Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Toiminimet KPL työryhmän esityksessä. Kommenttini 23.3.2015

497 views

Published on

Direktiivin implementointi koskee vain osakeyhtiöiden ja vastaavien tilinpäätöstä. Työryhmä on kuitenkin "pistänyt kaikki uusiksi". Uusia toiminimiyrityksiä syntyy enemmän kuin oy-yrityksiä, kannastakin yli puolet on toiminimiä. Onko ehdotus hyvä enemmistön kannalta?

Vai onko lopputulos reilu sekamelska jossa toiminimiyrittäjää pistetään heti alkuun kahlaamaan sivun verran (konsernin) määysvaltapykäliä?

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Toiminimet KPL työryhmän esityksessä. Kommenttini 23.3.2015

  1. 1. 1 23.3.2015 Pienyrityshelpotukset ja vuoden 2013 tilinpäätösdirektiivi. Kirjanpitolainsäädännön muutokset-työryhmän mietintö, lokakuu 2014 Lasse Åkerblad HTM: Kommentteja ammatin- ja liikkeenharjoittajan eli toiminimiyrityksen osalta Sisällys Analyysin tarkoitus on antaa pohjaa kannanottoja varten ajankohtaisista teemoista.................................................... 2 Taustatiedoksi: toiminimiyrittäjät tilastoissa................................................................................................................... 2 Yhtiömuoto: Yksityinen elinkeinoharjoittaja (toiminimiyritys) vs. osakeyhtiö ............................................................ 2 Yrityskoko: Yksinyrittäjät ja työnantajayritykset.......................................................................................................... 2 Yrityskoko: Työntekijämäärä........................................................................................................................................ 2 Työryhmän esittämät kokoluokat ................................................................................................................................ 2 Yhteenveto taustatiedoista.......................................................................................................................................... 2 Toiminimiyritys kirjanpitolaissa (”KPL”) ........................................................................................................................... 3 KPL: Kirjanpitovelvollisuus. Kirjanpidon muoto. .............................................................................................................. 3 Toiminimiyrityksen kirjanpitovelvollisuuden ainut tarkoitus: Palvella verottajaa........................................................... 3 Tilinpäätös ja toiminimiyritys – Nyt vapautetaan myös liikkeenharjoittajat ................................................................... 3 ”Tilinpäätös” kirjanpitolain mukaisesti: Suoriteperusteinen ja maksuperusteinen......................................................... 4 Maksuperusteinen tilinpäätös ja toiminimiyritys. ”Olla vai eikö olla?” ........................................................................... 4 Maksuperusteinen tilinpäätös. ”Missä pihvi?” ................................................................................................................ 5 ALV ja maksuperusteinen tilinpäätös............................................................................................................................... 5 Juokseva kirjanpito. Poikkeava terminologia vaikeuttaa lain ymmärtämistä .................................................................. 6 Toiminimiyrityksen kirjanpidon toteuttaminen tilitoimistopalveluna tänään................................................................. 6 Toiminimiyrityksen vapaaehtoisesti laadittu tilinpäätös. ”Suojasatamasääntö”............................................................. 6 Ehdotuksia toiminimiyrityksen (ammatin- ja liikkeenharjoittajia) koskeviksi KPL-pykäliksi ............................................ 7 Juokseva kirjanpito....................................................................................................................................................... 7 Kirjanpitovelvollisuus ................................................................................................................................................... 7 Jako kokoluokkiin ......................................................................................................................................................... 7 Mikroyritysraja............................................................................................................................................................. 