Esitelmä aiheesta Metsäenergia, esitelmöitsijä Roy Ahlfors, 14.3.2013. Vantaan Rotaryklubi

1. Ilmastonmuutos, maailmanlaajuisesti kiihtyvä
energiankulutus ja fossiilisten polttoainevarantojen
ehtyminen sekä vuonna 2009 eduskunnan hyväksymä
Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikan
keskeiset tavoitteet ja keinot luovat tarpeita muuttaa
nykyistä energiantuotantojärjestelmää puhtaampaan ja
kestävämpään suuntaan.
1

2. EU:n energia- ja ilmastostrategiassa ja komission
säädösehdotuksissa Suomelle asetetut keskeiset
velvoitteet vuoteen 2020 mennessä:
EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään
yksipuolisella sitoumuksella vähintään 20 prosenttia
vuodesta 1990.
Uusiutuvien energialähteiden osuus
energianloppukulutuksesta nostetaan 8,5 prosentista
20 prosenttiin.
Energiatehokkuutta parannetaan vähentämällä
energiakulutusta 20 prosenttia
2

3. Energiapuun käytön ilmastomuutosta ehkäisevä
vaikutus perustuu siihen, että uusiutuvalla
puuenergialla korvataan uusiutumattomien
fossiilisten polttoaineiden käyttöä näin
vähentäen ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin
määrää.
Fossiilisten polttoaineiden poltossa ilmakehään vapautuu
sellaista hiilidioksidia, joka on ollut
kasvillisuuden ylläpitämän jatkuvan kierron
ulkopuolella miljoonia vuosia. Fossiilisista poltto-
aineista poiketen puun hiili on jatkuvassa kierrossa
kasvillisuuden ja ilmakehän välillä.
3

4. Suomen metsänkasvu on nopeampaa kuin koskaan ja puuta
on aiempaa enemmän. Metsän kasvu ylittää käytön suurella
marginaalilla.
Metsänkasvu oli vuonna 2012 noin 100 milj.m3/vuosi ja
kokonaispoistuma oli n. 60milj.m3/vuosi.
Metsäenergian käytön kasvua ei rajoita raaka-aineen
riittävyys, vaan puuta riittää niin metsäteollisuuden kuin
energian tuotannonkin tarpeisiin siten, että käyttö on
metsän kasvun ja ympäristön kannalta kestävällä pohjalla.
4

5. Metsäenergialla tarkoitetaan kaikkea puuperäisestä
metsästä saatavaa energiaa.
Metsäenergia on uusiutuvaa. Puun poltosta syntyy
hiilidioksidipäästöjä, mutta ne on ilmastopolitiikassa
määritelty kasvihuonekaasuneutraaleiksi.
Kasvaessaan puu sitoo hiiltä, joka poltettaessa
vapautuu. Puun energiakäyttö ei lisää ilmakehän
hiilidioksidipitoisuutta, jos huolehditaan siitä, että
metsä kasvaa vähintään yhtä paljon kuin sitä
hyödynnetään.
5

6. Puuperäiset polttoaineet jaetaan nestemäisiin, kiinteisiin
ja muihin puupolttoaineisiin. Nestemäisistä puupolttoai-
neista merkittävin on selluteollisuuden tuottama mustalipeä.
Kiinteitä puupolttoaineita ovat lämpö- ja voimalaitosten
(teollisuus ja energiantuotanto) puupolttoaineet sekä
pientalojen polttopuu. Lisäksi energiantuotantoon käytetään
vähäisiä määriä muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuot-
teita, jotka voivat olla joko nestemäisiä tai kiinteitä (mm.
mänty- ja koivuöljy, suopa, metanoli, Bioliete ja paperi).
Kiinteitä puupolttoaineita käytetään noin 25 milj.m3
vuodessa. 6

7. Puuperäiset polttoaineet (teollisuuden jäteliemet ja
puutähteet kuten mustalipeä, kuori, puru ja prosessitähteet;
metsähakkeet ja murskeet; pilke; pelletit; kanto- ja
juuripuu; puuhiili; puukaasu; pyrolyysiöljy; energiapajut).
Teollisuuden sivutuotteet (kuori, puru, ym.) hyödynnetään
jo nykyään täysimääräisesti ja niiden kehitys on
riippuvaista metsäteollisuuden tuotantomääristä.
Myös kierrätyspuu on merkittävä energiajae. Puutuotteet ja
–rakenteet voidaan elinkaarensa lopuksi hyödyntää
energiana.
7

