Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
Similar to Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa (20)
More from Saara Nissinen
More from Saara Nissinen (12)
Recently uploaded
Recently uploaded (8)
Design-suuntautunut pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
- 1. Varhaiskasvatuksessa Luonto, leikki ja digi-seminaari 31.1.2019 Datariina, Optio-sali, Kotka FT Henriikka Vartiainen & KM, FM Saara Nissinen UEF
- 2. Mitä lastemme tulisi oppia, tietää ja kyetä tekemään tämän ajan ja tulevaisuuden yhteiskunnassa?
- 7. Suurin osa siitä mitä lapsi oppii ei niinkään ole seurausta suorasta opetuksesta vaan jatkuvasta osallistumisesta arjessa. Oppiminen on tällöin pitkälti riippuvainen siitä , mikä lasta itseään kiinnostaa ja millaista tukea sekä välineitä hänellä on käytettävissään tavoitteiden saavuttamiseksi.
- 9. Osallistavien yhteisöjen kehittyminen formaalin koulutuksen ulkopuolella (Thomas & Brown, 2011; Jenkins ym., 2008)
- 10. OSALLISTAVA KULTTUURI (Jenkins ym., 2008)
- 11. ”Epätasa-arvo, joka syntyy kun kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole mahdollista osallistua niiden tietojen, taitojen ja kokemusten kartuttamiseen, joita he tarvitsevat osallistuakseen tulevaisuuden yhteiskuntaan” (Jenkins ym., 2008) OSALLISTUMISEN KUILU
- 23. VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMAN PERUSTEET 2016 “On laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset kasvavat, kehittyvät sekä oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa.”
- 24. “Lapset ovat synnynnäisesti uteliaita ja haluavat oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita.” VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2016
- 25. “Oppimisessa yhdistyvät tiedot, taidot, toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu.” VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2016
- 26. “Varhaiskasvatuksessa toimitaan yhteisönä, jossa lapset ja henkilöstö oppivat yhdessä ja toisiltaan.” VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2016
- 27. “Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa.” VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2016
- 28. Ilmiöt voivat nousta “Lapset kysyvät ja ihmettelevät niitä asioita, jotka ovat heidän lähellään ajallisesti ja paikallisesti.” Vartiainen, 2016
- 29. Ilmiöt voivat kytkeytyä VASUUN, AJANKOHTAISIIN TAPAHTUMIIN, TEEMOIHIN, PAIKKOIHIN...
- 30. “Tämä lähti meidän ryhmän osalta liikkeelle jo ennen joulua, kun me nähtiin lumikko, kun oltiin tontun jälkiä etsimässä. Sitä [lumikkoa] ei sitten nähty kuin sen yhden kerran. Sitten eräs lapsi sanoi, että jos meillä olisi robottikamera, joka me voitaisiin viedä metsään…” Teija Luukkainen, Vintiöt -esikouluryhmä, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna ARJEN ILMIÖIDEN HAVAINNOINTI
- 31. ”Ennen joulua veimme metsän eläimille vanhoja leivänkannikoita syötäväksi. Eräs tyttö laitteli evästä rantakallion koloon ja huudahti näkevänsä norpan. Tokko tuo totta lienee ollut, kuka tietää, mutta tuosta lausahduksesta meidän norppatutkimuksemme sai alkunsa.” Terttu Kiiski, Viikarit -esikouluryhmä, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna ARJEN ILMIÖIDEN HAVAINNOINTI
