Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Karhinen_Reijo_140519
Similar to Karhinen_Reijo_140519 (20)
More from LuovaVeto
Karhinen_Reijo_140519
- 1. Osuuskunta, aikansa innovaatio – miten tulevaisuus? Luova veto – maakunnallinen tulevaisuusfoorumi Reijo Karhinen Professor of practise, UEF Vuorineuvos 14.05.2019 reijokarhinen.fi @reijokarhinen
- 2. Väestön määrään suhteutettuna Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa - 7 miljoonaa jäsentä = laajimmin omistettu yritysmalli. - 90 % aikuisista jäsenenä osuustoimintayrityksessä, keskimäärin jäsenyyksiä on 1,7 suomalaista kohden. - 4 500 yritystä = valtaosa pk-yrityksiä. - 200 uutta osuuskuntaa vuodessa = kasvupotentiaalia paljon. - 30 miljardia € liikevaihto yhteensä = 7 %, kaikkien suomalaisten yritysten liikevaihdosta. - 100.000 työssä osuustoimintayrityksissä = 5,5 % yksityisen sektorin työpaikoista. - Suomen bkt:n arvonlisästä 5 %. - Osuuskunnissa 1 miljardi jäsentä koko maailmassa - Keskinäisissä vakuutuslaitoksissa 922 miljoonaa vakuutuksenottajaa
- 3. Työurani osuustoiminnan aikajanalla 1. Vahva maalaisimago – vähäinen painoarvo yhteiskunnassa 2. Sekamallien syntyminen – ot-yritysten osittainen listautuminen pörssiin 3. Vasemmistolainen ot –ryhmittymä ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin 4. Toimialaliukumat tuovat säröjä ja jännitteitä finanssialan ot-yritysten välille: OP Ryhmä, S Ryhmä, Tapiola, Lähivakuutus 5. Kilpailuoikeus markkinaperusteinen normipohja alkavat haastaa osuustoiminnan perustaa 6. Osuustoiminnan uusi nousu – draiverina OP ja S Ryhmät - ”Kultakausi” 7. 2020 - > Miten käy osuustoiminnan ? Kuluttaja- ja palveluosuuskunnat? Tuottajaosuuskunnat? Pienosuuskunnat?
- 4. Suomen osuustoiminnan synty Osuustoiminnan synnyn perussyy oli 1800-luvun lopun yhteiskunnan taloudellis-sosiaaliset epätasapaino. Köyhyys ja osattomuus. Tilannetekijänä oli Helmikuun manifesti 1899, joka tulkittiin uhkana autonomialle Gebhard pyrki luomaan osuustoiminnasta yhteiskun- nallisen liikkeen, jonka avulla kyettäisiin nostamaan koko kansan taloudellista asemaa Osuustoiminnan katsottiin parantavan myös sivistyksellisiä oloja ja lisäävän tätäkin kautta suomalaisten vastustuskykyä Pietarin politiikalle. Järjestäytynyt osuustoiminta nähtiin myös teollistumisen ja kapitalismin vastavoimana
- 5. Ensiaskeleet Pellervo 1899 Osuuskuntalaki 1901 Hankkija 1901/1905 OKO 1902 ja osuuskassat Valio 1905 ja osuusmeijerit SOK 1904 ja osuuskaupat
- 6. …Hannes Gebhard 1898 • ”Vapaa kilpailu on kehittänyt taloudellista individualismia, joka ei ole muuta kuin kovinta itsekkäisyyttä. Tässä juuri on vapauden varjopuoli.” • Yhteistoiminta: ”Vähäväkisten, suurten pääomain omistamain rajattomasta kilpailusta kärsivien rauhallinen pyrkiminen omin voimin, mutta, yhdistyneinä, parantamaan asemaansa.
- 7. Osuuskuntamalli – yhdessä enemmän • Jäsenillä tulee olla aito yhteinen intressi – ”ongelma”, jonka ympärille perustetaan osuuskunta.
