Petoyhdyshenkilöjärjestelmän kehittäminen - hallinnon näkökulma, Olli Kursula ja Samuli Heikkinen, Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus, Riistapäivät 2015

1. ”Petoyhdyshenkilöjärjestelmän
kehittäminen”
−tutkimuksennäkökulmaSamuliHeikkinen,Luke
−hallinnonnäkökulmaOlliKursula,Suomenriistakeskus
Kuva: Seppo Ronkainen

2. Järjestelmästä
• Vapaaehtoinen
petoyhdyshenkilöverkosto on
toiminut vuodesta 1978 lähtien
ja se muodostuu noin 2000
metsästyksen harrastajasta tai
suurpetojen parissa
työskentelevästä, jotka ovat
perehtyneet suurpetojen jälkien
ja jätösten tunnistamiseen.

4. • Havaintomäärien kehitys
– pääosa havainnoista ilveshavaintoja
– havaintomäärien kasvun syyt
• Suurpetojen lukumäärien kasvu
• PYH määrän kasvu
• Media
• Tassu
Järjestelmästä
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
45 000
2000 2005 2010
Ahma
Ilves
Karhu
Susi
Havainto määrät

5. Järjestelmästä
• Tassu 2009
– sähköinen kirjaus- ja
raportointijärjestelmä
– nopeuttaa havaintotiedon kulkua ja
mahdollistaa ajantasaisen tiedon
jakamisen ja käytön
• Riistahavainnot.fi 2014
– Järjestelmä tuottaa
petohavainnoista laskettua
ruutumateriaalia, joka kertoo
suurpetojen esiintymisestä
– ”susipuhelin” toimii samalla
sivustolla

6. Havaintotiedon käyttö
• Lausunnot
– Yva-selvitykset
– Kuntien koulukyyditykset
– Tiedot suurpetojen
levinneisyydestä
• Tutkimusyhteistyö
• Kyselyt

7. Havaintotiedon käyttö
• Tutkimuksen taustatiedoksi
• Kanta-arviot
– Suurpetojen kanta-arviot
perustuvat suurelta osin
petohavaintotietoon

8. Kehittämistarpeet
• Tutkimus
– Yleensä erilaisilla tutkimuksilla pyritään kartuttamaan tietoa johonkin
avoimeen ongelmaan tai kysymykseen.
• Kuinka monta hirveä susilauma tappaa vuodessa?
– havaintotiedon tarve harkittava erikseen
 havaintotieto tutkimuksen taustatietona
• Seuranta
– kanta-arviot
– levittäytyminen
 havaintotieto on tärkeä osa seurantaa
• Kehittäminen
– tavoitteena havaintojen lukumäärän sijasta parantaa niiden laatua !!!

9. Havaintoverkoston merkitys riistahallinnolle
• Riistahallinnon kannalta ajantasainen ja luotettava riistatieto on
välttämätöntä.
• Petoyhdyshenkilön tehtävä on kerätä oman alueensa suurpetohavainnot,
varmistaa ne ja välittää varmat havainnot tutkimukselle.
• Petoyhdyshenkilöiden taidoista ja aktiivisuudesta riippuu, kuinka kattavaa
ja kuinka laadukasta tietoa suurpetokantojen tilasta riistantutkimus
pystyy riistahallinnon päätöksenteon pohjaksi tuottamaan.
Suurpetokantojen hoito perustuu petoyhdysverkoston tuottamaan tietoon

10. Itä-Päijänteellä vahinkopoikkeuslupa keväällä 2014
Pihtiputaalla vahinkopoikkeuslupa syksyllä 2013

11. Erillisiksi havaintoaineistosta
tulkitut pentueet vuodelta2013

12. Kehittäminen
• Petoyhdyshenkilön roolin selkeyttäminen
• Riippumaton tutkimuksen avustaja ja suurpetoasiantuntuja alueellaan
• Havaintojen laadun parantaminen
• Vain tarkkoja ja varmistettuja havaintoja, tärkeimmät havainnot
• Tassun käyttöoikeuksien myöntämisen perusteiden yhtenäistäminen
• koulutus → harjoittelu avustajana → Tassu käyttöoikeus
• Käydään alueittain läpi myönnetyt käyttöoikeudet ja arvioidaan niiden tarve
• Koulutus kaikille uusille petoyhdyshenkilöille
• Samat perustiedot kaikille
• Palaute-/koulutustilaisuudet vuosittain alueilla
• Palaute paras motivaation ylläpitäjä
• PYH –verkoston organisoiminen

13. Petoyhdystoiminnalle ei ole tällä
hetkellä korvaavaa tai rinnakkaista
järjestelmää !!!

14. Petohavainnoinnin organisointi
LUKE
Suomen riistakeskus
aluetoimisto
Petoyhdyshenkilö Petoyhdyshenkilö Petoyhdyshenkilö
Avustaja Avustaja
Avustaja
Avustaja
Avustaja
Avustaja Avustaja Avustaja
Avustaja

15. Kiitos mielenkiinnosta