- 32. “Saadaksemme selville lapsiamme kiinnostavat asiat metsässä, lähdimme metsään havainnoimaan, mihin pienten lasten ihmetysten aiheet kiinnittyvät katseillaan, käsillään ja kysymyksillään. Tätä kautta päädyimme tutkimaan pupun elämää.” Sari Harju, 1-3 vuotiaat Aapelit, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna ARJEN ILMIÖIDEN HAVAINNOINTI
- 33. “Mistä ajatus lähti? Pari ensimmäistä kertaa meni uuteen paikkaan tutustuessa ja ”säntäillessä” paikasta toiseen. Ensimmäisellä kerralla löytyi mittarimato, muurahaisia ja hämähäkki. Hämähäkki jäi elämään puheisiin esim. pukemistilanteissa: häkki meni, häkki meni.” Sari Harju, 1-3 vuotiaat Aapelit, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna ARJEN ILMIÖIDEN HAVAINNOINTI
- 34. Airi Heikkinen, 3-5 vuotiaat Vekarat, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna “Lähdimme tutkimaan eläinten jälkiä metsään. IPadilla otettiin kuvia ja lapset itse löysivät jäniksen jäljet. Sieltä löytyi muidenkin eläinten jälkiä ja sitten me mietittiin, että minkä eläimen jälkiä ne voisivat olla. Lapset olivat vahvasti sitä mieltä, että siellä on liikkunut susi, joka on ajanut jänistä. Ja yksi kolmevuotias sanoi, että eikun neiti lohikäärme...” MIELIKUVITUS
- 35. “Ryhmän lapset löysivät syksyllä päiväkodin pihalta kepin, toivat sen ryhmän aikuiselle kertoen, että keppi on keijun rikkoutunut taikasauva. Taikasauva piti ottaa ryhmään korjattavaksi. Taikasauva korjattiin ja vietiin lähimetsään, jossa olemme käyneet retkeilemässä...” Sanna Romppanen, 3-5 vuotiaat Veijarit, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna MIELIKUVITUS
- 36. “Katsoimme norppa-filmin ja kokosimme lasten kysymyksiä: Mikä kuuttia suojaa ettei tuu kylmä? Miksi norpat on joskus jään päällä? Miksi kuutit juovat äidistä maitoa? Miksi ne on harmaavalkosia? Miks ne on karvasia? Miks ne käyvät jäällä hengittämässä? Miksi norpalla on kiekuroita? Miksi kuutit menee veden alle? Monta vuotta kuutti on, kun saa kaloja? Syökö norppa muuta ku kalaa? Miksi ne ei oo maalla? Miksi norpat rakentaa pesää? Lisäksi osa lapsista on miettinyt uhkia. Miksi on keksitty laivat, kun ne ovat saalistuskoneita? Miksi ihmiset laittaa verkot hengitysjuttuihin? Lisäksi lasten kanssa ollaan mietitty sitä, että mikä on se norpan suoja?” KYSYMYSTEN TUOTTAMINEN Terttu Kiiski, Viikarit -esikouluryhmä, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna
- 37. “Me lähdettiin metsään sillä ajatuksella, että siellä on aarre. Lähdettiin etsimään aarretta ja lapset kaivoivat lunta. Siitä heräsi kysymys voiko tehdä lumiukkoja? Takaisin tullessa näimme kalliolla jääpuikkoja. Miten nämä ovat tulleet? Miksi ne ovat keltaisia? Miksi jää on tuon väristä?” Sanna Romppanen, 3-5 vuotiaat Veijarit, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna KYSYMYSTEN TUOTTAMINEN
- 38. Mistä ja keneltä “Lapsia pyydetään miettimään mistä, keneltä ja millä tavalla kysymykseen voidaan vastata. Näin tuodaan näkyväksi millaisia oppimisen resursseja lapsilla itsellään on mahdollisuus tuoda osaksi yhteisen kysymyksen tutkimusta.” TIETOA LÖYTYY?
