Verkostojen ja verkostoyhteistyön kehittäminen

1. Verkostojen ja
verkostoyhteistyön kehittäminen
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
Tietokeskus, Vipunen
17.4.2014
Hannele Torvinen

2. 09.00 – 11.30
Orientaatiota verkosto-ajatteluun
Oppilaitoksen verkostoyhteistyö
sisäisenä ja ulkoisena voimavarana
11.30 – 12.30 Lounastauko
12.30 – 15.00
Verkostoyhtesityön strateginen
vahvistaminen kehittäminen
Päivän kulku

3. 5 sanaa
Mitä verkostoyhteistyö minulle
tarkoittaa?
Verkostoyhteistyö metaforana
& verkostoanalyyttisenä käsitteenä

4. Verkostoyhteistyön kehittäminen strategisen
oppimisen ja kehittämisen kehä(Alava 1999)
Ajattelu, käsitteet
Moniulotteinen
tarkastelu
Analyyttinen
tyyli
MITÄ?
Visionäärinen
tyyli
MIKSI?
Sosiaalinen tyyli
KUKA?
Organisoiva tyyli
MITEN?
Toiminta, tekeminen
Selkeät rakenteet
IhmisetAsiat, tehtävät
Onko verkostoyhteistyön Onko verkostoyhtesityön
tarve tiedostettu? tavoitteet asetettu?
Miten jatkuva oppiminen Onko verkostoihin sitouduttu - onko
on varmistettu? siihen energiaa?

5. Verkostot hierarkioiden ja markkinoiden välissä
(mukaillen Jackson & Stainsby 2000; Valkokari 2009 & 2010; Nykänen 2010; Torvinen 2011)
• Kontrolloidut suhteet ja
päätöksenteko
• Auktoriteetti
• Tiedon ja vallan kulku
ylhäältä alas
Hierarkiat
Yrityksen kontrolloima
liiketoiminta
Julkisen hallinnon perinteinen
johtamis- ja toimintatapa
Verkostot
Yhtymät
Sosiaaliset verkostot
Kumppanuudet
Markkinat
Markkinaehtoiset
liiketoimintasuhteet
Hierarkia Verkosto
- heterarkia
Markkinat
• Yhteiset tavoitteet
• Yhteinen näkemys
• Vuorovaikutus
• Luottamus
• Toiminnot rakentuvat
toistensa varaan
• Tieto kulkee
vastavuoroisesti toiminnan
tasolta toiselle
• Kilpailusuhteet
• Taloudelliset arvot
• Hintakilpailu
Verkkoluento
Valkokari, Katri: Liiketoimintaverkostojen kehittäminen

6. Moninaisuuden käsitteestä
(Nykänen 2010; Pyykkönen 2010; Torvinen 2012)
• Moniasiantuntijuus - eri hallinnonalojen edustajia ja asiakas itse mukana
yhteistyössä ja päätöksenteossa
• Moniammatillisuus - eri ammattien edustajien välinen yhteistyö
• Monihallinnollisuus - eri hallinnonalojen välinen yhteissuunnittelu
• Monialaisuus - eri hallinnonalojen ja työelämän eri alojen välinen yhteistyö
• Monitasoisuus - päätöksenteon eri tasot (kansallinen, alueellinen,
paikallinen, organisaatiokohtainen, yksilöllinen)
• Monitieteisyys -tieteiden välinen tiedonmuodostus
• Monitaitoisuus – osaamisen monipuolisuus/ laaja-alaisuus (”T-malli”,
”hybridiasiantuntijuus”)
• …

7. Verkostoissa on kyse käsityksestä suhteiden
merkityksestä
• Verkosto on käsitteellinen ja toiminnallinen väline
kokonaisuuden, osien ja niiden keskinäisten suhteiden
tarkasteluun
– SVA (SNA) – sosiaalisten verkostojen analyysi tekee
vuorovaikutuksen näkyväksi
Verkostot ovat luonteeltaan sosiaalisia ja suhteet toimivat
kanavina, joiden kautta voimavarat (potentiaali/
mahdollisuudet) kulkevat
ja
Toimijoiden välillä vallitsee keskinäinen riippuvuus - suhteilla
on sisältö ja ne muodostavat rakenteen

