Your SlideShare is downloading. ×
Multimedia II. multimedian peruselementit: ääni, kuva, video, teksti
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Multimedia II. multimedian peruselementit: ääni, kuva, video, teksti

2,330

Published on

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
2,330
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
7
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Multimedia oppimisprojektinaLuento2: Multimedia II. multimedian peruselementit ääni, kuva, video, tekstiJari Laru, yliopisto-opettaja, Kasvatustietieiden tiedekunta, Oulun yliopisto
  • 2. Yhtenäismedian aika on ohi..
  • 3. http://www.slideshare.net/larux/4-luento-tieto-ja-viestinttekniikan-pedagogiset-perusteet-nykyajan-medialukutataito
  • 4. Perusmääritelmä (1997) Äänen, videon, kuvien ja datan Ääni yhdistämistä kutsutaan multimediaksi. (Feldman, 1997, pp. 24)Kuva/Video Teksti
  • 5. Video
  • 6. Sarjakuva..Ruohomäki & Suviaro (2012)https://wiki.oulu.fi/pages/viewpage.action?pageId=26688331
  • 7. Animaatio https://www.youtube.com/watch?v=JJii_1D5bAk&list=PL4F35338DF2C3171 1
  • 8. Interakt.poiwerpoint esitys Klikkaa TELEVISIO nuolta vasemmasta alareunastahttp://viulisti.wordpress.com/aikaansaannoksia/
  • 9. KESKUSTELE• Minkälaista (multi)mediaa olet tehnyt?• Mikä oli äänen, kuvan ja tekstin rooli?• Missä kontekstissa (koulu/koti/muu) olet mediaa tehnyt?
  • 10. A. ÄÄNI
  • 11. Ääni• Ääni on jossakin väliaineessa etenevää värähtelyä. Yleensä väliaineena on ilma.• Ääni syntyy, kun jokin kappale värähtelee tai tärisee (äänilähde).• Akustiikka = fysiikan haara, joka tutkii ääntä.• Luonnolliset äänet – Kasvien, tuulen, veden, eläinten, ihmisten ja akustisten soittimien aiheuttamat äänet jne.• Synteettiset äänet – Synteettiset soittimet, koneet, sähköisesti tuotetut äänet http://www.flickr.com/photos/jasonpersse/5554413293/sizes/l/in/photostream/
  • 12. Erilaisia ääniäPuhe Musiikki 100% Tehosteetkertoja, dialogi, Luo ääni, ”huntti” Alkuperäisestä Haastattelun ympäristöstähaastattelu, tunnelmaa, jatkuvu jälkeen puuttuvia ääniä.draama utta ja täyttää Lisätään tallennettu aukkoja tehosteääni jälkituotantovaiheessa paikalta http://soundcloud.com/karmok a/trance http://soundcloud.com/user 2358649/sets/indie-rock Keskustele: kuvittele kuviin äänet. Mitä niissä tapahtuu?
