3. Teknologiateollisuus on viiden toimialan
kokonaisuus
38.11.2016 Teknologiateollisuus
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS
• tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
terveysteknologia
• liikevaihto (2015): 14,6 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 40 600
METALLIEN JALOSTUS
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• liikevaihto (2015): 9,1 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 15 800
KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• liikevaihto (2015): 28 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 124 600
TIETOTEKNIIKKA-ALA
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• liikevaihto (2015): 11 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 59 300
SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI
• teollisuuden, yhteiskunnan
ja rakentamisen asiantuntijapalvelut
• liikevaihto (2015): 5,5 mrd euroa
• henkilöstö (2015): 48 200
4. Teknologiateollisuus
– Suomen suurin elinkeino
48.11.2016 Teknologiateollisuus
• 50 % Suomen koko viennistä.
• Alan yritykset investoivat Suomessa
vuosittain noin 5,5 miljardia euroa.
• 75 % Suomen koko elinkeinoelämän
t&k -investoinneista.
• Alan yritykset työllistävät suoraan lähes
290 000 ihmistä, välillinen
työllistämisvaikutus mukaan lukien
700 000 henkilöä eli 30 % Suomen
koko työvoimasta.
• Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin
jäsenliitto – 1 600 jäsenyritystä.
5. 58.11.2016 Teknologiateollisuus *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 11 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta
alueittain 2015
Tavaravienti yhteensä 26,7 mrd. euroa*
Pohjois-Amerikka
2,6 mrd. €
9,6 %
Länsi-Eurooppa
14,4 mrd. €
53,7 %
Etelä- ja Väli-
Amerikka
0,9 mrd. €
3,3 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
3,8 mrd. €
14,6 %
Afrikka
0,5 mrd. €
1,9 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,7 mrd. €
2,5 %
Aasia
3,8 mrd. €
14,4 %
8. Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa
ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti
88.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
9. 98.11.2016 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto lokakuu 2016.
Lähde: Markit
Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueella on
jatkunut myös lokakuussa
Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
13. Suomessa kuluttajien luottamus on
parantunut tänä vuonna
138.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus (kuluttajien luottamusindeksi)
14. 148.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
Kiinassa kasvu hidastuu, Intiassa jatkuu vahvana
Venäjä ja erityisesti Brasilia ovat taantumassa
Kiinan, Brasilian ja Venäjän osuus maailmantaloudesta on ostovoimakorjattuna 23 %
15. 158.11.2016 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto lokakuu 2016.
Lähde: Markit
Kiinan teollisuudessa tuotanto kasvaa
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
16. 168.11.2016 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto lokakuu 2016.
Lähde: Markit
Erityisesti palvelut ovat kannatelleet Kiinan
talouskasvua
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
17. 178.11.2016 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto lokakuu 2016.
Lähde: Markit
Venäjän teollisuudessa tuotanto kasvaa
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
18. 188.11.2016 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto lokakuu 2016.
Lähde: Markit
Brasilian teollisuudessa tuotanto vähenee edelleen
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
19. 198.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
Yhdysvaltain teollisuudessa tuotanto kasvaa
hieman
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
21. 218.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis
Maailmankauppa kehittyy vaimeasti
Tuonnin määrän kehitys
22. Tuonti Kiinaan on taas lisääntynyt EU-maista
228.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
23. Tuonti Kiinaan on taas lisääntynyt EU-maista
238.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
24. 248.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
Rakentamisen kasvu Kiinassa on hidastunut
selvästi
Kiinan osuus Aasian bkt:sta on ostovoimakorjattuna 42 %
25. 258.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
Kiinteät investoinnit vähenevät Venäjällä ja
Brasiliassa
Venäjän osuus Euroopan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 13 %
Brasilian osuus Keski- ja Etelä-Amerikan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 35 %
28. Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen
USA:ssa ovat elpyneet
288.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
29. Kehittyvien maiden valuutat heittelehtivät
Euron kurssimuutos suhteessa muihin valuuttoihin
298.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
30. 308.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (July 2016)
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,1 %
vuonna 2016
Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka
Länsi-EurooppaJapani
Kiina
Intia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Kasvu keskimäärin:
+3,1 %
Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2015, %
Muu
Aasia
31. 318.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (July 2016), Tullihallitus
Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla
kasvaa 2,0 % vuonna 2016
Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka
Länsi-Eurooppa Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Kasvu keskimäärin:
+2,0 %
Meksiko
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2015, %
32. Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös
vuonna 2017
Bkt:n kehitys 2017 / 2016, %
328.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Forecasts, October 2016
Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu lokakuussa 2016.