9. Moniammatillinen ja –
organisatorinen rajapinta
= oppimisen tila
Keskustelufoorumi
Resurssit
Koordinointi
Johtaminen (valtuutus)
Kulttuuri
Säädökset
Terminologia
Toimintatavat
Säädökset
Asenteet
JohtaminenJohtaminen
Tarjouma
Tulkinnat
Dialogi
Kulttuu
ri
KieliKieli
Sukupolvi Sukupolvi
Tiedeperusta
Tiedeperusta
Toimintatavat
Motivaatio
Asenteet
Motivaatio
Terminologia
Tarjouma
Eksistentiaalinen
vertaisuus
Episteeminen
vertaisuus
Juridis-eettinen
vertaisuus
Eksistentiaalin
en vertaisuus
Episteeminen
vertaisuus
Juridis-eettinen
vertaisuus
Rajojen ylittäminen oppimisen tilana
( Nykänen ym. 2007; Juutilainen 2003; Engeström 2004; Karjalainen, Heikkinen & Saarnivaara
2007 -mukaillen)
Yhteinen
käsikirjoitus
Yhteistoiminta
Organisaation
X edustaja
Organisaation
Y edustaja
Monitulkintaisuuden sieto
Yhteistyö

10. Lähetin toiminta (Nykänen ym. 2007)
Moniammatillinen
rajapinta,
oppimisen tila
Organisaatio 1.
Organisaatio 2.
Organisaatio 3.
Lähetti
Johtaja
Työntekijät
Työntekijät
Työntekijät
Lähetti
Lähetti
Johtaja
Johtaja
Tieto,
valtuutus
Tieto,
valtuutus
Tieto,
valtuutus
Tarjouma
Tarjouma
Tarjouma Tarjouma
Tieto ja
valtuutus
Tieto ja
valtuutus

11. Verkostosuhteiden siltaaminen (broker)
Siltaaminen (betweennes) kertoo siitä, kuinka usein henkilö sijaitsee
muiden henkilöiden välissä ja välittää heidän välistä vuorovaikutustaan
(tiedon portinvartija tai portin aukaisija). Henkilöllä X on verkostossa
korkea betweennes-arvo
• Kokonaistoiminnalle on edullista, että sen sosiaalinen rakenne hajaantuu, verkosto
harvenee ja organisaatioiden sisälle ja rajapinnoille syntyy fraktioita, jotka ovat
sosiaalisen pääoman lähteitä (Pirttilä ym. 2009)
Toimijuus
verkostoyhteistyössä?
- lähetti
- portin aukaisija,
- broker, välittäjä, siltaaja
…

12. 1 / 9 / 90 -sääntö

13. Verkostojen johtaminen ja koordinointi mahdollistaa
osallistumisen ja osallisuus rakentuu toiminnan kautta
Ytimessä
kätilöinti
fasilitointi
koordinointi
moderointi
johtaminen
Aktiivinen toiminta =
osallistuminen
→ osallisuus
= toimijuutta verkostossa
Osallistaminen:
mahdollistaminen
→ osallisuus ←
Potentiaalit
osallistujat

14. Toimijuus ja tuki verkostoissa
(mm. Hintikka 2012; Mäkelä 2012; Aalto 2012; Torvinen 2013)
Kätilöinti
- käynnistäminen ja alkuvaihe
- toimijoiden kokoaminen ja osallistumisen varmistaminen
→ osallisuus
- erilaisten intressien yhteen saattaminen ja tavoitteiden
fokusointi
Fasilitointi
- projektiluonteista toimintaa ja tapa/ menetelmä avustaa
verkostoa tuottamaan haluttuja tuloksia
Koordinointi
-ylläpitoa, aktivointia, esim. Opin Ovi –hankkeet,
kollaboratiiviset tietokäytännöt
Moderointi
- verkoston valtuutus ohjata tai reivata verkostoa kohti
tavoitteita – koordinointia järeämpää aktiivisuutta
Johtaminen
- keskittynyt verkosto; yksi tai useampi kriittinen toimija
Kuratointi
Parviäly
http://www.scoop.it/t/parvityo
Minä
verkosto-
toimijana?