7 Tilinpäätösvelvollisuus ................................................................................................................................................. 7 Tilinpäätöskaavat ......................................................................................................................................................... 7 Oikea ja riittävä kuva.................................................................................................................................................... 8 H T M -T I L I N T A R K A S T A J A L A S S E Å K E R B L A D Kivilu oman tie 12 , 647 00 Teu va 0400 760 756 akerblad@tiltu.teuva.fi
  2. 2. 2 Analyysin tarkoitus on antaa pohjaa kannanottoja varten ajankohtaisista teemoista On pohdittava sitä, miltä työryhmän esitys näyttää harmaan talouden torjunnan näkövinkkelistä, mutta myös sitä, miten ehdotukset tukevat pyrkimyksiä Suomen talouden elpymistä yritystoiminnan kautta. Onko se todella osaa valtiovallan talouspoliittisia pyrkimyksiä? Tehostuva viranomaistoiminta nojaa tulevaisuudessa voimakkaasti digitalisointiin niin yritys- kuin viranomaispäässä. Yrityspäässä digitalisointia on jo tapahtunut. Myös viranomaispäässä tarvittavaa kehittämistä tulee myös kirjanlainsäädännön tukea kaikin tavoin. Onko työryhmä ehdotuksineen onnistunut luomaan kehitykselle edellytykset? Työryhmä kertoo toteuttaneensa kaikkien huulilla olevaa ”pienet ensin” -periaatetta. Pääpainon on silloin tullut olla lain yksinkertaistamisessa ja yritysten hallinnon taakan keventämisessä. On arvioitava, onko tässä tavoitteessa - ei vain nimellisellä vaan relevantilla - tavalla onnistuttu. Nyt implementoitava EU:n tilinpäätösdirektiivi koskee vain osakeyhtiöitä. Sen mikroyritystä koskeva osuus vaihtoehtoineen ja rajoineen on jäsenvaltio-optio, jota työryhmä nyt esittää myös implementoitavaksi. Työryhmä ulottaa kirjanpitolain muutosehdotuksensa kaikkiin yritysmuotoihin, ei vain osakeyhtiöihin. Näin kaikki on yhdessä ja samassa laissa. Kommenttini rajoittuvat työryhmän esityksen tarkoittamiin ja yksiin niputtamiin ammatin harjoittajiin ja liikkeenharjoittajiin. PRH käyttää ryhmästä nimikettä ”yksityinen elinkeinoharjoittaja”. Tulen tässä käyttämään myös yleisessä kielenkäytössä käytössä olevia toiminimi- tai toiminimiyritys-nimityksiä. Taustatiedoksi: toiminimiyrittäjät tilastoissa Yhtiömuoto: Yksityinen elinkeinoharjoittaja (toiminimiyritys) vs. osakeyhtiö PRH:n tilaston mukaan yksityisten elinkeinoharjoittajien ja osakeyhtiöiden yhteenlaskettu määrä on noin 460.000 ja keskinäinen suhde 45/55 %. Uusien yritysten osalta suhde kääntyy toisinpäin. Toiminimiä perustetaan selvästi enemmän kuin osakeyhtiöitä: vuonna 2014 suhde oli 56/44 %. Yrityskoko: Yksinyrittäjät ja työnantajayritykset Suomen Yrittäjät ry:n mukaan yksinään yritystoimintaa harjoittavia on yli 160.000. Tämä on 65 % kaikista yrittäjistä. ”Yksinyrittäjien lukumäärä on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana noin 40.000:lla ja samalla yhden hengen yritysten suhteellinen osuus kaikista yrityksistä on jatkuvasti kasvanut. Työnantajana toimivien yritysten lukumäärä on pysynyt lähes muuttumattomana viimeiset 10 vuotta.” (SY) Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan yksinyrittäjien käyttämä yhtiömuoto painottuu toiminimiin, kun 55 % harjoittaa yritystoimintaa toiminimenä. Osakeyhtiön osuus oli 35 %. Loput ovat kommandiittiyhtiöitä (10 %) ja avoimia yhtiötä (5 %). Yrityskoko: Työntekijämäärä PRH:n takenne- ja tilinpäätöstilaston mukaan vuonna 2013 yritykset jakautuvat kokoluokkiin siten, että 1-4 hengen yritykset muodostivat 89 % kaikista yrityksistä. Kun myös enintään 10 henkeä työllistävät otetaan mukaan, on heidän osuutensa jo 95 % kaikista. Työryhmän esittämät kokoluokat Todettakoon, että työryhmän pienin tunnistama kokoluokkakriteeri on vasta 10 työntekijää. Muut kriteerit ovat liikevaihto 700.000 € ja tase 350.000 €. Yritys, jonka kohdalla kaksi näistä täyttyy, ei ole enää ns. mikroyritys, vaan asettuu pienyritysluokkaan. Yhteenveto taustatiedoista Edellä mainitut tilastot eivät ehkä ole kaikilta osin keskenään vertailukelpoisia, mutta kun pääosa yrityksistä onyksin toimivia yrittäjiä ja heistä suurin osa toiminimiyrittäjiä, on työryhmän esittämä 10 hengen kokokriteeri varsin korkea. Korkeaa kriteeriä on pidettävä vähintään potentiaalisena esteenä todellisten yksinkertaistuksien toteuttamiselle pienimpien yritysten kohdalla.