Pohjois-Amerikka: +2,2 %
USA +2,2 %
Kanada +2,0 %
Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 %
Brasilia +1,2 %
Meksiko +2,2 %
Argentiina +3,2 %
Venezuela -3,5 %
Kolumbia +2,8 %
Chile +2,1 %
Peru +4,2 %
Länsi-Eurooppa: +1,3 %
Saksa +1,3 %
Iso-Britannia +0,9 %
Ranska +1,2 %
Italia +0,7 %
Espanja +2,1 %
Alankomaat +1,5 %
Sveitsi +1,4 %
Ruotsi +2,3 %
Belgia +1,3 %
Norja +1,7 %
Itävalta +1,2 %
Tanska +1,6 %
Kreikka +1,1 %
Suomi +1,1 %
Portugali +1,2 %
Irlanti +3,0 %
Lähi- ja Keski-Itä
Saudi Arabia +1,0 %
Israel +3,1 %
Aasia: +4,6 %
Kiina +6,3 %
Japani +0,9 %
Intia +7,7 %
Australia +2,8 %
Etelä-Korea +2,6 %
Indonesia +5,3 %
Taiwan +1,7 %
Thaimaa +3,3 %
Malesia +4,3 %
Singapore +1,8 %
Uusi Seelanti +3,0 %
Filippiinit +6,1 %
Vietnam +6,5 %
Afrikka
Etelä-Afrikka +1,3 %
Nigeria +3,0 %
Egypti +3,6 %
Keski- ja
Itä-Eurooppa: +2,3 %
Venäjä +1,2 %
Turkki +3,0 %
Puola +3,3 %
Tšekki +2,5 %
Romania +3,3 %
Ukraina +2,5 %
Unkari +2,6 %
Slovakia +3,1 %
Slovenia +2,3 %
Liettua +2,8 %
Latvia +3,1 %
Viro +2,5 %
33. 338.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Forecasts, October 2015
Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat
Euroalueelle heikkoa kasvua
Bkt:n vuosimuutos, %
-4.5 -3.5 -2.5 -1.5 -0.5 0.5 1.5 2.5 3.5 4.5 5.5 6.5 7.5 8.5
2015
2016e
2017e
2018e
2019e
2020e
2021-2025e
Intia Kiina Brasilia USA Venäjä Saksa Euroalue
35. Teknologiateollisuuden liikevaihto* Suomessa oli
viime vuonna hieman suurempi kuin vuonna 2014
358.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
36. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa*
on vähentynyt kaksi prosenttia viimevuotisesta
368.11.2016 Teknologiateollisuus *) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
37. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa*
on vähentynyt useilla toimialoilla
378.11.2016 Teknologiateollisuus
Osuudet liikevaihdosta 2015: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 21 %, tietotekniikka-ala 16 %,
metallien jalostus 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %.
*) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
38. Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa
ovat viimevuotista alemmalla tasolla
388.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto heinä-syyskuu 2016.
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Milj. euroa, käyvin hinnoin
Muutos: III,2016 / III,2015 III,2016 / II,2016
Vientiin: -11 % +3 %
Kotimaahan: +11 % -1 %
Yhteensä: -6 % +1 %
*) Pl. metallien
jalostus ja pelialan
ohjelmistoyritykset
39. Myös teknologiateollisuuden* tilauskanta
Suomessa on supistunut jonkin verran
398.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto 30.9.2016.
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
20,000
22,000
24,000
26,000
Vientiin
Kotimaahan
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Milj. euroa, käyvin hinnoin
Muutos: 30.9.2016 / 30.9.2015 30.9.2016 / 30.6.2016
Vientiin: 0 % +1 %
Kotimaahan: -2 % -4 %
Yhteensä: -1 % 0 %
*) Pl. metallien
jalostus ja pelialan
ohjelmistoyritykset
Yhteensä
40. Tarjouspyynnöt* ovat edelleen kasvussa,
mutta kilpailukyky ratkaisee niiden muuttumisen
uusiksi tilauksiksi
408.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,
viimeisin kyselyajankohta lokakuu 2016.
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
Saldoluku
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
49. Teknologiateollisuus työllistää Suomessa ja
ulkomailla
498.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
150,000
170,000
190,000
210,000
230,000
250,000
270,000
290,000
310,000
330,000
350,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
(30.9)
Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Henkilöstöstä noin 12 000
lomautusjärjestelyjen
piirissä 30.9.2016
50. Teknologiateollisuus rekrytoi uusia työntekijöitä
kaikkiaan yli 21 000 tammi-syyskuussa Suomessa
508.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
-6,000
-4,000
-2,000
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
2014 Q3 2014 Q4 2015 Q1 2015 Q2 2015 Q3 2015 Q4 2016 Q1 2016 Q2 2016 Q3
Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä
51. Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta
Suomessa ja talven 2016/2017 näkymistä
518.11.2016 Teknologiateollisuus
• Liikevaihto Suomessa kasvoi hieman vuonna 2015. Tammi-heinäkuussa liikevaihto oli
kaksi prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan.
• Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti kuusi
prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2015, mutta hieman
enemmän kuin huhti-kesäkuussa.
• Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa hieman pienempi kuin samaan aikaan vuonna
2015, saman suuruinen kuin kesäkuun lopussa.
• Teknologiateollisuuden liikevaihto on talvella 2016/2017 suunnilleen samalla tasolla kuin
vuotta aiemmin vastaavaan aikaan.
