Työkykyyn panostaminen kannattaa?
Työvoimaa kuntoutujista – kaikki voittaa

Harri Hietala
VATES-säätiö
Tarvetta työvoimalle?
Elatussuhde
1,6

Elatussuhde – lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin

1,4

1,2

1

2060

2050

204...
Työmarkkinoiden polarisaatio Suomi

Lähde: VATT ja Tilastokeskus

11.12.2013

Harri Hietala

4
Rekrytointiongelmat

Lähde: TEM, työnantajakysely

11.12.2013

Rekrytointiongelma = Toimipaikka kokenut vaikeuksia työpaik...
Työkyvyttömyyseläkettä saavien,
vammaisten ja kuntoutujien potentiaali
Kaikki eläkettä saaneet

Lähde: ETK ja Kela

11.12.2013

Harri Hietala

7
Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden
ikäjakauma

Lähde: ETK ja Kela

11.12.2013

Harri Hietala

8
Kelan kuntoutujat
diagnoosin mukaan

11.12.2013

Harri Hietala

9
Työeläkekuntoutujat
diagnoosin mukaan

Lähde: ETK

11.12.2013

Harri Hietala

10
Työeläkekuntoutujien
kuntoutusohjelmien tulos

Lähde: ETK

11.12.2013

Harri Hietala

11
Työkyvyttömyyseläkeläiset
• Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1)
• Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200 000
– Töiss...
Vammaisten potentiaali työhön
• Työikäisiä vammaisia 220 000 1)
– Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % – noin 40 000
– L...
Mutta kannattaako työssä olevien ja
työvoiman ulkopuolella olevien työkykyyn ja
-hyvinvointiin panostaminen?
Työaika ja poissaolot EK:n
jäsenyrityksissä 2012

Lähde: EK

11.12.2013

Harri Hietala

15
Poissaolojen kustannus
• Sairastamisen hinta työnantajille: 5,4 mrd. €/v
– Sairauspäivän hinta työnantajalle: 300 €/pv
– S...
Työkyvyttömyysmaksuluokat 2013

Lähde: Ilmarinen
11.12.2013

Harri Hietala

17
Työkyvyttömyysmaksuarvio
erikokoisissa yrityksissä 2013

Lähde: Ilmarinen
11.12.2013

Harri Hietala

18
Työllistymisen vaikutus työkyvyttömyyseläkeläisten taloudelle
• Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 733,80
euroa ...
Työkyvyttömyyseläkeläisten
työllistymisen potentiaaliset
vaikutukset julkiselle taloudelle
• Julkisen talouden kannalta 40...
Eli kannattaa, mutta kenen tehtävä ja
halukas panostamaan?
Työhyvinvoinnista ja -kyvystä
vastuussa
• Henkilö itse
• Esimies
– TTK: Eurot ja esimies – työhyvinvointi johtamisessa –op...
Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön
työkyvystä ja hyvinvoinnista

Lähde: Suomen Yrittäjät, 2010
11.12.2013

Harri Hietala

2...
Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön
työkyvystä ja hyvinvoinnista

Lähde: Suomen Yrittäjät, 2010
11.12.2013

Harri Hietala

2...
Työhönvalmentaja
• Tukee työnantajaa, työntekijää ja työyhteisöä
vammaisen tai osatyökykyisen työllistyessä
• Työnantajaa ...
Palkkatuki
• Palkkatuki on harkinnanvaraista, mutta työnantajan
täyttäessä ehdot osatyökykyisen kohdalla myönnetään
lähes ...
Työolojen järjestelytuki
• Korvataan työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä
muutoksia, jotka välttämättömiä henkilön t...
Muita tukia
• Vammainen voi saada henkilökohtaista apuvälinetukea
ja kuljetustukea
• Työkokeilulla, avotyötoiminnalla, työ...
Kustannuslaskelman oletukset
• Osatyökykyisen (vaikeasti työllistyvä) rekrytointi:
– Palkkatuki on korkein korotettu (peru...
Rekrytoinnin kustannukset ja tuet
kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk

11.12.2013

Harri Hietala

30
Palkka- ja sivukulut sekä palkkatuki
kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk

11.12.2013

Harri Hietala

31
Vammaisen palkkaamisessa saavutettu
säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin
Säästö 30 000 €/v

Säästö 20 000 €/v

Säästö...
Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suht.
säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin

60 %

35 %

11.12.2013

Harri Hietala...
Vammaisen palkkaamisessa saavutettu
suhteellinen säästö ilman järjestelytukea

30-50 %

11.12.2013

Harri Hietala

34
Lopuksi yhteen
Työnantajan kustannukset
vammaisen rekrytoinnista
- Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia osatyökykyisen palkkaamiseen...
Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten
työttömyysloukku - Yhteenveto
- Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyyslou...
Ei-taloudelliset hyödyt
• Elävämpi ja viihtyisämpi työyhteisö
• Motivoiva, kannustava ja sitouttava ilmapiiri
• Korkeampi ...
Yhteenveto: win-win-win
• Henkilöt voittavat:
– Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet – hyvinvointi
– Käteen jäävien...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Työkykyyn panostaminen kannattaa?

401 views
255 views

Published on

Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työvoimaa kuntoutujista - kaikki voittaa -seminaari, 12.12.2013, Pori

Published in: Business
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
401
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Työkykyyn panostaminen kannattaa?

  1. 1. Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työvoimaa kuntoutujista – kaikki voittaa Harri Hietala VATES-säätiö
  2. 2. Tarvetta työvoimalle?
  3. 3. Elatussuhde 1,6 Elatussuhde – lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin 1,4 1,2 1 2060 2050 2040 2030 2020 2010 2000 1990 1980 1970 1960 0,8 Työllisyysaste 69 % vuonna 2025 Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura) Työllisyysaste 79 % vuonna 2025 Lähde: STM 11.12.2013 Harri Hietala 3
  4. 4. Työmarkkinoiden polarisaatio Suomi Lähde: VATT ja Tilastokeskus 11.12.2013 Harri Hietala 4
  5. 5. Rekrytointiongelmat Lähde: TEM, työnantajakysely 11.12.2013 Rekrytointiongelma = Toimipaikka kokenut vaikeuksia työpaikan täytössä. Työvoimapula = Toimipaikka jäänyt (osittain) ilman hakemaansa työvoimaa. Harri Hietala 5
  6. 6. Työkyvyttömyyseläkettä saavien, vammaisten ja kuntoutujien potentiaali
  7. 7. Kaikki eläkettä saaneet Lähde: ETK ja Kela 11.12.2013 Harri Hietala 7
  8. 8. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden ikäjakauma Lähde: ETK ja Kela 11.12.2013 Harri Hietala 8
  9. 9. Kelan kuntoutujat diagnoosin mukaan 11.12.2013 Harri Hietala 9
  10. 10. Työeläkekuntoutujat diagnoosin mukaan Lähde: ETK 11.12.2013 Harri Hietala 10
  11. 11. Työeläkekuntoutujien kuntoutusohjelmien tulos Lähde: ETK 11.12.2013 Harri Hietala 11
  12. 12. Työkyvyttömyyseläkeläiset • Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) • Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200 000 – Töissä reilut 5-10 % – henkilöinä 10 000-20 000 2) – Lisäksi haluaisi töihin 20 % – noin 40 000 – Neljäsosalla vähintään kohtalainen työkyky • KELA:n eläkettä saa 160 000 – Pelkkää vähimmäisturvaa noin 60 000 • Lähes puolella vähintään kohtalainen työkyky 3) • Vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita lähes 70 000 4) 11.12.2013 Lähteet: 1) Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. 2) Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. 3) Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. 4) Työnvälitystilasto, TEM. Harri Hietala 12
  13. 13. Vammaisten potentiaali työhön • Työikäisiä vammaisia 220 000 1) – Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % – noin 40 000 – Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa – noin 60 000 – Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla – noin 60 000 • Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla • Kehitysvammaisista työikäisiä 23 000 2) – Töissä avoimilla markkinoilla 300-400 – Työtoimintaan osallistuu reilut 7 500 • Avotyötoiminnassa noin 2 500 11.12.2013 Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT. 2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM. Harri Hietala 13
  14. 14. Mutta kannattaako työssä olevien ja työvoiman ulkopuolella olevien työkykyyn ja -hyvinvointiin panostaminen?
  15. 15. Työaika ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä 2012 Lähde: EK 11.12.2013 Harri Hietala 15
