SlideShare a Scribd company logo
1 of 6
Download to read offline
KA- ja Murskauspäivät 2014
13.2.2014

UUMA2

Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma
Rudus Oy
Kehityspäällikkö Katja Lehtonen
UUMA –materiaalit
•

Maarakentamiseen soveltuvia, pääosin mineraalipohjaisia materiaaleja, jotka
ovat peräisin
-

-

Rakennusteollisuudesta ja rakentamisesta (rakennustuotteiden- ja rakennusmateriaalien
valmistus, vanhojen rakenteiden korjaus- ja purkutoiminta ym.). Mm. betoni- ja tiilijäte,
lasi, ylijäämämaat, louheet ym.
Energia-, metsä-, metalli- ym. teollisuus, jossa mm. tuhkia ja kuonia syntyy
tuotantoprosesseissa joko sivutuotteina tai jätteinä

•

Kiviainesstandardeissa rakentamisessa käytetyn kiviaineksen (aggregate)
määritelmä pitää sisällään luonnon kiviaineksen lisäksi myös sekundäärisistä
lähteistä peräisin olevat mineraaliset materiaalit. Eli edellä mainitut materiaalit
ovat tämän perusteella yhdenvertaisia materiaaleja luonnon kiviaineksen rinnalla
ja niitä voidaan käyttää rakentamiseen

•

Uuma –materiaaleja syntyy vuosittain miljoonia tonneja. Luonnon kiviaineksia
käytetään Suomessa vuosittain n. 100 milj. tonnia.
UUMA2 materiaalituottajan näkökulmasta
•

Yhden jäte on toisen raaka-aine; Uusiomateriaalit halutaan hyötykäyttöön, ei
kaatopaikalle
-

•

Uusiomateriaalit ovat rakentamiseen hyvin soveltuvia ja turvallisia materiaaleja
-

-

-

•

Materiaalituottajat haluavat panostaa jätteiden ja sivutuotteiden tuotteistukseen ja
jalostukseen, mikäli materiaaleille on kysyntää. Kaikki jäte- ja sivutuotemateriaalit eivät
tietenkään sellaisenaan sovellu ainakaan helposti hyötykäyttöön eikä uusiomateriaalien
tarkoitus ole olla jätteiden dumppausta.
Mm. betonimurskeita, tuhkia ja kuonia on tutkittu pitkään, niille ja niiden käytölle on
olemassa paljon suunnittelu- ja rakentamisohjeita. Vanhoja toteutettuja rakenteita on
tutkittu ja seurattu pitkään -> myös pitkäaikaiskestävyys voidaan osoittaa
Uusiomateriaalit voidaan ja pitää CE –merkitä aiottuun käyttötarkoitukseen siinä missä
luonnon kiviaineksetkin

Hyötykäytön lainsäädännöllisiä esteitä pitää poistaa
-

-

•

Taloudellisuus (pääsääntöisesti halvempaa sekä tuottajalle että materiaalin käyttäjälle)
Ekologisuus (yritysten vastuullinen toiminta, EU:n ja Suomen kansalliset tavoitteet
kierrätyksestä ja materiaalitehokkuudesta, rakentamisen ekotehokkuus)

Lainsäädännöllä pitää nykyistä paremmin edistää hyvien, tuotteistettujen ja
ympäristöturvallisten materiaalien käyttöä. UUMA2:n tavoitteena on edesauttaa tämän
toteutumista
Samalla täytyy kuitenkin huolehtia, että vain korkeatasoisten materiaalien hyödyntäminen
sallitaan kevennetyillä menettelyillä

Hankinnoissa huomioitaisiin uusiomateriaalit ja edellytettäisiin niiden käyttöä

11.2.2014

-

Kysyntä lisää tarjontaa ja sitä kautta halua kehittää ja tuotteistaa materiaaleja
Julkiset hankkijat esimerkkinä, jolloin materiaalien imago ja hyväksyttävyys paranee
11.2.2014
Miksi sorakeisareita ja kivenmurskaajia
kiinnostaisi?
•

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja materiaalitehokkuus on mm. hallitusohjelmaan
kirjattu tavoite, johon EU myös omalla ohjauksellaan painostaa
-

•

Tavoitteisiin pääseminen edellyttää toimenpiteitä. Mm. soraveroa on väläytelty,
kiviainesten otto- ja ympäristölupien saaminen saattaa vaikeutua.
Rakennushankkeissa tulee jollakin aikataululla olemaan uusiomateriaalien käyttö tai ainakin
saatavuuden selvittäminen mukana. Toivottavasti tähän päästään rakennuttajien ja
hankinnoista vastaavien oma-aloitteisuudella ja halulla. Ellei, niin valtiovallan puolelta asian
edistämiseksi voi tulla velvoitteita.