• Teknologiateollisuuden henkilöstön kokonaisvahvuus Suomessa väheni tammi-syyskuussa
lähes kaksi prosenttia eli runsaalla 5 000:lla verrattuna vuoden 2015 keskiarvoon.
Henkilöstöä oli 283 000 syyskuun lopussa. Lomautusjärjestelyjen piirissä oli 12 000
henkilöä syyskuun lopussa.
• Alan yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä tammi-syyskuussa runsaat 21 000.
Henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikan vaihtaneita.
Rekrytoinneista kaksi kolmasosaa toteutui pk-yrityksissä.
52. 528.11.2016 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa
noin kolmannes on alihankintaa
Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa
23.75
4.35
4.89
1.28
11.13
2.10
17.20
1.14
1.22
5.56
5.86
3.42
0.00 5.00 10.00 15.00 20.00 25.00 30.00
Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelut
yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa
53. 538.11.2016 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa
puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
150,900
39,200
34,200
4,500
68,800
4,200
0 50,000 100,000 150,000 200,000
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
55. 558.11.2016 Teknologiateollisuus
• Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen
sektorin palveluita sujuvoittaa.
• Tuottavuusloikkaa digitalisaation avulla
tarvitaan.
• Yritysverojärjestelmä on
ajanmukaistettava.
• Työmarkkinaratkaisuilla on
palautettava kustannuskilpailukyky.
– Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä
remontoitava vastaamaan
kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta
lisättävä oleellisesti.
Elinkeinoelämän usko Suomeen on
palautettava
• Rakenneuudistukset välttämättömiä
julkisen talouden tasapainottamiseksi.
– Kuitenkin tarvitaan panostuksia kasvuun,
osaamiseen ja uudistumiseen.
– Koulutuksen tulee vastata paremmin
yritysten tarpeisiin.
– T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun.
– Liikennekaari.
• Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-
tason tai kansallisen tason
lisärasitetta, jolla heikennetään
kilpailukykyä.
56. Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus
tuovat 80 % Suomen vientituloista
Tavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 2015
568.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tulli, Tilastokeskus: kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa
Teknologiateollisuus
38 mrd.€
50%
Metsäteollisuus
12.21 mrd.€
16%
Kemianteollisuus
10.94 mrd.€
14%
Muut toimialat
15.43 mrd.€
20%
Teknologiateollisuus Metsäteollisuus Kemianteollisuus Muut toimialat
57. 578.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus: kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat
80 % Suomen vientituloista (2015)
Peliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen
Koneet ja laitteet, 7.3
Paperi, kartonki, pahvi, 7.0
Elektroniikkateollisuuden palvelut, 5.0
Kemikaalit ja kemialliset tuotteet, 4.4
Terästuotteet, 3.9
Sähkökoneet ja -laitteet, 3.7
Pelit ja ohjelmistot, 3.5
Dieselpolttoaineet, 3.4
Tietoliikennelaitteet, 2.8Värimetallit, 2.6Sahatavara, 2.5
Autot, 2.2Selluloosa, 1.8
Kumi- ja muovituotteet, 1.4
Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.4
Koneteollisuuden palvelut, 1.4
Metallituotteet, 1.3
Lääkkeet, 0.9
Lääkintäkojeet ja laitteet, 0.9
Metallien jalostuksen palvelut, 0.9
Kemianteollisuuden palvelut, 0.8
Metsäteollisuuden palvelut, 0.4
Suunnittelu- ja konsultointipalvelut, 0.3
Muut tavaratuotteet, 6.6 Matkailutulot ym. palvelut, 10.2
58. 588.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito, Palvelujen ulkomaankauppa
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus
tuovat 60 % Suomen palveluviennin tuloista
Peliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
2011 2012 2013 2014 2015
Teknologia-, metsä-
ja kemianteollisuuden
palveluvienti
Suomesta (ml.
peliteollisuus)
Muiden toimialojen
palveluvienti
Suomesta
59. 598.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat
Suomen vienti on romahtanut, vientituloja puuttuu
noin 30 miljardia euroa vuodessa
Teollisuus tuo 80 % Suomen vientituloista
60. Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden
kehityksestä
608.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat
61. Viennin suhde bkt:hen on pudonnut merkittävästi
Suomessa 2008 jälkeen
618.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat
62. Suomen palveluvienti ei ole korvannut
tavaraviennin pudotusta
628.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat
63. Vienti ei kasva, koska suurimman vientisektorin
tuotantokapasiteetti on supistunut jopa 20 %
Investoinnit ovat elinehto tuotannon ja viennin palautumiselle
638.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / teollisuustuotannon volyymi-indeksi
55%
60%
65%
70%
75%
80%
85%
90%
95%
100%
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Teollisuuden
tuotantokyky
(tuotanto, jos
kapasiteetti
täyskäytössä), vas.
ast.
Teollisuuden
tuotanto
(2008=100), vas.
ast.
