Työryhmä lanseeraa uuden käsitteen, "tarkoituksenmukainen ISA-laajuus". Termiä on pidettävä varsin erikoisena ja irti nykyaikaisesta standardipohjaisesta tilintarkastuksesta olevana. Ehdotettu pykälä on suuri uhka tilintarkastajan oikeusturvalle! Tässä kommenttini ehdotuksesta:

1. 1
LAUSUNTO 6.1.2016
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ
Lausuntopyyntö 18.11.2015 TEM/2036/00.04.01/2014, TEM076:00/2014
Lasse Åkerblad HTM kommentoi
”Vuoden 2014 tilintarkastusdirektiivin muutos ja tilintarkastusasetus”
-------
3:3 §. Kansainväliset tilintarkastusstandardit
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi toinen momentti: Unionissa sovellettaviksi hyväksyttyjä kansainvälisiä
tilintarkastusstandardeja voidaan soveltaa tarkoituksenmukaisessa laajuudessa kirjanpitolain 1 luvun 4a §:ssä
tarkoitetun pienyrityksen tilintarkastuksessa noudattaen 4 luvun 3 §:ssä tarkoitettua hyvää tilintarkastustapaa.
Työryhmä perustaa esityksensä direktiivin jäsenvaltio-optioon: jäsenvaltio voi säätää, että 1 kohdassa tarkoitettuja
tilintarkastusstandardeja sovelletaan suhteutettuna kyseisten yritysten toiminnan laajuuteen ja monimutkaisuuteen.
Jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä varmistaakseen, että tilintarkastusstandardeja sovelletaan pienten
yritysten lakisääteisessä tilintarkastuksessa suhteutettuna.”
1
Pykäläehdotus on periaatteellinen ja johtaisi eräänlaiseen tulkinta-anarkiaan koska se
1. kumoaa ISA-tilintarkastusstandardien IFAC/IAASB:n laatijan tavoitetta ja ehdotonta käsitystä, että ISA-
standardit on sovellettavissa kaikille kohteille, sen skaalautuminen kohteen koon ja toiminnan
monimutkaisuuden mukaan on sisäänrakennettu ja huomioitu,
2. eriyttää suomalaista tilintarkastuskäytäntöä maailmalla hyväksytystä ja noudatetusta standardipohjaisesta
toimintatavasta,
3. edelleen kieltää, että ISA-standardit ovat tilintarkastuksen ydin niin meillä kuin muualla maailmassa ja siksi
kuuluu jo nyt sellaisenaan olla hyvä tilintarkastustapa,
4. luo omantakeisen termin, ”tarkoituksenmukainen laajuus” joka ei pohjaudu mihinkään tilintarkastuksen
viitekehykseen, (toisin kuin ISA-standardit),
5. johtaa oikeuden menettämiseen kutsua tarkastusta tilintarkastukseksi, koska mitään varmuutta ei ole, että
toteutetut toimenpiteen olisivat riittävän yksityiskohtaiset ja laajat tuottamaan lausunnolle edellytetyn
korkean varmuuden,
6. johtaa kahdenlaisen ”tilintarkastuksen” syntymiseen (ja joista olisi lukuisia muunnelmia),
7. tulee heikentämään tilintarkastuksen laatua ja laadunvalvonta vaikeutuu, kun tapauskohtaisesti on
”tarkoituksenmukaisuus” tutkittava ja tulkittava,
8. tulee heikentämään tilintarkastajan oikeusturvaa johtaen oikeusepävarmuuteen.
Todettakoon, että Ruotsin EU-tilintarkastusdirektiivin implementoinnissa katsotaan, että standardit itsessään
skaalautuvat ja siksi on tarpeetonta siitä erikseen säätää.
2
Missään muualla ei ole tullut vastaan mitään sellaista,
mitä Suomen työryhmä nyt ehdottaa.
1
26 artikla. Tilintarkastusstandardit. Kohta 5.
2
SOU 2015:49 s. 289. Enligt utredningens mening saknas vidare anledning att utnyttja den möjlighet som ges i artikel 26.5 att
särskilt föreskriva att revisionsstandarderna ska tillämpas på ett proportionellt sätt vid revision av små företag. Redan
revisionsstandarderna i sig ger utrymme för anpassning till revisionsklientens verksamhet och en sådan föreskrift framstår därför
som obehövlig.
H T M -T I L I N T A R K A S T A J A
L A S S E Å K E R B L A D
Kivilu oman tie 12 , 647 00 Teu va
0400 760 756 lasse.akerblad@gmail.com