8. Puuperäisten polttoaineiden käyttöä on mahdollista
kasvattaa lähinnä lisäämällä metsähakkeen käyttöä.
Puuenergian kasvu perustuu kokonaisuudessaan
metsähakkeeseen, jonka käyttöä suunnitellaan lisättäväksi
3–4 -kertaiseksi nykytilanteesta.
Risuhake on yleisin hakemuoto: Hakkuualalta kerättyjen
kaadettujen puiden oksat ja latvukset kerätään kasaan ja
haketetaan haketuskoneella.
.
8

9. Energiapuu: Tarkoittaa latvusmassaa, harvennus-
energiapuuta, tyveyksiä/ lumppeja ja kantopuuta sekä
edellä mainituista tehtyä haketta ja mursketta.
Energiapuu käytetään energiatuotantoon
Männyn oksien lämpöarvo 5,55 MWh/tn
Kuorellinen puu sisältää energiaa n. 2 MWh/m3
Puun latvusmassan tuoretiheys n. 850 kg/m3
9

10. Metsähakkeen tuotanto edellyttää omia korjuu- ja
haketuskoneitaan, joita Suomessa on aktiivisesti
kehitetty.
Metsähaketta saadaan edullisimmin kuusikoiden
päätehakkuiden hakkutähteistä ja kannoista.
10

11. Kokopuuhake saadaan hakettamalla pyöreää runkopuuta,
joko lahovikaista pölkkyä tai tervettä, yleensä pienikokoista
runkopuuta. Kokopuuhake on laadultaan ja energiasisällöl-
tään parasta haketta.
11

12. Kantohake tai kantomurske saadaan avohakkuualueelta
nostetuista kannoista. Kannot pilkotaan noston yhteydessä
vähintään neljään osaan kuivumisen edistämiseksi. Tämän
jälkeen kantoja kuivataan kasassa vähintään vuoden ajan
nostoalueen reunalla. Kannot kuljetaan sitten
terminaaleihin ja murskataan siellä kiinteillä murskaimilla
tai ne murskataan nostoalueen reunalla mobiili -
murskaimilla, joista ne kuljetetaan murskaamisen jälkeen
voima- ja lämpölaitoksiin energiantuotantoon.
12

13. Harvennushakkuiden yhteydessä poistetun puun
energiakäyttö on päätehakkuita kalliimpaa. toisaalta siinä
on metsäenergian käytön suurin kasvupotentiaali.
Energiapuuharvennus parantaa puuston
metsänhoidollista tilaa: kasvamaan jäävien puiden
latvusten elinvoimaisuutta, puuston järeytymistä ja
puuston myrsky-, hyönteis-, ja sienituhojen kestävyyttä.
13

14. Perusuran mukaisessa kehityksessä Suomen
kasvihuonekaasupäästöt olisivat vuonna 2020 noin 89
miljoonaa tonnia (CO2 ekv.) eli 20 prosenttia vuoden
1990 päästöjä korkeammalla. Primäärienergian kulutus
kasvaisi 380 TWh:sta (terawattituntia) 480 TWh:iin ja
energian loppukulutus 300 TWh:sta 350 TWh:iin.
Perusurassa uusiutuvien energialähteiden osuus
loppukulutuksesta olisi 31 prosenttia, mikä olisi
seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän kuin EU:n
Suomelle esittämä velvoite. Metsteollisuuden sivuvir-
roista saatiin energiaa noin vuodessa n. 60 TWh.
14

15. Polttoaineena puu on melko puhdas.
Puupolttoaineiden poltosta syntyy muita
kiinteitä polttoaineita vähemmän rikki-,
typpi- ja raskasmetallipäästöjä. Puussa on
myös muita kiinteitä polttoaineita vähemmän
tuhkaa, joten hiukkaspäästöt ovat
hallittavissa puhdistustekniikoilla. Puun
poltto pienissä tulisijoissa ja kattiloissa on
kuitenkin merkittävä pienhiukkaslähde.
 15

16. 16

17. Kiitos mielenkiinnostanne
17