Teollisuuden
kapasiteetin
käyttöaste, %, oik.
ast.-21 %
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
-22 %
64. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on
Suomessa historiallisen matalalla tasolla
648.11.2016 Teknologiateollisuus *) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto.
Lähde: Tilastokeskus
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat
65. Teollisuus tuo 80 prosenttia Suomen viennistä,
mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä
julkista sektoria
658.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
300000
350000
400000
450000
500000
550000
600000
650000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Teollisuus Julkinen sektori
Työpaikkojen määrä Suomessa
66. 668.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus
Teollisuuden yritysten lukumäärä Suomessa on
vähentynyt merkittävästi vuoden 2007 jälkeen
5200
5400
5600
5800
6000
6200
6400
6600
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Vähintään viiden henkilön yritykset
67. Nyt on panostettava tuottavuuteen* kaikin keinoin
Vientisektorilla tuottavuus on 10 % ja koko kansantaloudessa 3 % alemmalla tasolla
kuin vuosina 2007-2008
678.11.2016 Teknologiateollisuus
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee),
jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Lähde: Tilastokeskus
68. Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuuden
päätoimialoilla
688.11.2016 Teknologiateollisuus
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee),
jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Lähde: Tilastokeskus
69. 698.11.2016 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna 2015.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Teknologiateollisuuden yrityksissä tuottavuus
vaihtelee merkittävästi
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä 2015
0 €
10,000 €
20,000 €
30,000 €
40,000 €
50,000 €
60,000 €
70,000 €
80,000 €
90,000 €
100,000 €
110,000 €
120,000 €
130,000 €
140,000 €
150,000 €
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan
150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)
71. Yritysten investoinnit Suomessa on saatava
vahvaan kasvuun, nykytilanne on riittämätön
718.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e 2016e 2017e
Yritysten kiinteät investoinnit, indeksi 2005=100
Ruotsi
Alankomaat
USA
Saksa
Sveitsi
Suomi
72. Yritysten investoinnit ovat pudonneet reaalisesti
7 miljardia euroa alemmalle tasolle kuin 2008
Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
728.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Miljardia euroa, vuoden 2015 hintatasossa
73. Yritysten tuotannolliset investoinnit Suomessa ovat
pudonneet reaalisesti 4,5 sekä T&K-investoinnit 2,5
miljardia euroa alemmalle tasolle kuin vuonna 2008
738.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Tuotannolliset investoinnit T&K-investoinnit
Miljardia euroa, vuoden 2015 hintatasossa
74. Elinkeinoelämän investoinnit Suomessa ovat
alittaneet pääomien kulumisen (poistot)
jo kolmen vuoden ajan
748.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
16
18
20
22
24
26
28
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Tuotannolliset ja T&K -investoinnit Kiinteän pääoman kuluminen
Miljardia euroa, käyvin hinnoin
75. 758.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2016)
Teollisuuden ja teknologiateollisuuden investoinnit
Suomessa ennakoivat vaisua talouskehitystä
Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e
Teollisuus Teknologiateollisuus, ml. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi
Miljoonaa euroa, kiintein hinnoin
76. Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia
investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)
768.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Leino Topias: Ulkomaisten yritysten investoinnit Suomessa; viimeaikainen
kehitys ja sen tulkintoja, Suomen Pankki (2015)
5.4
9.5
3.6
15.1
2.6
3.7
2.7
4
1.2
2
1.1
3.4 3.3 2.8 2.7 2.3 2.2 2.1
1.4 1.4 1 0.9
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
Suorat sijoitukset sisään, vuosivirta keskimäärin 2003-2012, % bkt:sta
Ulkomaisomisteisten tytäryhtiöiden vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003-
2012, % bkt:sta
% bkt:sta
77. 778.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (tiedot vuodelta 2011)
Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia
investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)
Ulkomaisten yritysten osuus henkilöstöstä teollisuudessa ja kaupan alalla Suomessa
11%
17%
19%
24%
28% 29% 30%
35% 36% 37%
48%
8% 8%
16%
21%
14%
29%
17%
23%
21%
14%
23%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
Teollisuus Kauppa
78. 788.11.2016 Teknologiateollisuus *) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta
rahoitustuottojen ja –kulujen, satunnaisten erien sekä verotuksen jälkeen.
