3. 1 Mikä on lapsiperheiden kansalaisraati?
Lapsiperheiden kansalaisraati on sovellutus Ned Crosbyn vuonna 1971 kehittämästä
kansalaisraadista. Kansalaisraadissa kansalaisilla on mahdollisuus aidosti perehtyä ja osallistua
yhteiskunnallisiin asioihin. Esikuvana on toiminut amerikkalaisten tuomioistuinten valamiehistöt
(jury). Kansalaisraadissa joukko ihmisiä kokoontuu käsittelemään määriteltyä asiaa, he
kuulustelevat asiantuntijoita ja käyvät keskenään keskusteluja. Tämän jälkeen he esittävät
julkisesti yhteiset johtopäätöksensä.
Lapsiperheiden kansalaisraatipäivillä kuullaan lapsiperheiden näkemyksiä heitä koskevien
palvelujen ja asumisympäristön kehittämiseksi. Kaksipäiväisessä raadissa vanhemmat kuulevat
lapsiperheen arkeen ja hyvinvointiin liittyviä asiantuntijaluentoja ja keskustelevat ohjatuissa
pienryhmissä. Lopuksi ajatukset lapsiperheiden tarpeista ja toiveista kootaan yhteen ja ne
luovutetaan kunnan johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille.
Lapsiperheiden kansalaisraati järjestettiin ensimmäisen kerran Suomessa Säkylän kunnassa osanan
Pois syrjästä – Kaste hanketta. Kunnassa on aikaisemmin järjestetty raateja ikäihmisille sekä
nuorille ja kunnassa on kansalaisraatien vaikuttavuudesta hyviä kokemuksia. Virkamiehet näkevät
raatien hyötyinä osallisuuden vahvistamisen lisäksi päätöksenteon tueksi saatavan informaation.
Osallistujat ovat kokeneet raadit mielekkäiksi osallistumisen kanavoiksi. He ovat kokeneet
tulleensa kuulluiksi ja saaneensa uusia ajatuksia.
2 Resurssit
Kansalaisraati vaati henkilöstöresurssien lisäksi budjetin raatipäivien tilan ja tarjoilujen
järjestämiseksi sekä asiantuntijaluennoitsijoiden mahdollisiin korvauksiin. Raatilaisille tarjotaan
raatipäivien aikana ruokailut. Kansalaisraadin henkilöstö koostuu suppeimmillaan projektin
vetäjästä ja ryhmäkeskustelujen fasilitaattoreista. Lisäksi raatipäivillä voi olla puheenjohtaja ja
ulkopuolinen arvioitsija.
4. 3 Toteutus
Lapsiperheiden kansalaisraati kertaluontoinen kuulemistilaisuus, jonka toteutus etenee
vaiheittain. Kuvio 1. havainnoillistaa prosessin kulkua. Kansalaisraadin toteutus on kuvattu
tarkemmin seuraavissa alaluvuissa.
Kuvio 1. Lapsiperheiden kansalaisraadin toteutusprosessi.
3.1 Ohjausryhmän kokoaminen
Kansalaisraadin toteuttamisessa tärkeää on, että aiheen kannalta oleelliset tahot sitoutuvat
prosessiin jo sen alussa. Raadin suunnittelun tueksi kootaan ohjausryhmä. Ohjausryhmään
kutsutaan edustajia aiheen kannalta oleellisista tahoista esimerkiksi koulusta,
kouluterveydenhuollosta, sosiaalitoimesta, seurakunnasta, järjestöistä, vanhempainyhdistyksistä.
5. Ohjausryhmä auttaa raadin käsittelemän kysymyksen tarkentamisessa,
asiantuntijaluennoitsijoiden valinnassa sekä raadin suunnittelussa.
3.2 Asiantuntijaluennoitsijat
Kansalaisraatipäivillä kuullaan lapsiperheiden arkeen ja hyvinvointiin liittyviä asiantuntijaluentoja,
joiden on tarkoitus virittää raatilaisia tuottamaan ideoita palvelujen kehittämiseksi. Luentojen
aiheina voi olla esimerkiksi kunnan lapsiperhe palvelut, muiden kuntien hyvät käytännöt, liikunta
ja harrastaminen, lapsen kehitys ja sen tukeminen, vanhemmuus, perheen ja työn
yhteensovittaminen. Vaihtoehtoisesti raatityöskentely voi kohdistua jonkin tietyn rajatun
ongelman ratkaisujen pohdintaan. Tällöin asiantuntijaluentojen on syytä käsitellä tätä tiettyä
aihetta mahdollisimman monesta eri näkökulmasta.
3.3 Raatilaisten rekrytoiminen
Kutsu kansalaisraatiin lähetetään kaikille alakouluikäisten lasten vanhemmille. Oleellista on, että
kaikilla kohdeväestöstä on periaatteessa yhtäläiset mahdollisuudet osallistua raatiin. Tavoitteena
on, että raatilaiset muodostavat pienen, edustavan otoksen perusjoukosta.