  3. 3. 3 Ruotsissa on mikroyrityksen vastaaviksi kriteereiksi esitetty 3 henkeä, 320.000 € (3 mSEK) ja 160.000 € (1,5 mSEK). Kriteeri koskee vain osakeyhtiöitä, koska toiminimiä koskevaan lakiin ei kosketa tilinpäätösdirektiivin implementoinnissa. Toiminimiyritys kirjanpitolaissa (”KPL”) Toiminimi on laissa ns. luonnollinen henkilö, joka harjoittaa liike- ja ammattitoimintaa ja tämä vie siis ihmisen kirjanpitolain alaisuuteen. Voimassaolevan lain mukaan toiminimeen kuuluvat vain ammatinharjoittajat. Työryhmä ehdottaa nyt, että myös ns. liikkeenharjoittajat rinnastetaan kaikilta osin heihin. KPL: Kirjanpitovelvollisuus. Kirjanpidon muoto. Kirjanpitolain kirjanpitovelvollisuus on kattava. Siten sen piirissä ovat mm. kaikki aatteelliset yhdistykset riippumatta niiden koosta tai siitä, harjoittavatko he liiketoimintaa vai ei. Esityksen käsitys kirjanpidosta näyttää mielestäni edelleen perustuvan kirjanpidon teknisen toteutukseen sellaisena kun se oli vuosikymmeniä sitten. Kirjanpito hoidettiin tuolloin käsin, kirjaukset tehtiin vihkoihin tai irtolehdille ja kahdenkertainen kirjanpito oli käytännössä teknisesti ylivoimaista, ainakin pienissä ympyröissä. On varsin vaikeaa löytää muunlaista perustetta sille, miksi työryhmä haluaa laissa säilyttää liiketapahtumien muistiin merkitsemisen edelleen kirjanpitona. Kirjanpitoteorian mukaan kirjanpito on aina ns. kahdenkertaista kirjanpitoa. Tämä ”yhdenkertainen kirjanpito” on nykylaissa sallittu ammatinharjoittajille, mutta laajennettaisiin muutosten myötä myös liikkeenharjoittajin. Pitäessään muistiin merkitsemistä kirjanpitona työryhmä on jättänyt huomioimatta yrityspäässä tapahtunutta digitaalista kehitystä kirjanpidon teknisen suorituksen kohdalla. Todettakoon, ettei Ruotsin kirjanpitolaki tunne kuin kahdenkertaista kirjanpitoa ja tämä on niin itsestään selvää, ettei kahdenkertaisuudesta ole laissa erikseen mainintaa. Aatteelliset yhdistykset on vapautettu kirjanpitovelvollisuudesta, kun niiden omaisuuden käypä arvo on alle n. 163.000 € (1,5 mSEK). Elinkeinotoiminta tuo heidät kirjanpitovelvollisuuden piiriin. Ruotsin kirjanpitolautakunnan suositus on, että ei-kirjanpitovelvolliset yhdistykset kuitenkin ”pitävät kirjaa” tapahtumistaan. Toiminimiyrityksen kirjanpitovelvollisuuden ainut tarkoitus: Palvella verottajaa Esityksen mukaan toiminimen on pidettävä kirjaa liiketapahtumista verovelvollisuutensa edellyttämien tietojen antamiseksi. Kontrasti muihin yhtiömuotoihin on suuri: Niiden kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkoituksena antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toiminimen velvollisuus pitää kirjaa (”kirjanpito”) näyttää siis saavan virtansa muusta lainsäädännöstä kuin kirjanpidosta: …on luonnollinen henkilö velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä, jotka viranomainen on lain perusteella kirjanpidosta antanut, jos harjoitettu ammatti- tai liiketoiminta edellyttää toimilupaa tai se on muuten säädetty viranomaisen valvonnan alaiseksi. Ei voida pitää niin yrityksen kuin yleisenkään edun kannalta perusteltuna, että toiminimiyrittäjiä lähtökohtaisesti ”vapautetaan” sellaisen kirjanpidon pitämisestä ja sellaisen tilinpäätöksen laatimisesta, jotka osoittaisivat toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa. Tilinpäätös ja toiminimiyritys – Nyt vapautetaan myös liikkeenharjoittajat Kirjanpitolakiesityksen mukaan toiminimen ei tarvitse laatia liike- ja ammattitoiminnastaan tilinpäätöstä. Vapautus on rajaton ilman ylärajaa mitä tulee liikevaihtoon, taseen loppusummaan tai työntekijämäärään – laki ei siis tunne kokoluokkia toiminimen kohdalla, kaikkien muiden yritysmuotojen kohdalla kylläkin. Työryhmä perustelee vapautusta tilinpäätöslaadinnasta näin:
  4. 4. 4 Henkilökohtainen talous ei eriydy ansaintatoimintaan perustuvista vastuista. Siitä huolimatta, että ansaintatoiminnasta tehdään erikseen kirjanpito ja sille on saatettu rekisteröidä erillinen toiminimi, ei se saavuta erillisyhtiöön vertautuvaa asemaa oikeudellisesti. Tämän vastuun myötä liikkeestä tai ammatista laadittava tilinpäätös ei voi kuvata itsenäiseen erillisyhtiöön vertautuvaa taloudellisen kokonaisuuden varallisuusasemaa ja tulosta, joten ei ole perusteltua velvoittaa liikkeenharjoittajaa tilinpäätöksen laatimiseen. Tätä perustelua ja vertailua on työryhmän esityksestä annetuista lausunnoissa todettu ontuvaksi, sillä se ei vastaa todellisuutta. Tässä kohdin työryhmä tavoittelee eräänlaista juridisesti absoluuttista totuutta ja jättää samalla huomioimatta, että jokainen yritystoimintaa harjoittava yritys/yrittäjä on velvollinen niin itselleen kuin sidosryhmilleen tekemään selkoa toimintansa tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kyse on myös yhteiskunnan resurssien tehokkaasta käytöstä. Nykyinen kirjanpitolaki velvoittaa luvussa 7 ammatinharjoittajaa tekemään ei-kahdenkertaiseen kirjanpitoon eli muistiinpanoihin perustuvan tilinpäätöksen. Luvusta löytyy tietoja mm. tuloslaskelman sisällöstä, luettelosta, jolla esitetään taseentapaiset tiedot ja vaatimuksesta pitää kalenterivuotta tilikautena. Luku kumotaan uudessa KPL:ssä, ja osa näistä määräyksistä on uudessa laissa ripoteltu eri paikkoihin, mutta esimerkiksi tilikaudesta ei työryhmä ole katsonut tarpeelliseksi enää säätää. Esitys määrää tilinpäätösvapaudesta ikään kuin ohimennen ja epäloogisessa paikassa käsitellessään kirjanpitovelvollisuutta lain ensimmäisessä pykälässä: … Sen estämättä, mitä 3 luvussa säädetään, hänen ei tarvitse laatia tilinpäätöstä. 3. luvussa määrätään juuri tilinpäätöslaadinnasta. Se, ettei esityksessä uudeksi kirjanpitolaiksi ole määräyksiä, on toki looginen jatke sille, että vaatimukset lopputulemalle (esitettävät tiedot) on määrätty muussa lainsäädännössä, ja josta myös löytyy tarvittavat tiedot ja ohjeet. Ruotsin kirjanpitolaki ei vapauta ketään tilinpäätöksen laadinnasta – paitsi tietenkin niitä, jotka on kokonaan vapautettu kirjanpidon pitämisestä. Kirjanpitolaissa on tilinpäätösmääräykset (årsbokslut) muille yhtiömuodoille kuin osakeyhtiöille, joille on säädetty erillinen tilinpäätöslaki, ”årsredovisningslagen”. Tämä on hyvin perusteltavissa, onhan niiden tilinpäätösten ”laatu ja laajuus” vallan toinen sisältäen esimerkiksi konsernia, määräysvaltaa ja yleisen edun yrityksiä. ”Tilinpäätös” kirjanpitolain mukaisesti: Suoriteperusteinen ja maksuperusteinen Kahdenkertainen juokseva kirjanpito on tilinpäätöksen perusta. Juokseva kirjanpito laaditaan KPL:n mukaan