  • 13. Äänen taajuus ja korkeus • Taajuus = ääniaallon värähtelynopeus sekunnissa. • Taajuus ilmaistaan hertseinä, Hz. • Ihmisen kuuloalue on 16 - 20 000 Hz. • Näytteenottotaajuus (sample rate) = määrää digitaalisesti tallennettavan äänen laadun, esimerkiksi 44 100 Hz. • Esim. CD-levylle voidaan tallentaa 20 - 20 000 Hz:n ääntä. http://www.aanipaa.tamk.fi/taajuu_1.htmhttp://farm4.static.flickr.com/3290/3156021867_8f806a519b.jpg
  • 14. Äänen nopeus ja aallonpituus• Äänen nopeus ilmassa on n. 330-340 m/s, eli noin 1 km / 3 sek.• Äänen aallonpituus on kahden molekyylitihentymän välinen matka. Eli matka, jonka ääniaalto kulkee yhden värähdyksen aikana.• Kaava: aallonpituus = äänen etenemisnopeus / taajuus – 20 Hz:n äänen aallonpituus on 17 metriä – 100 Hz:n äänen aallonpituus on 3,4 metriä – 1000 Hz:n äänen aallonpituus on 34 cm – 10 000 Hz:n äänen aallonpituus on 3,4 cm http://www.aanipaa.tamk.fi/taajuu_1.htm
  • 15. • Äänenvoimakkuus ilmoitetaan yleensä desibeleinä dB, joka ilmaisee fysikaalisen äänenpainetason. • Melurajana pidetään 80 dB:iä.Äänen voimakkuus • Äänenvoimakkuutta voidaan laskea (vaimentaa) ja nostaa (tehostaa) äänenkäsittelyohjelmissa. • Amplitudi = värähtelyn ääripisteiden etäisyys jaettuna kahdella. Ääni on sitä voimakkaampi, mitä suurempi ääniaaltojen amplitudi on. • Digitaalisessa äänenkäsittelyssä äänen maksimivoimakkuus on 0 dB. • Normalisointi = äänen voimakkuuden muuttaminen automaattisesti digitaaliseen maksimitasoon (esim. -3 http://www.aanipaa.tamk.fi/voima_1.htm dB).
  • 16. Analoginen ääni• Analoginen ääni on yhtäpitävä akustisen äänen (eli ilmassa etenevän värähtelyn) kanssa.• Analoginen ääni vaihtelee ”portaattomasti”.• Ääni voidaan muuttaa mikrofonilla sähköjännitteen vaihteluksi ja tallentaa siten analogisessa muodossa.• Vastaavasti kaiutin muuttaa sähköjännitteen vaihtelun ilmassa eteneväksi värähtelyksi.• Analogisesti tallennettu ääni on häiriöaltista. Esimerkiksi C-kasetti tai LP-levy kuluvat käytössä, jolloin ääneen tulee kohinaa. http://www.aanipaa.tamk.fi/analog_1.htm http://farm3.static.flickr.com/2376/1587974323_b37f5a8c83.jpg
  • 17. Digitaalinen ääni • 0110100101110001110... • Äänikortin A/D-muunnin muuntaa analogisen äänen digitaaliseen muotoon (A/D = analogi-digitaali). • Digitaalisesti tallennettu ääni säilyy häiriöttömänä ja häviöttömänä. • Digitaalinen ääni voidaan tallentaa 8, 16 tai 32 bitin tarkkuudella (resoluutiolla). • Digitaalisesti tallennettua ääntä voidaan käsitellä tietokoneella. • Ääni kuvataan tietokoneen ruudulla yleensä verhokäyränä (kts. kuva), jossa vaaka-akselina on aika ja pystyakselina äänen voimakkuus. • Digitaalinen ääni voidaan muuttaa analogiseksi ääneksi D/A-muuntimella (D/A = digitaali-analogi) ja toistaa esim. kaiuttimella. http://www.aanipaa.tamk.fi/digi_1.htmhttp://www.instructables.com/files/orig/FRH/O1S8/FPBKYGJJ/FRHO1S8FPBKYGJJ.gif