Luonnon kiviaineksia tarvitaan aina, siksi uusiomateriaalien käytön edistämistä ei
kannata alalla nähdä uhkana vaan mahdollisuutena
-

11.2.2014

Asiakkaat alkavat tarjouspyynnöissään kysyä myös uusiomateriaaleja luonnon kiviainesten
rinnalla. Materiaalien jalostajille tulee myös lisääntyvää kysyntää.
Alan positiivinen suhtautuminen uusiomateriaaleihin raaka-aineina antaa myös oikeutuksen
tarvittaville maa- ja kiviainesten ottopaikoille, joita edelleenkin tarvitaan
Kiitos.

11.2.2014

More Related Content

Similar to 18. Katja Lehtonen, UUMA 2 -hankkeen esittely (6)

Kiertotalous
Kiertotalous Kiertotalous
Kiertotalous
 
19. Timo Tirkkonen, UUMA 2 -hankkeen esittely
19. Timo Tirkkonen, UUMA 2 -hankkeen esittely19. Timo Tirkkonen, UUMA 2 -hankkeen esittely
19. Timo Tirkkonen, UUMA 2 -hankkeen esittely
 
Tuhkatiehankkeen yleisesittely
Tuhkatiehankkeen yleisesittelyTuhkatiehankkeen yleisesittely
Tuhkatiehankkeen yleisesittely
 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
 
Vähähiilisyys maaseutuohjelmassa
Vähähiilisyys maaseutuohjelmassaVähähiilisyys maaseutuohjelmassa
Vähähiilisyys maaseutuohjelmassa
 
Puutuoteala uudistuu – biotalousavauksia tutkimuksesta elinkeinoelämän ja yht...
Puutuoteala uudistuu – biotalousavauksia tutkimuksesta elinkeinoelämän ja yht...Puutuoteala uudistuu – biotalousavauksia tutkimuksesta elinkeinoelämän ja yht...
Puutuoteala uudistuu – biotalousavauksia tutkimuksesta elinkeinoelämän ja yht...
 

More from Saija Syväoja

Tuomo Laitinen, MH-Kivi Oy
Tuomo Laitinen, MH-Kivi OyTuomo Laitinen, MH-Kivi Oy
Tuomo Laitinen, MH-Kivi Oy
Saija Syväoja
 
20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi
20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi
20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi
Saija Syväoja
 
24. Ilpo Kuronen, Suomen luonnonsuojeluliitto ry
24. Ilpo Kuronen, Suomen luonnonsuojeluliitto ry24. Ilpo Kuronen, Suomen luonnonsuojeluliitto ry
24. Ilpo Kuronen, Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Saija Syväoja
 
29. Outi Piisilä, Savon Kuljetus Oy
29. Outi Piisilä, Savon Kuljetus Oy29. Outi Piisilä, Savon Kuljetus Oy
29. Outi Piisilä, Savon Kuljetus Oy
Saija Syväoja
 
30. Juha Laurila, Rudus Oy
30. Juha Laurila, Rudus Oy30. Juha Laurila, Rudus Oy
30. Juha Laurila, Rudus Oy
Saija Syväoja
 
2 Esa Berg, Turvallisuus Metson murskauslaitoksilla
2  Esa Berg, Turvallisuus Metson murskauslaitoksilla2  Esa Berg, Turvallisuus Metson murskauslaitoksilla
2 Esa Berg, Turvallisuus Metson murskauslaitoksilla
Saija Syväoja
 
23. Marko Nurmikolu, kommenttipuheenvuoro
23. Marko Nurmikolu, kommenttipuheenvuoro23. Marko Nurmikolu, kommenttipuheenvuoro
23. Marko Nurmikolu, kommenttipuheenvuoro
Saija Syväoja
 
25 Mika Honkanen, kommenttipuheenvuoro
25  Mika Honkanen, kommenttipuheenvuoro25  Mika Honkanen, kommenttipuheenvuoro
25 Mika Honkanen, kommenttipuheenvuoro
Saija Syväoja
 