suoriteperusteisesti. Suoriteperusteinen juokseva kirjanpito on kirjanpitoteoriaan kuuluva käsite, jota ei ole olemassa todellisuudessa vaan se laaditaan käytännössä joko maksuperusteisena tai laskuperusteisena. Nykylaissa mainitaan vain maksuperuste: esitys tuo lakitekstiin jo pitkään käytössä olleen laskuperusteen. Juoksevan kirjanpidon perusteella tilinpäätös laaditaan lähtökohtaisesti suoriteperusteisesti. Se on siis ”suoriteperusteinen tilinpäätös”. Kirjanpitolaki tunnistaa myös maksuperusteisen tilinpäätöksen, mutta lähinnä ohimennen. Kohdassa 3:4.2 Lasku- ja maksuperusteisuuden oikaiseminen ja täydentäminen todetaan, että yhdistys ja säätiö, joka on mikroyrityksen kokoluokassa, saa laatia tilinpäätöksensä myös maksuperusteisesti. Kirjaimellisesti ottaen lakiesitys antaa tämän mahdollisuuden vain mikroyhdistyksille ja -säätiöille. Tämä rajaus korostuu myös siten, että em. pykälä jatkuu ”lennossa” ilman kappalejakoa tai väliotsikkoa luetteloimalla, mitä tällaisessa tilinpäätöksessä tulee esittää: Maksuperusteisessa tilinpäätöksessä tulee esittää ainakin seuraavat liitetiedot… Maksuperusteinen tilinpäätös ja toiminimiyritys. ”Olla vai eikö olla?” Vastoin edellä esitettyä saa työryhmän laatimasta lain perustelutekstistä sen käsityksen, että maksuperusteinen tilinpäätös olisi sallittu ammatin- ja liikkeenharjoittajillekin. Tätä mieltä ovat myös olleet ne lausunnon antajat, jotka ovat aihetta käsitelleet.
  5. 5. 5 Itselleni kuitenkin jää avoimeksi, mihin kirjanpitolain säännökseen toiminimiyrityksen oikeus maksuperusteiseen tilinpäätökseen perustuu. Eksplisiittisesti siitä ei ole määräystä, nykylaissa olevat ammatinharjoittajaa koskevat pykälät – mukaan lukien tilinpäätöspykälä - kumotaan. Edelleen jää avoimeksi, millainen olisi toiminimiyrityksen maksuperusteinen tilinpäätös, joka olisi laadittu muistiinpanojen, ei kahdenkertaisen kirjanpidon, pohjalta. Tässäkin kohdin perusteluteksti viittaa jälleen vain mikroyhdistykseen ja -säätiöön. Toisaalta tämä on loogista, sillä esitys vapauttaa kaikki ammatin- ja liikkeenharjoittaja tilinpäätöksen laadinnasta. Miksi silloin niiden tilinpäätöstä käsiteltäisiin laissa ylipäänsä? Vai perustuuko niin työryhmän perusteluteksti kuin lausunnon antajien kommentit siihen, että kirjanpitovelvollinen saa yleensä luvatta ”tehdä enemmän” kuin mitä laki vaatii – muttei vähemmän, ellei siihen nimenomaisesti anneta lupaa? Lupa ”tehdä vähemmän” on nyt annettu vain ja ainoastaan yhdistykselle ja -säätiölle mikrojen kokoluokassa. ”Tehdä enemmän” -oikeuden antaminen toiminimiyrityksille edellyttäisi, että olisi samalla pitänyt säätää useammasta siihen liittyvästä yksityiskohdasta. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Maksuperusteinen tilinpäätös. ”Missä pihvi?” Kannattako haikailla maksuperusteisen tilinpäätöksen perään? Joissakin esityksestä annetuissa lausunnoissa annetaan työryhmälle ”täydet pisteet”, kun se sallii maksuperusteisen tilinpäätöksen toiminimiyrityksille. Edellä olevan tulkintani mukaan se ei olisi edes mahdollista. Ja jos olisi, eikö siitä olisi tullut määrätä erikseen ja eksplisiittisesti, esimerkiksi omassa luvussa? Mikroyhdistyksille ja -säätiöille sallittu maksuperusteinen tilinpäätös perustuu kahdenkertaiseen