- 39. RESURSSIEN KARTOITTAMINEN “Kyselimme, mistä saisimme lisää tietoa, niin vastaus tuli lapsilta nopeasti, - iPadiltä ja voi kysyy toisilta, jotka on käyneet metsässä. “ Lea Riikonen, 3-5 vuotiaat Vekkulit, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna
- 40. RESURSSIEN KARTOITTAMINEN ”Norppaa voisi tutkia lasten mielestä tutkimalla ensin Hilman äidin tuomia isoja kangasjulisteita ja katselemalla DVD:tä. Muina apuvälineinä voisivat olla kirjat, tietokone, tabletit, retket rannoille ja museoon, isovanhempien norppatieto, laulut, leikit, WWF:n norppamateriaaali lapsille ja joku, jolta voisi kysellä. Oppimiskohteena voisi toimia ainakin museo, missä on laaja näyttely ja esitys norpasta. Rannalla voisi käydä myös tähyilemässä norppaa.” Terttu Kiiski, Viikarit -esikouluryhmä, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna
- 41. “Sovimme, että koko ryhmä tutkii samaa asiaa tai ilmiötä. Päätimme, että aikuiset toimivat aineiston muistiinmerkitsijöinä (kuvaus, kirjoittaminen) ja tekstien lukijoina. Aikuinen myös hoitaa käytännön järjestelyt varaamalla materiaalit, välineet ja matkat tutkimuskohteisiin ja ohjaa prosessia. Lapset tutkivat ja kertovat havainnoistaan ja ajatuksistaan piirtämällä ja kertomalla aikuiselle, joka kirjoittaa ne muistiin.” Lea Riikonen, 3-5 vuotiaat Vekkulit, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna TYÖSKENTELY- SÄÄNTÖJEN SOPIMINEN
- 42. “Lasten ottamien kuvien perusteella olisimme voineet lähteä tutkimaan vaikkapa metsän eri puulajeja. Pysyimme kuitenkin alkuperäisessä suunnitelmassamme: seuraamme riistakameraa.” TEHTÄVÄN MUOTOILU Teija Luukkainen, Vintiöt -esikouluryhmä, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna
- 43. “Kun mietimme omaa tutkimuskysymystämme, huomasimme, että useimmat ehdotukset liittyivät puihin. Päätimme, että tutkisimme puita. Eniten tuntui kiinnostavan puiden ikä ja millaisia ovat vanhat ja nuoret puut. Tutkimuskysymykseksemme päätimme: Onko puut vanhoja vai onko niissä yhtään nuoruutta jäljellä?” Lea Riikonen, 3-5 vuotiaat Vekkulit, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna TEHTÄVÄN MUOTOILU
- 44. “Otimme lasten antamien vinkkien perusteella kuvia. Kuuntelimme lasten esittämiä kysymyksiä. Osaan vastasimme heti, osa jäi myöhemmin yhdessä pohdittaviksi kysymyksiksi. Lasten havaintojen tekoa ohjattiin tarvittaessa, aina tilanteen mukaan. Jatkossa pohdittaviksi kysymyksiksi nousi: Ovatko koivun rungossa olevat jäljet karhun kiipeämisjälkiä? Missä karhu on nyt? Mitä karhun pesän lähellä tapahtuu, onko metsässä muita eläimiä? Onko taivas aina sininen? Työskennellessämme ja kuvia netistä katsottuamme esille tuli mm. kysymykset: Missä isäkarhu on? Millainen karhu on syntyessään? Millaista on karhun elämä?” Sointu Kumpulainen, 1-3 vuotiaat Vunnukat, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna TEHTÄVÄN MUOTOILU
- 45. TUTKIMUSTEN IDEOINTI JA SUUNNITTELU “Luokan lapset oli jaettu edellisen projektimme aikaan kolmeen ryhmään; isoja kasveja tutkiviin Liisa Lintuihin, matalampia kasveja tutkiviin Jussi Jäniksiin ja eläimiä tutkiviin Sami Saukkoihin. Lapset halusivat jatkaa tutkimuksiaan näissä ryhmissä ja omissa aihepiireissään. Yhteisen pohdinnan jälkeen Linnut päättivät tutkia vaahteroita, koska niiden siemeniä löytyi keväällä helposti pihalta. Jänikset päättivät tutkia rairuohoa, koska juuri vähän aiemmin oli kodeissa kasvatettu pääsiäisruohoa. Saukot tutkivat kärpäsentoukkia, koska pilkkivillä lapsilla oli kärpäsentoukkia helposti saatavilla. Eri ryhmät lähtivät ratkaisemaan tehtävää hieman eri tavoin, mutta loppujen lopuksi jokainen ryhmä onnistui tekemään itsenäisesti oman tutkimussuunnitelmansa.” Erja Kilpeläinen, 1-2.lk Anttolan koulu, Savonlinna
