Trialogisen oppimisen ja teknologian kehittäminen KP-Lab –projektissa
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Trialogisen oppimisen ja teknologian kehittäminen KP-Lab –projektissa

on

  • 722 views

 

Statistics

Views

Total Views
722
Views on SlideShare
720
Embed Views
2

Actions

Likes
0
Downloads
2
Comments
0

1 Embed 2

http://twitter.com 2

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Trialogisen oppimisen ja teknologian kehittäminen KP-Lab –projektissa Trialogisen oppimisen ja teknologian kehittäminen KP-Lab –projektissa Presentation Transcript

  • Trialogisen oppimisen ja teknologiankehittäminen KP-Lab –projektissaITK-päivät, Hämeenlinna, 6.4.2011Sami Paavola¹, Liisa Ilomäki¹, Merja Bauters², HanniMuukkonen¹, Hannu Markkanen²& muu KP-Lab työryhmä¹ Helsingin yliopisto² Metropolia ammattikorkeakouluE-mail:sami.paavola@helsinki.fi,
  • KP-Lab projekti http://www.kp-lab.org; http://www.knowledgepractices.info Laaja ja kunnianhimoinen EU:n tukema tutkimus- ja kehittämishanke (2006-2011); 22 partneria 14 maasta Suomesta mukana on Helsingin yliopisto (koordinoi hanketta), Metropolia-ammattikorkeakoulu (teknologinen kehitystyö) ja Pöyry Oyj (yrityskumppanina) KP-Labin tavoitteena on ollut edistää uusia tietokäytäntöjä sekä koulutuksessa että työelämässä ja kehittää ”yhteisöllistä tiedonluomista” tukevia toimintamalleja ja työvälineitä Erityisesti fokuksena oli sellainen korkea-asteen koulutus (ammattikorkeat ja yliopisto), jossa keskeistä läheinen työelämäyhteys; mutta myös opettajankoulutus ja työelämätutkimus
  • KP-Lab projektin perusvisio “[The project] aims at understanding how people collaboratively, in long-term processes, develop novel epistemic things and transform their knowledge practices, and how students in higher education do the same by cross-fertilizing professional and educational practices and solve complex, authentic problems with the help of innovative knowledge practices and educational technology. The modern information and communication technology not only facilitates knowledge creation around shared objects but also puts forward the need to develop this kind of an approach about trialogical learning.” Vahvat tavoitteet niin oppimisteoreettisesti, pedagogisten mallien kuin teknologiankin suhteen
  • Mitä tuloksia saavutettiin – Teoria Kehitetty yhteisöllisen, kohteellisen eli trialogisen työskentelyn lähestymistapaa ja sen suunnitteluperiaatteita Trialogisuus: yhdessä kehitettävien kohteiden ja tietotuotosten muokkaaminen ja tekeminen autenttiseen käyttöön välittää toimintaa erotuksena oppimisen lähestymistavoista, joissa tärkeää on ihmisen mielen prosessit (”monologisuus” ) tai vain sosiaalinen vuorovaikutus (”dialogisuus”) ihmisten välillä Yhdistetty eri suunnista ideoita , joka on ollut haastavaa (tutkimuksen integrointiin paljon aikaa), mutta samalla hedelmällistä Lähestymistapa selvästi herättää kiinnostusta, vaikka termi ja sen ero yleensä yhteisöllisen oppimisen malleihin herättää usein kysymyksiä
  • Trialoginen lähestymistapaYksin ja yhdessä organisoituminen kehittämään jaettuja,”autenttisia” kohteita Kohteen ”aito” käyttö ja uusituvat ideat ja käytännöt Jaetut, työstettävät kohteet: T ttoo st s . d km nit ie u tke ( im o u e t o e , tot tsu ne a u t e u n itm t e, l ) K y nö ät n t ä Työvälineet – KPE Uk is tt et l t u id a o e Jaetut kohteet – niiden työstäminen Sosiaalinen Yksilöt vuorovaikutus ja Aiemmat käytännöt, oppimisyhteisöjen ideat ja tietoartefaktit “ristipölytys”
  • Mitä tuloksia saavutettiin – Pedagogiikka Laajasti tutkittu erilaisia kursseja, joissa projektissa tuotettu teknologia on ollut käytössä Tuloksena ei niinkään selkeät pedagogiset mallit koskien trialogisuutta (vaikka näitäkin tuotettu), vaan enemmän ollut pyrkimys tukea kohteellista, trialogista työskentelyä eri konteksteissa ja tukea käytäntöjen muuttamista kehitetyn teknologian avulla Olisi ehkä selvemmin kannattanut erotella pedagoginen kehittämistyö ja tutkimus (tutkimukselle aika vahvoja odotuksia, vaikka toisaalta KP-Lab ei ollut niinkään tutkimushanke kuin kehittämishanke) Tutkimuksessa oli tarkoitus tutkia myös pidempiaikaisia muutoksia, mutta projektiarvioinnit ( reviewt) oikeastaan pakottivat luopumaan tästä