kirjanpitoon. Se sisältää aina tuloslaskelman ja liitetiedot, mutta tasetta siihen ei sisälly, koska kyseessä ei ole suoriteperusteinen tilinpäätös. Käytännössä pohjana on lähes poikkeuksetta maksuperusteinen juokseva kirjanpito, jota vain mahdollinen alv-verovelvollisuus saattaa muuttaa laskuperusteiseksi. Myös maksuperusteista tilinpäätöstä koskee lain vaatimus oikean ja riittävän kuvan antamisesta. Tämä näkyy edellä mainitussa pykälässä 3:4, jossa nimetään vähintään tarvittavat liitetiedot: 1. Arvio menettelyn vaikutuksesta tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan 2. Taseeseen merkitsemättömät ostovelat ja myyntisaamiset 3. Muutokset 4 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetussa vaihto-omaisuudessa 4. Muutokset 4 luvun 3 §:ssä tarkoitetuissa pysyvissä vastaavissa 5. Vieraan pääoman korkojen suoriteperusteinen määrä 6. Lomapalkkavelan suoriteperusteinen määrä. Työryhmä kertoo siirtäneensä lakiesitykseen KILAn vuosien kuluessa tehdyt hyvän kirjanpitotavan tulkinnat. Edellä olevaa listaa sekä ”ainakin”-sanan käyttöä se perustelee sivulla 52 näin: Kun menetellään kirjanpitolautakunnan ohjeistamalla tavalla, sisältää maksuperusteinen tilinpäätös vastaavan informaation kuin se olisi laadittu suoriteperusteisesti. Maksuperusteinen tilinpäätös vaatii käytännössä runsaasti erillisharkintaa, erillislaskelmia, sopivan esittämismuodon keksimistä, tietojen erilliskeräämistä ja jopa esitysmuodon keksimistä tapauskohtaisesti. Edellä mainittuun luetteloon sisältyviä eriä ei kirjata tuloslaskelmaan eikä taseeseen, ne ovat vain ”liitetietoja”. Koska tuloslaskelman tarkoituksena on antaa oikea kuva toiminnan tuloksesta, tulee mikroyhdistyksen ja -säätiön tehdä tätä varten erillislaskelma oikean tuloksen osoittamiseksi. Maksuperusteisen tilinpäätöksen laatimiselle ei ole olemassa perusteita, ja sitä on pidettävä jäänteenä ”vanhan ajan” muistiinpanoihin perustuvasta kirjanpidosta. Sen käytön salliminen mikroyhdistyksessä ja säätiössä – siis yrityksessä joka on velvollinen käyttämään kahdenkertaista kirjanpitoa – on käsitykseni mukaan varsin kyseenalaista. ALV ja maksuperusteinen tilinpäätös Arvolisäverolain mukaan oikeudella maksuperusteiseen tilinpäätökseen on suuri merkitys: ”Verovelvollinen, … jolla on kirjanpitolain mukaan oikeus laatia maksuperusteinen tilinpäätös, saa kohdistaa myynnistä suoritettavan veron ….sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana myyntihinta tai sen osa on kertynyt”. Vastaava koskee myös ostoja. (AVL §
  6. 6. 6 137 ja 141). Muille verovelvollisille perussääntönä on juoksevassa kirjanpidossa laskuperusteisuus ja tilinpäätöshetkellä suoriteperusteisuus. Nykykirjanpitolaissa toiminimistä vain ammatinharjoittajilla on ollut oikeus tehdä maksuperusteista tilinpäätöstä, liikkeenharjoittajat tai mikroyhdistykset ja –säätiöt eivät. Nyt tapahtuisi laajennus, ja ilman tarvetta muuttaa ALV- lakia. Käsitykseni mukaan arvolisäverolain ”koplaaminen” kirjanpitolakiin tällä tavalla ei ole perusteltua. Koska arvonlisäveroa koskeva lainsäädäntö on elinkeinopolitiikan keskeisiä elementtejä, niitä tulee voida muuttaa puuttumatta kirjanpitolain sisältöön. Vastaavasti kirjanpitolakia tulee voida säätää ilman alv-lain erityistä