- 46. “Joitakin kysymyksiä lapset halusivat tutkia tarkemmin; kuten, mikä suojaa sitä, ettei tule kylmä, sekä norpan ja kuutin ulkonäköä ja käyttäytymistä sekä uhkia. Tarvittavia tutkimusvälineitä lumen eristävyyttä tutkittaessa tulisi olla vesipullot, vettä, lapiot, pakkasmittari. Tutkimuksissa lapset toimivat koko ryhmänä. Norpan ja kuutin ulkomuodon tarkastelussa auttoivat pehmolelukuutit -ja norpat, metrimitta, kuvat kangasjulisteista, kirjoista, tietokoneelta ja iPadeiltä. Tarkempia pituustutkimuksia tehtiin metrimitan kanssa. Yhdessä piirrettiin luonnospiirustuksia kuutista, kuutin kiekurakarvoista ja uhkista. Tarvittavat tutkimusvälineet hankkivat ryhmän aikuiset, paitsi lapiot, mitkä kaikki löytyvät ulkolelujen joukosta.” Terttu Kiiski, Viikarit -esikouluryhmä, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna TUTKIMUSTEN IDEOINTI JA SUUNNITTELU
- 47. “Savonlinnan kirjasto Joelissa kävimme retkellä lokakuussa. Tutustuimme kirjastoon, kirjojen lainaamiseen sekä lainasimme päiväkodille metsäaiheisia tieto-, kuva- ja satukirjoja. Metsämuseo Lustossa tutustuimme mm. metsän eläimiin ja metsäkoneisiin. Metsäkone simulaattori ja hiljaisuuden huone olivat lapsista mielenkiintoisia.” Teija Luukkainen, Vintiöt -esikouluryhmä, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna AINEISTON KERÄÄMINEN
- 48. AINEISTON KERÄÄMINEN “Me tutkimme ryhmässä jäämuutoksia. Minä toin kulhollisen lunta ja lapset mietti, millasta se lumi on. Joku lapsista sanoi, että se on lämmintä. Toinen sanoi, että kylmää. Kysyin, että miten me voidaan testata ja lapset tulivat kokeilemaan. Jätettiin kulho päiväunien ajaksi pöydälle ja se ihmetyksen määrä, kun se oli vettä. Seuraavaksi me laitettiin se yöksi pakkaseen. Seuraavana aamuna, kun lapset pyysivät ottamaan kulhon pakkasesta se oli jäätä.” Sanna Romppanen, 3-5- v. Veijarit, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna
- 49. AINEISTON KERÄÄMINEN Viikarit -esikouluryhmä, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna
- 50. AINEISTON KERÄÄMINEN Viikarit -esikouluryhmä, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna
- 51. AINEISTON KERÄÄMINEN ”Myös vanhemmat olivat mukana koivututkimuksessa. Nimittäin eräänä aamuna ilmestyi pöydällemme koivukiekko ja eikun katsomaan, haistamaan, kuulostelemaan ja melkein maistamaankin.” Aila Nikkonen, 3-5 vuotiaat Vesselit, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna
- 52. AINEISTON KERÄÄMINEN Viikarit -esikouluryhmä, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna 1.lk Anttolan koulu, Savonlinna
- 53. Vintiöt -esikouluryhmä sekä 3-5 vuotiaat Vekarat, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna AINEISTON KERÄÄMINEN
- 54. “Metsäretkillä kuunneltiin, katseltiin, haisteltiin, maisteltiin, kuljettiin, kiipeiltiin, hypittiin, tunnusteltiin, tutkittiin yhdessä, tutkittiin yksin, istuttiin kivellä ja maassa…” Sointu Kumpulainen, 1-3 vuotiaat Vunnukat, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna AINEISTON KERÄÄMINEN
- 55. “Mukana meillä oli puhelin ja iPad kuvaamista varten. Ensin pyysin lapsia menemään mielestään vanhan puun luokse ja kiersimme kuvaamassa ja kysymässä miksi he ajattelevat puun olevan vanha. Lapset saivat kertoa videolle omista havainnoistaan ja löydöistään. Samoin lapset etsivät myös nuoren puun ja kuvasimme heidän huomioitaan niistä. Tämän kaiken lisäksi metsästä löytyi monta muuta mielenkiintoista asiaa, esim. iso tuohenpalanen ja puu, jollaisesta se olisi voinut olla lähtöisin.” Lea Riikonen, 3-5 vuotiaat Vekkulit, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna AINEISTON KERÄÄMINEN
