Robotit tehtaista arkeen

Robotit tulevat tehtaista arkeen
- Millaiseen tulevaisuuteen olemme matkalla
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE
Nummi-Pusulan robotiikkatyöpaja 17.1.2015

Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa
 ”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.”
 Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.
 “I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”
 Editor of Prentice Hall business books, 1957
 ”There is no reason for any individual to have a computer in their home.”
 Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977
 "You aren't going to turn passive consumers into active trollers on the Internet."
 Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989
 “Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”
 Sir Alan Sugar, 2005
 ”Internet romahtaa vuonna 2006”
 prof. Hannu H. Kari, 2004
 “By 2015 one third of US fighting
strength will be composed of robots”
 US Department of Defense, 2006

Talouskriisit tulevat ja menevät.
Todelliset muutostrendit muuttavat tulevaisuutta.

Todellisia muutostrendejä
24.4.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
Digitalisaatio räjäyttää
tuottavuuden
- Mooren laki alkaa purra
- Useita disruptiivisia
teknologioita yhtä aikaa
- Robotit automatisoivat käsityön
ja maatalouden
- Tekoälyt automatisoivat
henkisen työn
- Esineiden Internet yhdistää
kaiken kokonaisuudeksi
- Maailmantalouden kortit jaetaan
uudelleen
- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi
Ikärakenne kääntää maailman
- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)
- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat
nuoria aikuisia
Globalisaatio verkostoi maailman
- Nousevat taloudet suurvalloiksi
- Kiina palaa maailman keskukseksi
- Työtä teetetään kehittyvissä maissa
Ympäristö alkaa käydä kalliiksi
- Luonnonvarojen hinta nousee
- Päästöjen vähentäminen maksaa
- Ilmastonmuutokseen sopeutumien
Haasteet Mahdollisuus

Image: Cyberdyne
Megatrendit nivoutuvat toisiinsa – tukiranka korvaa rollaattorit.

Suomen huoltosuhde romahtaa
Tilastokeskus
People under 15 and over 65 years of age per 100 working age people
0-14 yr olds Over 65 yr olds
Suuret ikäluokat
syntyvät
Suuret ikäluokat
eläkkeelle
Elinajanennuste
piteneeOlet tässä

Japanissa
robottikuutit
lohduttavat
tsunamista
selvinneitä
vanhuksia
(NHKVideoscreenshot)

www.tieke.fi
CenterforIntelligentRoboticsKIST,Korea.
Suomessa Helsinki
ja Vantaa kokeilevat
vanhustenhoito-
robotteja

Addoz Oy
Teknologian haasteet nähdään ja niistä keskustellaan,
mutta elämää helpottavia älykkäitä laitteita ei huomata.
Addoz älydosetti (lääkekello) soittaa
sairaanhoitajalle, jos unohdat ottaa lääkkeesi.
Miksei käytössä jo joka kunnassa?

Digitalisaatio muuttaa kaiken
Media-ala kohtasi murroksen ensimmäisten joukossa...
…yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa

Tieteiselokuvat ovat luoneet vääriä odotuksia…
I Robot, 20th Century Fox

Image: Energid Technologies
Todellisuudessa: Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.
Image: Lely

Pelto on robotille paljon helpompi ympäristö kuin esim. maantie.
Pian syöt robotin tuottamaa ruokaa.

Mihin tarvitset ammatti-
taitoista pankkivirkailijaa,
kun nostat käteistä
automaatista ja maksat
laskussa verkossa?
Sosiaalisen median tavoin
toimivat C2C-”pankit”
Käteinen katoaa lähivuosina.
CC3.0ShareAlikeAttributionJ-PKärnä

CC 3.0 SA BY Heikki Valve
1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.

Ensimmäinen digitaalinen vallankumous
 Tuotannon digitaalisaatio 1980-luvulla
 Teollisuusrobotit, kokoonpanolinjat, logistiikka
 Teollisuuden tuottavuusparadoksi
 Investoinnit tietotekniikkaan ja automaatioon eivät
parantaneet tuottavuutta
 Vasta uuden tekniikan mahdollistamat uudet
toimintatavat nostivat tuottavuutta
 Uudet tavat organisoida ja johtaa
valmistusta
 JIT, JOT, Lean, Agile, MPR, CIP, NNP
 Logistinen imuohjaus raaka-aineiden
tuotannosta kuluttajalle asti
 Asiakkaan paperitilaus välittyy toimintaohjeeksi
metsurin harvesterin ruudulle

CC 3.0 SA

Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan
käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.
Neljässä vuodessa nelinkertaistuu, kuudessa vuodessa kahdeksankertaistuu,
kahdeksassa vuodessa kuusitoistakertaistuu, ...