huomioonottamista. Juokseva kirjanpito. Poikkeava terminologia vaikeuttaa lain ymmärtämistä Esityksessä tuodaan mukaan uutena tapana kirjata liiketapahtumat juoksevasti laskuperusteisesti jo nykylaissa olevan ”maksuperusteisuuden” rinnalle. Tähänkin asti maksutapahtumat on aina kirjattu maksuperusteisesti, mutta myynnit/saamiset ja ostot/velat laskuperusteisesti, siis laskujen päiväyksen perusteella. Lain pohjana olevan kirjanpitoteorian peruskirjaustapa on edelleen suoriteperusteinen juokseva kirjanpito. Ajatuksena on silloin, että oikeastaan mitään oikaisevia tilinpäätösvientejä ei tarvita, sillä tilin päättäminen antaa suoraan suoriteperusteisen tilinpäätöksen. Tämä käy hyvin ilmi kohdassa 3:4.2, jonka mukaan oikaisuviennit ovat tarpeen vain lasku- ja maksuperusteisesti hoidetussa juoksevassa kirjanpidossa. Vähäisiä kirjauksia, jotka on tehty laskuperusteisesti tai maksuperusteisesti, ei ole tarpeen oikaista ja täydentää suoriteperusteen mukaisiksi. Kuten edellä on jo todettu, on puhdas suoriteperusteinen juokseva kirjanpito ennen kaikkea teoreettinen rakennelma, jota ei varsinaisesti esiinny todellisuudessa. Todettakoon, että Ruotsin kirjanpitolaki tunnistaa vain näitä samaa kahta juoksevan kirjanpidon kirjaustapaa: ”faktureringsprincip” ja ”kontantprincip”. Ruotsin laista poiketen kirjanpitolakimme ei sisällä lainkaan termiä ”juokseva kirjanpito”, se esiintyy vain perusteluissa. Tältä osin lain terminologia on vanhentunut, eikä vastaa normaalielämässä käytettyjä termejä vaikeuttaen näin lain ymmärtämistä. Toiminimiyrityksen kirjanpidon toteuttaminen tilitoimistopalveluna tänään Koostaan riippumatta ammatinharjoittajat ja liikkeenharjoittajat käyttävät lähes poikkeuksetta tilitoimistoa kirjanpitonsa ja verotuksensa hoitamiseen. Vain hyvin pieni osa, arvioni on alle 10 %, hoitaa itse nämä työt. Epävirallinen kysely muutamasta pienestä ja suuresta tilitoimistosta kertoo, että kaikkien ammatinharjoittajien osalta kirjanpito on kahdenkertainen. Juokseva kirjanpito on joko maksu- tai laskuperusteinen, ja tilinpäätös laaditaan aina suoriteperusteisena. Koskaan ei laadita maksuperusteista tilinpäätöstä. Lainsäädännön käsitys siitä, mikä on yksinkertaista ja resursseja säästävää, on varsin kaukana siitä, mikä on todellisuutta yrityspäässä tapahtuneen digitalisoinnin myötä! Toiminimiyrityksen vapaaehtoisesti laadittu tilinpäätös. ”Suojasatamasääntö” Kuten edellä on kuvattu, tekevät tänä päivänä käytännössä oikeastaan kaikki ammatinharjoittajatkin suoriteperusteisen tilinpäätöksen. Esityksessä tilinpäätöslaadinnasta vapautettavat liikkeenharjoittajat tekevät kaikki tilinpäätöksensä suoriteperusteisesti. Mikrokokoista osakeyhtiötä koskevan esityksessä säännösten mukaan laaditun tilinpäätöksen katsotaan suoraan antavan riittävän ja oikean kuvan, eikä vaatimus lisätietojen antaminen tule sovellettavaksi. Ammatin- ja liikkeenharjoittajille ei ole esityksessä lainkaan kokoluokkia, joten tämä ns. ”satamasuojasäännös” helpotus jää myös suoriteperusteisen tilinpäätöksen vapaaehtoisesti laativan toiminimen ulottumattomiin, vaikka olisi kuinka pieni. Tässä kohdin työryhmä kohtelee yritysmuotoja epätasapuolisesti, eikä sorsiminen koske vain toiminimiyrityksiä vaan myös kaikkia muita yrityksiä.
