1. Trialogisen oppimisen ja teknologian
kehittäminen KP-Lab –projektissa
ITK-päivät, Hämeenlinna, 6.4.2011
Sami Paavola¹, Liisa Ilomäki¹, Merja Bauters², Hanni
Muukkonen¹, Hannu Markkanen²
& muu KP-Lab työryhmä
¹ Helsingin yliopisto
² Metropolia ammattikorkeakoulu
E-mail:
sami.paavola@helsinki.fi,

2. KP-Lab projekti
http://www.kp-lab.org; http://www.knowledgepractices.info
 Laaja ja kunnianhimoinen EU:n tukema tutkimus- ja kehittämishanke
(2006-2011); 22 partneria 14 maasta
 Suomesta mukana on Helsingin yliopisto (koordinoi hanketta),
Metropolia-ammattikorkeakoulu (teknologinen kehitystyö) ja Pöyry Oyj
(yrityskumppanina)
 KP-Labin tavoitteena on ollut edistää uusia tietokäytäntöjä sekä
koulutuksessa että työelämässä ja kehittää ”yhteisöllistä
tiedonluomista” tukevia toimintamalleja ja työvälineitä
 Erityisesti fokuksena oli sellainen korkea-asteen koulutus
(ammattikorkeat ja yliopisto), jossa keskeistä läheinen työelämäyhteys;
mutta myös opettajankoulutus ja työelämätutkimus

3. KP-Lab projektin perusvisio
“[The project] aims at understanding how people collaboratively, in long-term
processes, develop novel epistemic things and transform their knowledge
practices, and how students in higher education do the same by cross-fertilizing
professional and educational practices and solve complex, authentic problems
with the help of innovative knowledge practices and educational technology.
The modern information and communication technology not only facilitates
knowledge creation around shared objects but also puts forward the need to
develop this kind of an approach about trialogical learning.”
 Vahvat tavoitteet niin oppimisteoreettisesti, pedagogisten mallien kuin
teknologiankin suhteen

4. Mitä tuloksia saavutettiin – Teoria
 Kehitetty yhteisöllisen, kohteellisen eli trialogisen työskentelyn
lähestymistapaa ja sen suunnitteluperiaatteita
 Trialogisuus: yhdessä kehitettävien kohteiden ja tietotuotosten
muokkaaminen ja tekeminen autenttiseen käyttöön välittää toimintaa
erotuksena oppimisen lähestymistavoista, joissa tärkeää on ihmisen
mielen prosessit (”monologisuus” ) tai vain sosiaalinen vuorovaikutus
(”dialogisuus”) ihmisten välillä
 Yhdistetty eri suunnista ideoita , joka on ollut haastavaa (tutkimuksen
integrointiin paljon aikaa), mutta samalla hedelmällistä
 Lähestymistapa selvästi herättää kiinnostusta, vaikka termi ja sen ero
yleensä yhteisöllisen oppimisen malleihin herättää usein kysymyksiä

5. Trialoginen lähestymistapa
Yksin ja yhdessä organisoituminen kehittämään jaettuja,
”autenttisia” kohteita
Kohteen ”aito” käyttö
ja uusituvat ideat ja käytännöt
Jaetut, työstettävät kohteet:
T ttoo st s . d km nit
ie u tke ( im o u e t
o e ,
tot tsu ne a
u t e u n itm t
e, l )
K y nö
ät n t
ä
Työvälineet – KPE
Uk is tt et
l t u id a
o e
Jaetut kohteet
– niiden työstäminen
Sosiaalinen
Yksilöt vuorovaikutus ja
Aiemmat käytännöt, oppimisyhteisöjen
ideat ja tietoartefaktit “ristipölytys”

6. Mitä tuloksia saavutettiin – Pedagogiikka
 Laajasti tutkittu erilaisia kursseja, joissa projektissa tuotettu teknologia
on ollut käytössä
 Tuloksena ei niinkään selkeät pedagogiset mallit koskien trialogisuutta
(vaikka näitäkin tuotettu), vaan enemmän ollut pyrkimys tukea
kohteellista, trialogista työskentelyä eri konteksteissa ja tukea
käytäntöjen muuttamista kehitetyn teknologian avulla
 Olisi ehkä selvemmin kannattanut erotella pedagoginen kehittämistyö ja
tutkimus (tutkimukselle aika vahvoja odotuksia, vaikka toisaalta KP-Lab
ei ollut niinkään tutkimushanke kuin kehittämishanke)
 Tutkimuksessa oli tarkoitus tutkia myös pidempiaikaisia muutoksia,
mutta projektiarvioinnit ( reviewt) oikeastaan pakottivat luopumaan tästä