Tehokkaan työskentelyn mahdollistamiseksi raatiin voidaan ottaa vain rajallinen määrä osallistujia.
Vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista valitaan ositetulla satunnaisotannalla kohdeväestöä edustava
joukko. Huomioon otetaan tällöin taustatekijät kuten ikä, asuinalue, lasten määrä. Erilaisia
markkinointikanavia kannattaa käyttää monipuolisesti (koulut, vanhempainyhdistykset, lehdet,
some, julisteet, järjestöt, kirjasto). Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää syrjään jäävien ryhmien
rohkaisuun ja aktivointiin. Markkinoinnissa on syytä korostaa, että kyseessä ei ole prosessi johon
täytyy sitoutua raatipäiviä pidemmäksi ajaksi. Raatityöskentelyn luonnetta on myös syytä kuvailla
osallistumiskynnyksen madaltamiseksi. Raatiin haetaan oman arkensa asiantuntijoita, erityistä
osaamista tai tietämystä ei tarvita.
3.4 Kansalaisraatipäivät
6. Lapsiperheiden kansalaisraadin toteutuksessa huomioidaan lapsiperhearjen asettamat rajoitteet
osallistumiselle. Raati toteutetaan kaksipäiväisenä ajoittuen ilta-aikaan tai viikonlopulle. Yhtenä
vaihtoehtona on järjestää raati jonkin perheille suunnatun tapahtuman oheen, jolloin lasten hoito
järjestyisi tapahtuman yhteydessä. Ohessa on esimerkki kaksipäiväisen raadin toteutuksesta:
Torstai klo 17-20
17.00-18.45 Asiantuntijapuheenvuorot
18.45-19.15 Iltapala
19.15-19.45 Asiantuntijapuheenvuorot
Lauantai klo 10 -15
10.00-12.00 Keskustelu pienryhmissä
12.00-12.30 Lounas noutopöydästä
12.30-14.00 Julkilausuman kokoaminen
14.00-14.30 Kahvi
14.30-15.0 Julkilausuman luovuttaminen
3.5 Raatityöskentely
Ohjatuissa pienryhmäkeskusteluissa vanhemmat peilaavat omia mielipiteitään ja kokemuksiaan
kuulemiinsa puheenvuoroihin ja toisten vanhempien ajatuksiin. Tärkeää on jokaisen tuleminen
kuulluksi ja toisten mielipiteiden kunnioittaminen. Fasilitaattorit ohjeistavat raatilaisia pohtimaan
mahdollisimman konkreettisesti ja ideoimaan rohkeastikin. He myös pitävät huolta siitä, että
kaikki halukkaat saavat puheenvuoroja. Fasilitaattorit voivat tarvittaessa aktivoida keskustelua
apukysymysten kautta (ks. liite 3.), mutta eivät saa osallistua keskusteluun tai ohjata sitä.
Pienryhmien kokoonpanoa kannattaa välillä sekoittaa keskustelun aktivoimiseksi.
Fasilitaattorit kirjaavat keskusteluissa syntyneitä ajatuksia, joista koostetaan lopuksi yhteinen
julkilausuma lapsiperheiden tarpeista ja toiveista. Julkilausuman on hyvä olla mahdollisimman
konkreettinen ja realistinen. Julkilausuman koonti voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että vetäjä
kirjaa raatilaisten sanelusta julkilausuman tekstin ja se heijastetaan samalla koneelta kaikkien
nähtäväksi. Raatilaiset allekirjoittavat julkilausuman ja se luovutetaan etukäteen sovituille kunnan
7. johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Luovutustilaisuuteen kutsutaan paikalle median
edustajia.
4 Seuranta ja arviointi
Kansalaisraadin tavoitteena on toimia vaikuttavana osallistamisen välineenä. Julkilausuman
vastaanottava taho sitoutuu antamaan sille vastineen ja kutsumaan raatilaiset vuoden kuluessa
seurantatapaamiseen. Kaikkia kuntalaisia tiedotetaan julkilausuman sisällöstä ja etenemisestä.
Julkilausuma pyritään käsittelemään asiaankuuluvassa lautakunnassa ja toimittamaan oleellisille
tahoille tiedoksi. Kansalaisraadista laaditaan prosessia kuvaava ja arvioiva raportti esim.
opiskelijatyönä.
8. Mikä on kansalaisraati?
Kansalaisraatipäivillä kuullaan lapsiperheiden arkeen ja
hyvinvointiin liittyviä asiantuntijaluentoja ja keskustellaan
ohjatuissa pienryhmissä. Lopuksi ajatukset
lapsiperheiden tarpeista ja toiveista kootaan yhteen ja ne
luovutetaan kunnan johtaville viranhaltijoille ja
luottamushenkilöille.
Kansalaisraatien vaikuttavuudesta on hyviä kokemuksia.
