3. MITÄ PARISUHDE ON?
• Puolisoiden välinen, tietoinen ja
tiedostamaton, emotionaalisen ja
seksuaalisen vuorovaikutuksen
molemminpuolinen systeeminen prosessi
• Olemisen ja kokemisen tila, josta muodostuu
osa kahden erillisen ihmisen omaa ja
yhteistä elämänkohtaloa
• Parisuhde on perusta lapsen syntymiselle,
vanhemmuuden rooleille, jaetulle
vanhemmuudelle ja perheen
muodostumiselle
PEKKA LARKELA PERHE- JA PSYKOTERAPEUTTI VET
4. PARISUHTEEN PROSESSISTA
• Molemmissa puolisoissa yksilöinä ja
heidän suhteessaan aktivoituvia
asioita ja psyykkisiä kokemuksia,
joiden työstäminen toteutuu elämän
arjessa
• Miten molempien tarpeet, toiveet ja
pelot mahtuvat suhteeseen?
• Onko suhteessa tilaa molemmille?
• Mahtuuko lapsi suhteeseen?
PEKKA LARKELA PERHE- JA PSYKOTERAPEUTTI VET
5. AUTISMINKIRJON PARISUHDE
• Parisuhde on perheen perusrakenne
• Lapsi syntyy kolmioon
• Toisen lapsen syntymä on parisuhteen
kriisi
• Onko autismikirjo kolmiossa vai mikä?
• Minkälaisia uusia kolmiota syntyy
• Mikä kahdenvälinen suhde
kannattelee kolmatta?
PEKKA LARKELA PERHE- JA PSYKOTERAPEUTTI VET
6. AUTISMINKIRJON PARISUHDE
• Rakastuminen - Sisäinen minä- Vuorovaikutus
Autisminkirjon henkilön vahvuus:
tärmällisyys,
kliinisyys,
konkretia,
selkeys
Kommunikaatio rehellistä ja suoraa.
Loogisuus ja tarve välittää tietoa.
Rutiinihakuisuus.
• VERTAA: sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeet
PEKKA LARKELA PERHE- JA PSYKOTERAPEUTTI VET
8. AUTISMINKIRJON PARISUHDE
• Läheisyys ja seksuaalisuus:
aistiyliherkkyys,
kehoyhteyden vaillinaisuus,
oman tilan tarve
• Yllättävät lähestymiset –
sosiaalisten sääntöjen
sisäistämättömyys
PEKKA LARKELA PERHE- JA PSYKOTERAPEUTTI VET
9. AUTISMINKIRJON PARISUHDE
• Omat toiveet ja tarpeet
• Turhat odotukset
• Puhumattomuudesta
erokriisiin
• Yhteinen kieli
• Meidän perheen malli
PEKKA LARKELA PERHE- JA PSYKOTERAPEUTTI VET
10. PARISUHTEESSA OLEMISEN JA
KOKEMISEN TILOJA
• Tiloja, jotka toimivat kehityksellisenä
prosessina parisuhteen, perheen ja
yksilöiden eri elämänvaiheissa tai
niihin voidaan juuttua
PEKKA LARKELA PERHE- JA PSYKOTERAPEUTTI VET
11. FUUSIO - SULAUTUMINEN
• Rakastuminen – intohimo,
paratiisi tai helvetti
• Yksi ihminen kahdessa eri
ruumiissa
• Suhteen puuttuminen
• Pettymyksiä ei käsitellä,
ahdistukselle ei ole kanavaa
PEKKA LARKELA PERHE- JA PSYKOTERAPEUTTI VET
12. FUNKTIONAALINEN
• Toinen vain itseä varten
• Omat tarpeet ensisijaisina – tila
vain toiselle
• Dialogi puuttuu
• Pettymyksiä käsitellään
vetäytymällä, kontrolloimalla
• Kaikkivoipaisuususkomukset
PEKKA LARKELA PERHE- JA PSYKOTERAPEUTTI VET
13. VASTAVUOROINEN
• Jakaminen, rakkaus, viha, halu tuntea, tietää
• Antaminen – saaminen – vastaanottaminen –
ottaminen
• Oman vastuun ja osuuden tajuaminen
• Tunteiden ja ajattelun tasapainoa
• Pettymyksien kohtaaminen, kyky luopua
• Oman ja toisen riippuvuuden hyväksyminen
• Lapsi mahtuu suhteeseen ja hän voi kokea
vanhemmat parina
PEKKA LARKELA PERHE- JA PSYKOTERAPEUTTI VET
14. SYMBOLINEN
• Yhdessä yksin oleminen tai yksin oleminen
• Sisäistettyjä kokemuksia – sisäistetty suhde
• Syvempi tajuaminen ihmisen osasta
ihmiskunnassa
• Elämänkokemusten integrointia
• Ikääntymisen hyväksyminen
• Yli sukupolvien siirtyvien ratkaisemattomien
asioiden näkeminen ja sietäminen
PEKKA LARKELA PERHE- JA PSYKOTERAPEUTTI VET
Uusperheen parisuhteella ei ole aikaa muodostua samaan tahtiin ydinperheen kanssa, suuri lapsiluku ym. Sukulaiset luulevat tietävänsä paremmin, yhteistä aikaa löytyy joskus kun molempien lapset samaan aikaan etävanhemmalla. Silloinkin paineet puretaan usein riitelyyn.
Symbioosivaiheessa toinen on täydellinen ja kaikki menee hyvin, itsenäistymisessä nähdään toisen epätäydellisyydet ja käydään läpi myllerrys muutenkin epävarmassa uusperheasetelmassa. Kahdenkeskistä aikaa on vähän, mutta selvinneet muuttuvat kumppaneiksi, tahdoksi elää ja rakentaa yhteinen perhe toisen kanssa.
Kun viimein on yhteistä aikaa toisilleen, pariskunta usein vahvistuu entisestään. Ydinperheessä lasten lähdettyä voidaan huomata, ettei mitään muuta yhteistä oikeastaan olekaan. uusperheen aikuisille voi ”pesän tyhjentyminen” olla rikasta aikaa, päädytään ikään kuin symbioosirakastumisvaiheeseen. kahdenkeskistä aikaa seurustelulle voi olla vaikea löytää.
”biologinen jakautuminen”. Syyllisyyden tunto epäonnistuneesta liitosta, Lasten hyväksyntä.
Molemmat kantavat kokemuksia, arvoja ja asenteita. Erilaisia tapoja kommunikoida, kasvatusmallien erot. Kompromissit tärkeitä uusperheessä, niitä joutuu väistämättä tekemään.
On hyvin tärkeää uusperheessä vetää selkeät rajat sukulaisille ja exille. Esim. puhelinajat, oman kodin rajaus, sukulaiset eivät pääse syyllistämään tai vaikuttamaan.
Monet haasteet ja arvot samoja perheissä, mutta uusperheessä myös menneisyyteen viittaavia aspekteja.
Avoin kommunikaatio ja asioiden jakaminen hyvin tärkeää, jotta oppii tunnistamaan omat hylkäämisen pelon ja vertailun pelon tunteet.