15. Verkoston toiminnan rakenteita
”Kelluva” rakenne
Tilannekohtaisesti rakentuvat,
kertaluonteiset verkostotapaamiset
Jaettu johtajuus; johtajuus ”kelluu”
Pysyvä rakenne
Vakinaistetut
verkostorakenteet
Jaettu johtajuus; johtajuus
”monistuu”
koulutus
foorumit
vertaismentorointi
palaverit
asiantuntija-/
työ-/ ja teemaryhmät
(mukaillen Seppänen-Järvelä & Karjalainen 2006)
Satunnaiset, nopeat
verkostot
Toistuvat
verkostot
Pysyvät
verkostot
Toimintatavat&tietokäytännöt
Johtaminenjakoordinointi
parviäly
”Taustakanavat”
kuratointi
ELO-ryhmä

16. Verkostoyhteistyön periaatteita ja lähtökohtia
Merkityksellisten tilanteiden
rakentaminen
• oikeat ihmiset oikeissa verkostoissa
• toiminnan kannalta oleelliset askeleet
Epätavanomaisten keskustelu-
yhteyksien mahdollistaminen
• tutkiva ote omaan työhön ja
verkostoyhteistyöhö
• mielekkään vuorovaikutuksen edistäminen
Asioiden pitäminen
läpinäkyvinä ja julkisina
• pyrkimysten avoin ilmaiseminen
• kaikilla tasavertainen mahdollisuus
saada ja jakaa tietoa
Verkoston ”moniäänisyyden”
kuuleminen
• erilaisuuden ja moninaisuuden hyödyntäminen
• yhteistyö toiminnan kautta - ei konsensuksen
Käytännön ratkaisujen
löytämisestä huolehtiminen
• suora sitoutuminen ja omaksi ottaminen
• keskittyminen asioihin, joihin voidaan vaikuttaa
• mielekäs toiminta tilanteissa, joita ei voida
muuttaa
Jari Kalavainen

17. Keiden kanssa teemme
yhteistyötä nyt ja
millaisissa verkostoissa
tulevaisuudessa
kannattaisi toimia?
Verkoston
käyntikortti
Miten verkostoamme
voisi markkinoida, miten
se näkyy asiakkaan
suuntaan verkostona?
Organisaation
verkostoportfolio
Organisaation
verkostorooli
Organisaation
laajennettu
osaamiskartta
Organisaation
verkosto-
taktiikka
Mitä tavoittelemme
verkostoitumisella ja
keiden kanssa nämä
tavoitteet saataisiin
parhaiten saavutettua?
Mitä haluamme tarjota
asiakkaille ja miten
saamme yhdistettyä
verkoston osaamiset
parhaatta tavalla?
Millaisissa verkosto-
rooleissa olemme
vahvimmillamme ja
mihin kannattaisi
erityisesti panostaa?
Miten
esittelemme
idean potenti-
aalisille kump-
paneille;
miten tehdä
yhteistyö hou-
kuttelevaksi?
Verkoston
alustava idea
Millaisia näkemyksiä
kumppaneilla on
yhteistyön
mahdollisuuksista ja
yhteistyötavoista?
Verkostoitumi-
sen edellytykset
Millainen on verkoston
yhteinen näkemys sen
kilpailukyvystä ja
kehitystarpeista?
Verkosto-
strategia
Miten seuraamme
yhteisten tavoitteiden
toteutumista?
Verkoston
toiminnan
arviointi
Millaisella
verkostoide-
alla ja ehdoilla
kumppanit
olisivat val-
miita lähte-
mään mukaan
yhteistyöhön?
Näkökulma ja/tai
sisältöalue verkostoihin:_____________________________
Yhteistyöneuvottelut
Torvinen 2008; VTT Verka-työkirja 2007

18. • Rakentava ja kannustava vuorovaikutus on
edellytys sille, että verkostossa toimiminen
on ylipäätään mahdollista.
• Luottamuksen syntymiseen vaikuttavat …
– toimijoiden välillä on keskinäinen riippuvuus,
– toiminnalla on yhteinen päämäärä ja
tavoitteet,
– yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia,
– osapuolet odottavat toisiltaan myönteistä
käyttäytymistä,
– kaikki toimivat yhteisen tavoitteen mukaan,
– ymmärretään, että luottamus ei synny
pakottamalla ja
– ollaan tietoisia, että luottamus rakentuu
yhteisen toiminnan kautta.
Luottamuksesta

19. Luottamuksen rakentuminen
verkostoyhteistyössä
(Seppälä , Olakivi & Pirttilä-Backman 2012; Harisalo & Miettinen 2010, 36-38;
Lewicki & Bunker 1996, 119-123; Reina & Reina 1999)
Arviointivaihe -
sopimusperusteinen
luottamus
Tietämisen vaihe -
luottamus
kommunikaatioon
Yhdenmukaisuuden
vaihe - luottamus
toisten ammattitaitoon
Luottamus
muutokseen
Pakko
Laskelmointi