- 8. Osuustoiminta on hyvin arvopohjaista Perusarvot OMATOIMISUUS OMAVASTUISUUS DEMOKRATIA TASA-ARVO OIKEUDENMUKAISUUS SOLIDAARISUUS Eettiset arvot REHELLISYYS AVOIMUUS YHTEISKUNNALLINEN VASTUU MUISTA IHMISISTÄ VÄLITTÄMINEN
- 9. Osuustoiminnalla on samanaikaisesti sekä sosiaalinen, taloudellinen että kulttuurinen ulottuvuus • Osuustoiminta on aina ollut ihmisten välistä yhteistoimintaa. Esiosuustoiminta perustui siihen, että vähävaraiset ja harvalukuiset ihmiset tekivät yhteistyötä, koska yksin ei olisi selvitty. Osuustoiminta on oma-apua, yhdessä tekemistä sekä tasa-arvoa heijasteleva ideologia.
- 10. Osuustoiminnan olemuksen ydin • Osuustoiminta on taloudellista toimintaa • Osuustoimintaa harjoitetaan ihmisten yhteisiä tarpeita varten • Nämä ihmiset omistavat ja johtavat yritystä itse
- 11. Osuuskunnan kaksoisluonne Markkinoiden suuntaan osuuskunta toimii tulosta tekevänä ja tehokkaana liikeyhteisönä Jäsentensä suuntaan osuuskunta toimii demokraattisena jäsenyhteisönä ja pyrkii täyttämään jäsenistön ja toimintaympäristön taloudelliset ja sosiaaliset odotukset
- 12. Tunnettuushaaste… • Vaikuttavuudestaan huolimatta tutkimustulokset osoittavat, että osuustoiminnan tunnettuus on nykyisin huolestuttavan alhaisella tasolla. Ihmisten yleistä omistajuuskäsitystä hallitsee yksityisomistajuuden periaatteet sekä lähtökohtaoletus, että yritystoiminnan tarkoitus on voiton maksimointi osakkeenomistajille. • Tämän seurauksena myös osuuskuntien toiminta rinnastetaan virheellisesti paremmin tunnettuihin osake- ja pörssiyhtiömuotoihin, joiden perusperiaatteet ja toimintatavat kuitenkin eroavat merkittävällä tavalla osuustoiminnan vastaavista. (Puusa, Mönkkönen & Varis 2013; Puusa & Hokkila 2014; Puusa & Hokkila 2015; Henry 2015; Macpherson 2015; Köppä 2015; Puusa, Hokkila & Varis 2016; Puusa 2018)
- 13. Erilaisia osuuskuntia →Kuluttajaosuuskunnat (osuuskaupat) →Palveluosuuskunnat (osuuspankit, keskinäiset vakuutusyhtiöt →Tuottajaosuuskunnat (Valiolaiset meijerit, lihayhtiöitä omistavat osuuskunnat, Metsäliitto) → Kuluttaja-, palvelu- ja tuottajaosuuskuntien juuret 1900 luvun alusta → Pienosuuskunnat ilmiönä Suomessa noin 30 vuotta vanha
- 15. ”Yhteisömuotoon perustuvien erityispiirteiden ymmärtäminen on keskeinen osa onnistunutta yrityksen johtamista.”
