2. ”Eduskunta edellyttää, että
..hallitus ryhtyy toimenpiteisiin huonosta sisäilmasta oireilevien ja
sairastuneiden ihmisten tutkimusten, hoidon sekä viranomaisten antaman
tuen parantamiseksi mietinnössä ehdotetulla tavalla.
Tärkeää on huolehtia, että kaikki terveyshaitoista kärsivät pääsevät
asianmukaisiin tutkimuksiin ja saavat apua riippumatta siitä, ovatko he
työelämässä tai missä päin Suomea asuvat.
Myös silloin, kun oireiden ja sairauksien lääketieteellisistä syistä ei ole
varmuutta, tulee käytettävissä olevin keinoin varmistaa, että potilas saa
hoitoa mahdollisimman hyvin.”
(EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 5/2013 vp)
3. Mitä tapahtui?
1. Lanseerattiin käyttöön ympäristöyliherkkyys -termi
”Sisäilmasairas = ympäristöyliherkkä”
2. Alettiin käsitellä ympäristöyliherkkyyksiä toiminnallisina ongelmina
3. Koulutettiin lääkärit tähän tulokulmaan ja laadittiin mm.
Käypähoito -suositus
4. Tilanne on heikentynyt
• Suurin osa sisäilmasairaista jää diagnosoinnin, hoidon ja kuntoutuksen
ulkopuolelle
• Oireiden varhainen (ja myöhäinen) tunnistaminen estynyt
sairaudet kroonistuvat
• Pudotaan opinnoista ja työelämästä, syrjäydytään
• Kenelle tämä on kannattavaa?
5. Nyt hyvä hetki arvioida
• Onko toimenpiteiden vaikutus todella sellainen kuin eduskunnassa
tavoiteltiin?
• Millaisia toimia kannattaa juurruttaa?
• Tehdäänkö tarvittavaa vaikutusten arviointia?
7. 1. Home Sisäilma
• Siirretään sisäilmasairauskeskustelu koskemaan 2000-luvun rakennettua
ympäristöä
• Luovutaan pelkkiin homeisiin keskittyvästä tutkimustiedon käytöstä
• Esim. rakennusmateriaalien kemikaalit solahtavat kemikaalilainsäädännön
läpi, mutta eivät näy lääketieteessä ”homeongelmia” käsiteltäessä.
Miksi esim. ftalaatteja ei huomioida Käypähoito -suosituksessa?
• Homekeskeisyys sulkee ratkaisujen ulkopuolelle varsinaisen potilasryhmän ja
suuren osan tämän päivän sisäilmaoireista ja -sairauksista.
8. 2. Varovaisuusperiaate ja
kertyvä näyttö
Miksi sisäilma-asioissa ei huomioida varovaisuusperiaatetta, vaan
todistusaineistoa odotetaan väestötasolla toteutuneista
terveyshaitoista?
Pohdittavaa: Sopisiko esim. karsinogeenien luokituksessa käytetty
näytön asteen luokittelutapa sisäilma-asioihin? (Eli varman näytön
lisäksi todennäköiset ja mahdolliset vaikutukset, luokittelu näytön
asteen mukaan esim. 1A ja 1B, 2A ja 2B..)
Hurja määrä tutkimustietoa jää nyt hyödyntämättä, kun vain 1A-luokan
hometutkimus huomioidaan
9. Esimerkki homekeskeisestä, vain
1A-tason näyttöön keskittyvästä
ongelmankäsittelystä:
oireilla/sairauksilla ei yhteyttä
sisäilmaongelmiin, eikä käsitelty
oirekuva korreloi siihen, mitä
sisäilmaongelmaisissa kohteissa
usein tosiasiallisesti esiintyy.
Lähde:MarkkuSainio,Työterveyslaitos,Esitys
valtionkonttorilla”Puhdastailmaa,kiitos!”
-tapahtumassa12.9.2017
10. 3. Hyödynnetään WHO:n ICF-
luokitusta
• WHO on kehittänyt toimintakylyluokitukseen vastaavan kattavan
järjestelmän, kuin sairauksienkin luokituksessakin on käytössä
• Tautiluokitus (ICD) + toimintakykyluokitus (ICF) = saadaan näkymätön
ongelman näkyväksi ja ihmiset kuntoutukseen
• Näiden kummankin hyödyntäminen yhdessä olennaista tällaisessa
ongelmassa, jonka kuvaamiseen ICD-koodisto ei riitä
• Pelkkä ICD-järjestelmä on johtanut piilotilastoihin: sisäilmasairailla joko
”terveen, työttömän tai masentuneen paperit”
väärä hoito, ei vaikuttavuutta
11. 4. Tutkimustiedon avoin
huomioiminen
• Paljon hyvää, vertaisarvioitua tutkimusta puuttuu alan keskeisistä
julkaisuista, ohjeista ja koulutuskiertueilta
• Tutkimusnäytön hyödyntämiseen nykyistä kattavammin ja avoimemmin
tulee löytää ratkaisuja
12. 5. Todistustaakka
ratkaisukeskeisyys
• Todistustaakka sopii oikeussaleihin, ratkaisukeskeisyys yhteiskunnallisten
ongelmien hoitoon
• WHO:n biopsykososiaalinen malli ja kroonisten sairauksien hoitomalli
mahdollistavat:
Asiakaskeskeisyys, moniammatillinen hoito,
toimintakykyperusteisuus, hoitopolun koordinointi jne.
• Lupaavia tuloksia ympäristösairaiden hoidossa:
Ks. homepakolaiset.fi/ratkaisuja-sisailmasairaille/nova-scotia
• Vaikuttavuuden seuranta olennaisessa roolissa - eihän tehdä asioita, jotka
eivät toimi?
13. Mahdollisuuksia
• Nämä tulokulmat ja mallit antavat vahvan, tieteellisesti uskottavan
pohjan ongelmien ratkaisuun
• Päästään perustellulla ja uskottavalla tavalla ongelmien
poissulkemisesta kattavaan ratkaisukeskeisyyteen