Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta tärkeä elinympäristöt ja metsien rakennepiirteet

1. Metsäluonnon monimuotoisuuden
turvaamisen kannalta tärkeät
elinympäristöt ja metsien rakennepiirteet
Kustannusvaikuttavat keinot metsäluonnon monimuotoisuuden
köyhtymisen pysäyttämiseksi (KEIMO) loppuseminaari 29.3.2021
Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus

2. Tausta-aineistot ja soveltamisideat teemasta:
Suomen ympäristökeskus
Pekka Punttila – vanhempi tutkija
Kimmo Syrjänen – ryhmäpäällikkö
Suomen riistakeskus
Janne Miettinen – erikoissuunnittelija
Marko Svensberg – erikoissuunnittelija
Skenaarioiden rakentaminen ja BD –muuttujien soveltaminen reaalimaailmassa
yhdessä muiden KEIMO-hankkeen toteuttajien kanssa:
Motti – metsikkötason skenaariot (kiertoaika ja jatkuva kasvatus) – Jari Hynynen
EFDM – koko Suomen skenaariot (30 v kehitys vuoteen 2051) – Minna Räty
Metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeät elinympäristöt
ja metsien rakennepiirteet

3. Taustaa skenaarioille
Metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeät elinympäristöt:
Taustalla mm. uhanalaisten luontotyyppien arviointi, METSO-ohjelman elinympäristöt
• Lehdot
• Vanhapuustoiset kangasmetsät
• Ojittamattomat ja puustoltaan käsittelemättömät korvet sekä rämeet
• Mukana metsämaan ja kitumaan kohteita (n. 75 % - 25 %)
• Metsien monimuotoisuudelle tärkeät rakennepiirteet:
• Järeä ja vanha elävä puusto, etenkin lehtipuut
• Lahopuusto (etenkin järeä) pystypuut ja maapuut
• Lehtipuuosuus ja sekapuusto metsänkäsittelyn eri vaiheissa
• Varpujen, mustikka ja puolukka, peittävyys ja satoisuus
• Metsäpeitteisyys, puustojaksot ja tiheiköt

4. Taustaa skenaarioille
• Lähtötilanne erilainen eri metsäkasvillisuusvyöhykkeillä
• Eri kasvupaikkatyyppien luontainen vaihtelu
• Monimuotoisuudelle merkittävien elinympäristöjen ja rakennepiirteiden vaihtelu
talousmetsissä ja suojelualueilla
• Suojelualueiden määrän ja osuuden vaihtelu maantieteellisesti
• Luontokadon pysäyttäminen edellyttää lisää toimia
• Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien heikkenevä / heikko tilanne 2020-luvulla
• Kansallisten tavoitteiden lisäksi YK:n (2030, 2050) ja EU:n BD strategian 2030 tavoitteet (30 %
suojelutavoite, 10 % tiukan suojelun tavoite)
• Puunkäytön lisäämiseen liittyvien tavoitteiden yhteensovittaminen – monimuotoisuuden
turvaamisen kannalta mahdollisimman tehokkaat keinot käyttöön – skenaarioista apua
päätöksentekoon ja vaikutusten arviointiin.
• Suojelualueverkoston kehittäminen
• Talousmetsien luonnonhoidon lisääminen eri tavoin

5. Taustaa skenaarioille
Metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeät elinympäristöt:
• Lehdot
• Lehtipuuvaltaiset lehdot (H- ja E-Bor yli 20 cm lpm, muuten lehtipuuvaltaisuus)
• Järeäpuustoiset ja vanhat kuusilehdot (H- ja E-Bor yli 40 cm lpm, K- ja P-Bor yli 100 v)
• Vanhapuustoiset kangasmetsät
• Vanhat lehtomaiset (OMT) ja tuoreet (MT) kankaat
• Hemi- ja eteläboreaalinen yli 100 v
• Keskiboreaalinen yli 120 v
• Pohjoisboreaalinen yli 160 v
• Vanhat puolukkatyypin (VT) kankaat ja kuivemmat
• Hemi- ja eteläboreaalinen yli 120 v.
• Keskiboreaalinen yli 140 v
• Pohjoisboreaalinen yli 220 v
• Ojittamattomat korvet ja rämeet – painotus korvissa
• Tavoitteena saada lisäsuojeluun jo tällä hetkellä monimuotoisuudelle merkittävimmät
metsät, joiden rakennepiirteet kehittyvät lisää 30 vuodessa. Monet järeäpuustoisia.

6. Taustaa skenaarioille, lisäsuojelu
• Suojelualueverkoston kehittäminen
• Suojelualueiden määrän ja osuuden vaihtelu alueellisesti (metsäkasvillisuusvyöhykkeet).
• Maan eteläpuoliskossa suojelutilanne heikko Lappiin verrattuna
• Suojelupinta-alan nykytila (NN/LN skenaariot):
• Suojeluosuus metsämaan pinta-alasta H- ja E-Bor 3 %, K-Bor 4 % ja P-Bor 19 %
• Suojeluosuus kitumaan pinta-alasta H- ja E-Bor 0 %, K-Bor 2 % ja P-Bor 15 %
Suojelutavoitteet keskitetty etelä- ja keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen
• Suojelupinta-alan kaksinkertaistaminen (NP/LP skenaariot):
• Suojeluosuus metsämaan pinta-alasta H- ja E-Bor 6 %, K-Bor 8 % ja P-Bor 19 %
• Suojeluosuus kitumaan pinta-alasta H- ja E-Bor 39 %, K-Bor 52 % ja P-Bor 57 %
• Suojelupinta-ala 10 %:iin (NS/LS):
• Suojeluosuus metsämaan pinta-alasta H- ja E-Bor 9 %, K-Bor 7 % ja P-Bor 29 %
• Suojeluosuus kitumaan pinta-alasta H- ja E-Bor 56 %, K-Bor 41 % ja P-Bor 66 %

