Kommentti Erasmus for All -rahoitusohjelmasta ministeriölle
1. Kommentti 15.12.2011
”Erasmus for All” KOM(2011) 787 lopullinen
Opetus- ja kulttuuriministeriö
KOMMENTTI KOMISSION TIEDONANNOSTA YHTEINEN ERASMUS -RAHOITUSOHJELMASTA
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry. kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta
kommentoida Euroopan komission tiedonantoa EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmasta Yhteinen
Erasmus (Erasmus for All). Tiedonanto on vielä varsin yleisluontoinen ohjeistus uuden rahoitusohjelman
luomiseen, joten emme tässä yhteydessä kommentoi kaikkia toimia yksityiskohtaisesti.
SYL pitää tiedonantoa pääsääntöisesti erittäin positiivisena. Erityisesti kiitämme lisärahoitusta toimialalle,
jota pidämme EU:n talouskasvun ja osaamisen kerryttämisen kannalta kaikista keskeisimpänä. SYL uskoo,
että ehdotetunkaltainen rahoitusohjelma tukisi hyvin EU2020-strategian tavoitteita. Huomautamme
kuitenkin, että vaikka 19,2 mrd. euron vuosien 2014–2020 kehyskauden mittainen rahoitusosuus on
merkittävä, jää tämä koko koulutus-, nuoriso- ja urheilutoiminnan rahoitusohjelma silti paljon jälkeen
tutkimuksen Horizon-ohjelmasta, johon on ehdotettu vastaavalle kaudelle jopa 80 mrd. euron rahoitusta.
Rahoitusohjelman englanninkielinen nimi Erasmus for All eroaa jossain määrin merkitykseltään
ehdotetusta suomennoksesta Yhteinen Erasmus. SYL arvostaa alkuperäinen nimen kantamaa merkitystä,
joka viittaa siihen, että ohjelman toimet olisi tuotava kaikkien eurooppalaisten opiskelijoiden ja nuorten
saataville. Yhteinen Erasmus viittaa enemmän olemassa olevien ohjelmien hallinnolliseen yhdistämiseen.
Tulevassa rahoitusohjelmassa onkin huomioitava erityisryhmien (esim. vammaiset ja perheelliset
opiskelijat) tarpeet liikkuvuuden järjestämisessä.
2. Merkittävimpänä yksittäisenä toimena haluamme kiinnittää huomiota rahoitusohjelmaan esitettyyn
maisterivaiheen opiskelijoiden liikkuvuutta tukevaan lainatakuujärjestelmään. Vaikka SYL pitääkin
opiskelijaliikkuvuuden rahoitusta ohjelman tärkeimpänä antina, emme usko tavoitteisiin päästävän tällä
keinolla. Ehdotettu järjestelmä on toimimaton seuraavista syistä:
- Järjestelmä ei hyödyttäisi suomalaisia opiskelijoita, joiden opintotuki liikkuu jo
nykyisellään ulkomaille sekä yksittäisiä opintoja että kokonaisia tutkintoja
varten. Vaikka lainatakuujärjestelmä teoriassa rakentuisi kansallisten
järjestelmien päälle, on se nähtävä lähinnä keinona tukea maita, joiden
opintotukijärjestelmä ei ole yhtä kehittynyt kuin Suomen. Edelleen voidaan
todeta, että suomalaiset opiskelijat eivät koe lainaa mielekkäänä vaihtoehtona
opintojen rahoittamiseen kotimaassakaan, sillä vain 15 % ottaa lainaa
säännöllisesti ja 36 % koko opiskeluaikanaan.
- Lainatakuujärjestelmän rahoitus vuosille 2014–2020 olisi jopa 770 miljoonaa
euroa, mutta komission oman arvion mukaan vuosittain vain alle 48 000
maisterivaihteen opiskelijaa hyötyisi siitä.
- Alempien yhteiskunnallisten asemien perheiden lainanottohalukkuus on
tutkimuksissa todettu vähäiseksi, vaikka julkinen valta takaisi lainan.
Ehdotettu järjestelmä siis entisestään loisi eriarvoisuutta eurooppalaiseen
koulutusjärjestelmään.
SYL toivoo, että kun tiedonannon pohjalta työstetään varsinaista rahoitusohjelmaa, siinä huomioidaan
seuraavat seikat:
- Maisterivaiheen lainatakuujärjestelmään suunnitellut rahat käytetään
apurahajärjestelmien vahvistamiseen tai luomiseen. Rahoitusohjelma tukee
erityisesti yksilöiden liikkuvuutta.
- Sosiaalinen ulottuvuus ja kaikkien sosioekonomisten ryhmien saaminen
opiskelijaliikkuvuuden piiriin on keskiössä kaikkia toimia suunniteltaessa.
Nykyisellään alemmista sosioekonomisista ryhmistä tulevat opiskelijat
osallistuvat ja suunnittelevat osallistuvansa muita harvemmin
opiskelijavaihtoon useimmissa EU-maissa, myös Suomessa. Lisäksi muun
muassa taloudellinen epävarmuus estää muita useammin alempien
sosioekonomisten ryhmien opiskelijoiden liikkuvuutta (Eurostudent IV).
- Opiskelijaliikkuvuus on mahdollista myös erityisryhmille kuten perheellisille
tai vammaisille opiskelijoille.
- Sukupuolten tasa-arvo toteutuu opiskelijavaihtoon osallistumisessa.
3. Esimerkiksi Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus on
vahvasti sukupuolittunutta, sillä naisten osuus maailmalle lähtijöistä on lähes
aina suurempi kuin heidän osuutensa opiskelijoista (CIMO: Faktaa 1A/2011).
Helsingissä 15.12.2011
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry.
Katri Korolainen-Virkajärvi Matti Parpala
Puheenjohtaja Pääsihteeri
Lisätietoja:
Juha Töyrylä, kansainvälisten asioiden sihteeri, puh. 041 515 2229, etunimi.sukunimi@syl.fi