Lähde: Tilastokeskus
Yritysten investointimahdollisuuksia jarruttaa
kannattavuuden putoaminen
Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos* Suomessa verotuksen jälkeen
79. 798.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat
Julkiset menot, julkinen velka ja veroaste ovat
kasvaneet hallitsemattomasti
Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava
80. 808.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, OECD, VM (ennuste 18.12.2015)
Suomen kokonaisveroaste jatkaa nousuaan
Verotuksen kiristyminen on yksi este talouskasvulle
81. 818.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook 2016
Julkisen sektorin bkt-suhteen palauttaminen vaatii
10-15 miljardin euron menoleikkauksia
Verojen kiristäminen on ollut väärä ratkaisu tähän ongelmaan
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e 2017e
Suomi Tanska Ruotsi Saksa
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %
82. 828.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat
Suomen vaihtotase on jäänyt kilpailijamaista
Tuontihintojen aleneminen kaunistaa nyt Suomenkin vaihtotasetta
83. 838.11.2016 Teknologiateollisuus *) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2013
4
13
3 6
11 14
5
20
7
15
6
23
7
6
8
10
9
8
9
10
15
11
19
17
14
9
20
20 16 14
22
15
24
24 29
33
75 72 69 65 64 64 63
55 54 50 46
28
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Saksa USA Suomi Puola Ruotsi UK Tšekki Ranska Tanska Itävalta Italia Viro
250+
50-249
10-49
0-9
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %
84. 848.11.2016 Teknologiateollisuus
*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa
vientiään ulkomaille
Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, %
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suuri yritys
Keskisuuri yritys
Pieni yritys
Mikroyritys
85. 858.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä /
päivitys 7.11.2016
Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee paljon
teknologiateollisuudessa Suomessa
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2015, %
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Viennin osuus
liikevaihdosta:
• mediaani 13 %
• 21 %:lla ei
lainkaan omaa
vientiä
• 40 %:lla omaa
vientiä 0-5 %
liikevaihdosta
86. 868.11.2016 Teknologiateollisuus
• Cleantech
– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat
– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat
• Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet
• Meriteollisuus
• Ohjelmistot ja pelit
• Terveydenhuollon laitteet, tarvikkeet ja palvelut
• Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
• Teollisuutta palveleva suunnittelutyö
• Autoteollisuuden murros
• Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps,
ohjattavuus, valvonta...)
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
87. Suomen talous ei kasva, ellei
yritysten investointeja saada
vahvaan kasvuun
- tuotanto, automaatio,
digitaalisuus
- henkilöstö, tutkimus ja
tuotekehitys
878.11.2016 Teknologiateollisuus
89. Yrityksillä on paljon
investointitarpeita, mutta
kyky toteuttaa niitä on
useasti heikko
898.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
90. Onko yrityksellänne tarve investoida kiinteisiin
investointeihin Suomessa tulevan kolmen vuoden
aikana?
908.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
18
12
14
24
33
15
24
18
18
18
73
62
80
70
61
85
65
75
76
73
9
26
7
6
6
11
8
6
9
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOK…
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
ULKOMAISEN YHTIÖN…
Kyllä
Ei
LISTATTU YRITYS
Kyllä
Ei
Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan
Vastaajat = 331
91. Onko yrityksellänne tarve investoida henkilöstöön
ja osaamiseen Suomessa lähivuosina?
918.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
26
20
28
26
24
18
69
63
69
71
76
82
5
18
3
3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan
Vastaajat = 288
92. Pk-yritysten osuus yritysten investoinneista on yli
puolet, suuryritysten osuus on noin kolmannes
%-osuus yritysten kaikista aineellisista ja aineettomista nettoinvestoinneista Suomessa 2014
928.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (tilinpäätöstilasto)
Alle 10 henkilöä työllistävät
24,5 % (344 471 yritystä)
10-49 henkilöä työllistävät
14,1 % (15 978 yritystä)
50-249 henkilöä työllistävät
16,0 % (2 554 yritystä)
250-499 henkilöä työllistävät
5.8 % (305 yritystä)
500-999 henkilöä työllistävät
6,9 % (159 yritystä)
Vähintään 1 000 henkilöä työllistävät
32.7 % (119 yritystä)
93. Pk-yrityksillä on ongelmia
saada pankki- tai muun
vieraan pääoman ehtoista
investointirahoitusta
938.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
94. Investointirahoitusta pankista hakeneet yritykset:
pk-yrityksillä on vaikeuksia saada tarvitsemaansa
pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoista
investointirahoitusta
948.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
64
40
53
77
100
100
20
40
20
21
15
20
25
2
1
2
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA
1 - 9 hlö*
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
Kyllä, koko tarvittavan määrän Kyllä, mutta vain osan tavoitellusta määrästä Ei Eos
70 % teknologia-
teollisuuden
yrityksistä
Vastaajat = 103
*pieni vastaajamäärä, n<20
95. 958.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
Luku pylväiden yläpuolella on keskimääräinen tunnusluku luokassa.
96. Yritysverotusta uudistamalla voitaisiin lisätä
investointeja erityisesti kannattavissa yrityksissä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten tulos* / liikevaihto ennen verotusta 2015
968.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
(mediaani +4,0 %)
Kannattava
(24 % yrityksistä)
Tyydyttävä (20 %)
Heikko (30 %)
Tappiollinen
(26 %)
97. Selvityksen päätulos:
Suomen kilpailukyvyn palauttaminen
edellyttää myös yritysverotuksen
uudistamista, jotta investoinnit ja vienti
saadaan kasvuun
978.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
98. Veromallit - tausta
988.11.2016 Teknologiateollisuus
• Vastaajille tarjottiin kahdeksan eri yritysveromallia, joista pyydettiin valitsemaan
yrityksen näkökulmasta enintään kolme tärkeysjärjestyksessä mieluisinta.
• Kyselyssä ohjeistettiin, että tarkoitus on arvioida erilaisia yritysverojärjestelmiä
sen valossa, mikä annetuista vaihtoehdoista parantaisi yrityksen kykyä ja halua
investoida Suomessa ja / tai saada ulkopuolista rahoitusta investointeihin.