  • 18. Ääni tuotetaan ..mutta jaetaanpakkaamattomana.. (yleensä) pakattuna• WAVE (.wav) = Microsoftin / • RealAudio ja RealMedia (.ra, .rm) = Windowsin ja IBM:n äänistandardi, RealMedian kehittämiä yleisin ääniformaatti. ääniformaatteja, jotka• AIFF (.aif) = Applen / Mac OS:n mahdollistavat streaming- äänistandardi lähetyksen. Toistamiseen tarvitaan• AU (.au) = SUN:in kehittämä RealPlayer. ääniformaatti • WMA (.wmf) = Microsoftin vastine• MIDI (.mid) = Ei ole digitoitua ääntä, RealMedialle. Voi sisältää vaan syntetisaattorien ja kopiosuojauksen. Toistamiseen äänikorttien ohjauskieltä. Midi- tarvitaan Windows Media Player. tiedoston toistamisesta syntyvä ääni • OGG Vorbis (.ogg) = ilmainen riippuu siten äänikortista. Midi- äänenpakkausmenetelmä. tiedostot ovat huomattavan pienikokoisia. • MP3 (.mp3) = Pakattu äänimuoto,• Audacity (.aup) = Audacity- käytetään esim. musiikin jakelussa ohjelman ”projektien” sekä digitaalisissa radio- ja TV- tallennusmuoto. Ei voida toistaa lähetyksissä. muilla ohjelmilla, mutta säilyttää …. kaikki ohjelmalla tehdyt muutokset.• ……
  • 19. Koska ääntä on helppo jaella, kiusaus tekijänoikeuksien rikkomiseen on suuri.. LATAA LAILLISESTI ilmaista:http://search.creativecommons.org/
  • 20. http://creativecommons.org/legalmusicforvideos
  • 21. Valmiiden äänitiedostojen hyödyntäminen
  • 22. B. Äänenkäsittely- ja tuottamisohjelmia• Käyttöjärjestelmän oma (esim. Windowsin) ääninauhuri = nauhoittaa ääntä .wav-muodossa.• Audacity = moniraitatyöskentelyyn tarkoitettu äänitys- ja äänenkäsittelyohjelma.• Cool Edit Pro = shareware äänenkäsittelyohjelma (nykyisin kaupallisena Adobe Audition -nimellä).• Band-In-A-Box = MIDI-ääntä tuottava monikanavainen säestys- ja sovitusohjelma.• Cakewalk, Logic ja Cubase = MIDI-äänten nauhoittamiseen, muokkaamiseen ja toistamiseen tarkoitettuja kaupallisia sekvensseriohjelmia.• Finale, Encore ja Sibelius = MIDI-ääntä tuottavia kaupallisia nuotinnusohjelmia.• NoteWorthy Composer = MIDI-ääntä tuottava ilmainen nuotinnusohjelma.
  • 23. Audacity äänenkäsittelyohjelma• Työkalupalkki• Aikaraita• Monoääniraita (”audioraita”)• Stereoääniraita (vasen kanava yllä ja oikea kanava alla)• Valittu kohta ääniraidasta näkyy tummana• Merkkiraita (merkin lisäys: Ctrl+B)• Näytteenottotaajuus
  • 24. Antti Sokero, 2007 http://www.linuxkouluun.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=48&Itemid=5 Audacityn työkalupalkki1. Valintatyökalu 11. Toiston äänenvoimakkuuden säätö 21. Kopioi valinta2. Verhotyökalu (äänenvoimakkuus) 12. Nauhoituksen äänenvoimakkuuden kuvaaja 22. Liitä valinta3. Piirtotyökalu 13. Nauhoituksen äänenvoimakkuuden säätö 23. Rajaa valinnan ulkopuolelta4. Siirry alkuun 14. Zoomaustyökalu 24. Vaimenna valinta5. Toista 15. Aikakorjaustyökalu 25. Kumoa edellinen toiminto6. Nauhoita 16. Monitoimitila 26. Tee uudelleen edellinen toiminto7. Keskeytä 17. Toistovoimakkuuden säädin 27. Lähennä näkymää8. Pysäytä 18. Nauhoitusvoimakkuuden säädin 28. Loitonna näkymää9. Siirry ääniraidan loppuun 19. Äänityslähde 29. Sovita valinta ikkunaan10. Toiston äänenvoimakkuuden kuvaaja 20. Leikkaa valinta 30. Sovita koko ääniraita ikkunaan
  • 25. Demo..• Demodemo..
  • 26. Madpad (ipad)
  • 27. Garageband (ipad)
  • 28. B. KUVA
  • 29. http://www.art360.fi/wp-content/uploads/Digit_kuvank%C3%A4sittely.p
  • 30. Keskustele• Paljonko tietokoneellasi on digikuvia?• Kokemuksesi kuvankäsittelystä? – Koulussa – Kotona – Muualla• Käsitteletkö kameralla ottamiasi kuvia? Mietitkö sommitelmia? Mitä ohjelmia käytät?