  16. 16. Poissaolojen kustannus • Sairastamisen hinta työnantajille: 5,4 mrd. €/v – Sairauspäivän hinta työnantajalle: 300 €/pv – Sairauspäiviä: 18 milj. päivää/v • Työntekijän vaihtumisen kustannus työnantajalle voi olla kymmeniä tuhansia euroja: 120 000 henkilöä à 30 000 € => 3,6 mrd. €/v • Työkyvyttömyyden hinta kova kaikille (yksilön tulot, työnantajan maksut sekä julkisen sektorin sote-kulut ja menetetyt verotulot): pelkkä työkyvyttömyyseläkemeno >3 mrd. €/v • Työkyvyn ja -hyvinvoinnin menetykset kansantaloudellemme 25 mrd. € 1) 11.12.2013 Harri Hietala 1) Prof. Guy Ahonen. 16
  17. 17. Työkyvyttömyysmaksuluokat 2013 Lähde: Ilmarinen 11.12.2013 Harri Hietala 17
  18. 18. Työkyvyttömyysmaksuarvio erikokoisissa yrityksissä 2013 Lähde: Ilmarinen 11.12.2013 Harri Hietala 18
  19. 19. Työllistymisen vaikutus työkyvyttömyyseläkeläisten taloudelle • Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 733,80 euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa • Kun luodaan kannustin ja mahdollisuus työskennellä 1 500 euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousee 4 500 eurolla yli 19 000 euroon • Potentiaalisesti 1) 40 000 työkyvyttömyyseläkeläisen työllistyessä tämä tarkoittaisi 185 milj. euron lisäystä ostovoimassa 11.12.2013 1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. Harri Hietala 19
  20. 20. Työkyvyttömyyseläkeläisten työllistymisen potentiaaliset vaikutukset julkiselle taloudelle • Julkisen talouden kannalta 40 000 1) työllistyminen – työllisyysaste +1 %-yks. – 1 500 euron palkkatasolle merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta perittävien verojen ja sova-maksujen tuotossa • Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80 miljoonaa enemmän • Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt • Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj. eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla • Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi 20 000 euroa 11.12.2013 Harri Hietala 1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. 20 Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
  21. 21. Eli kannattaa, mutta kenen tehtävä ja halukas panostamaan?
  22. 22. Työhyvinvoinnista ja -kyvystä vastuussa • Henkilö itse • Esimies – TTK: Eurot ja esimies – työhyvinvointi johtamisessa –opas (9.12.2013) (http://www.ttk.fi/ttk_uutiset?1350_m=3929) • Työterveyshuolto • Tärkeää yhteistyö • Tärkeää ennaltaehkäisy ja investointiluonteisuus 11.12.2013 Harri Hietala 22
  23. 23. Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön työkyvystä ja hyvinvoinnista Lähde: Suomen Yrittäjät, 2010 11.12.2013 Harri Hietala 23
  24. 24. Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön työkyvystä ja hyvinvoinnista Lähde: Suomen Yrittäjät, 2010 11.12.2013 Harri Hietala 24
  25. 25. Työhönvalmentaja • Tukee työnantajaa, työntekijää ja työyhteisöä vammaisen tai osatyökykyisen työllistyessä • Työnantajaa mm. työntekijän etsimisessä, työtehtävien räätälöinnissä, työntekijän perehdyttämisessä ja työsuhteeseen liittyvissä asioissa • Työntekijää mm. työnhaussa, työsuhteen solmimisessa, työyhteisöön tutustumisessa ja työtehtävissä kehittymisessä • Räätälöidään aina henkilön mukaan. Tuki voi olla pitkäaikaista ja pysyvääkin. 11.12.2013 Harri Hietala 25
  26. 26. Palkkatuki • Palkkatuki on harkinnanvaraista, mutta työnantajan täyttäessä ehdot osatyökykyisen kohdalla myönnetään lähes poikkeuksetta • Palkkatuki koostuu perusosasta ja 60 tai 90 %:lla korotetusta lisäosasta -> n. 700 – 1 115/1 325 €/kk • Palkkatuki voi olla enintään 50/75 % kustannuksista ja voidaan myöntää kerrallaan enintään 24 kk:ksi 11.12.2013 Harri Hietala 26
  27. 27. Työolojen järjestelytuki • Korvataan työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka välttämättömiä henkilön työnteon kannalta • Voidaan korvata myös toisen työntekijän antamaa apua • Harkinnanvarainen ja edellyttää työnantajan osallistumista kustannuksiin kohtuullisissa määrin • Tuki enintään 4 000 € henkilöä kohden • Toisen antamaa apua enintään 20 tunnilta kk:ssa 18 kk:n ajan – 20 € tunnilta. 11.12.2013 Harri Hietala 27