- 56. “Asiantuntija tuli luoksemme vierailulle ja hänen avullaan saimme selville, että koivu tuoksuu porkkanalta, koska siinä on sokeria. Koivusta sahattu puukiekko on märkä, koska siinä on paljon vettä, ihan valtavan paljon. Viivat koivukiekossa ovat lustoja, jotka kertovat puun iän. Vihreä puussa on jäkälää ja se elää yhteistyössä koivupuun kanssa.” Aila Nikkonen, 3-5 vuotiaat Vesselit, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna AINEISTON KERÄÄMINEN
- 57. “Me ollaan hyvin saatu perheet ja isovanhemmat mukaan. Moni mummo ja ukki on kysynyt meiltä sitä riistakameran osotetta, että mistä voi käydä katsomassa niitä eläimiä. Ja yhden lapsen isä on kans mukana tässä meidän jutussa. Hän toi tämmöset nämä (näyttää jäniksenkäpäliä).“ Airi Heikkinen, 3-5 vuotiaat Vekarat, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna AINEISTON KERÄÄMINEN
- 58. AINEISTON KERÄÄMINEN “Asiantuntijoiksi valitsimme lähikoulun kolmasluokkalaiset oppilaat. Näin saimme rakennettua yhteistyötä lähikoulun kanssa. Koulun kolmasluokkalaiset rakensivat koulun pihalle sekä lähimaastoon tonttulan ja keiju- sekä peikkokylän. Koululaiset olivat tutustuneet aiheeseen kuvataiteen sekä äidinkielen oppitunneilla. He olivat kirjoittaneet tarinoita päiväkodin lapsille ja lukivat niitä. Jokaisesta tarinasta oli myös tehty oma taruolento ja tämän asumus. Päiväkotilapset saivat jatkotyöstää näitä hahmoja ja ryhmässä sadutimme lapsia hyödyntäen koululaisten hahmoja.Yhteistyö saman luokan kanssa jatkui vuoden aikana erilaisten vierailujen muodossa.” Sanna Romppanen, 3-5 vuotiaat Veijarit, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna
- 59. “Medialeikki on lapsen oman median tuottamista, leikkiä kuvalla ja äänellä. Medialeikki on mediakasvatusta, jossa lapsi luo omaa estetiikkaa - tapaansa havainnoida ympäristöä - ja oppii näin suhtautumaan kriittisesti median tarjoamaan maailmankuvaan” Santavuori (2011) https://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Veijareiden_keijumets%C3%A4_2017 -2018 https://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Meid%C3%A4n_l%C3%A4himets% C3%A4 https://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Linnansaaren_kansallispuisto_2.-3.lk_s ilmin RATKAISUN RAKENTAMINEN
- 60. “Keväällä käytimme 360-kuvaa aikaisemmin mainittujen asioiden ohella vuodenaikojen muutosten tutkimiseen sekä erään lapsen ajatuksesta teimme lasten oman metsän. Lasten omassa metsässä he saivat itse kertoa, mitä eläimiä heidän metsästään löytyy ja mitä eläimet tekevät. Eläinten kuvat etsittiin yhdessä Pixabaystä vapaaseen käyttöön soveltuvista kuvista, jonka jälkeen lapset itse valitsivat paikan, johon eläin sijoittuu ja kertoivat eläimen puuhailuista.“ Kati Roivio, 10 kk - 2 v, ryhmä Aapelit, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna RATKAISUN RAKENTAMINEN
- 61. RATKAISUN RAKENTAMINEN Teija Luukkainen, Vintiöt -esikouluryhmä, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna
- 62. “Lapset esittelivät päiväpiirissä työt toisilleen, monet myös esittelivät niitä vanhemmilleen tai muille vierailijoille.” Teija Luukkainen, Vintiöt -esikouluryhmä, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna RATKAISUN JAKAMINEN
- 63. ”Lapset ovat olleet innostuneina toteuttamassa design-suuntautunutta pedagogiikkaa. Uskon heidän osaavan löytää ja etsiä tietoa tulevaisuudessakin heille eteen tulevista tehtävistä ja haasteista. Lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijoina ja osallistujina ovat tärkeitä "rakennuspalikoita" lasten oppimisessa. Esioppilaat ovat edelleen omaksuneet uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien ja eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Nämä edellä mainitut asiat korostavat design-suuntautuneen pedagogiikan tarpeellisuutta esiopetuksessa, sillä ne vahvistavat esiopetuksen oppimiskäsitystä. Tavoitteenahan on, että uusien tietojen ja taitojen oppiminen herättää lapsissa halun oppia lisää.” Terttu Kiiski, Viikarit -esikouluryhmä, Kellarpellon päiväkoti, Savonlinna ARVIOINTI