20. Osallisuus vs. hyväksyminen
Itse keksitty ja kehitelty Täysin innostunut
Osallistunut merkittävästi
Osallistunut, vaikuttanut Suhtautuu myönteisesti
Annettu tilaisuus sanoa, mutta
ei silloin osannut Ei varsinaisesti vastusta
Päätetty kuulematta jättää sikseen
* * *
Päätetty vastoin tahtoa, Vastustaa passiivisesti,
selittämättä suurentelee haittoja
Päätetty loukaten vääristelee, sabotoi

21. Verkostojärjestelmään perustuvaa luottamusta
edistävät rakenteelliset tekijät (Korkala 2012)

22. Verkostoyhteistyö näkyväksi
Piilossa olevia verkostoja:
Oppilaitokset Työpaikat
Muut tahot Julkiset toimijat
Mitä verkostoyhteistyössä
tapahtuu?

23. Visualisointi on työkalu – ei itsetarkoitus, sen
tehtävänä on tuottaa ymmärrystä!
TE-toimisto AMK Oppilaitos
TE-toimisto - 0 (1) 1 (4)
AMK 0 - 1 (3)
Oppilaitos 1 (3) 1 (2) -

24. • Vapaaehtoisuus ja verkostojen itsenäisyys: toisistaan
riippumattomilla toimijoilla on yhteinen intressi
• Verkosto käyttää yhteisiä resursseja, sosiaalista
pääomaa, mikä tehostaa toimintaa luoden uutta tietoa
ja osaamista
• Ihmiset luonteenpiirteineen
• Luottamus ja sen rakentaminen
• Koordinointi ja johtaminen (tiiviit verkostot)/
tasavertainen toimijuus (löyhät verkostot)
• Verkosto osoittaa tarpeellisuutensa: tunnistetut
hyödyt vs. paluu entiseen toimintamalliin
Verkostojen onnistumiseen ja
toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä

25. Verkoston toiminnan avoimuus ja
omistajuus
Avoimuus
Omistajuus
Kuka tahansa
voi liittyä
(anyone can join)
Valinta-
prosessi
(selection
process)
Vain aloitteentekijät
(initiator only)
Aloitteentekijät ja avustajat
(initiator and contributors)
Joukko ihmisiä
(crowd of people)
Yhteistyökumppanit
(coalition of partners)
”samanhenkisten” yhteisö
(community of kinred spirits)
Asiantuntijaklubi
(club of experts)
1
43
2

26. Verkoston toiminnan organisoituminen
Itsearganisoituvassa mallissa sovitaan
- kuka tai ketkä kuuluvat verkostoon ja tekevät
aloitteita verkoston työskentelystä
- menettelytavoista ja käytänteistä,
miten asioita yhteiseen käsittelyyn
= toimintatavat ja pelisäännöt
Ideat ja vastuu teemojen nostamisesta ei jää
koollekutsujalle tai vetäjälle, vaan harjoitetaan yhteistä toimijuutta
Jos verkostossa ei synny aktiivista toimintaa, se todennäköisesti hiipuu
→ ota siis aktiivinen aloite, ideoi ja ole vuorovaikutuksessa!
Hyvä periaate on, että kaikki raportoidaan sovitusti ja verkostolle
avoimesti, jotta mukaan voi liittyä missä vaiheessa tahansa
= verkoston tietokäytännöt
Lähtökohtaisesti
verkostot
organsoituvat
haluamallaan
tavalla!

27. Luovuuteen liittyvä kaaos ja järjestys
(Sydänmaanlakka 2009)
Ideointi → ”Tuotteistaminen” → Uusi toimintamalli
Luovuuden vaiheet
1. vaihe: valmistelua - idean
havaitseminen
2. vaihe: kehitystyötä - idea kehittyy
latentisti, sitä työstämättä
3. vaihe: keksimistä - idea kirkastuu ja
ratkaisu oivalletaan äkkiä
4. vaihe: todentamista - ideaa
muotoillaan, kehitellään, tarkennetaan
ja korjataan
Kumppanuuksia, verkostoja ja palveluja kehitettäessä on uskallettava
työskennellä kaaoksen partaalla ja vastustettava houkutusta tavoitella
liikaa järjestystä. Kaaoksen partaalla vallitsee sekä struktuuri että
rajattomuus. Struktuuriin kuuluu moraalisen pyrkimyksen ohjaus ja
fokusointi yhteiseen tavoitteeseen ja ongelmanratkaisuun. (Fullan 1999, 24
ja 2003, 24-27.)