Ohjelma:
Torstai 12.5. klo 17-20
17.00-18.45 Asiantuntijapuheenvuorot
18.45-19.15 Iltapala
19.15-19.45 Asiantuntijapuheenvuorot
Lauantai 14.5. klo 10 -15
10.00-12.00 Keskustelu pienryhmissä
12.00-12.30 Lounas noutopöydästä
12.30-14.00 Julkilausuman kokoaminen
14.00-14.30 Kahvi
14.30-15.00 Julkilausuman luovuttaminen
Tarjoilut ovat osallistujille maksuttomia.
Liite 1.
LAPSIPERHEIDEN KANSALAISRAATI
Hei alakouluikäisen lapsen vanhempi,
haluatko olla vaikuttamassa lapsiperheiden hyvinvointiin?
Ilmoittaudu mukaan kansalaisraatipäiville.
Aika:
Paikka:
Voit ilmoittautua täyttämällä sähköisen lomakkeen täällä.
Ilmoittautuminen puhelimitse puh. __________________
tai sähköpostitse _____________
Sitovat ilmoittautumiset _______________ mennessä.
Raatiin mahtuu rajoitetusti osallistujia.
Mukaan valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti _______________ mennessä.
Lisätietoja antaa: _________________________________
Tilaisuuden järjestävät: ____________________________________
9. Liite 2.
Ilmoittautumislomake Lapsiperheiden kansalaisraatipäiville
Nimi ____________________________________________________
Osoite ____________________________________________________
Puhelinnumero ____________________________________________________
Sähköpostiosoite ____________________________________________________
Sukupuoli nainen mies
Syntymävuosi ____________
Meiltä osallistuu yksi huoltaja kaksi huoltajaa
Erityisruokavalio _____________________________________________________
Tietoa perheestämme:
Lasten lukumäärä _____________________________________________________
Lasten syntymävuodet _________________________________________________
Jos tulen valituksi lapsiperheiden kansalaisraatiin, sitoudun osallistumaan raatiin seuraavina
ajankohtina:
______________________________________________________________
Sitoudun
En sitoudu
Kiitos ilmoittautumisestasi!
Raatiin mahtuu rajoitetusti osallistujia. Valituille ilmoitetaan valinnasta henkilökohtaisesti viimeistään
_____________________________
Ilmoittautumisohjeet:
Sitovat ilmoittautumiset ______________________ mennessä.
Voit palauttaa ilmoittautumislomakkeen osoitteella: ____________________________________________
Ilmoittautuminen puhelimitse puh. _____________________ tai sähköpostitse _______________________
10. Liite 3.
Pienryhmäkeskustelujen ohjeistus
Osallistujat jaetaan pienryhmiin (max. 7 hlö)
Ohjeistetaan ryhmää pohtimaan vapaasti aihetta: _______________________________________
Ohjeistetaan pohtimaan mahdollisimman konkreettisesti ja ideoimaan rohkeastikin. Voi ammentaa
asiantuntija alustuksista, omista kokemuksista ja yhteisestä keskustelusta. Mitään ajatusta, tarvetta
tai ideaa ei pidä vähätellä tai hävetä. Toisten esittämiä asioita ei arvostella.
Tärkeää, että jokaisen ääni kuuluu tasa-puolisesti, ryhmän vetäjä huolehtii tästä.
Ryhmän vetäjä voi tarvittaessa aktivoida keskustelua alla olevien apukysymysten kautta.
Ryhmä keskustelee 1-1,5, tuntia jonka jälkeen ryhmät sekoitetaan. Uusissa ryhmissä ohjeistetaan
kertomaan, mitä aiemmassa ryhmässä on puhuttu ja jatketaan sitten vielä keskusteluja.
Keskustelut jälkeen työstetään yhdessä julkilausuma.
Apukysymyksiä pienryhmien keskusteluihin
Millaisia ajatuksia alustukset herättivät?
Mitä ajattelette nykyisistä harrastusmahdollisuuksista ja niiden riittävyydestä? Millaisia toiveita/ideoita
lapsiperheillä on näihin liittyen?
Millaisia palvelutarpeita lapsiperheillä on, joihin ei nykyisellään vastata tarpeeksi? Millaisia toiveita/ideoita
lapsiperheillä on näihin liittyen?
Miten lasten hyvinvointia ja kehitystä voitaisiin tukea kunnassa entistä paremmin?
Miten vanhemmuutta ja vanhempien hyvinvointia voitaisiin tukea kunnassa entistä paremmin?
Miten työn ja perheen yhteensovittamista voitaisiin tukea paremmin?
Miten erilaisten ongelmien ylisukupolvista siirtymistä voidaan ennaltaehkäistä?
Miten vanhempien osallisuutta voidaan tukea oman lapsen käyttämissä/tarvitsemissa palveluissa?
Miten lapsiperheitä tulisi kuulla päätöksenteossa? Millaisia vaikuttamisen kanavia lapsiperheille tulisi
luoda?
Miten lapsia tulisi kuulla ja osallistaa?
Mitä muita toiveita tai ehdotuksia haluaisitte nostaa esille?
Mitä vielä tarvitaan, jotta tämä kunta olisi entistä parempi paikka lapsiperheille asua?