- 64. Kytkeytyminen laajentuneisiin ympäristöihin Kytkeytyminen ulkopuolisiin asiantuntijoihin Kytkeytyminen omiin verkostoihin Kiinnostuksen, kysymysten ja näkökulmien kehittely Mielenkiintoisen kohteiden havainnointi ja kysymysten kehittely Kohteita ilmentävien kysymysten tuottaminen asiantuntjoille Kohdekeskeiset keskustelut perheen kanssa Oppimissysteemin suunnittelu Tutkimuskohteiden, -ympäristöjen ja -resurssien ideointi Ulkopuolisen asiantuntijuuden ideointi Lapsen omista verkostoista löytyvien asiantuntijoiden, välineiden ja informaatioresurssien ideointi Kohteiden tutkiminen välittävien informaatio- resurssien avulla Laajennetuista ympäristöistä löytyvät digitaaliset ja fyysiset tietoresurssit Asiantuntijoiden resurssit ja asiantuntijoiden tuki tiedonhaussa Lapsen omista verkostoista löytyvät informaatioresurssit Aineiston keruu aidon maailman kohteista Aidon elämän kohteiden havainnointi monin aistein ja välinein Aineiston keruu asiantuntijoiden tuella ja välineillä Havainnointi ja aineiston keruu lapsen omista verkostoista ja omilla välineillä Ideoiden uudelleen muotoilu Kohdekeskeisten ideoiden ja ajatusten materialisointi (esim. käsityöt, taide, draama) Yhteyksien luominen asiantuntijoihin materialisoitujen ideoiden ja ajatusten välityksellä Yhteyksien luominen omiin verkostoihin materialisoitujen ideoiden ja ajatusten välityksellä (Vartiainen, Nissinen, Pöllänen, & Vanninen, 2018)
- 66. ✓ Aloita yksinkertaisista asioista ✓ Valitse aiheita, joista pidät ✓ Jos et tiedä, mitä teet, kokeile rohkeasti ✓ Älä pelkää testailla ✓ Etsi kaveri, jonka kanssa työskennellä, jakakaa ideoita! ✓ Ideoiden kopioiminen on OK (oman idean keksimiseksi) ✓ Kirjaa ajatuksia ylös ✓ Rakenna, pura, rakenna uudelleen ✓ Moni asia voi mennä pieleen, pidä kiinni ideastasi (Mitchel Resnick, 2007)
- 67. “Toisten tuella voimme saavuttaa asioita, jotka olisivat muuten mahdottomia” (Vygotsky 1978)
- 68. Kirjallisuutta Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science Education, 8(1), 51–86. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and Information Technologies 19(3), 583-601. Pursi, A., Laitinen, M., Salonen, M., Lounassalo, J., & Sajaniemi, N. (2017). Tarinasta leikiksi - Tarinallisen leikin käsikirja. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteiden osasto: Vantaan kaupunki. Saatavilla: https://www.edu.fi/download/187568_tarinasta_leikiksi_kasikirja_2017.pdf Resnick, M. (2007, June). All I really need to know (about creative thinking) I learned (by studying how children learn) in kindergarten. In Proceedings of the 6th ACM SIGCHI conference on Creativity & cognition (pp. 1-6). ACM. Santavuori, R. (2011). Medialeikki. Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatus. Saatavilla: http://www.medialeikki.fi/mediakasvatus/medialeikin_esitevihko.pdf Vartiainen, H. (2014). Principles of Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology, no. 60. University of Eastern Finland, 2014. Vartiainen, H., Nissinen, S., Pöllänen, S. & Vanninen, P. (2018). Teachers’ Insights Into Connected Learning Networks: Emerging Activities and Forms of Participation. AERA Open 4(3), 1–17. Vartiainen, J. (2016). Kehittämistutkimus: Pienten lasten tutkimuksellisen luonnontieteiden opiskelun edistäminen tiedekerho-oppimisympäristössä. Doctoral dissertation (monograph), University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Chemistry: Helsinki.