Todellinen digitaalinen
vallankumous on vasta alkamassa
 1600-luvun lopulla keksitty höyrykone
mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet
1800-luvun alussa
 Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …
 Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan
 Jopa elämä etenee kuin tuotantolinjalla: lapsuus → koulu → työelämä → eläke
 1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän
yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet
 Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …
 Mikä on esimerkiksi 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?
 ETLA: Joka kolmas ammatti korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,
loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle
 Oppimisen, työn ja eläkkeen rajapinnat murtuvat!

Kaikki ammatit digitalisoituvat.
Kulutus digitalisoituu.
Elämä digitalisoituu.

Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on?
Image: Cimcorp

Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.
Image: Kuehne + Nagel International AG

Robottilaivan merimiehen työpöytä on laivausyhtiön toimistossa.
Image: Rolls Royce

Image: Lockheed
Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!

Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?
CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr

Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?
Image: IBM

Suomi on digitalisaation alisuorittaja!
 22 vertailumaasta Suomen yrityksillä
parhaat edellytykset hyödyntää
digitaalitekniikkaa toiminnassaan
 Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.
 Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides
 Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-
tekniikkaa ovat toiseksi parhaat
 Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.
 Esimerkiksi: Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva
ICT-varustus
 Mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa…
Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi
CC BY SA 3.0 Shritwod

… kyllä, vähiten Euroopassa
Survey of Schools: ICT in Education

”Diginatiivit” lapset ja nuoret
 Suomalaisten koululaisten luottamus
omiin tietoteknisiin taitoihin on laskenut
vuosisadan alusta alkaen
 Suuri osa nuorista ei osaa käyttää
tietokonetta työvälineenä
 Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku, sähköposti jne.
 Suomalaisten nuorten osaaminen Euroopan keskitasoa
 30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa
soveltavia ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä
 Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia
 Missä taidot olisi opittu, jos niitä ei ole opetettu?
 Suomella on huippuluokan musiikkiopistot ja urheiluseurat, mutta missä ovat yhtä
hyvin resursoidut koodikoulut?
CC2.0SharealikeAttributionDeryckHodge

Osaamisen pitkiä kaaria
 Vuonna 1982 julkaistulla
Commodore 64 -kotimikrolla
lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat
perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä.
 Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri.
 Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;)
 Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!
 Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä
2030-luvulla?
 Esim. Pyhtäällä opitaan peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä
 Virossa opetetaan ohjelmointia peruskoulun alusta loppuun
 Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten löytämisen
lasten ja nuorten omien harrastusten varaan?
 Miksei Suomessa on vain muutama koodauskoulu, mutta joka kylästä löytyy
verovaroin tuettuja urheiluseuroja, musiikkiopistoja ja golfauslukioita?
CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram

Suomen luova tuho
 Kiihtyvä digitaalinen vallankumous
jakaa maailmantalouden kortit
uudelleen.
 Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut
vanhat teollisuusmaat ovat uusia digitaalisia maita
 Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään
yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut
runsaassa vuosikymmenessä.
 Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet
(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.
 Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua
 Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla
 Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista
 Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammatteihin

Esim. kun liikenne
muuttuu palveluksi
 Autonomiset henkilöautot
markkinoille 2020-luvulla
 Lainsäädäntö ja asenteet suurem-
pia haasteita kuin teknologia
 Autojen määrä laskee ja käyttöaste moninkertaistuu
 Liikenneinvestoinnit tehdään vuosikymmeniksi
 Liikenne-ennusteiden lähtökohtana edelleen, että ihmiset omistavat ja ajavat
autoa itse, käyvät itse ostoksilla ja matkustavat päivittäin työpaikalle
 Liikenneautomaatio, verkkokauppa ja etäläsnäolo muuttavat
liikenteen rakennetta ja sitä kautta yhdyskuntarakennetta
 Teitä ja kaistoja on varauduttava muuttamaan muuhun käyttöön
 Tiet on suunniteltava paitsi ihmisten myös sensoreiden havaintokyvyn mukaan
 Ohitusteiden automarketeille keksittävä uuta käyttöä
 Pysäköintitilan tarve romahtaa, parkkihalleille keksittävä uutta käyttöä
24.4.2015
Google

Mihin tarvitaan kassoja ja myyjiä, kun asiakkaat siirtyvät verkkoon?