  • Mitä tuloksia saavutettiin – Teknologia Keskeinen tulos: Knowledge Practices Environment (KPE) - laaja työkaluja ja toiminnallisuuksia yhdistelevä selainpohjainen ympäristö tukemassa yhteisöllistä tiedonluomista KPE herättänyt paljon kiinnostusta. Vahvoja puolia: visuospatiaalinen mahdollisuus asioiden muokkaamiseen ja organisoimiseen, joustavuus, metatiedon liikkuvuus asioiden ja työkalujen välillä Pedagogisten ideoiden hyödyntäminen ja teknisten tarjoumien kehittäminen Kehitettiin myös muita työkaluja, joiden integrointi jäi kesken - osittain onneksi, sillä laajassa projektissa osa olisi ollut jo vanhentunutta Semanttiset palvelut iso tavoite (osa alkuperäistä rahoitushakua) – niiden kehittämisessä eniten ongelmia Teknisten partnereiden eri tavoitteet teknisessä kehityksessä osittain aiheutti vaikeuksia (tutkimus vs. oikea käyttö)
  • Esimerkkinä kuva KPE:n sisältönäkymästä (ITK-torilla esillä)
  • Mitä tuloksia saavutettiin – Yhteissuunnittelu (co-design) Teorian, pedagogiikan ja teknologian saumaton yhdistäminen hyvin suuri haaste (tiedettiin jo projektin alussa) ja aiheuttikin paljon työtä Onnistui kuitenkin yleisesti ottaen hyvin; partnerit sitoutuneita tähän ja yhteissuunnittelun koordinaattori hyvin aktiivinen Helsingin yliopiston ja Metropolian yhteistyö KPE:n ja trialogisuuden ympärillä hedelmällistä - vilkas yhteistyö, joka jatkuu eri tavoin Myös monet ulkomaiset partnerit osallistuivat aktiivisesti tähän yhteissuunnitteluun Huom: Projektin pedagogisia ideoita ja KPEtä esitellään ITK-Torilla!
  • Haasteita Koordinaattorivastuu raskas (Helsingin yliopisto vastuussa hankkeesta, ja paljon tutkimuksesta, Metropolialla paljolti teknologian kehittämisestä) KP-Lab yksi isoimpia hankkeita, jota Helsingin yliopisto ylipäänsä koordinoinut - kasvatuksen alalla Suomen isoin, itse haussa isoin, jne. Lähtökohtana oli, että saadaan itse vaikuttamismahdollisuuksia jos ollaan koordinaattoreita (osittain toteutunut?) Ei ehkä kovin hyvin osattu hyödyntää tätä roolia näkyvyyden kannalta (tuotu mielellään myös ongelmia esille!) … suomalaisuus…. Hankkeen integroiminen yksi keskeinen haaste. Aika kovia jännitteitäkin hankkeessa, vaikka toisaalta hyvin motivoitunut ja tiivis yhteistyö (paljon dokumenttien muokkausta, workshoppeja, virtuaalikokouksia)
  • Haasteita (2) Laaja projekti: projektin sisällä oikeastaan erilaisia pikkuprojekteja erityisesti teknologian kehittämiseen liittyen -> integroiminen ongelmallista. Projektin tulosten levittäminen haaste. Aluksi koordinoiva taho ei kovin ammattimainen, mutta myöhemmin muutosten myötä vahva ammattitaito, mutta silloin jo vähän projektin muusta työstä erillään Vuosittaiset projektiarvioinnit raskaita – aiheutti paljon kvasityötä  Meidän näkemys: arvioitsijoilta puuttui pitkäjänteisyys, oli vaikea tulkita arvioitsijoiden toiveita - sanelupolitiikkaa, joka oli vielä aika vaikeasti tulkittavissa (puuttui siis trialogisuus eli pitkäjänteinen kehittäminen!)EU-policy ei ole houkuttelevaa, mutta se on pakollista.
  • Yhteenvetoa projektista (”lesson learned”) Projekti oli raskas (raskaampi kuin mitä oli oletettiin) – mutta erittäin opettavaa monelta kannalta ja monelle meistä. EU ei tue avointa kehittämistyötä vaan selkeitä projekteja, jotka ovat helpommin hallittavissa mutta vähemmän uudistavia ja luovia. Omat vahvuudet ja omat keskeiset tavoitteet kannattaa pitää mielessä ja pyrkiä kehittämään niitä silloinkin, kun ne näyttävät olevan hetkellisesti vastatuulessa. Tällaisessa hankkeessa pysyvä ristiriita nopeiden tulosten ja hitaamman tutkimuksen välillä. Pitäisi osata hyödyntää tuloksia, mm. verkostoja Projektin arvioitsijoiden kanssa pitäisi päästä hyvään vuorovaikutukseen, muuten hankaluuksia
  • Jatkosuunnitelmia / -hankkeita KPE-ympäristön jatkoa: Joustavampi, vähän karsitumpi versio suunnitelmissa, jossa toisaalta vielä enemmän mahdollisuus yhdistää muihin välineisiin Samoin pyrkimys viedä trialogista, kohteellisen työskentelyn mallia eteenpäin eri oppimiskonteksteissa (koulu, yliopistot, työelämä)