• Eri vaihtoehdoissa esitettävien veroprosenttien todettiin olevan suuntaa-antavia
eikä vastaajayritysten tarkoituksena ollut pohtia erilaisten
yritysverojärjestelmien vaikutuksia valtiontalouteen.
• Seuraavaksi tarkastellaan veromallien kuvauksia. Veromallien nimet
(lyhennelmät) oli tarkoituksella poistettu kyselystä, jotta vastaukset
perustuisivat mallin kuvaukseen eivätkä nimeen.
Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
99. Veromallit I
998.11.2016 Teknologiateollisuus
1.Nettovarallisuusvähennys (ACE-malli): Yritys saisi tehdä verotettavasta tuloksestaan nettovarallisuuden
suuruudesta riippuvan vähennyksen, kun nykyisellään tätä oikeutta ei ole. Vähennys laskettaisiin
seuraavasti: yrityksen nettovarallisuus x Suomen valtionlainan korkoprosentti (tällä hetkellä n. 1%).
Yrityksen todellinen veroaste laskisi, riippuen yhtiön nettovarallisuuden määrästä. Osinkoverotuksen
huojennuksia pienennettäisiin nykyisestä.
2.Korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen, yhteisöveron alentaminen (CBIT-malli): Yrityksen
oikeutta vähentää korkomenoja verotettavasta tuloksesta rajoitettaisiin entisestään. Tämä koskisi myös
pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen korkomenoja. Nykyisellään yrityksillä on
lähtökohtaisesti oikeus vähentää korkomenot kokonaisuudessaan. Konserniyritysten välillä maksettujen
korkomenojen vähennysoikeutta on kuitenkin rajoitettu.* Yhteisöveroa laskettaisiin muutaman
prosenttiyksikön. Osinkoverotus pysyisi entisellään.
*) Nykyisellään konserniyritysten välisten maksamien nettokorkomenojen (korkotulot-korkomenot)
vähennyskelpoisuutta on rajattu, mikäli nettokorkomenoja on yli 500 000 euroa vuodessa ja niiden määrä
ylittää 25 % oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Rajoitus koskee kansallisia ja rajat ylittäviä
korkosuorituksia.
Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
100. Veromallit II
1008.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
3.Yhteisövero osingonjakohetkellä: Yrityksen voittoa verotettaisiin nykyisellä yhteisöverokannalla (20%)
siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan. Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotus säilyisi
nykyisellään.
4.Korotettu yhteisövero osingonjakohetkellä ja osinkoveron poisto (Viron yritysveromalli):
Yrityksen voittoa verotettaisiin yhteisöverokannalla (noin 26%) siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan.
Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotuksesta luovuttaisiin kokonaan.
5.Varausmalli: Yritys saisi muodostaa varauksen, johon se voisi siirtää vuosittain esim. 30 % voitostaan.
Varaukseen siirretyistä varoista ei maksettaisi veroa, mikäli varausta puretaan tulevia investointeja tai
tappioita vastaan. Mikäli varausta ei käytettäisi investointeihin tai tappioita vastaan, varaus purkautuisi
viimeistään kuudentena vuonna varauksen luomisesta ja olisi veronalaista tuloa. Osinkoverotus säilyisi
nykyisellään.
6.Vapaat poisto-oikeudet: Yrityksen käyttöomaisuuden poisto-oikeutta laajennettaisiin kohti vapaata poisto-
oikeutta. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.
7.Yhteisöveron alentaminen: Yhteisöveroastetta laskettaisiin edelleen (esim. 17-18 %:iin). Osinkoverotus
säilyisi nykyisellään.
8.Nykymalli: Yritysverotus ja osinkoverotus säilyvät nykyisellään.
101. Teknologiateollisuuden yritykset toivovat
merkittävää yritysverotuksen uudistamista -
mieluisin yritysveromalli
1018.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
2
35
34
13
2
7
4
1
4
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
ACE-malli
CBIT-malli
Yhteisövero osingonjakohetkellä
Viron yritysveromalli
Varausmalli
Vapaat poisto-oikeudet
Yhteisöveron alentaminen
Nykymalli
Muu
Eos
%Vastaajat = 331
102. Voiton verotuksen myöhentäminen kiinnostaa
kaiken kokoisia yrityksiä
Yritysveromalli yrityksen henkilökunnan määrän mukaan (EOS puuttuu)
1028.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
ACE-malli CBIT-malli
Yhteisövero
osingonjako-
hetkellä
Viron
yhteisövero-
malli
Varausmalli
Vapaat
poisto-
oikeudet
Yhteisöveron
alentaminen
Nykymalli Muu
1 - 9 hlö 2 40 34 11 2 6 4
10 - 49 hlö 1 35 40 10 1 6 1
50 - 249 hlö 1 31 26 20 3 9 4 1
250 - 499 hlö 47 37 5 5 5
500- hlö 7 27 20 7 20 13
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100%
Vastaajat = 331
103. Yhteisövero osingonjakohetkellä on myös
pörssiyhtiöiden mieluisin valinta (32 %), voiton
verotusta myöhentäviä malleja (3-5) kannattaa 64
% pörssiyhtiöistä
1038.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
ACE-malli CBIT-malli
Yhteisövero
osingonjako-
hetkellä
Viron
yhteisö-
veromalli
Varausmalli
Vapaat
poisto-
oikeudet
Yhteisöveron
alentaminen
Nykymalli Muu
Listattu yhtiö 32 27 5 23 9
Listaamaton yhtiö 2 35 34 14 2 6 3 1
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100%
Vastaajat = 331
105. Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman
veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne
kiinteisiin investointeihin Suomessa tulevan
kolmen vuoden aikana?
