikeutettuja siihen, koska hukkuvat byrokratiaan ja tukiviidakkoon. Myös opiskelijoiden tulotaso
nousisi nykyisestä, mikä helpottaisi keskittymistä opintoihin ja nopeuttaisi valmistumista.
Kun verotuksen painopistettä siirretään työn ja kulutuksen verotuksesta pääomaverotuksen
suuntaan, hyötyvät erityisesti pienipalkkaiset työntekijät.
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

26. 24.Kuka maksaa yleisturvan käyttöönotossa?
Ihannetasoisen yleisturvan käyttöönotto rahoitetaan suurimmilta osin arvonlisäveron korotuksella.
Tämä nostaa kulutuksen hintaa ja vaikuttaa eniten paljon kuluttaviin, eli hyvätuloisiin. Toinen
rahoitusvaihtoehto, pääomaverotuksen asettaminen EU:n keskitasolle, tuntuu tietysti pääomatuloja
saavien tulotasossa. Asuntomarkkinoiden toimivaksi saamiseksi vuokria ja asuntojen hintoja on
todennäköisesti saatava laskemaan. Tällöin asuntosijoittajien tuotot saattavat pienentyä.
25.Mihin laskelmiin nykysosiaaliturvan määrät pohjautuvat mallissanne?
Takuutulon vertailukohtana on käytetty toimeentulotuen perusosaa, joka on tällä hetkellä
yksinasuvalla henkilöllä 485,5 euroa kuukaudessa. Yleistulon vertailukohtana on käytetty
työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan nykysummaa, joka on verojen jälkeen ​(21,5 x
32,80 e) x 0,8 = 564 euroa kuukaudessa. Aktiivitulon vertailukohtana on pidetty työmarkkinatukea
ja työttömän peruspäivärahaa, jota on korotettu aktiivointitoimenpiteiden ajalta 4,8 e/pv ja jossa on
9 e/pv kulukorvaus. Tällöin tuen määrä on verojen jälkeen [(32,80+4,8) x 0,8 x 21,5 = 646,72.
Yleisturva ei koske kulukorvauksia.
6. Lähteitä:
Samuli Hiekka, Matti Viren, Kansantaloudellinen aikakauskirja – 2/2008, Nostaako asumistuki
vuokria?
(​http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak22008/kak22008hiekka.pdf​)
Aki Kangasharju, Housing Allowance and the Rent of Low­income Households, 2008
(​http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k458.pdf​)
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi

27. Mauri Kotamäki, Olli Kärkkäinen, Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2014, Työllisyys kasvaa, työnteko
vähenee, Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus
(​https://www.tem.fi/files/41522/kotamakikarkkainen.pdf​)
Anna­Riitta Lehtinen, Johanna Varjonen, Anu Raijas, Kristiina Aalto, Riepu Pakoma,
Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisuja 4 ­ 2010, Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin
viitebudjetit,
(​https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152360/Mita_elaminen_maksaa.pdf?sequence=1​)
Antti Parpo. Työllistymisen esteet. Stakes, Raportteja 11/2007
(​https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77021/R11­2007­VERKKO.pdf?sequence=1​)
Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä, TYÖPAPERI 1/2015, Perusturvan riittävyyden
arviointiraportti 2011–2015,
(​https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125703/TYÖ_2015_001_web_06032015.pdf?seque
nce=3​)
Minna Salmi, Johanna Lammi­Taskula, 6+6+6 ­malli vanhempainvapaan uudistamiseksi,
Päätösten tueksi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2010
(​https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/79834/2f6cd5ed­58a1­490b­b365­937caa90fb1b.pdf
?sequence=1​)
SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY
Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki
toimisto@demarinuoret.fi
www.demarinuoret.fi