28. Asiakas- ja tarvelähtöiseen toimintaan sitoutuminen
(Torvinen 2011; Fullan 2003)
Johtamisen tehtävänä on koherenssin luominen
• toiminnan kehittämiseen liittyvän kokonaiskuvan (big
picture) ja sen sisällä olevien osien yhteensovittamista siten,
että uudet tavoitteet ja moraalinen sitoutuminen yhdistyvät
samaan kokonaisuuteen (toimintakulttuuri/ valtuutus)
Moraalinen sitoutuminen
• sitoutumista päämäärään, toimintaan ja kehittämiseen
ruohojuuritasolla (uusia menettelytapoja, strategioita,
mekanismeja, toimintamalleja ja -käytänteitä)
• synnyttää toimijoille mahdollisuuden laajentaa omia
näkemysmaailmojaan (yhteinen tiedonmuodostus)
Keskiössä ideointi ja toimijoiden
ajattelun ja osaamisen kehittäminen,
ei ”ohjelmien” kehittäminen

29. Bottom up vs. Top down?
(Fullan 1999, 2003)
• kumpikaan strategia ei yksin tuota
koherenssia - ”top” on liian etäinen ja
”bottom” liian hämmentynyt
• laajamittaisen uudistamisen onnistuminen
systeemissä vaatii omistajuuden
syntymistä kaikilla toiminnan tasoilla
• Fullan varoittaa liiallisen struktuurin
luomisen johtavan puolin ja toisin
epäonnistumiseen, kun taas yritettäessä
toimia ilman struktuuria koko
kehittämistyö kaatuu.

30. ”Kollektiivisen kapasiteetin” kasvattaminen
(Harris 2010; Levin & Fullan 2008)
• ”Kapasiteetin kasvattamisessa” päähuomio on toiminnan
tuloksissa (vaikuttavuus) – yhteinen tavoite kirkkaana!
– yhteiskehittely, yhteinen/ jaettu tiedonmuodostus, tietokäytännöt
• Kapasiteetin kasvattaminen strategiana kasvattaa kaikilla
verkoston toiminnan tasoilla yksilöllistä ja kollektiivista tietoa,
osaamista ja motivaatiota.
• Tämä puolestaan synnyttää organisaatiorakenteiden
uudistamistarpeita - olemassa olevat rakenteet säilyttävät
usein nykykäytänteitä.

31. Yhteisöllisen oppimisen periaatteita
(Torvinen 2012 mukaillen Nancy M. Dixonia 1994)
1. Yhteisön, tiimin, organisaation ja koko verkoston näkeminen
oppimisyksikkönä: osaaminen on yhteisöllinen ”tuote” ja
uudelle oppimisen tasolle pääsy edellyttää kollektiivina
oppimista
2. Kaikilla tasoilla on oppimista rajoittavia uskomuksia: ovat
useimmiten tiedostamattomia
3. Yhteinen toiminta: kaikilla verkoston toimijoilla on oppijan rooli
4. Kollektiivinen ymmärrys: oppimista voidaan tukea luomalla
yhteisiä oppimisen paikkoja, erilaisia foorumeita (kohtaamista,
jakamista, yhteistä tiedonmuodostusta ja merkityksenantoa)
5. Oppiminen vaatii aikaa
6. Yhteistyö ja yhteydet: tunnistetaan toisilta oppimisen merkitys

32. Verkosto tarvitsee oman pedagogiikan
(Jääskeläinen, Keskinen & Spangar 2010)
”6D-malli” Debatti: erilaiset näkemykset asioista voivat tulla esille
turvallisesti ja niitä kunnioitetaan
1. Dialogi: erilaisten ”äänten” tasaveroinen kuuntelu ja hyödyntäminen
(jaettu, hybridi tiedonmuodostus)
2. Difference: erilaisuuden hyväksyminen ja hyödyntäminen
voimavarana (ml. moniammatillisuus, rajojen ylitys)
3. Distinction: uuden toimintatavan ero entiseen on tietoisen
pohdinnan kohde
4. Deal: verkostossa kyetään ja päästään sopimaan seuraavista
yhteisistä tekemisistä erilaisuudesta huolimatta
5. Documentation: verkosto seuraa ja arvioi omaa kehitystään
sisällöllisesti ja toimintakulttuurina