1058.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
29
28
35
30
11
44
38
48
39
61
31
27
35
16
30
28
69
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
veromallin käyttöönotto edistäisi
investointeja merkittävästi
veromallin käyttöönotto edistäisi
investointeja jonkin verran
veromallin käyttöönotolla ei olisi
vaikutusta investointeihin
veromallin käyttöönotto
vähentäisi investointeja
Vastaajat = 292
*pieni vastaajamäärä, n<20
106. Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman
veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne
investointeihin henkilöstöön ja osaamiseen
Suomessa tulevan kolmen vuoden aikana?
1068.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
21
19
26
16
24
9
49
47
50
53
41
36
30
33
24
31
35
55
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
veromallin käyttöönotto edistäisi
investointeja merkittävästi
veromallin käyttöönotto edistäisi
investointeja jonkin verran
veromallin käyttöönotolla ei olisi
vaikutusta investointeihin
veromallin käyttöönotto
vähentäisi investointeja
Vastaajat = 284
107. Mikä on yrityksenne osingonjakopolitiikan
keskeinen tavoite lähivuosina?
1078.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
8
16
3
7
24
23
22
18
25
20
18
31
17
18
15
18
35
8
22
11
23
26
18
15
23
32
27
20
6
8
7
5
7
8
15
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
tavoitteena on jakaa osinkoina merkittävä osa tuloksesta
pyritte pitämään osinkojen määrän vuosittain vakaana ja kohtuullisena
pyritte varautumaan lähivuosien investointitarpeisiin jakamalla maltillisesti osinkoja
pyritte vahvistamaan vakavaraisuutta jakamalla maltillisesti osinkoja
Vastaajat = 298
*pieni vastaajamäärä, n<20
108. Yritysten arvio veromallien
investointivaikutuksista, jos ne oletetaan yhtä
suuriksi koko elinkeinoelämässä
Investointivaikutuksissa oletetaan, että mallit tulisivat voimaan vuoden 2017 alussa
1088.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito), ETLA, Taloustutkimus: Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
Toteutunut kehitys, ml. Etlan
ennuste vuodelle 2016
(+4,3%)
Viron yritysveromalli
Yhteisövero
osingonjakohetkellä
Investointivarausmalli
+ 21%
+ 20%
+ 11%
Miljardia euroa, käyvin hinnoin
Veromallien
investointivaikutuksista on
vähennetty 9 %-yksikköä, mikä
vastaa odotettua normaalia
investointien kasvua vuosina
2017-2019
109. Verojen ja veronluonteisten maksujen jakauma
Suomessa vuonna 2015
Verotuloja oli yhteensä 92,1 miljardia euroa
1098.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus
Kotitalouksien ansio- ja
pääomatuloverot
27.7 mrd.€, 30,1 %
Pakolliset sosiaaliturvamaksut
26.7 mrd.€, 29%,
Arvonlisäverot
19.0 mrd.€, 20,6 %
Yhteisöverot
4.4 mrd.€, 4,8 %
Energiaverot
4,1 mrd.€, 4,4 %
Omaisuusverot
3.0 mrd.€, 3,3 %
Muut verot
7.2 mrd.€, 7,8 %
110. 1108.11.2016 Teknologiateollisuus
Veromallien vaikutukset valtiontalouteen ja
työllisyyteen (laskettuna 2014 veroluvuin, milj. €)
Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
Yritysveromalli Välitön vaikutus
yhteisö- ja
osinkovero-
kertymään
Työpaikkojen
lisääntyminen 2-
3 vuodessa
Työpaikkojen
lisääntyminen kasvattaa
verotuloja ja vähentää
sosiaalimenoja 2-3
vuodessa
Yhteisövero osingonjakohetkellä
(verokanta 20 %)
• Jos osingonjako vähenee 20 %
• Jos osingonjako vähenee 30 %
• (Jos osingonjako vähenee 40 %)
- 750
- 1 240
(- 1 730)
+ 20 500 + 730
Viron yhteisöveromalli (verokanta 26%)
• Jos osingonjako vähenee 20 %
• Jos osingonjako vähenee 30 %
• (Jos osingonjako vähenee 40 %)
- 40
- 620
(- 1 200)
+ 21 000 + 750
Investointivarausmalli - 170 .. - 1 000 + 11 000 + 390
111. Suomen jäykkä palkkamalli
ja työlainsäädäntö
heikentävät jatkuvasti
kustannuskilpailukykyä
1118.11.2016 Teknologiateollisuus
112. 1128.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito
Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut
noin 100 000 vuoden 2008 jälkeen
Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista
115. 1158.11.2016 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan 20-30
tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2016, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen kustannuskilpailukyky ei parane toivotusti
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit
90
95
100
105
110
115
120
Suhteessa Belgiaan Suhteessa Saksaan Suhteessa Espanjaan
Suhteessa Italiaan Suhteessa Alankomaihin Suhteessa Itävaltaan
Suhteessa Suomeen
2005,I =100
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
paranee
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
116. 1168.11.2016 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan 20-30
tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2016, Lähde: Euroopan keskuspankki
Kilpailukykysopimus oli välttämätön aikaansaannos
Koko kansantalouden yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus,
ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit
90
95
100
105
110
115
120