  28. 28. Muita tukia • Vammainen voi saada henkilökohtaista apuvälinetukea ja kuljetustukea • Työkokeilulla, avotyötoiminnalla, työpankin kautta ja oppisopimuksella voidaan kokeilla sopivuutta • Osatyökykyisillä on mahdollista ottaa erillinen TyELvakuutus (työkyvyttömyysmaksu aina perusluokka 4) 11.12.2013 Harri Hietala 28
  29. 29. Kustannuslaskelman oletukset • Osatyökykyisen (vaikeasti työllistyvä) rekrytointi: – Palkkatuki on korkein korotettu (perustuki ja 90 % lisäosa). – Työhönvalmennus alentaa rekrytoinnista aiheutuvia kuluja rekrytoitavan 1/2 kuukauden palkkaa vastaaviksi (neljäsosa keskimääräisistä) ja perehdytyksestä aiheutuvia kuluja 5 kuukauden palkkaa vastaaviksi (puolet keskimääräisistä). – Työnantaja hakee ja saa työolosuhteiden järjestelytukea korkeimman mahdollisen 4 000 euroa. – Työhönvalmennus ja järjestelytuki jyvitetty ensimmäiselle 12 kuukaudelle. • Palkkatuetun (perustuki) rekrytointi: – Palkkatuki on perustuki ensimmäisen 12 kuukauden ajan. – Työhönvalmennusta ja järjestelytukea ei saada. 11.12.2013 Harri Hietala 29
  30. 30. Rekrytoinnin kustannukset ja tuet kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk 11.12.2013 Harri Hietala 30
  31. 31. Palkka- ja sivukulut sekä palkkatuki kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk 11.12.2013 Harri Hietala 31
  32. 32. Vammaisen palkkaamisessa saavutettu säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin Säästö 30 000 €/v Säästö 20 000 €/v Säästö 10 000 €/v 11.12.2013 Harri Hietala 32
  33. 33. Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suht. säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin 60 % 35 % 11.12.2013 Harri Hietala 33
  34. 34. Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suhteellinen säästö ilman järjestelytukea 30-50 % 11.12.2013 Harri Hietala 34
  35. 35. Lopuksi yhteen
  36. 36. Työnantajan kustannukset vammaisen rekrytoinnista - Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia osatyökykyisen palkkaamiseen: (korkein) korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne. - Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä (rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti. - Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset osatyökykyisen rekrytoinnista ovat 30–50 prosenttia matalammat ensimmäisenä vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka. - Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi jatkua pysyväisluonteisesti. Alentaa kustannuksia ¼:lla vielä 3 500 euron palkoillakin. - Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä. 11.12.2013 Harri Hietala 36
  37. 37. Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten työttömyysloukku - Yhteenveto - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 €:n palkoilla. - Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 €:n ansaintarajalla. - Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80 €. - Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000 työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä. - Tämä tarkoittaisi 1 500 €:n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua 4 500 €:lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. €. - Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. € sekä säästöt asumistuessa olisivat 160 milj. € ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj. €. Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj. €. 11.12.2013 Harri Hietala 37
  38. 38. Ei-taloudelliset hyödyt • Elävämpi ja viihtyisämpi työyhteisö • Motivoiva, kannustava ja sitouttava ilmapiiri • Korkeampi tuottavuus ja laadukkaampi tulos • Monipuoliset näkökannat innovaatioiden ja tuottavuuden tukena • Yhteiskuntavastuun kantaminen 11.12.2013 Harri Hietala 38
  39. 39. Yhteenveto: win-win-win • Henkilöt voittavat: – Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet – hyvinvointi – Käteen jäävien tulojen merkittävä nousu – Kertyy ansioihin perustuvaa eläkettä • Työnantajat voittavat: – Potent. kymmeniä tuhansia motivoituneita ja osaavia tekijöitä – Matalammat työvoimakustannukset ja rekrytointiriskit – Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys • Julkinen talous voittaa: – Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä – Menosäästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa 11.12.2013 Harri Hietala 39

×