Puhutaan metsästä Lappi -tilaisuus Rovaniemi 27022020

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen &
Helena Henttonen
Hakkuumahdollisuudet: Hannu Hirvelä, Kari Härkönen
& Olli Salminen
Luonnonvarakeskus
Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu
Lapin maakunnan alueen
metsävarat ja
hakkuumahdollisuudet
Rovaniemi 27.2.2020
Kari T. Korhonen

2. © Luonnonvarakeskus
Lapin metsätalous- ja metsämaa (VMI12)
• Maapinta-ala 9,266 milj. ha
• Metsätalousmaata 9,083 milj. ha eli
98 % maa-alasta
– Sisältää suojelualueet
• Metsämaata 4,96 milj. ha, josta
puuntuotantoon käytettävissä 3,75
milj. ha eli 75 %
• Metsämaasta 62 % valtionmaita
• Puuntuotannon metsämaasta 50 %
valtionmaita
25.2.2020Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Enontekiö Inari Kemi Keminmaa Kittilä Kolari Kemijärvi Muonio Pelkosenniemi Posio Ranua Rovaniemi
Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Pello Utsjoki Ylitornio
2
Puuntuotannon rajoitukset metsämaalla (VMI12)
65
85
10
6
24
9
0 20 40 60 80 100
Lappi
Koko maa
Puuntuotannossa
Rajoitetusti puuntuotannossa
Ei puuntuotannossa

3. © Luonnonvarakeskus3
Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla
Lappi
Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla: 417 milj. m3
- Lisäystä edelliseen inventointiin 28 milj.m3
Keskitilavuus metsämaalla 75 m3/ha
Lapin alueella 17 % koko Suomen metsien puustosta

4. © Luonnonvarakeskus4
Puuston tilavuus järeysluokittain metsämaalla
Lappi

5. © Luonnonvarakeskus5
Puuston kasvu ja poistuma
Lappi
Puuston vuotuinen kasvu: 12,2 milj. m3
VMI11: 13,3 milj. m3
VMI10: 12,9 milj. m3
Keskikasvu metsä- ja kitumaalla: 1,8 m3/ha/vuosi
Vuotuinen poistuma 2015 – 2018: 8,1 milj. m3

6. © Luonnonvarakeskus
Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma – koko Suomi
• Puuston kasvu VMI12 (2014-18): 108 milj. m3/v runkopuuta
• Poistuma (**hakkuukertymä, hakkuutähde, luonnonpoistuma) vuonna
94 milj. m3 runkopuuta, josta hakkuukertymää 78 milj. m3 vuonna 2018
87 milj. m3 runkopuuta, josta hakkuukertymää 72 milj. m3 vuonna 2019
6 25.2.2020

7. © Luonnonvarakeskus7
Kasvun alenemisen syyt
Lappi
Kasvut VMI5 – VMI11,
kairausmenetelmä
Kasvut VMI12, pysyvät koealat
Kasvut VMI2, kairausmenetelmä
• Kasvunlaskennassa siirtyminen pysyviin koealoihin pienensi erityisesti
lehtipuuston kasvun arviota
• Uudella menetelmällä lasketut kasvun arviot täsmäävät hyvin
metsätasetarkastelussa (TilavuusVMI12=Tilavuus11+Kasvu-Poistuma)

8. © Luonnonvarakeskus8
Kasvun alenemisen syyt 2
Lappi
- VMI11 kasvunlaskentavuosina erityisesti männyn kasvuntaso oli korkealla
0
20
40
60
80
100
120
140
1980 1990 2000 2010 2020
Kasvunvaihtelu mänty Pohjois-Suomi
0
20
40
60
80
100
120
140
1980 1990 2000 2010 2020
Kasvunvaihtelu kuusi Pohjois-Suomi

9. © Luonnonvarakeskus9
Metsämaan ikäluokkarakenne
Lappi
Yleisimmät ikäluokat 61-80 vuotta ja yli 140 vuotta
0
200
400
600
800
1000
1200
Puuton 1-20 21-40 41-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141+

10. © Luonnonvarakeskus10
Puuntuotannon metsämaan kehitysluokkarakenne
Lappi
Nuoria kasvatusmetsiä 45 %
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
%
Lehtipuu
Kuusi
Mänty
Puuton