7. Taustaa skenaarioille, lisäsuojelu
.
Lisäsuojelu hemi- ja eteläboreaalisella vyöhykkeellä skenaarioissa
Vyöhyke Elinympäristö/luontotyyppi Suojelupinta-ala
kaksinkertaistetaan NP/LP
Suojelupinta-ala 10 %:iin NS/LS
H/E-bor Metsämaa Kitu-
maa
Yhteensä Metsämaa Kitu-
maa
Yhteensä
järeät kuusilehdot 1709 1709 1709 1709
lehtipuuvaltaiset lehdot 18945 18945 18945 18945
vanhat OMT-MT 116031 121113 216521 221346
vanhat VT-> 42617 16820 61304 55239 31334 87805
ojittamattomat korvet ja
rämeet
63564 17461 83809 165016 31327 200020
YHTEENSÄ 242866 34281 277147 457430 62662 520092

8. Taustaa skenaarioille, lisäsuojelu
Lisäsuojelu keskiboreaalisella vyöhykkeellä skenaarioissa
Vyöhyke Elinympäristö/luontotyyppi Suojelupinta-ala
kaksinkertaistetaan NP/LP
Suojelupinta-ala 10 %:iin NS/LS
K-bor Metsä-
maa
Kitu-
maa
Yhteensä Metsä-
maa
Kitumaa Yhteensä
vanhat kuusilehdot 452 452 452 452
lehtipuuvaltaiset lehdot 33040 33040 33040 33040
vanhat OMT-MT 80500 80500 51861 51861
vanhat VT-> 24165 4395 28560 15362 2491 17853
ojittamattomat korvet ja
rämeet
210971 173447 384418 97157 98303 195460
YHTEENSÄ 349127 177842 526970 197871 100794 298665

9. Taustaa skenaarioille, lisäsuojelu
Lisäsuojelu pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä skenaarioissa Pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä 5 %
lisäys (ei kaksinkertaistamista)
Vyöhyke Elinympäristö/luontotyyppi Suojelupinta-ala
kaksinkertaistetaan NP/LP
Suojelupinta-alaan 5 % lisäys
P-bor Metsä-
maa
Kitu-
maa
Yhteensä
vanhat kuusilehdot
lehtipuuvaltaiset lehdot 2375 7669 10044
vanhat OMT-MT 83759 83759
vanhat VT-> 5661 1004 6665
ojittamattomat korvet ja
rämeet
93452 134285 227737
YHTEENSÄ 185247 142958 328205

10. Taustaa skenaarioille, talousmetsien luonnonhoidon
kehittäminen
• Tarkasteltavat muuttujat
• Nykytasoa (5 kpl/ha) suurempi (järeiden) säästöpuiden määrä (20 kpl/ha),
• painotus järeässä lehtipuustossa, säästöpuihin myös pääpuulajia
• Säästetään metsänkäsittelyn eri vaiheissa kaikki lahopuu (pysty- ja maapuu)
• Sekapuusto ja lehtipuuosuus (Tapio 10 % (5-15%), hankkeessa luonnonhoitoa vähintään
20 % (20-35%)
• Mustikka ja puolukka – peittävyys ja sato – puuston peitteisyys / jatkuva kasvatus
• Kiertoaikojen pidentäminen (K-Bor, P-Bor) 25 %
• Suojelupinta-alan kaksinkertaistavissa (NP- ja LP) skenaarioissa metsien suojelun ja
talousmetsien luonnonhoitotoimien yhteenlaskettu pinta-ala vastasi 30 %:a metsä- ja kitumaa
pinta-alasta. Luonnonhoidon pinta-alat (NP- ja LP) 18 % metsämaasta
• Lisäsuojeluskenaarioissa (NS- ja LS) talousmetsien luonnonhoitotoimia tehtiin koko
metsämaalla, jota ei oltu suojeltu. Luonnonhoidon pinta-alat (NS ja LS) 87 % metsämaasta
• Jatkuvapeitteinen kasvatus (NP- ja LP) 5 % ja (NS ja LS) 17 % metsämaasta

11. Jatkossa tarkasteluun
• Mitä ei otettu huomioon – jatkokehitystä monimuotoisuuden tilan parantamiseen
• Spatiaalisia näkökulmia ei voitu tarkastella (esim. vesistöjen lähimetsät, kytkeytyvyyden
kannalta tärkeät alueet eri mittakaavoissa)
• Elinympäristöjen ennallistamista ei tarkasteltu
• Skenaarioita koko kiertoajalle ja yli kiertoajan
• Puuston rakennepiirteiden kehityksen tarkempi analyysi suojelualueilla ja talousmetsissä
• Lajistovaikutukset
• Muut arvokkaat (usein pienialaiset) elinympäristöt
• Säästöpuuston kehittäminen pieniläpimittaisesta muusta lehtipuusta (haapa, raita, pihlaja,
lepät)
• Riistatiheiköt ja niiden sijoittelu
• Ilmaston muutokseen sopeutuminen ja vesiensuojelu mukaan tarkasteluun

12. KIITOS !