4 Timo Salin, Wihuri Oy Witraktor
4  Timo Salin, Wihuri Oy Witraktor4  Timo Salin, Wihuri Oy Witraktor
4 Timo Salin, Wihuri Oy Witraktor
Saija Syväoja
 
23. marko nurmikolu, kommenttipuheenvuoro
23. marko nurmikolu, kommenttipuheenvuoro23. marko nurmikolu, kommenttipuheenvuoro
23. marko nurmikolu, kommenttipuheenvuoro
Saija Syväoja
 
27. Oili Rahnasto, Uudistuva ympäristönsuojelulaki ja asetus
27. Oili Rahnasto, Uudistuva ympäristönsuojelulaki ja asetus27. Oili Rahnasto, Uudistuva ympäristönsuojelulaki ja asetus
27. Oili Rahnasto, Uudistuva ympäristönsuojelulaki ja asetus
Saija Syväoja
 
21. Riitta Rönn, Ympäristönsuojelulain kehittäminen, projektinro 4 maa-aineslaki
21. Riitta Rönn, Ympäristönsuojelulain kehittäminen, projektinro 4 maa-aineslaki21. Riitta Rönn, Ympäristönsuojelulain kehittäminen, projektinro 4 maa-aineslaki
21. Riitta Rönn, Ympäristönsuojelulain kehittäminen, projektinro 4 maa-aineslaki
Saija Syväoja
 
20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi
20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi
20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi
Saija Syväoja
 
17. Else Peuranen, UUMA 2 -hankkeen eisttely
17. Else Peuranen, UUMA 2 -hankkeen eisttely17. Else Peuranen, UUMA 2 -hankkeen eisttely
17. Else Peuranen, UUMA 2 -hankkeen eisttely
Saija Syväoja
 
13. Ulla-Maija Liski, Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet
13. Ulla-Maija Liski, Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet13. Ulla-Maija Liski, Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet
13. Ulla-Maija Liski, Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet
Saija Syväoja
 
12. Kari Björklöv, Riskienhallinnalla kannattavuuteen
12. Kari Björklöv, Riskienhallinnalla kannattavuuteen12. Kari Björklöv, Riskienhallinnalla kannattavuuteen
12. Kari Björklöv, Riskienhallinnalla kannattavuuteen
Saija Syväoja
 
11. Veijo Niittyvuopio, Kiviaineksen markkinavalvonta
11. Veijo Niittyvuopio, Kiviaineksen markkinavalvonta11. Veijo Niittyvuopio, Kiviaineksen markkinavalvonta
11. Veijo Niittyvuopio, Kiviaineksen markkinavalvonta
Saija Syväoja
 
10. Tuuli Kunnas, Kiviainesstandardisoinnin kuulumisia
10. Tuuli Kunnas, Kiviainesstandardisoinnin kuulumisia10. Tuuli Kunnas, Kiviainesstandardisoinnin kuulumisia
10. Tuuli Kunnas, Kiviainesstandardisoinnin kuulumisia
Saija Syväoja
 

More from Saija Syväoja (20)

Läheltä piti asfaltti
Läheltä piti asfalttiLäheltä piti asfaltti
Läheltä piti asfaltti
 
Tapaturmatapaukset asfaltti
Tapaturmatapaukset asfalttiTapaturmatapaukset asfaltti
Tapaturmatapaukset asfaltti
 
Tuomo Laitinen, MH-Kivi Oy
Tuomo Laitinen, MH-Kivi OyTuomo Laitinen, MH-Kivi Oy
Tuomo Laitinen, MH-Kivi Oy
 
20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi
20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi
20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi
 
24. Ilpo Kuronen, Suomen luonnonsuojeluliitto ry
24. Ilpo Kuronen, Suomen luonnonsuojeluliitto ry24. Ilpo Kuronen, Suomen luonnonsuojeluliitto ry
24. Ilpo Kuronen, Suomen luonnonsuojeluliitto ry
 
29. Outi Piisilä, Savon Kuljetus Oy
29. Outi Piisilä, Savon Kuljetus Oy29. Outi Piisilä, Savon Kuljetus Oy
29. Outi Piisilä, Savon Kuljetus Oy
 
30. Juha Laurila, Rudus Oy
30. Juha Laurila, Rudus Oy30. Juha Laurila, Rudus Oy
30. Juha Laurila, Rudus Oy
 
2 Esa Berg, Turvallisuus Metson murskauslaitoksilla
2  Esa Berg, Turvallisuus Metson murskauslaitoksilla2  Esa Berg, Turvallisuus Metson murskauslaitoksilla
2 Esa Berg, Turvallisuus Metson murskauslaitoksilla
 