125
Suomi suhteessa euromaihin, toteutunut kehitys
KIKY + tulevien vuosien palkkamaltti
Hallitusohjelman tavoite kustannuskilpailukyvyn parantamiselle
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
paranee
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
2005,I =100
117. 1178.11.2016 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2016.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava myös
teollisuuden kustannuskilpailukyky
Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin)
Teollisuuden tuottavuus
Teollisuuden työn hinta
2005=100
118. 1188.11.2016 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2016.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
Yksikkötyökustannusten ongelma koskee
yhtälailla teollisuutta
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
Suomi suhteessa Saksaan Suomi suhteessa Ruotsiin
Suomen
teollisuuden
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen
teollisuuden
kustannus-
kilpailukyky
paranee
2005,I=100
121. 1218.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt
TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten
muutos Suomessa ja Saksassa
Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä
-6.0
-4.0
-2.0
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Suomi Saksa
TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2014, %-yksikköä
13 %-
yksikköä
122. Teknologiateollisuudessa* työvoimakustannukset
ovat nousseet eniten Suomessa 2008-2012
1228.11.2016 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
18.5
17.7 17.6
14.8
13.4
12.7
11.9 11.8 11.6
10.1 9.9
8.9
7.1
1.1
-0.7 -3.2
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
Muutos 2008-2012, %
123. Työvoimakustannukset ovat korkealla tasolla
teknologiateollisuudessa* Suomessa 2012
1238.11.2016 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
42.541.540.6
38.5
37 36.335.6
33.2
31.930.9
27.527.3
23.422.9
14.714.6
12.411.8
10.29.3 9.1 8.7 7.9 7.4 6.5 6.3
4.5 3.3
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Euroa/tunti
124. 1248.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, The Conference Board
Työn hinnalla mitaten Suomen pahimmat kilpailijat
ovat itäisessä Euroopassa
Teollisuuden työn hinta eri maissa 2015
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65
Sveitsi
Norja
Belgia
Tanska
Ruotsi
Saksa
Ranska
Suomi
Itävalta
Australia
Alankomaat
USA
Luxemburg
Irlanti
Iso-Britannia
Kanada
Italia
Singapore
Espanja
Japani
Uusi Seelanti
Etelä-Korea
Israel
Argentiina
Slovenia
Kreikka
Slovakia
Viro
Portugali
Tšekin tasavalta
Taiwan
Unkari
Puola
Brasilia
Latvia
Liettua
Meksiko
Romania
Bulgaria
Filippiinit
Euroa / tunti
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus euroiksi
muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim. Ruotsi, Norja,
Sveitsi)
125. 1258.11.2016 Teknologiateollisuus *) Kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista oli Suomessa 84 %.
Lähde: Eurostat
Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyin
Kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika Q1/2016*
36
37
38
39
40
41
42
Tuntia
126. 1268.11.2016 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna 2015.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Teknologiateollisuudessa työvoimakustannusten
osuus jalostusarvosta on keskimäärin 77 %
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2015
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
%
132. Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla alueittain
Tiedot vuodelta 2015
1328.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Kiina, 37,869, 15%
Intia, 25,818, 10%
Yhdysvallat, 20,837, 8%
Saksa, 16,919, 7%
Meksiko, 15,639, 6%
Ruotsi, 14,215, 6%
Puola, 12,763, 5%
Brasilia, 8,016, 3%
Iso-Britannia, 6,540, 3%
Ranska, 6,009, 2%
Vietnam, 5,552, 2%
Italia, 5,550, 2%
Venäjä, 4,505, 2%
Muut maat, 71,574, 29%
Kiina Intia Yhdysvallat Saksa Meksiko Ruotsi Puola Brasilia Iso-Britannia Ranska Vietnam Italia Venäjä Muut maat
133. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö
1338.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
(30.9)
134. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö
tytäryrityksissä ulkomailla
1348.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
135. Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö
1358.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
(30.9)
136. Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö
tytäryrityksissä ulkomailla
1368.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
138. Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla
1388.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
139. Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö
1398.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
(30.9)
140. Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö
tytäryrityksissä ulkomailla
1408.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond