Menestyvät järjestöt 4.2.2016. Miksi ihmiset lahjoittavat? Niko Humalisto. Turun yliopisto.

1. Miksi ihmiset lahjoittavat?
Miten yhdistää varainhankinta ja viestintä?
Niko, H. Humalisto
Turun yliopisto, Maantiede
Tutkijatohtori, Development studies –koordinaattori
nihehu@utu.fi, skype: nikohumalisto

2. Lähtökohdat ja rajoitukset
Lahjoittamisen lähtökohdat:
biologia, sosiaalinen pääoma, vietti
pelastamiseen…
Miksi kysymykseen ei luultavasti
tule ratkaisua, siksi paremmin:
Miten ihmisestä tehdään
lahjoittaja: diskursiivinen ja
affektiivinen puoli (tieto ja
liikuttaminen)

3. Varainhankinta ja affektit (miten viestiä)
1) Tunne ja järki eivät ole
toisiaan poissulkevia
2) Poissaoleva vaikuttaa
identiteettimme
rakentumiseen
3) Varainhankinnan instrumentit
mahdollistavat vaikuttamisen
ja vaikutetuksi tulemisen !
Toimiva varainhankinta aiheuttaa
reaktioita, ei jätä kylmäksi.

4. Varainhankinta ja affektit (keinot)
Toimiva varainhankinta onnistuu siis kuromaan umpeen potentiaalisen
lahjoittajan ja hyödynsaajan emotionaalista ja spatiaalista etäisyyttä
1) Hyödynsaajan “läheistäminen”: kavenna spatiaalista etäisyyttä; globalisoi
yksittäinen tilanne; esitä jatkuva valmius/läsnäolo; luo relaation suoruus
2) Hyödynsaajan “henkilökohtaistaminen”: profiloi potentiaalista
lahjoittajaasi; välitä emootioita; luo houkutteleva lahjoittaja-identiteetti

5. Varainhankinta ja diskurssit (mitä viestiä)
Lähtökohta: Viestintä ei pelkästään
kuvaa kohteitaan, se tuottaa ne
Diskurssi kuvaa eräänlaista tapojoen
joukkoa merkityksellistää kohteitaan.
Humanitaarisessa viestinnässä
tunnistettu kaksi:
1) Humanitaarinen diskurssi (nälkäporno,
vanha)
2) Posthumanitaarinen diskurssi (seksikkäät
lahjoittajat, uusi)

6. What’s the word on the street? (Humalisto & Ajanko)

7. Varainhankinta ja diskurssit (mitä viestiä)
Kehitysviestinnän teemat vastaavat
suomalaisten käsitystä hyvästä
kehitysyhteistyöstä – järjestöt
vastaavat toisiaan, paine
spesialisaatiolle?

8. Varainhankinta ja diskurssit (mitä viestiä)
Tutkimuksemme perusteella, toimiva
varainhankintaviestintä pyrkii:
1) Tuottamaan kuvan järjestöstä, joka on
houkutteleva
2) Tuottamaan samaistuttava
lahjoittajaidentiteeti
3) Täydellisen hyödynsaajan tuottaminen
Varainhankinta, tuttuuden lisäksi,
pohjaa tiettyjen diskursiivisesti
suljettujen työkalujen käyttöön
(koulut, puhdas vesi, naisen
oikeus…) jotka voidaan siirtää
paikasta toiseen muuntumattomina

9. Lopuksi
Diskursiivinen (viestintä) / Affektiivinen (varainhankinta) – kolikon kaksi
puolta
“…eikä pitäis antaa sitä kuvaa ihmisille Suomessakaan tavallaan, että me mennään sinne
pelastaa ne raukat afrikkalaiset, jotka ei osaa mitään ja niiden valtiotkin on ihan paskoja”
”…ei niille tuu mieleen, että tää mun kollega, on asiantuntija ja et mä arvostan hänen
työtään. Ja mä oon tosi kiitollinen et täst mun järkyttäväst kymmenen sivun raportista se
on saanu tällaisen viiden virkkeen tunteisiin vetoavan upean tekstin.”
1) Varainhankintaviestintä oma territorionsa – vaatii ammattilaisensa
2) Toimiva varainhankintaviestintä joutuu tekemään väkivaltaa
suhteessa hyödynsaajiinsa – viestinnän ammattilainen voi tasoittaa