  • 31. Anna lapselle (iskunkestävä) kamera
  • 32. Kohde ja taustaKun kuvan kohteen halutaan erottuvan selkeästi ympäristöstään, tulee taustan ollamahdollisimman levollinen. Kaikki turhat yksityiskohdat taustalla vievät katsojanhuomiota pois itse kohteesta. Toisaalta taustan avulla kuvaan voidaan luoda erilaisiamielleyhtymiä.http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/viestinta_ja_mediataito/lahestymistapoja_mediaan/median_kuvat/kuvaajan_valinnat/kohde_ja_tausta
  • 33. KuvakulmaKuvakulman valinnalla on suuri merkitys kuvan sommittelun kannalta. Peruskuvakulmia onkolme: alaviisto, silmän korkeus ja yläviisto.Etenkin ihmisten kuvaamisessa kuvakulman valinnalla vaikutetaan kohteen arvovaltaan:alaviistosta kuvattu henkilö vaikuttaa kookkaalta ja arvokkaalta kun taas yläviistokuvakulma pienentää ja vähättelee kohdetta.http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/viestinta_ja_mediataito/lahestymistapoja_mediaan/median_kuvat/kuvaajan_valinnat/kuvakulma
  • 34. KuvasommittelustaAlkuperäisteksti: Pekka Ranta – Lapin yliopistohttp://www.urova.fi/home/pranta/videmat.htm - 37 -
  • 35. Kuvakoot• ELK - ERIKOISLÄHIKUVA – Kuvataan anatomisia yksityiskohtia – Oikeinkäytettynä tehokas, vain osa kuvataan, voimakkaasti tunnepitoinen, makro – Ei pitäisi käyttää normaalissa keskustelussa• LK - LÄHIKUVA – Passikuvamainen, rajaus hartioista, keskitytään aivan oleelliseen – Painotetaan yksityiskohtia, intensiivinen• PLK - PUOLILÄHIKUVA – Rajaus kainalon alapuolelta, ilmeet hyvin esillä, tausta ei merkittävä – Uutisia luettaessa, keskustelu – Mies/nainen• PK - PUOLIKUVA – Rajaus navan kohdalta, ilmeet alkavat hahmottua, ympäristön merkitys vähäistä• SPK - SUURI PUOLIKUVA – Rajaus reiden puolivälistä, ei nivelten kohdalta - huomioi myös vaatetus - ympäristö mukana – Tasapainoinen – Hyvä aloituskuva joskin keinotekoinen – Haastatteluissa yhdessä puolikuvan ja lähikuvan kanssa• KK - KOKOKUVA – Esiintyjästä saadaan tarkka kuva, liikkeet - asema – Käsitys tapahtumapaikasta vahvistuu• SKK - SUURI KOKOKUVA – Kohteella merkitystä, noin 1/4 kuvan pystysuunnasta - kuva saa muotonsa – Yleiskuva sisätilassa - video-ohjelmassa suurin käyttökelpoinen kuvakoko jos kuvassa ihmisiä• YK – YLEISKUVA – Laaja tapahtuma-alue, miljöö tärkeänä osana, kohteet toisarvoisia – Johdanto – ylimenokuva – Ilmaisee myös yksinäisyyttä - 38 -
  • 36. Kameran korkeus • Yläkulma – Kokonaisvaikutelman luomiseen – Syvyyden korostaminen – Vaikuttaa kohteen olemukseen: lisää kaljuisuutta, korostaa pyylevyyttä, saa näyttämään avuttomalta • Tasokulma – Kuvaus kohteen silmien korkeudella – Kuva nähdään vaakatasossa ilman korostunutta perspektiivivaikutelmaa – Istuva kohde  kamera istuu myös – Tasa-vertaisuuden tunne • Alakulma – Korostaa mahtavuutta: merkittävät henkilöt – Ympäristön merkitys korostuu – Ihmiset saavat voimaa – Laajakulmalla teho kertautuu - 39 -