Vastareaktioita odotettavissa
 1800-luvun alun kehruukoneet olivat
1. sukupolven teollisuusautomaatiota
 Teollisuus ja työelämä muuttuivat myös silloin
nopeammin kuin talous ja ihmiset ehtivät reagoida
 Tuloksena väkivaltaisia ludiittikapinoita
 Koneen rikkomisesta Englannissa kuolemantuomio
 Yritysten ja valtioiden kilpajuoksussa
kenelläkään ei ole varaa pysähtyä hengähtämään ja pohtimaan
 Edelläkävijäyritykset ja -maat nauttivat sekä voitot että riskit
 Miten osa digitaalisaation luomasta tuottavuuden kasvusta
saadaan ohjattua uudelleenkoulutukseen, sosiaalitukiin ym.
joilla pehmennetään murroksen vaikutuksia?
 … hidastamatta samalla uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä?

Image: Zenrobotics
Uutta työtä: Rakennusjätteen lajittelu kannattaa vain robotilla.

Suomi ei pelastu romuttamalla
pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …
… ja jakamalla ihmisille pokasahat ja lypsyjakkarat

yhteensä.
Uusia haastajia
V. 2012 Afrikan mobiiliraha-
markkinat olivat 61,5 mrd
euroa, suuremmat kuin
Euroopan ja Pohjois-
Amerikan yhteensä.
Keniassa avataan rahti-
lennokkireitti vuonna 2016.

Digitalisaatio ei ole Suomen menestystekijä.
Sen sijaan se on Suomen selviytymistekijä!

Hupi on vasta alkamassa
 Digitalisaatio kiihtyy
 Tekoälyt ja robotit arkipäiväistyvät
 Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy
 Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi
 Ajatusten välittäminen aivoista toiseen
 3d-tulostimet kodinkoneiksi
 Korvaa tuotantoa, logistiikkaa ja kauppaa
 Muotoilun (ja muotoilupiratismin) merkitys kasvaa
 Esineiden (teollinen, kaiken) internet
 Yhä useampi esine ja laite kotona ja ulkona
voidaan tunnistaa (rfid) ja liittää verkkoon (ipv6)
 Visio: Suomen jokainen metsäpalsta puu verkossa
 Älykäs sähköverkko
 Hajautettu verkostoitunut sähköjärjestelmä
Google

73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä
juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.

Menestyksen eväät
 Suomen tietoturvaosaamisen kohdentaminen
automaation tietoturvan kehittämiseen
 Esineiden Internetin tietoturvan heikkous on Suomen mahdollisuus!
 Avointen innovaatioprosessien edistäminen robotiikassa
 Edullisten robottilennokkien nopean kehityksen mahdollisti tiedon avoin jakaminen
 Lainsäädännön esteiden purkaminen
 Esim. robottiautojen ja -lennokkien kehitys keskittyy maihin, joiden lainsäädäntö ei
ole este käytännön kokeiluille.
 Työelämän murroksen vaikutusten pehmentäminen
 Osa tuottavuuden kasvusta ohjattava uudelleenkoulutukseen, eläkkeisiin ym.
 Osaamisen kasvattaminen lapsesta alkaen
 Monet Suomen nykyisistä IT-yrityksistä Commodore 64 –harrastajien perustamia
 Miksi meillä on musiikkiopistoja ja urheiluseuroja mutta ei koodikouluja?
U Cat

30.9.2010 www.kasvi.org 43
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 44

Robotit tehtaista arkeen

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (15)

Similar to Robotit tehtaista arkeen

Similar to Robotit tehtaista arkeen (20)

More from TIEKE Finnish Information Society Development Centre

More from TIEKE Finnish Information Society Development Centre (20)

Robotit tehtaista arkeen