  7. 7. 7 Ehdotuksia toiminimiyrityksen (ammatin- ja liikkeenharjoittajia) koskeviksi KPL- pykäliksi Seuraavassa on joitakin keskeisiä ehdotuksiani koskien toiminimiyrityksiä. Osa koskisi myös muita yritysmuotoja. Ehdotuslista ei ole tyhjentävä, mutta osoittaa otsikkotasolla keskeiset säädettävät asiat. Juokseva kirjanpito Kirjanpito on kaikkien kirjanpitovelvollisten, myös toiminimien, osalta kahdenkertainen. Juokseva kirjanpito voi perusäännön mukaisesti olla maksu- ja laskuperusteisena. Yhdenkertainen kirjanpito, ns. ”muistiin merkitseminen”, sallitaan vain pienille aatteellisille yhdistyksille ja säätiöille, joille ei ole liiketoimintaa. Tätä varten on säädettävä varsin alhainen kokoraja, joka ei välttämättä ole sama kuin mikroyritysraja. Kirjanpitovelvollisuus Kirjanpitovelvollisuus on esityksen mukainen. Toiminimiyritys on kirjanpitovelvollinen perussäännön mukaisesti. Jako kokoluokkiin Kaikkia yritysmuotoja koskee tasapuolisesti sama jaottelu kokoluokkiin. Toiminimi rinnastetaan muihin yhtiömuotoihin. Siten myös toiminimet jaetaan eri luokkiin samalla tavalla kuin muut. Velvollisuudet ja oikeudet määräytyvät samojen ehtojen mukaisesti. Velvollisuudet ja oikeudet vaihtelevat kokoluokittain, mutta tietyt velvollisuudet koskevat kaikkia riippumatta koosta. Sellaisia ovat mm. valmius jättää tietoja viranomaisille digitaalisesti, kirjanpidon läpinäkyvyys harmaan talouden torjumiseksi, tilinpäätöksen ja tilinpäätöstietojen riittävyys oikean kuvan antaminen yrityksen toiminnasta sen sidosryhmille (ml. yrittäjä). Mikroyritysraja Mikroyrityksen raja tarkistetaan esityksestä alaspäin, ja heille annetaan suhteessa pieniin yrityksiin huomattavasti suuremmat helpotukset. Työryhmän esityksessä niiden velvollisuudet ja oikeudet ovat nyt lähes identtiset. Yksi vaihtoehto voisi olla nykyiset osakeyhtiön tilintarkastusrajat: Liikevaihto 200.000 €, tase 100.000 € ja henkilöstö 3, kahden näistä täyttyessä. Lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden raja tulee kytkeä mikroyritysrajaan. Tilinpäätösvelvollisuus Kaikki laativat tilinpäätöksensä suoriteperusteisesti. Toiminimetkin laativat tilinpäätöksensä tämän perussäännön mukaisesti. Vain kahdenkertaisen kirjanpidon vaatimuksesta vapautetut pienimmät aatteelliset yhdistykset ja säätiöt saavat tehdä maksuperusteisen tilinpäätöksen. Tilinpäätöskaavat Toiminimelle on laissa valmiina oma tilinpäätöskaava, jonka mukaan laaditaan tuloslaskelma ja tase sekä liitetiedot. Kaava on symmetrinen muiden yhtiömuotojen kanssa, ja siinä huomioidaan kokoluokat. Kaikille mikroyrityksille - tilinpäätöskaava on yksinkertainen ja standardoitu yhtiömuodosta riippumatta. Erityistä velvollisuutta tai oikeutta muutoksiin tai lisäyksiin tilinpäätöskaavoissa ei ole oikean ja riittävän kuvan nimissä. Tämä poikkeaa esityksestä, jossa velvollisuus ja oikeus ovat kaikilla, koosta riippumatta. Tilinpäätöksen laadinnan tulee olla niin yksinkertainen ja selkeä, ettei sen oikeellisuuden varmistamiseksi tarvita lakisääteistä tilintarkastusta. Siten tilinpäätösvarmennus tapahtuisi tarvittaessa ja vapaaehtoisesti tarkoituksenmukaisen varmuustason antavan standardin mukaisesti.
  8. 8. 8 Oikea ja riittävä kuva Mikroyritysluokalle ehdotettu suojasatama-periaate ulotetaan koskemaan kokoluokan kaikkia yrityksiä niiden yhtiömuodosta riippumatta. Tilinpäätös, joka on laadittu kirjanpitolain säädösten ja kaavojen mukaan, katsotaan sellaisenaan ilman lisätietojen antamista antavan oikean ja riittävän kuvan yrityksen taloudellisesta tuloksesta ja asemasta. Nykylakiin ja esitykseen sisältyvästä ehdottomasta vaatimuksesta oikean ja riittävän kuvan esittämisestä höllennetään purkamalla säännöksiin sisältyvät ”takaportit oikean kuvan takaamiseksi”. Tämä merkitsee samalla sitä, että suojasatama-periaate todella antaa tilinpäätöstyölle tavoiteltuja helpotuksia. Mikroyritysten kohdalla hyväksytään siis se, että tilinpäätökseen saattaa sisältyä riski, ettei se aina kaikilta osin anna oikeaa ja riittävää kuvaa. ------------

×