11. © Luonnonvarakeskus
Puuntuotannon metsämaan kehitysluokat
Lappi VMI10-VMI12
11 25.2.2020
4
22
46
15
13
2
18
47
20
12
2
15
44
26
12
0
10
20
30
40
50
%
VMI10
VMI11
VMI12

12. © Luonnonvarakeskus12
Taimikonhoito- ja ensiharvennustarpeet
Lappi
Taimikonhoidot: menneellä 5-
vuotiskaudella tehty 60 000
hehtaaria, tulevalla 5-
vuotiskaudella tarve lähes 200
000 hehtaaria.
Ensiharvennukset: menneellä
5-vuotiskaudella tehty 180 000
hehtaaria, tulevalla 5-
vuotiskaudella tarve 500 000
hehtaaria.
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
Tehty, 5v Tarve, 5v
1000ha
Muut
Kiireelliset
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
Tehty, 5v Tarve, 5v
1000ha
Muut
Kiireelliset

13. © Luonnonvarakeskus
Lahopuuston määrä metsämaalla
Lappi
13 25.2.2020
9,6 m3/ha, vähentynyt edellisestä inventoinnista 0,8
m3/ha

14. © Luonnonvarakeskus
Lahopuuston määrä metsämaalla, Pohjois-Suomi
14 25.2.2020
0
1
2
3
4
5
6
7
8
1999 2006 2011 2015
m3/ha
Pohjois-Suomi, puuntuotannon maa
Lehtipuut
Kuusi
Mänty
0
5
10
15
20
25
1999 2006 2011 2015
m3/ha
Pohjois-Suomi, suojelualueet
Lehtipuut
Kuusi
Mänty

15. © Luonnonvarakeskus
Hakkuumahdollisuusarviot
Laskelma Teknistaloudelliset oletukset hakkuulaskelmien määrityksessä
NT Suurin nettotulo
• tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo ilman kertymä-
tai tulorajoitteita, 5 % tuottovaatimus
• suurin välittömästi hakattavissa ja kannattavasti korjattavissa oleva
aines- ja energiapuun hakkuukertymäarvio
SY Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä
• tasaiset tai nousevat hakkuu-, tukki- ja energiapuukertymät sekä
nettotulot, puuston tuottoarvo alkutilanteen tasalla, 4 % tuottovaatimus
TH Toteutunut hakkuukertymä
• hakkuukertymät noudattavat Uudenmaan alueen vuosina 2016-2018
tilastoitua ainespuukertymän ja energiapuun tasoa, 4 % tuottovaatimus
• VMI12 –koeala-aineisto (2014-2018), MELA2016-ohjelmisto
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 12.02.202015

16. © Luonnonvarakeskus
Hakkuumahdollisuusarviot
• Nykyiset metsänhoidon suositukset
• mallien rajoitukset: ei eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta
• Päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä
aiheutuvat metsien käytön rajoitukset
• säilyvät nykytasolla laskelmien ajan
• metsäkäsittelyn ulkopuoliset alueet: ei metsätaloustoimia
• rajoitetun metsänkäsittelyn alueet: ei päätehakkuuta, ei
energiapuun korjuuta
• Puiden kasvutason oletetaan pysyvän 30 vuoden keskimäär. tasolla
• v. 2017 tapahtunut keskilämpötilan ja hiilidioksipitoisuuden (CO2)
muutos
• Ainespuuhakkuissa hukkapuun määrää kalibroitu VMI12-aineiston
perusteella
16 12.02.2020

17. © Luonnonvarakeskus
Ainespuun ja energiarunkopuun hakkuumahdollisuusarviot
2016-2045
Lappi
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 12.02.202017
2016-
2025
2026-
2035
2036-
2045
2016-
2025
2026-
2035
2036-
2045
2016-
2025
2026-
2035
2036-
2045
NT SY TH
Energiarunko 0,8 1,3 1,3 0,8 1,3 1,4 0,5 0,5 0,5
Kuitu 4,7 5,2 5,9 4,1 4,8 4,5 2,9 2,9 2,9
Tukki 2,3 2,7 3,1 2,0 2,5 2,8 1,3 1,3 1,3
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
milj. m3/v

18. © Luonnonvarakeskus
Hakkuumahdollisuusarvioiden (SY) vertailu VMI11 vs. VMI12
(kaudet 2011-2020 ja 2016-2025)
Lappi
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 12.02.202018

19. © Luonnonvarakeskus
2016-2018 toteutunut hakkuukertymä vs. SY vuosille 2016-2045
Lappi
• toteutuneen(2016-2018) ainespuukertymän ero suurimman kestävän
ainespuun 30 vuoden (2016-2045) keskimääräiseen kertymäarvioon on yht.
2,6 milj. m³/v
• SY-ratkaisun mukainen kertymän kasvu kohdistuu kaikkiin puutavaralajeihin
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 12.02.202019

20. © Luonnonvarakeskus
SY-ratkaisun ainespuukertymä hakkuutavoittain ja
kasvupaikoittain 2016-2045
Lappi
12.02.2020Metsäsuunnittelu ja metsävarannot20

21. © Luonnonvarakeskus
Metsähake- ja polttopuukertymä 2016-2045
Lappi
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 12.02.202021

22. © Luonnonvarakeskus
Hakkuumahdollisuusarvioiden mukainen puuston
tilavuuden kehitys puulajeittain 2016-2045
Lappi
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 12.02.202022

23. © Luonnonvarakeskus
Hakkuumahdollisuusarvioiden mukainen puuston
tilavuuden kehitys läpimittaluokittain 2016-2045
Lappi
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 12.02.202023

24. © Luonnonvarakeskus
Metsien ikärakenteen kehitys 2016-2045
Lappi
Ikäluokan osuus (%) metsämaan pinta-alasta 2016 ja 2045
• SY ratkaisu ohjaa metsien ikärakennetta kohti ns. tavoiterakennetta, jossa
taimikoita 25 %, kasvatusmetsiä 60 % ja uudistuskypsiä 15 % pinta-alasta
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 12.02.202024

25. © Luonnonvarakeskus
Puusto hiilinielut/päästöt milj. CO2
ekvivalenttitonnia/v 2016-2045
Lappi
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 12.02.202025
Positiivinen arvo = päästö, negatiivinen arvo = nielu

26. © Luonnonvarakeskus
Yhteenveto
• Puuston määrä 417 milj. m3 ja lisääntynyt edellisestä inventoinnista 28 milj. m3
• 2015 - 2018 hakkuut ja luontainen poistuma olivat keskimäärin 4,1 miljoonaa
kuutiometriä pienemmät kuin tuorein mitattu kasvu, 2019 poistumatietoja ei
vielä saatavilla maakunnittain
• Kasvu 12,2 milj. kuutiometriä, miljoona kuutiometriä pienempi kuin VMI11:ssa
– Kasvun laskentatavan muutos pienensi erityisesti lehtipuun kasvua
– Männyn kasvun alenemaa havaittu myös Pohjois-Ruotsissa
– Metsien varttuminen: kasvunlisäyksen vaihe ohitse
• Taimikonhoito- ja ensiharvennustarpeita moninkertaisesti enemmän kuin viime
vuosina tehty
• Monimuotoisuudelle tärkeä kuollut puusto edelleen vähentynyt, mutta taso
selvästi korkeampi kuin muualla Suomessa
• Suurin ylläpidettävissä oleva runkopuun kertymäarvio (6,8 milj. m³/v) vuosille
2016-2025 on n. 2 miljoonaa m³/v suurempi kuin vuosien 2016-2018 toteutunut
hakkuukertymä ja nousee edelleen seuraaville kausille 2 milj. m³/v
• Puuston hiilinielu säilyy vahvana: n. 12 milj. CO2 ekv. tonnia toteutuneiden
hakkuiden tasolla ja noin 9 milj. CO2 ekv. tonnia SY-tasolla
26 17.8.2015Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

27. © Luonnonvarakeskus
Yhteenveto
• laskelmissa oletetaan nykyisen maankäytön jatkuvan, jos maata siirtyy pois
puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti
pienenevät
• hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta
kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita
27 12.02.2020Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

28. © Luonnonvarakeskus
Lisätietoa
• Yleisesti metsävaroista ja metsäsuunnittelusta:
• https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-
ja-metsasuunnittelu/
• Metsävaratiedot:
• https://stat.luke.fi/
• https://vmilapa.luke.fi
• Hakkuumahdollisuusarviot (MELA Tulospalvelu)
• https://www.luke.fi/mela-metsalaskelmat/
28 12.02.2020

29. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
25.2.202029