33. 1) Toimijat ja palvelut erillään/hajallaan
2) Tunnistetaan yhteistyön tarve ja verkoston olennaiset /
keskeiset toimijat (nuorisotakuu)
3) Syntyy yhteinen tavoite- ja tahtotila verkostomaiseen
toimintatapaan (palvelujen tuottamiseksi)
4) Aloitetaan tietoinen verkoston rakentaminen, jolloin samalla
toimijat tutustuvat toisiinsa ja toistensa palveluihin
5) Toimitaan verkostomaisesti asiakkaan parhaaksi tarjoamalla
saumaton palveluiden jatkumo (yksilön opin- ja urapolku,
jota tuetaan ohjauksella kaikissa siirtymävaiheissa)
6) Kehitetään ja arvioidaan palveluja ja verkoston toimintaa
Verkostoituminen etenee vaiheittain

34. Verkostoyhteistyön rakentuminen kumppanuudeksi
(Ståhle & Laento 2000; Hallikas ym. 2001; Toiviainen ym. 2004; Engeström 2006)
Verkostoyhteistyö rakentuminen kumppanuudeksi etenee vaiheittaisena
prosessina
Kun verkostoyhteistyö ymmärretään strategisena toimintana (tulee se lähelle
strategista kumppanuutta), jossa yhteisistä tavoitteista on sovittu. Tällaisen
kumppanuuden tunnuspiirteitä ovat mm.
• pitkäjänteisyys,
• yhdenvertaisuus,
• rajojen ylittäminen
• avoimuus ja luottamus ja
• toiminnan kehittäminen
Kumppanuus perustuu kaikkien osapuolien sitoutumiseen ja avoimeen
tiedonvaihtoon. Päämääränä kumppanuudessa on ”kaikki voittavat” tilanne,
jossa yhteistyökumppanit, asiakkaat, palvelun tuottajat/ tarjoajat ja koko
yhteiskunta hyötyvät ja kaikki osapuolet voivat oppia ja kehittyä yhdessä.
Käynnistyvä verkostoyhteistyö Kokeileva verkostoyhteistyö Vakiintuva verkostoyhteistyö

35. Verkostoyhteistyön tulevaisuus
1. Yksilötyönä: hyvä/ toimiva yhteistyön käytäntö, toimintamallli tai idea
- jokainen kirjoittaa omat ideansa omalle paperille
2. 3 hengen ryhmät parastavat ideoita ryhmän muilta jäseniltä
- pelisääntönä ”varasta parhaat ideat”: kerää parhaat ideat omalle paperillesi
- ideoiden varastaminen = jakaminen ja kehittäminen
3. Kävelytauko ja uudet 3 hengen ryhmät
- muodostetaan uudet kolmikot ja “varastetaan” parhaat ideat kukin
omalle paperille
- toistetaan tätä vaihetta niin, että kaikki ovat olleet eri ryhmissä kertaalleen
4. Kootaan parhaat ideat viimeisessä kolmikossa
- parhaat ideat kirjoitetaan lapuille
5. Ideanäyttely ja niiden arviointi
- kootaan parhaat ideat yhteen isoon kuvaan
- keskustellaan ideoista, arvioidaan, jalostetaan ja sovitaan jatkotoimista

36. Aito syy olla olemassa Keinotekoisuus
Hyvä yhteys Yhteensopimattomuus
Kumppanuuden hakeminen Eristäytyminen
Informaation jakaminen (avoimuus) Informaation panttaaminen
Luottamus Epäluottamus
Pelisäännöt Kurittomuus
Toisten ymmärtäminen Ymmärtämättömyys
Sitoutuminen Sitoutumattomuus
Resurssien riittävyys Resurssien puute
Oppimiskyky & halu Oppimiskyvyttömyys
Foorumien riittävyys & laadukkuus Vähäisyys & toimimattomuus
Jaetut tietokäytännöt Ei yhteisiä tietokäytäntöjä
Työnjaon selkeys Työnjaon selkiintymättömyys
Kehittäjäverkoston kohtaamia kysymyksiä
Jari Kalavainen

37. Luottamuksen
ja varmuuden
tunne
Tilanne-
sidonnainen
kyky toimia
Asiaan kuuluva
tietämys
Verkostoyhteistyö vahvistaa asiantuntijuutta kokemuksena
(Isopahkala-Bouret 2008)

38. Linkkivinkkejä verkosto-teemaan
• Verkostoitujan apu –verkkojulkaisu
http://oppimateriaalit.jamk.fi/verkostoitujanapu/ http://blogit.jamk.fi/opinovikanava/tag/verkostoitujan-apu/
• Vinkkaa verkostollesi muista oman alasi keskeisistä tietolähteistä ja
verkkosivuista!

39. Kiitos!
Hannele Torvinen, lehtori, KM, ntm
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
hannele.torvinen@jamk.fi