7. Mitä tuloksia saavutettiin – Teknologia
 Keskeinen tulos: Knowledge Practices Environment (KPE) - laaja
työkaluja ja toiminnallisuuksia yhdistelevä selainpohjainen ympäristö
tukemassa yhteisöllistä tiedonluomista
 KPE herättänyt paljon kiinnostusta. Vahvoja puolia: visuospatiaalinen
mahdollisuus asioiden muokkaamiseen ja organisoimiseen, joustavuus,
metatiedon liikkuvuus asioiden ja työkalujen välillä
 Pedagogisten ideoiden hyödyntäminen ja teknisten tarjoumien
kehittäminen
 Kehitettiin myös muita työkaluja, joiden integrointi jäi kesken - osittain
onneksi, sillä laajassa projektissa osa olisi ollut jo vanhentunutta
 Semanttiset palvelut iso tavoite (osa alkuperäistä rahoitushakua) – niiden
kehittämisessä eniten ongelmia
 Teknisten partnereiden eri tavoitteet teknisessä kehityksessä osittain
aiheutti vaikeuksia (tutkimus vs. oikea käyttö)

8. Esimerkkinä kuva KPE:n sisältönäkymästä (ITK-torilla esillä)

9. Mitä tuloksia saavutettiin – Yhteissuunnittelu (co-design)
 Teorian, pedagogiikan ja teknologian saumaton yhdistäminen hyvin
suuri haaste (tiedettiin jo projektin alussa) ja aiheuttikin paljon työtä
 Onnistui kuitenkin yleisesti ottaen hyvin; partnerit sitoutuneita tähän ja
yhteissuunnittelun koordinaattori hyvin aktiivinen
 Helsingin yliopiston ja Metropolian yhteistyö KPE:n ja trialogisuuden
ympärillä hedelmällistä - vilkas yhteistyö, joka jatkuu eri tavoin
 Myös monet ulkomaiset partnerit osallistuivat aktiivisesti tähän
yhteissuunnitteluun
 Huom: Projektin pedagogisia ideoita ja KPEtä esitellään ITK-Torilla!

10. Haasteita
 Koordinaattorivastuu raskas (Helsingin yliopisto vastuussa hankkeesta,
ja paljon tutkimuksesta, Metropolialla paljolti teknologian
kehittämisestä)
 KP-Lab yksi isoimpia hankkeita, jota Helsingin yliopisto ylipäänsä
koordinoinut - kasvatuksen alalla Suomen isoin, itse haussa isoin, jne.
 Lähtökohtana oli, että saadaan itse vaikuttamismahdollisuuksia jos
ollaan koordinaattoreita (osittain toteutunut?)
 Ei ehkä kovin hyvin osattu hyödyntää tätä roolia näkyvyyden kannalta
(tuotu mielellään myös ongelmia esille!) … suomalaisuus….
 Hankkeen integroiminen yksi keskeinen haaste. Aika kovia jännitteitäkin
hankkeessa, vaikka toisaalta hyvin motivoitunut ja tiivis yhteistyö (paljon
dokumenttien muokkausta, workshoppeja, virtuaalikokouksia)

11. Haasteita (2)
 Laaja projekti: projektin sisällä oikeastaan erilaisia pikkuprojekteja
erityisesti teknologian kehittämiseen liittyen -> integroiminen
ongelmallista.
 Projektin tulosten levittäminen haaste. Aluksi koordinoiva taho ei kovin
ammattimainen, mutta myöhemmin muutosten myötä vahva
ammattitaito, mutta silloin jo vähän projektin muusta työstä erillään
 Vuosittaiset projektiarvioinnit raskaita – aiheutti paljon kvasityötä
 Meidän näkemys: arvioitsijoilta puuttui pitkäjänteisyys, oli vaikea tulkita
arvioitsijoiden toiveita - sanelupolitiikkaa, joka oli vielä aika vaikeasti
tulkittavissa (puuttui siis trialogisuus eli pitkäjänteinen kehittäminen!)
EU-policy ei ole houkuttelevaa, mutta se on pakollista.

12. Yhteenvetoa projektista (”lesson learned”)
 Projekti oli raskas (raskaampi kuin mitä oli oletettiin) – mutta erittäin
opettavaa monelta kannalta ja monelle meistä.
 EU ei tue avointa kehittämistyötä vaan selkeitä projekteja, jotka ovat
helpommin hallittavissa mutta vähemmän uudistavia ja luovia.
 Omat vahvuudet ja omat keskeiset tavoitteet kannattaa pitää
mielessä ja pyrkiä kehittämään niitä silloinkin, kun ne näyttävät
olevan hetkellisesti vastatuulessa.
 Tällaisessa hankkeessa pysyvä ristiriita nopeiden tulosten ja
hitaamman tutkimuksen välillä.
 Pitäisi osata hyödyntää tuloksia, mm. verkostoja
 Projektin arvioitsijoiden kanssa pitäisi päästä hyvään
vuorovaikutukseen, muuten hankaluuksia

13. Jatkosuunnitelmia / -hankkeita
 KPE-ympäristön jatkoa: Joustavampi, vähän karsitumpi versio
suunnitelmissa, jossa toisaalta vielä enemmän mahdollisuus
yhdistää muihin välineisiin
 Samoin pyrkimys viedä trialogista, kohteellisen työskentelyn mallia
eteenpäin eri oppimiskonteksteissa (koulu, yliopistot, työelämä)