  • 37. Huomiopiste– Piste, johon katsoja katsoo kuvassa • Esiintyjän kasvot, liikkuva auto tms– Sijoittaminen • Kultaisen leikkauksen leikkauspisteisiin tai kokonais- sommittelullisesti luontevasti– Stabiili samassa ajassa ja paikassa Kultainen leikkaus. • ei suuria muutoksia peräkkäisissä kuvissa Syntyy jaettaessa jana samaa aihetta tai henkilöä kuvattaessa  kahteen osaan siten, kerronnallinen jatkuvuus että pidemmän osan suhde lyhyempään– Muutettava kerronnan edetessä osaan on sama kuin koko janan suhde– Huomio kiinnittyy pidempään osaan. • helpoimmin ylös vasemmalle Esim. viisikulmion • vaikeimmin alas oikealle lävistäjien leikkauspisteet. • liikkeeseen • ääneen - 40 -
  • 38. Suojaviiva– Peräkkäisissä otoksissa toiminnan tai liikkeen suunnan tulee pysyä koko ajan samana– Yleisiä suojaviivoja • katseen suunta • itsensä suuntainen liike • valon tulosuunta– Kääntymiset ja suunnanmuutokset on parasta näyttää katsojalle– Suoraan edestä tai takaa kuvatut otokset ovat neutraaleja • voidaan leikata kummaltakin puolelta suojaviivaa kuvattuihin otoksiin– Suojaviiva voidaan ylittää kamera-ajolla - 41 -
  • 39. http://www.pikseli.fi/pdf/pikseli02_6466.pdf
  • 40. http://www.pikseli.fi/pdf/pikseli03_6466.pdf
  • 41. Valmiiden kuvien hyödyntäminen
  • 42. Kannattaako kuvia jälkikäsitellä?
  • 43. http://fi.wikipedia.org/wiki/Bittikarttagrafiikka Bittikarttagrafiikka • Bittikarttagrafiikassa kuvat esitetään pikseleiden eli neliöiden taulukkona. • Suurennettaessa neliöt tulevat näkyviin ja reunaviivan sahalaitaisuus ilmaantuu http://www.art360.fi/wp- näkyviin. content/uploads/Digit_kuvank%C3%A4sittely.p • Bittikarttagrafiikka sopii parhaiten df valokuviin. • Kuvatiedostoja käsitellään yleensä RGB-väreissä, jossa jokaisen pikselin väri muodostuu punaisen, vihreän ja sinisen sekoituksena.http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/aihiot/fi/ict/kuvankasittely/
  • 44. http://blog.edu.turku.fi/molla/tietoja/
  • 45. Coloring maker (ipad) Strip designer (ipad)
  • 46. Photogene (ipad)
  • 47. Tuxpaint (windows, Linux, Mac)
  • 48. Paint.net (windows)
  • 49. Gimp (windows, mac, linux)
  • 50. Sumopaint (internet)
  • 51. C. TEKSTI
  • 52. Digitaalinen tekstiKari KumpulainenOuluMultimedia oppimisprojektina2009 - 57 -
  • 53. Teksti digitaalisen oppimateriaalin elementtinä• Yleinen tuntemus: Näyttöruudulta lukeminen vaikeaa ja epämiellyttävää  tulosteiden määrä kasvaa• Useat sähköiset asiakirjat, lomakkeet ja raportit suunniteltu taitollisesti A4-kokoon ja muotoon - 58 -
  • 54. Empiirinen tutkimus: Luettavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kemppinen & Ketamo 2005.• Tekstimuotoilun vaikutus oppimiseen – Kirjasinkoko – Kirjasimen väri – Kirjasintyyppi – Palstojen määrä – Palstojen leveys – Riviväli• Kuusi eri tavoin muotoiltua oppikirjatekstiä, joista vastaajille (N=222) muodostettiin monivalintatehtäviä• Mitattiin oikean vastauksen löytymiseen kuluvaa aikaa sekä oikeiden / väärien vastausten lukumäärää• Ennen testiä koehenkilöiden hiirenkäyttönopeus sekä havaintonopeus mitattiin – Iältään, koulutukseltaan, sukupuoleltaan ja tietokoneen käyttökokemukseltaan samanlaisten vastaajien tilastollinen vertaaminen - 59 -