- 16. Ot -yrityksen menestyksekäs johtaminen vaatii johdolta: • Yrityksen arvojen tuntemista, sisäistämistä ja niiden mukaan toimimista • Nöyrää palvelijan asennetta • Unilukkarina toimimista
- 17. Osuustoimintayrityksen johtaminen lähtee yhteisömuodon syntyhistorian ymmärtämisestä Usealla yksilöllä sama tarve Syntyy yhteisö, jonka jäseniä yhdistää sama tarve Organisoi- tuminen = osuuskunta Taloudellinen toiminta turvaa toiminnan jatkuvuuden Taloudellisen toiminnan huipentumana yhteisön jäsenten tarpeiden tyydyttäminen
- 18. Omistaja Pörssi- yritys Käyttää valtaa sijoittajana Omistaja Asiakas- omisteinen yritys Käyttää valtaa asiakkaan edun näkökulmasta, paremmat palvelut ja saatavuus, edullisempi hinta. Rajaton määrä toiveita. Ot-yrityksen johtaminen on haastavaa – omistajien moniäänisyys korostuu
- 19. Ot-yritysten haaste on lepsuhkot hallitukset – vai onko? Toimitusjohtaja Hallitus Pörssiyhtiö Ot- yritys Hallitus Toimitusjohtaja 100
- 20. Ot-yrityksen johtamisen erityispiirteet tulevaisuuden näkökulmasta • Johtamisjänne pitkäjänteisempi – kärsivällisempää pääomaa • Yhteiskuntavastuu vahvemmin läsnä osana johtamistyötä • Arvojen voimakkaampi korostuminen johtamistyössä • Kasvollisuus ja ihmiskeskeisyys • Maltillisemmat palkitsemisjärjestelmät 20 [Alatunniste]
- 21. Osuuskuntamalli monessa mukana 1901- Pienviljelys Pienluotto Elintarviketuotanto Kuluttajan asema Sähkö- ja puhelin Työntekijöiden järjestäytyminen Yhteiskuntavakaus Sosialismi Torpparivapautus Siirtolaisten asuttaminen Pienyrittäjyys Maataloustulo Keskinäinen vakuuttaminen Metsätalous Syrjäseutujen palvelut Massatyöttömyys Vesihuolto Kylien elinvoima Sosiaalinen yritystoiminta Uusi työ luovilla aloilla Reilu kauppa Tiimiyrittäjyys Yrittäjyyskasvatus Nuorisotyöttömyys Sosiaali- ja terveys Yrittäjyyden kehto Yhteiskunnallinen yritystoiminta Asuminen Kansakunnan ja sen eheyden rakentamista Maailmaparannusta arkisina tekoina Mitä seuraavaksi?
- 22. Digitaalisesessa toimintaympäristössä korostuu vuorovaikutus – > osuustoiminnan ydintä ASIAKASYMMÄRRYS JOUKKOISTAMINEN SUOSITTELU JAKAMINEN OSALLISTAMINEN ASIAKKAAT YHTEISÖLLISYYS
- 23. Osuuskunta on yritysmuotona joustava – siksi myös tulevaisuuden yritysmuoto ”Osuuskunta on itsenäinen henkilöyhteisö, johon jäsenet liittyvät vapaaehtoisesti toteuttaakseen yhteisesti omistamansa ja demokraattisesti hallitsemansa yrityksen avulla taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja tavoitteitaan.”
- 24. 1. Aikansa innovaatio – yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisija. Onko samaa tarvetta edelleen? 2. Saadaanko tunnettavuus paremmaksi? – Avainkysymys! 3. Tarjoavatko nykyiset isot osuuskunnat osuustoiminnallisuudesta oikean ”esikuvan”? 4. Mikä tulee olemaan asenneilmastossa arvopohjaisuuden kehitys – vastuullisuus, yhteisöllisyys, tasavertaisuus, ihmiskeskeisyys? 5. Onko digitalisoituminen jopa suurikin mahdollisuus niin nykyisille kuin uusille osuustoimintayrityksille? 6. Some, osallistaminen, joukkoistaminen… – ovatko osuustoiminnan uusia ”osailmentymiä” 7. Työn murros etenee, työurat pirstaloituvat - syntyykö osuuskunnista osaratkaisu? 8. Alustana joustava yritysmuoto - Onko tämä ominaisuus huomisen vahvuus? - Lisääntyykö halu käyttää yritystoimintaa vaikuttamiskanavana? Mihin menet osuustoiminta - yhteenveto
- 25. Kiitos Reijo Karhinen Professor of practise, Vuorineuvos www.reijokarhinen.fi @reijokarhinen