23. Marko Nurmikolu, kommenttipuheenvuoro
23. Marko Nurmikolu, kommenttipuheenvuoro23. Marko Nurmikolu, kommenttipuheenvuoro
23. Marko Nurmikolu, kommenttipuheenvuoro
 
25 Mika Honkanen, kommenttipuheenvuoro
25  Mika Honkanen, kommenttipuheenvuoro25  Mika Honkanen, kommenttipuheenvuoro
25 Mika Honkanen, kommenttipuheenvuoro
 
4 Timo Salin, Wihuri Oy Witraktor
4  Timo Salin, Wihuri Oy Witraktor4  Timo Salin, Wihuri Oy Witraktor
4 Timo Salin, Wihuri Oy Witraktor
 
23. marko nurmikolu, kommenttipuheenvuoro
23. marko nurmikolu, kommenttipuheenvuoro23. marko nurmikolu, kommenttipuheenvuoro
23. marko nurmikolu, kommenttipuheenvuoro
 
27. Oili Rahnasto, Uudistuva ympäristönsuojelulaki ja asetus
27. Oili Rahnasto, Uudistuva ympäristönsuojelulaki ja asetus27. Oili Rahnasto, Uudistuva ympäristönsuojelulaki ja asetus
27. Oili Rahnasto, Uudistuva ympäristönsuojelulaki ja asetus
 
21. Riitta Rönn, Ympäristönsuojelulain kehittäminen, projektinro 4 maa-aineslaki
21. Riitta Rönn, Ympäristönsuojelulain kehittäminen, projektinro 4 maa-aineslaki21. Riitta Rönn, Ympäristönsuojelulain kehittäminen, projektinro 4 maa-aineslaki
21. Riitta Rönn, Ympäristönsuojelulain kehittäminen, projektinro 4 maa-aineslaki
 
20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi
20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi
20. Jari Rintala, Maa-aineslain toimivuuden arviointi
 
17. Else Peuranen, UUMA 2 -hankkeen eisttely
17. Else Peuranen, UUMA 2 -hankkeen eisttely17. Else Peuranen, UUMA 2 -hankkeen eisttely
17. Else Peuranen, UUMA 2 -hankkeen eisttely
 
13. Ulla-Maija Liski, Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet
13. Ulla-Maija Liski, Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet13. Ulla-Maija Liski, Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet
13. Ulla-Maija Liski, Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet
 
12. Kari Björklöv, Riskienhallinnalla kannattavuuteen
12. Kari Björklöv, Riskienhallinnalla kannattavuuteen12. Kari Björklöv, Riskienhallinnalla kannattavuuteen
12. Kari Björklöv, Riskienhallinnalla kannattavuuteen
 
11. Veijo Niittyvuopio, Kiviaineksen markkinavalvonta
11. Veijo Niittyvuopio, Kiviaineksen markkinavalvonta11. Veijo Niittyvuopio, Kiviaineksen markkinavalvonta
11. Veijo Niittyvuopio, Kiviaineksen markkinavalvonta
 
10. Tuuli Kunnas, Kiviainesstandardisoinnin kuulumisia
10. Tuuli Kunnas, Kiviainesstandardisoinnin kuulumisia10. Tuuli Kunnas, Kiviainesstandardisoinnin kuulumisia
10. Tuuli Kunnas, Kiviainesstandardisoinnin kuulumisia
 