  • 55. Tutkimustuloksia 1/3• Ruudulta luettavat tehtävät vaikeimpia nuorille vastaajille (peruskoulun yläluokkalaisia) – Erityisiä vaikeuksia 12-15 v pojilla, joiden vastauksista peräti 2/3 hylättiin • Useat pyrkivät arvaamaan oikean vastauksen summittaisella klikkailulla (”online experience”) • a) liian vaativat tehtävät ja/tai • b) yleinen digitaalisiin oppimateriaaleihin liittyvä ominaisuus - 60 -
  • 56. Tutkimustuloksia 2/3• Kognitiivisena prosessina ruudulta lukeminen ei eroa painetun tekstin lukemisesta – kumpikin taito kehittyy kokemuksen myötä• Ruudulta lukeminen vaikeaa tottumattomille lukijoille• Rutinoituneimmat 10 % tietokoneen käyttäjistä saavuttivat tilastollisesti merkitsevästi parempia tuloksia kuin vähiten tietokonetta käyttäneet 10 %• Testissä hyviä tuloksia saavuttivat kaikkein kokeneimmat/rutinoituneimmat tietokoneenkäyttäjät – riippumatta siitä millaisia tekstimuotoiluja heidän luettavakseen annetuissa teksteissä oli käytetty• Kaikkein merkittävin selittävä tekijä on ikä – paljon merkittävämpi kuin käyttökokemus – alle 16-vuotiaat selviytyivät testistä yli 16-vuotiaita selvästi hitaammin - 61 -
  • 57. Tutkimustuloksia 3/3• Kirjasintyyppi ei selitä vastausnopeutta millään tavalla, tosin nuorimmilla oli muita enemmän vaikeksia courie-tekstin lukemisessa – Arial, Times New Roman, Courier• Kirjasinkoko (10,12,14) ei vaikuta merkitsevästi vastausnopeuteen• Kirjasimen väri (musta, vihreä tai punainen – taustaväri kaikissa valkoinen) ei vaikuta vastausnopeuteen – ”Digitaalisissa oppimateriaaleissa voidaan käyttää värillistä tekstiä, mikäli kirjasimen ja taustan välinen kontrasti on riittävän suuri.”• Rivivälillä (1, 1.5 tai 2) ja palstan leveydellä (10, 15, 20 cm) ei vaikutusta vastausnopeuteen• Palstojen määrä oli ainoa kiistattomasti vastausnopeuteen vaikuttava muuttuja – yksipalstainen teksti nopeinta luettavaa, kolmipalstaisen tekstin lukunopeus lähes kaksi kertaa hitaampaa - 62 -
  • 58. Suosituksia• Digitaaliset oppimateriaalit tulee suunnitella dynaamisiksi ja selailuun kannustaviksi, ei staattisiksi ja suoraviivaisiksi• Toimintaohjeisiin tulee kiinnittää huomiota – monet vastaajista ohittivat tekstinä esitetyt toimintaohjeet lukematta niitä lainkaan• Tekstien lukemiseen perustuvan sähköisen oppimateriaalin suuntaaminen alle lukioikäisille ei ole mielekästä (Kemppinen & Ketamo 2005, s. 53) - 63 -
  • 59. Kielentämistä vai pasigrafiaa?• Oppimateriaalin laatimisen kulmakivet – mahdollisimman ymmärrettävä, – nopeasti hahmotettava, – selkä ja – täsmällinen, – sekä sisällöllisesti totuudenmukainen ilmaisu• Pasigrafia eli symbolikielisyys – informaation tiiviys, selkeys ja täsmällisyys – riippumaton tulkitsijan äidinkielestä – musiikki: nuotinnos – matematiikka: erikoismerkit – liikennemerkit – tietokoneohjelmien toimintaan ja käytettävyyteen liittyvät symbolit - 64 -
  • 60. Kiitos!Kysymyksiä, kommentteja…

×