18. Katja Lehtonen, UUMA 2 -hankkeen esittely

  • 1. KA- ja Murskauspäivät 2014 13.2.2014 UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen
  • 2. UUMA –materiaalit • Maarakentamiseen soveltuvia, pääosin mineraalipohjaisia materiaaleja, jotka ovat peräisin - - Rakennusteollisuudesta ja rakentamisesta (rakennustuotteiden- ja rakennusmateriaalien valmistus, vanhojen rakenteiden korjaus- ja purkutoiminta ym.). Mm. betoni- ja tiilijäte, lasi, ylijäämämaat, louheet ym. Energia-, metsä-, metalli- ym. teollisuus, jossa mm. tuhkia ja kuonia syntyy tuotantoprosesseissa joko sivutuotteina tai jätteinä • Kiviainesstandardeissa rakentamisessa käytetyn kiviaineksen (aggregate) määritelmä pitää sisällään luonnon kiviaineksen lisäksi myös sekundäärisistä lähteistä peräisin olevat mineraaliset materiaalit. Eli edellä mainitut materiaalit ovat tämän perusteella yhdenvertaisia materiaaleja luonnon kiviaineksen rinnalla ja niitä voidaan käyttää rakentamiseen • Uuma –materiaaleja syntyy vuosittain miljoonia tonneja. Luonnon kiviaineksia käytetään Suomessa vuosittain n. 100 milj. tonnia.
  • 3. UUMA2 materiaalituottajan näkökulmasta • Yhden jäte on toisen raaka-aine; Uusiomateriaalit halutaan hyötykäyttöön, ei kaatopaikalle - • Uusiomateriaalit ovat rakentamiseen hyvin soveltuvia ja turvallisia materiaaleja - - - • Materiaalituottajat haluavat panostaa jätteiden ja sivutuotteiden tuotteistukseen ja jalostukseen, mikäli materiaaleille on kysyntää. Kaikki jäte- ja sivutuotemateriaalit eivät tietenkään sellaisenaan sovellu ainakaan helposti hyötykäyttöön eikä uusiomateriaalien tarkoitus ole olla jätteiden dumppausta. Mm. betonimurskeita, tuhkia ja kuonia on tutkittu pitkään, niille ja niiden käytölle on olemassa paljon suunnittelu- ja rakentamisohjeita. Vanhoja toteutettuja rakenteita on tutkittu ja seurattu pitkään -> myös pitkäaikaiskestävyys voidaan osoittaa Uusiomateriaalit voidaan ja pitää CE –merkitä aiottuun käyttötarkoitukseen siinä missä luonnon kiviaineksetkin Hyötykäytön lainsäädännöllisiä esteitä pitää poistaa - - • Taloudellisuus (pääsääntöisesti halvempaa sekä tuottajalle että materiaalin käyttäjälle) Ekologisuus (yritysten vastuullinen toiminta, EU:n ja Suomen kansalliset tavoitteet kierrätyksestä ja materiaalitehokkuudesta, rakentamisen ekotehokkuus) Lainsäädännöllä pitää nykyistä paremmin edistää hyvien, tuotteistettujen ja ympäristöturvallisten materiaalien käyttöä. UUMA2:n tavoitteena on edesauttaa tämän toteutumista Samalla täytyy kuitenkin huolehtia, että vain korkeatasoisten materiaalien hyödyntäminen sallitaan kevennetyillä menettelyillä Hankinnoissa huomioitaisiin uusiomateriaalit ja edellytettäisiin niiden käyttöä 11.2.2014 - Kysyntä lisää tarjontaa ja sitä kautta halua kehittää ja tuotteistaa materiaaleja Julkiset hankkijat esimerkkinä, jolloin materiaalien imago ja hyväksyttävyys paranee
  • 5. Miksi sorakeisareita ja kivenmurskaajia kiinnostaisi? • Luonnonvarojen kestävä käyttö ja materiaalitehokkuus on mm. hallitusohjelmaan kirjattu tavoite, johon EU myös omalla ohjauksellaan painostaa - • Tavoitteisiin pääseminen edellyttää toimenpiteitä. Mm. soraveroa on väläytelty, kiviainesten otto- ja ympäristölupien saaminen saattaa vaikeutua. Rakennushankkeissa tulee jollakin aikataululla olemaan uusiomateriaalien käyttö tai ainakin saatavuuden selvittäminen mukana. Toivottavasti tähän päästään rakennuttajien ja hankinnoista vastaavien oma-aloitteisuudella ja halulla. Ellei, niin valtiovallan puolelta asian edistämiseksi voi tulla velvoitteita. Luonnon kiviaineksia tarvitaan aina, siksi uusiomateriaalien käytön edistämistä ei kannata alalla nähdä uhkana vaan mahdollisuutena - 11.2.2014 Asiakkaat alkavat tarjouspyynnöissään kysyä myös uusiomateriaaleja luonnon kiviainesten rinnalla. Materiaalien jalostajille tulee myös lisääntyvää kysyntää. Alan positiivinen suhtautuminen uusiomateriaaleihin raaka-aineina antaa myös oikeutuksen tarvittaville maa- ja kiviainesten ottopaikoille, joita edelleenkin tarvitaan